Blogi: Paha Maa - Huomioita nykypäivän Suomesta - Mikä ihmeen kestävyysvaje?

[Kaptah]

Silmään osui mielenkiintoinen blogikirjoitelma, joka ilmeisesti vähän vasemmistolaisemmasta katsantovinkkelistä pyrkii osoittamaan, että Suomessa asiat ovat oikeastaan taloudessa erinomaisen hyvin, vaikka yleinen näkemys hiukan toista onkin. Mielestäni sen verran päräyttävä tykitys, että ansaitsee oman ketjunsa. Teksti on kohtalaisen hyvin lähteistetty, mutta jos haluaa klikkailla lähdelinkkejä auki, pitää teksti lukea itse blogin puolelta. Alkuperäinen blogi.

MIKÄ IHMEEN KESTÄVYYSVAJE?


Niinpä. Mikä ihmeen kestävyysvaje? Asiaa pitäisi luultavasti kysyä Raimo Sailakselta, joka MOT:n selvityksen mukaan lanseerasi tämän termin suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun vuonna 2006 puhuessaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan seminaarissa. Tätä ympäripyöreää, mutta totisesti uhkaavan kuuloista termiä valtamediamme on sittemmin ansiokkaasti ja kritiikittä vaalinut.

On hyvä kerrata hieman asian taustoja. Raimo Sailakselta kysyttäessä julkisen talouden kestävyysvaje on seurausta milloin silmittömästä tuhlaamisesta, milloin suurten ikäluokkien vanhenemisesta, milloin suomalaisten työläisten liian korkeista palkoista. Totuus on kuitenkin hieman toinen. Ensinnäkin työn teettäminen Suomessa on Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan verrattuna huomattavan halpaa, ja jopa halvempaa kuin kotimaisen elinkeinoelämän mallimaassa Saksassa. Työn sivukulut ovat jopa alle EU:n keskiarvon ja työläisten irtisanomissuoja OECD-maiden heikoimpia. Toisekseen Euroopan- ja maailmanlaajuiset suhdanteet ovat toistaiseksi heikolla mallilla, jonka lisäksi erityisesti huonosta, investointien sijaan suurien osinkojen jakamiseen tähtäävästä johtamisesta kärsivien suuryritystemme varassa oleva vienti on tilapäisesti heikentynyt. Näistä seikoista hallitus ja EK pyrkii maalaamaan sellaisia uhkakuvia, joita emme voi ylittää muuten kuin romuttamalla hyvinvointiyhteiskuntamme täysin, synnyttämällä massatyöttömyyden ja viennin vetämättömyyttä kompensoivan kansalaisten ostovoiman entistä syvemmän romahduttamisen erottamalla ensialkuun 20 000 kuntatyöntekijää, jäädyttämällä palkat, orjuuttamalla työmarkkina- tai toimeentulotukea saavat ihmiset hoitamaan palkatta kunnilta jäävät työt, sekä ohjaamalla yhä kiihtyvällä tahdilla varoja yhteiskuntamme ylimmille portaille.

Suomi on kuitenkin EU:n vahvin talous. Suomen velanmaksukyky on koko maailman viidenneksi parhaalla tolalla. Suomi on vuodesta toiseen maailman kilpailukykyisimpiä maita. Suomen nettovelka on OECD:n tilastojen mukaan nolla euroa, tarkemmin sanoen - 62,5 % BKT:sta, ollen samalla yksi harvoista maailman velattomista valtioista. Suomen talous kasvaa vuodesta toiseen. Suomen julkisen velan osuus BKT:sta oli vuoden 2012 lopussa erittäin maltillinen 53 %. Lähes kymmenen prosenttia alle EU:n asettaman, käytännössä hatusta vedetyn 60 % rajan. Esimerkiksi korkeimman AAA-luottoluokituksen omaavalla Saksalla vastaava lukema oli 81,9 %, Kreikalla 156,9 %, ja vahvan aa2-luottoluokituksen Japanillakin peräti 218,9 %. Lisäksi suomalaisen julkisen sektorin varat ovat tuplasti sen mitä velat ovat. Suomen talous sekä julkinen sektori ovat siis eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisestikin aivan poikkeuksellisen hyvällä tolalla. Esimerkiksi Nobel- palkittu taloustieteen professori Joseph Stiglitz on maininnut Suomen kaltaisten maiden olevan käytännössä maailman viimeisiä maita, joissa on tarvetta mittaville julkisen sektorin leikkauksille. 

Kestävyysvajeesta puhuminen onkin yhteiskuntamme poliittiselle ja taloudelliselle eliitille loistava tekosyy heidän tavoitteessaan ajaa alas hyvinvointiyhteiskuntamme viimeisetkin rippeet sekä viedä vuonna 1993 verouudistuksella aloitettu rikkaita härskisti suosiva tulojen uusjako yhä vain pidemmälle. Kyse on puhtaasti ideologiasta, jonka mukaan rikkaille kuuluu yhä vain enemmän ja köyhille yhä vain vähemmän. Kataisen sanoessa kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa 10/2013 meidän rakentaneen yhteiskuntamallin, johon meillä ei ole varaa, tarkoitti hän todellisuudessa hallituksen suosineen vuoden 1993 verouudistuksesta lähtien yhteiskuntamme rikkaimpia tavalla, johon meillä ei ole varaa. Kataisen haaveena on viedä Suomi kansainvälisesti erittäin hyväksi havaitusta hyvinvointiyhteiskunnasta yhä vankemmin kohti brutaalia kilpailuyhteiskuntaa, jossa Suomen tulee ensinnäkin kilpailla muita maita vastaan jatkuvilla teollisuutta ja elinkeinoelämän eliittiä hyödyttävillä veronalennuksilla ja muilla täysin vastikkeettomilla etuisuuksilla, ja lisäksi ajaa jokainen Suomen kansalainen kilpailemaan verisesti toisiaan vastaan herrojen pöydiltä ropisevien murujen toivossa. 

Jos kerran Suomen julkisen sektorin sekä talouden yleinen tilanne on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna huippuluokkaa, miksi Suomessa silti puhutaan ja pelotellaan kestävyysvajeella? Ensinnäkin pyydän teitä katsomaan näitä pelottelijoita. Miksi he tuntuvat järjestään olevan EK:n, Etlan, tai hallituspuolueiden miehiä ja naisia? Voisiko heillä olla oma lehmä ojassa? Toisekseen, katsotaanpa Suomessa viime vuosina tehtyjä verouudistuksia. 1993 verouudistuksen seurauksista voitte lukea riittämiin Huomioita nykypäivän Suomesta -osiosta, joten ei siitä tässä sen enempää. Viime vuosina on sen sijaan käynnistetty uusi päämäärätietoinen varainsiirto-operaatio kansan taskuista suuryrityksille ja niiden omistajatahoille. Vuonna 2010 tuli voimaan laki, joka poisti työnantajilta Kela-maksujen maksamisen. Tämä EK:n vaatima uudistus maksaa valtiolle joka vuosi n. miljardi euroa. Tämä yrityksille suunnattu lahja on rahoitettu ja rahoitetaan ottamalla lisää valtion velkaa.

Koska tämäkään avokätinen lahja ei riittänyt sulkemaan elinkeinoelämän jatkuvaan valitukseen vääntyviä suita, on hallitus päättänyt sallia suuryritysten järjestelmällisen veronkierron. Tämän verokikkailun vuoksi valtiolta jää saamatta joka vuosi vähintään miljardi euroa verotuloja, ja tahdin oletetaan vain kiihtyvän, kun suuryritykset ryhtyvät joukolla pakoilemaan juuri korotettua osinkoveroa. Esimerkiksi Nokia ja Metso eivät maksa käytännössä ollenkaan tai juuri ollenkaan yritysveroa Suomeen. Eikä tämäkään tietenkään vielä riittänyt, vaan lisää oli annettava, kun kerran EK sitä vaati. Niinpä Kataisen hallitus päätti laskea yritysveroasteen 20 prosenttiin - siis saman veron, jonka jo tällä hetkellä kaikki mahdolliset suuryritykset kiertävät. Tämä tietää valtiolle vuosittain jälleen uuden miljardin verran lisälaskua, jota koitetaan paikata korottamalla kulutusveroja tavallisen kansan maksettavaksi ja kutsutaan sitä kirkkain silmin kansalaisten terveydestä välittämiseksi. Lisäksi valtio tukee jättimäisiä suuryrityksiä täysin vastikkeetta yhteensä satojen miljoonien arvosta joka vuosi.

Kaikki tämä siitäkin huolimatta, että kotimaiset yritykset ovat jo pitkän aikaa investoineet pääasiassa ulkomaille eikä tälle kehitykselle ole näkyvissä minkäänlaista muutosta. Korkeintaan pääomapako Suomesta tulee vain kiihtymään tulevaisuudessa mikäli äskettäin tehtyyn suurimmille suomalaisyrityksille suunnattuun kyselyyn on uskomista.

Suomen valtio antaa myös vuosittain avokätisiä tukia suurille, yksityisille pankeillemme. Taloussanomien arvion mukaan Nordean rahoitustuki on vuosittain kaksi miljardia euroa ja Pohjola Pankinkin lähes 300 miljoonaa euroa. Jottei meille jäisi mitään epäselvyyksiä siitä kuinka härskisti hallitus suosii maamme rikkaimpia, on hallitus päättänyt toistuvasti pitää pääomaveroprosentin niin alhaisena, että pelkästään sen nostaminen EU-keskitasolle tuottaisi valtiolle vuosittain neljä miljardia euroa lisää. Sen sijaan, että tätä tai muita epäkohtia lähdettäisiin suoraselkäisesti korjaamaan, käännetään raukkamaisesti syyttävä sormi kerta kerran jälkeen osoittamaan tavallista kansaa, ja erityisesti heikoimpiamme. 

Jo pelkästään nämä elinkeinoelämän vaatimat verouudistukset, suurituloisimpia koskettavat veroalennukset, ja verokikkailun sallimiset maksavat valtiolle vähintään 7 miljardia euroa joka vuosi. Pankkien saaman rahoitustuen kanssa yhteissumma kohoaa vuositasolla jopa yhdeksään miljardiin(!), eli lähes viidesosaan Suomen koko vuosibudjetista, sekä noin samansuuruiseen summaan kuin valtion virkamiehet itse ovat kestävyysvajeeksi "laskeneet". Tällä yhdeksällä miljardilla rakentaisi vaikka 56 lastensairaalaa Suomeen joka ikinen vuosi sen sijaan, että nyt jo yhden suunnitelmissa olevan lastensairaalan rahoitusta joudutaan hankkimaan kansalaisilta katumainoksin kerjäämällä. 

Eikä tämä 7-9 miljardin tulonsiirto kansalta suuryrityksille, suuromistajille, ja pankeille tietenkään ole meille ilmaista. Ei missään nimessä. Tämä valheilla voideltu tulonsiirto maksetaan leikkaamalla kunnille tuloutettavia varoja, ja lakkauttamalla sitä kautta kuntia sekä niiden tarjoamia perus- ja lähipalveluita. Me maksamme tämän erilaisten korotettujen tasaverojen, kuten arvonlisäveron ja erilaisten kulutusverojen muodossa vieden Suomea samalla askel askeleelta lähemmäksi EK:n haaveilemaa tasaveroyhteiskuntaa. Me maksamme tämän sulkemalla yhä kiihtyvällä tahdilla kouluja ja terveyskeskuksia. Ja lopulta me maksamme tämän ottamalla lisää valtion velkaa, koska veronkorotukset ja julkisen sektorinkaan alasajo ei riitä kuittamaan näitä jättimäisiä lahjarahoja suuryrityksillemme ja maamme rikkaimmille ihmisille. Ja tämä kaikki verhotaan vastuullisen ja solidaarisen politiikaan varjoon, vaikka todellisuus ei voisi olla tätä väitettä kauempana.

Yksinkertaisesti sanottuna Suomea rakennetaan parhaillaan wahlroosien ja olliloiden tarpeita ajatellen. Ei tavallisen kansan. Meidän roolimme on toimia tämän eriarvoistumisen maksajina. Hiljaisina, nöyrinä, kuuliaisina, ja alistuvina maksajina. Ja siinähän me suomalaiset olemmekin erityisen hyviä. Meitä ei haittaa, kunhan itsellä menee tänään hyvin. Me olemme tottuneet kumartamaan herroille ja heidän vaatimuksilleen. Ja tätä luonteenpiirrettämme EK ja kokoomus käyttävät parhaillaan röyhkeästi hyväkseen vallan sylikoiran, eli valtamediamme suosiollisella avustuksella.

[JoKaGO]

Minä en jaksa tuollaista puppua edes lukea. Kestävyysvaje on sitä, että Suomi on vuoden 2007 jälkeen ottanut uutta velkaa 60 miljardia euroa, kun valtion velka ennen tuota oli "vain" 40 miljardia euroa. Nyt kun paskat ovat housussa, julkista taloutta ei pystytä sopeuttamaan valtion tulojen mukaiseksi.

Mikä on niin vaikeaa ymmärtää? Valtio velkaantuu... Halu maksaa valtion varoista "asioita" ylittää valtion tulot. Valtion velka BKT:hen verraten kasvaa jyrkästi, koska samaan aikaan BKT laskee. Suomi on EU:n mittakaavalla "terve", valtion velka suhteessa BKT:hen on pienempi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Kuinka kauan?

Muistettakoon, että Suomi on nyt luokiteltu parhaaseen A-ryhmään. Kun jenkit päättävät laskea Suomen luottoluokitusta, niin jokainen prosentti lainan korkoon lisää kasvattaa valtion menoja miljardilla vuodessa. Tuo miljardi on pois tulonsiirroista ym. sosiaalitoimesta, hyvinkin todennäköisesti...
Tämä ei ole meidän käsissä muuten kuin sitä kautta, että lopetetaan velanotto nyt. Se on se KESTÄVYYSVAJE!

[latrom]

Kuka ottaa velkaa, jos valtio ei sitä ota?

Lähetetty minun Nexus 7 laitteesta Tapatalkilla

[slobovorsk]

Tämä blogisti kieltämättä katsoo kestävyysvajetta eri näkökulmasta kuin viime aikoina on totuttu valtamediasta lukemaan: lähtökohtana on se, että hyvinvointivaltio on saavutettu etu. Itsestäänselvyys, joka otetaan annettuna. Tästä näkökulmasta pienetkin menojen leikkaukset kieltämättä ovat kauhistus. Ennen vanhaan Suomessakaan ei ajateltu, että valtion tehtävä on holhota ihmistä kehdosta hautaan, vaan tällainen ajattelu on loppujen lopuksi suhteellisen tuore ilmiö.

[Tabula Rasa]

Valtio eli hallitus jossa ns. työväenpuolueet kuten vas, dem jne ovat näitä päätöksiä tehtailemassa? Tuttua kauraa syyttää että rikkailla on aina liikaa ja köyhiä riistetään. Taloudesta ymmärretään vähän jos sitäkään. 10mjd lasku suuryrityksille ja rikkaille kaataisi suomen talouden melko tarkasti kokonaan.

[FlyinHighAgain]

Nykyinen velaksi eläminen loppuu hyvin pian (aikaväli 2-10v riippuen monesta tekijästä), kuten JoKaGO kirjoitti, kun korot nousevat ja valtion velkaa jatkuvasti kasvatetaan olemme täydessä kusessa, bkt sinänsä typerä verrantomalli: nyt korot n50 miljardin budjetista 2miljardia, mites pienellä korko nousulla ja velan kasvatuksella? Siedetäänkö sitä että korkomenot ovat 4 miljardia, mites 10 varsinkin kun budjetti ei nouse vaan kääntyy laskuun? Jos valtion budjetista vaikkapa viidennes uppoaa pelkästään velkojen korkomenoihin ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen mitä semmoinen tarkoittaa jonkin sortin sivistysvaltiolle: täystuho
Eurorahassa oleminen on tämä tie mikäli mitään hyperihmettä ei käy.