Maailman Kuvalehti 2/2014: Mitä jos? - Menestystarina Suomi

[Roope]

Pääkirjoitus: Silkkaa kuvitelmaa

Toimitukseen tuli juttutarjous, joka vaikutti aivan tavalliselta. Aloin lukea sitä samalla rutiinilla kuin muitakin: onko sisältö kiinnostavaa, kieli kohdillaan ja rakenne olemassa? Ensin hölmistyin. Sitten närkästyin. Lopulta kikattelin.

Sitten luin jutun uudestaan ja naureskelin lisää.

Edessäni oleva uutinen kertoi asioista, jotka tapahtuvat parinkymmenen vuoden päässä tulevaisuudessa. Kirjoittaja toki mainitsi saateviestissä, että kyseessä oli utopia, mutta se oli mennyt minulta kiireessä ohi.

[...]

Siksi on hyvä välillä pohtia myös muita vaihtoehtoja: Mitä jos käykin hyvin? Miltä tulevaisuus silloin näyttäisi?

Päätimme tässä lehdessä vähän revitellä ja kehitellä lisää utopioita. Otimme aikakoneen vuoteen 2034.

Vaikka Utopia-kokonaisuuden jutut ovat pelkkää kuvitelmaa, on niillä juuret todellisuudessa. Niiden taustahaastatteluissa asiantuntijoita pyydettiin pohtimaan, miltä parinkymmenen vuoden päästä näyttäisi, jos asiat menisivät hyvin.

Maailman Kuvalehti 2/2014

Menestystarina Suomi

Tuore tutkimus osoittaa, että Suomen satsaukset monikulttuurisuuteen ovat tuottaneet tulosta.

Suomalaisten 2020-luvun innovaatioiden ja menestystarinoiden takana on usein kulttuuriselta taustaltaan moninainen ammattilaisryhmä. Tähän tulokseen tuli brittiläisen Oxfordin yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen innovaatiokeskuksen (HELSOX) tutkimus. Tutkimusmateriaali kerättiin vuosien 2029–2033 välillä.

"Suomessa on onnistuttu 2010-luvun loppupuolelta lähtien yhdistämään lainsäädäntö ja käytännön toimenpiteet, jotka ovat turvanneet eri ryhmien kulttuuriset oikeudet", toteaa tutkimusryhmää johtava professori Xoriyo Kaahin HELSOXista.

[...]

"Vasta kun päättäjät heräsivät suurten sukupolvien ikääntymiseen ja väestönkasvun hiipumiseen, ymmärrettiin, että muuttajia tarvitaan. Kataisen hallituksen jälkeiset hallitukset muodostavat selkeän jatkumon, jossa Suomen kilpailukykyä maahanmuuttomaana alettiin parantaa ja maata tosissaan markkinoida potentiaalisille muuttajille. Tällöin ymmärrettiin kulttuuristen oikeuksien tärkeys vetonauloina."

[...]

Maahanmuuton vastustajien nousu eduskuntaan koettiin erityisesti valtapuolueiden sisällä niin vaikutusvaltaiseksi, ettei monikulttuurisuudelle juuri löytynyt puolustajia – siitä huolimatta, että muuttoliike tiedettiin ainoaksi ratkaisuksi työvoimapulaan, Kaahin selittää.

[...]

Suomen ruusuinen maine on herättänyt myös paljon kritiikkiä. Suomi suomalaisille -puolueen kansanedustaja Pekka Ivanov ei usko tutkimustietoon. Ylelle antamassaan haastattelussa hän toteaa, ettei innovaatiomenestys johdu monikulttuurisuudesta vaan päinvastoin siitä, että Suomessa edelleen on vähemmän maahanmuuttajataustaista väestöä kuin monissa muissa maissa.

Monikulttuurinen politiikka voi olla hyväksi luovuudelle ja innovaatioille, mutta se myös johtaa integraatio-ongelmiin, väittää puolestaan kansallista identiteettiä Turun ja Helsingin yliopistoissa tutkinut Otso Impivaara.

"Meillä on iso somalialaisvähemmistö, joka on eristäytynyt valtakulttuurista. Jos muuttajat saavat valita, he säilyttävät oman kulttuurinsa, eivätkä identifioidu uuteen kotimaahansa. Pahimmassa tapauksessa monikulttuurisuus poliittisena suuntauksena johtaa paheneviin konflikteihin eri ryhmien kesken – ja lopulta kansallisvaltion rapautumiseen."

Suomensomalialaisista väitöskirjan vuonna 2031 tehnyt Fatma Al-Muhannad ei usko Impivaaran visioon. Hänen tutkimuksensa mukaan somalialainen vähemmistö on juurtunut Suomeen.

"Suomensomalialaisilla on oma puolueensa. Kun otetaan huomioon, millaisista olosuhteista heidän esivanhempansa ovat lähteneet, on suoranainen ihme, miten nopeasti he ovat ensimmäisen tulijasukupolven jälkeen työllistyneet ja löytäneet paikkansa yhteiskunnasta."

Al-Muhannadin mukaan suomensomalialaisten panos ikääntyvän väestönosan hoidossa niin työvoimana, organisaattoreina kuin inhimillisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen innovaattoreina on ollut erityisen merkittävä.

Heta Muurinen

Tausta:
Suomi on jo nyt teoriassa monikulttuurisuuden tai multikulturalismin mallimaa Euroopassa. Uutisessa mainitut kulttuuriset oikeudet kirjattiin yleisellä tasolla perustuslakiin vuonna 1993. Ainoastaan Ruotsilla on tämän päivän Euroopassa samantyyppinen vähemmistö- ja kotouttamispolitiikka, mutta kummassakaan maassa oikeudet eivät käytännössä toteudu riittävän hyvin. Suomessa esimerkiksi kielivähemmistöihin kuuluvien lasten äidinkielen opetus saatetaan järjestää niin kaukana omasta koulusta, etteivät he pääse osallistumaan opetukseen. Yhdistystoiminnan tuki on tarpeisiin suhteutettuna varsin vaatimatonta.

>  Tilastokeskuksen mukaan jo tällä hetkellä muuttoliike muodostaa isomman osan väestönkasvustamme kuin syntyvyys. Viimeisimmän väestöennusteen mukaan vuodesta 2032 lähtien Suomessa kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin syntyy. Kyseisestä vuodesta alkaen väestönkasvu on siis kokonaan maahanmuuton varassa.

>  Maahanmuutto Suomeen tulee lisääntymään. Lähtötasomme on kuitenkin niin matala, että tulemme tuskin kirimään kiinni muita läntisen Euroopan maita 20 vuodessa.

>  Suomella ei ole tällä hetkellä aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Vain 10–15 prosenttia tänne muuttavista tulee työn perässä. Esimerkiksi Tanska, Alankomaat ja Britannia rekrytoivat tällä hetkellä koulutettuja työntekijöitä ulkomailta paljon laajemmassa mittakaavassa.

>  Jo nyt voidaan ennustaa menneisyyden perusteella, että kolmesta suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainakin yksi, virolaiset, tulee parin seuraavan sukupolven aikana sulautumaan suomalaisiin. On mahdollista, joskaan ei yhtä varmaa, että myös venäläisten maahanmuuttajien jälkeläiset suomalaistuvat. Sen sijaan somalialaiset avioituvat yleensä samantaustaisen puolison kanssa. Muuta väestöä korkeamman syntyvyyden vuoksi suomensomalialaisista tullee merkittävä kulttuurivähemmistö. Isot muutokset kuuluvat muuttoliikkeeseen. On mahdollista, että tulevaisuuden Suomessa onkin jokin aivan uusi kulttuurivähemmistö, jota emme vielä osaa edes arvata. HM.

Taustahaastateltavina siirtolaisinstituutin johtaja Ismo Söderling ja kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen erikoistutkija Pasi Saukkonen.

Maailman Kuvalehti 2/2014: Mitä jos?

Viittaukset maahanmuuttoon "ainoana ratkaisuna työvoimapulaan" ja somaleihin "inhimillisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen innovaattoreina" tuntuisivat toisessa yhteydessä kolkolta huumorilta, mutta surullista tässä on se, että tuohon kuvattuun utopiaan uskotaan tai ainakin halutaan uskoa virallisessa Suomessa ihan tosissaan.

Lehti ei julkaisisi visiota muiden maiden kokemusten perusteella todennäköisestä kehityskulusta Suomessa, saati sitten sellaisesta, jossa myös epätodennäköisemmät riskit olisivat toteutuneet. Seurauksena olisi vähintäänkin kiivaita syytöksiä rasismista ja muukalaispelosta, mutta mahdollisesti myös syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

[matkamiehiii]

Ihan hauska läppä, parasta antia oli Suomi suomalaisille puolueen kansanedustaja Ivanov ja somalien oma puolue, RKP tyylisesti.

>  Jo nyt voidaan ennustaa menneisyyden perusteella, että kolmesta suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainakin yksi, virolaiset, tulee parin seuraavan sukupolven aikana sulautumaan suomalaisiin. On mahdollista, joskaan ei yhtä varmaa, että myös venäläisten maahanmuuttajien jälkeläiset suomalaistuvat. Sen sijaan somalialaiset avioituvat yleensä samantaustaisen puolison kanssa. Muuta väestöä korkeamman syntyvyyden vuoksi suomensomalialaisista tullee merkittävä kulttuurivähemmistö. Isot muutokset kuuluvat muuttoliikkeeseen. On mahdollista, että tulevaisuuden Suomessa onkin jokin aivan uusi kulttuurivähemmistö, jota emme vielä osaa edes arvata. HM.

Somalit on tosiaan pahin maahanmuuttajaryhmä mitä voi olla, jos otat 10 000 somalia nyt niin voit olla varma että pian heitä on 50 000 pelkästään syntyvyyden ansiosta.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Tuo äärivihervasemmistolainen maailmankuvalehti on siis KEPAn julkaisu. Sinä maksat tuon(kin) mokutuksen. Kannattaa vilkaista lehden aloitussivua.

[hattiwatti]

Ihan hauska läppä, parasta antia oli Suomi suomalaisille puolueen kansanedustaja Ivanov ja somalien oma puolue, RKP tyylisesti

Onhan se hauska läppä, mutta voi olla hyvinkin mahdollista.
Onhan meillä jännän niminen pv:n tiedustelupäällikkökin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Georgij_Alafuzoff

Onhan tuosta ilmiöstä kirjoitettukin paljon.

Mielenkiintoista tämä:

Huhtikuusta 2013 lähtien Alafuzoff on työskennellyt Euroopan Unionin sotilastiedustelun tiedustelupäällikkönä