2014-02-08 Lieksa: Tunnelma kiristyi Halla-ahon vaalitilaisuudessa

[Kemolitor]

Lieksassa asuvat maahanmuuttajat kaipaavat lisää tietoa

Saamistaan palveluista Lieksassa asuvat maahanmuuttajat ovat kaikista tyytymättömimpiä Lieksan koto-toimistoon, toimeentulotukeen ja vuokra-asuntoihin, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkijan Tiina Sotkasiiran ja Lieksan Somaliperheyhdistyksen Leijat-hankkeen tänä vuonna tekemän maahanmuuttajien palvelutarvekyselyn vastauksista. Vastanneista vain 47 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväinen vuokra-asuntoihin.

Toimeentulotukeen ja koto-toimistoon oli tyytyväisiä 54 prosenttia vastanneista. Parhaan palautteen maahanmuuttajat antoivat maistraatille ja kirjastolle, joiden palveluihin kaikki vastanneet olivat tyytyväisiä. Myös poliisiin, suomenkielen opetukseen ja Pohjois-Karjalan keskussairaalaan oltiin tyytyväisiä.

Palvelukyselyyn vastasi 53 maahanmuuttajaa, joista 39 ilmoitti olevansa somalinkielisiä.

- Koto-toimistoon on vaikea saada aikaa, ja voi olla, että ihmisten odotukset sitä kohtaan ovat suuremmat kuin johonkin muuhun, kyselyn tuloksia Lieksassa torstaina järjestetyssä seminaarissa esitellyt Sotkasiira kertoo.

- Toimeentulotukiasioiden käsittely kestää liian kauan, on vaikea ymmärtää oman asian käsittelyä eikä aina ymmärretä päätöstä, joka omassa asiassa on tehty. Ihmiset sanoivat myös, että heillä on vaikeuksia tulla kuulluksi oman asiansa käsittelyssä. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että he haluaisivat enemmän tietoa siitä, kuinka omiin asioihin voi vaikuttaa, tutkija jatkoi.

Sotkasiiralla on aavistus, että moniin askarruttaviin kysymyksiin ja ongelmiin saadaan ratkaisu parantamalla vuorovaikutusta.

- Melkein kaikki maahanmuuttajat haluavat lisää ystäviä, ja siinä on tekemättömän työn paikka. Myöskään rasismin kitkemistä ei voi olla olla korostamatta.

Karjalainen: Lieksassa asuvat maahanmuuttajat kaipaavat lisää tietoa

[TheVanishedTerrorist]

Ihmiset sanoivat myös, että heillä on vaikeuksia tulla kuulluksi oman asiansa käsittelyssä. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että he haluaisivat enemmän tietoa siitä, kuinka omiin asioihin voi vaikuttaa, tutkija jatkoi.

Eli kuinka anoa ja saada lisää rahaa.

[koli]

Tilaisuus osoittaa sydämen sivistystä

Lieksan kristilliseen opistoon saapuu tämän viikon lopulla ensimmäinen kymmenen hengen ryhmä nuoria turvapaikanhakijoita. Mahdollisesti tulossa on vielä toinen ryhmä yksin Suomeen tulleita alaikäisiä. Myös Suomeen tulee tänä vuonna turvapaikanhakijoita aiempaa enemmän, ja nuoria saattaa olla tulla myös Kiteen kansanopistolle ja lisää Kontiolahden kunnan Lukkarilan perheryhmäkotiin.

On syytä muistaa, ettei kyse ole "tulvasta" Pohjois-Karjalaan vaan muutamasta kymmenestä nuoresta ihmisestä, joiden suojelun tarve tutkitaan. Kaikki he tulevat olosuhteista, joita pitäisimme omalla kohdallamme epäinhimillisinä.

Koko Suomeen tulevien pakolaisten määrä on suuri verrattuna Suomen aiempiin turvapaikanhakijamääriin, mutta edelleen vain murto-osa siitä, mitä useimpiin Länsi-Euroopan maihin tänä vuonna tulee. Jos Euroopan lähialueiden sodat jatkuvat, turvapaikkaa hakevien ja sen saavien määrä väistämättä lisääntyy myös Suomessa.

Nyt ensin lieksalaisten ja heti perään kaikkien pohjoiskarjalaisten on syytä osoittaa sydämen sivistystä. Joensuu pystyi riisumaan rasistin viittansa - vaikka se yhä muualla Suomessa joskus ollaankin näkevinään. Lieksan on aika tehdä sama ponnistus.

http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/82105-tilaisuus-osoittaa-sydamen-sivistysta

[TheVanishedTerrorist]

Joensuu pystyi riisumaan rasistin viittansa - vaikka se yhä muualla Suomessa joskus ollaankin näkevinään. Lieksan on aika tehdä sama ponnistus.
http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/82105-tilaisuus-osoittaa-sydamen-sivistysta

Jaahas, jos et ajattele samoin, pidät vaikka omien vanhusten auttamista prioriteettina, olet sitten leimattu rasistiksi.

Muistaakseni Karjalainen oli pro mokutus liikkeen äänitorvia.

[foobar]

Tilaisuus osoittaa sydämen sivistystä

Pitää kyllä sanoa että itse olen kylmä ja arvostan "järjen viisautta" enemmän kuin "sydämen sivistystä." Sydämen sivistys kuulostaa joltain, jonka puolustamista väittelyssä pidetään mahdottomana mutta jonka vastustaminen on puhdasta pahuutta, sen enempää syitä erittelemättä.

Eivätkö hyvät ihmiset lainkaan osaa kirjoittaa kannattamistaan aiheista alentumatta kuulijoilleen lässytykseen ikäänkuin he olisivat joko pikkulapsia tai vajaaälyisiä? Mielestäni tuossa piilee yksi merkittävä osatekijä sille, miksi vain rajattu joukko kansalaisia jaksaa sitoutua tällaisiin agendoihin täydellä innolla.

[koli]

Lieksassa on uusi innovaatio.

[Topi Junkkari]

Lieksassa on uusi innovaatio.

Ei ole uusi. Nähty tänään puolenpäivän maissa Itä-Helsingissä. Somalimies ja juomapakkaus.

[Kemolitor]

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 1.9.2015
Asianro 10:

LEIJAT-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN JÄSENEN NIMEÄMINEN
459/01.019/2015
SOSTERLA

Lieksan Somaliperheyhdistyksen hallinnoima ESR-hanke (Leijat) on käynnistynyt 1.6.2015. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää maahanmuuttajien omaa osaamista kotouttamisessa. Hankkeen ohjausryhmässä on edustajat Somaliliitosta, Te-toimistosta, Maakuntaliitosta, Poliisista, Itä-Suomen yliopistosta, maakunnallisesta Sillat verkostosta ja Ely-keskuksesta.

Ohjausryhmä ei vastaa oikeudellisesti hanketoiminnasta vaan vastuu on hankkeen tuensaajalla. Tuensaaja vastaa siitä, että hanke toteutetaan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ja että hankkeen hallinnointi ja varainhoito on järjestetty asianmukaisesti.

Ohjausryhmän kokouksia on noin neljä vuodessa.

Valmistelija: sj. Soile Syrjäläinen

Ptj. Tero Oinonen: Sosiaali- ja terveyslautakunta nimeää edustajansa hankkeen ohjausryhmään.

http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20151734-10.HTM

[MW]

***

Kommarit kerrankin oikeassa.

Selkeästi nälästä ja riistosta kärsiviä kommarialleja siinä vasemmalla-kin.

[Golimar]

Kansanedustaja ihmettelee: "Lieksasta ei löytynyt täyttä kymmentä työhaluista"

Jani Leinonen

Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) kannusti keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa hallitusta puuttumaan sosiaaliturvan kannustinloukkuihin järjestämällä perustulokokeilun.

Kokeilu on yksi hallitusohjelmassa mainituista kärkihankkeista tälle vaalikaudelle. Heikkisen mielestä ainakin yksi paikallisista kokeilualueista voisi sijaita korkeasta työttömyydestä kärsivässä Savo-Karjalassa.

Heikkinen kertoi kokouksessa esimerkin, johon oli törmännyt vieraillessaan paikallisten pk-yrittäjien luona Lieksassa.

- Nopeasti kasvava lieksalainen pk-yritys olisi aloittanut rekrytointikoulutuksen, jonne haettiin kymmentä alalle koulutettavaa ilman esitaitovaatimuksia. Kuudelle heistä olisi luvassa vakituinen työpaikka ja lopuillekin osa-aikatöitä. Vaan ei löytynyt Lieksasta täyttä kymmentä työhaluista. Samaan aikaan kunnassa on noin 20 prosentin työttömyysaste, Heikkinen ihmettelee.

Heikkinen on harmissaan sellaisten yritysten puolesta, jotka eivät löydä sitoutuneita työntekijöitä.

- On paljon ihmisiä, joilla on todellisia vaikeuksia työllistyä. Kuitenkin siinä mennään pieleen, jos työttömyysturvan varaan halutaan jäädä vain sen helppouden takia. Työn tekemisen pitää aina olla kannattavampaa kuin työttömänä olo. Jotta talous saataisiin jälleen kasvu-uralle, on hallituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla vuosikymmeniä työelämää vinouttaneet sosiaali- ja työttömyysturvan kannustinloukut vihdoin poistetaan, Heikkinen painottaa.

Yhdeltä luukulta saatavan perustulon tavoitteena olisi korvata monimutkaistunut sosiaalietuuksien vyyhti, ja siten poistaa tahattomasti syntyneet esteet työnteolle. Perustuloa on tarkoitus kokeilla paikallisesti eri puolilla Suomea.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/83186-kansanedustaja-ihmettelee-lieksasta-ei-loytynyt-taytta-kymmenta-tyohaluista

[Blanc73]

Kaikki Lieksan somalit ovat tietysti jo työllistyneet, joten ei heillä ole aikaa turhiin sivuprojekteihin.

[Impi Syvärivi]

Kansanedustaja ihmettelee: "Lieksasta ei löytynyt täyttä kymmentä työhaluista"

- Nopeasti kasvava lieksalainen pk-yritys olisi aloittanut rekrytointikoulutuksen, jonne haettiin kymmentä alalle koulutettavaa ilman esitaitovaatimuksia. Kuudelle heistä olisi luvassa vakituinen työpaikka ja lopuillekin osa-aikatöitä. Vaan ei löytynyt Lieksasta täyttä kymmentä työhaluista. Samaan aikaan kunnassa on noin 20 prosentin työttömyysaste, Heikkinen ihmettelee.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/83186-kansanedustaja-ihmettelee-lieksasta-ei-loytynyt-taytta-kymmenta-tyohaluista

Jaa, mikähän yritys lie ollut kyseessä, kun en minä ole tällaisesta kuullut, vaikka alanvaihtoa miettivänä seuraan aktiivisesti kaikkea.

[Sitruunamelissa]

(http://static.mvlehti.net/uploads/2015/09/1441264692947screensave.png)

Lisään vielä kuvan linkin. Lähteenä siis taitaa olla MV-lehti: http://static.mvlehti.net/uploads/2015/09/1441264692947screensave.png

[Oho]

(http://static.mvlehti.net/uploads/2015/09/1441264692947screensave.png)

Asiaton loppukevennys....

https://www.youtube.com/watch?v=ZZihtih0BnU

[Kemolitor]

Edelliset viestit liittyvät tähän:

Sosiaali- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 01.09.2015 Pykälä 86

LEIJAT-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN JÄSENEN NIMEÄMINEN
459/01.019/2015
SOSTERLA § 86

Lieksan Somaliperheyhdistyksen hallinnoima ESR-hanke (Leijat) on käynnistynyt 1.6.2015. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää maahanmuuttajien omaa osaamista kotouttamisessa. Hankkeen ohjausryhmässä on edustajat Somaliliitosta, Te-toimistosta, Maakuntaliitosta, Poliisista, Itä-Suomen yliopistosta, maakunnallisesta Sillat verkostosta ja Ely-keskuksesta.

Ohjausryhmä ei vastaa oikeudellisesti hanketoiminnasta vaan vastuu on hankkeen tuensaajalla. Tuensaaja vastaa siitä, että hanke toteutetaan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ja että hankkeen hallinnointi ja varainhoito on järjestetty asianmukaisesti.

Ohjausryhmän kokouksia on noin neljä vuodessa.
Valmistelija: sj. Soile Syrjäläinen

Ptj. Tero Oinonen: Sosiaali- ja terveyslautakunta nimeää edustajansa hankkeen ohjausryhmään.
Päätös: Irma Nykänen esitti Hannu Laamasen kannattamana Paavo Muhosta sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajaksi valittiin Paavo Muhonen.

http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20151734-10.HTM

[eskonaama]

Itse olen elänyt käsityksessä että Lieksa-aiheet sopii heittää tähän ketjuun, joten pistetään siis tänne.

http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/uutisarkisto/:newsid/49352

Lieksan rasismista kertova kanadalaisdokumentti "Finding Edge Road" saa Suomen ensi-iltansa Lieksassa. Kanadalaisohjaaja Brandy Yanchykin dokumenttielokuvan kaikille avoin ja maksuton ensi-ilta järjestetään Kohtaamisia-elokuvatapahtumassa. Tapahtumassa esitetään neljä dokumenttielokuvaa maahanmuutosta, solidaarisuudesta ja kulttuurien moninaisuudesta. Kohtaamisia-elokuvatapahtuma järjestetään Lieksassa lokakuun lopussa.

[Mikko pa]

Palkkoihin oli menny 200 000€....

[Kemolitor]

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 29.9.2015, esityslista
asianro. 9

LIITTYMINEN MAAKUNNALLISEEN TULKKAUSPALVELUSOPIMUKSEEN 1.1.2016 ALKAEN
521/13/2015
SOSTERLA

Lieksan kaupunki kilpailutti tulkkauspalvelut vuonna 2012. Sopimuksen optio päätettiin ottaa käyttöön vuonna 2014. Optiokausi päättyy 31.12.2015.

Uutta kilpailutusta valmisteltaessa selvisi, että Lieksan kaupungilla olisi mahdollisuus liittyä maakunnalliseen tulkkauspalvelusopimukseen. Joensuun seudun hankintatoimi kilpailutti usean kunnan tulkkauspalvelut alkuvuodesta 2015. Sopimus jatkuu vuoden 2016 loppuun ja sisältää  option vuodesta 2017. Mahdollisesta option käytöstä on tehtävä päätös erikseen.

Maakunnallisen tulkkauspalvelusopimuksen (tarjouspyyntö liite 3, ei liitetä pöytäkirjaan) ehdot ovat pääosin samanlaiset kuin Lieksan kaupungin voimassa olevassa hankintasopimuksessa (liite 4, ei liitetä pöytäkirjaan). Maakunnallisessa sopimuksessa on pyydetty hinnat myös älypuhelimen tai tablettietokoneen avulla tapahtuvaan tulkkaukseen, jolloin matkakustannukset jäävät pois.

Maakunnallisen sopimuksen hintataso on hieman nykyistä sopimusta alhaisempi. Maakunnallisen kilpailutuksen vertailutaulukko (liite 5, ei liitetä pöytäkirjaan).

Maakunnalliseen sopimukseen liittyminen olisi tarkoituksenmukaisinta ja säästäisi erillisen kilpailutuksen vaatiman hallinnollisen työn. Tulkkauspalveluiden kilpailutustarvetta arvioitaisiin seuraavan kerran alkukesällä 2016, jolloin olisi tehtävä päätös optiovuoden käytöstä.

Tulkkauspalveluiden arvioitu hankintahinta vuodessa on n. 250 000 euroa, joten hallintosäännön mukaan päätös palveluiden kilpailuttamisesta kuuluu lautakunnalle. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus on tulkkauspalveluiden pääasiallinen käyttäjä, mutta hankintasopimukseen liityttäessä sopimuksen mukaiset palvelut ovat myös muiden hallintokuntien käytettävissä.

http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20151735-9.HTM

Minusta kohtalaisen hyvä mittari kotoutumiselle ja integroitumisella on tulkkaustarve. Niin kauan kun ihminen tarvitsee tulkkia, ei hän mitenkään loistavasti ole kotoutunut.

Tulkkausjutuista löytyy lisätietoa tämän ketjun loppupuolella:
http://hommaforum.org/index.php/topic,91213.0.html

Taitaa olla tulkeillakin kiirettä aikaa lähivuosina.

[Kemolitor]

Vieraskynä
Maahanmuuttajat voivat pelastaa kuihtuvat kunnat

Pakolaisia vastaanottavilla kunnilla on paljon opittavaa Lieksan kokemuksista.
-----
Väestö maaseudulla ja kasvukeskusten ulkopuolisissa taajamissa on vähentynyt viime vuosikymmeninä huimaa vauhtia. Pienetkin paikkakunnat voivat saada maahanmuuttajista uusia asukkaita ja kaivattua elinvoimaa.

Pohjoiskarjalainen Lieksan kaupunki oli kuutisen vuotta sitten uuden tilanteen edessä. Lieksaan muutti lähiseudun vastaanottokeskuksista ensin muutamia kymmeniä somalitaustaisia pakolaisia, minkä jälkeen paikkakunnalle saapui satoja uusia, pakolaisina maahan tulleita asukkaita muualta Suomesta. Lieksaan heitä houkuttivat asumisen halpuus, turvallisuus sekä muut pikkukaupungin hyvät puolet.

Lieksassa on tehty paljon työtä maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten eteen. Hankaukselta ja ristiriidoilta ei ole vältytty. Maahanmuuton vastustajat ovat jarruttaneet maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten kotoutumista. Tässä ristipaineessa paikallisviranomaiset ja kansalaiset ovat opetelleet selvittämään konflikteja ja rakentamaan luottamusta.

Tiedottamisen ohella tarvitaan dialogia ja vuorovaikutusta. Alkuvaiheen panostukset perhetyöntekijöihin, asumisohjaajiin, tulkkeihin ja vertaisohjaajiin maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun paikkakunnalla pitempään asuneet maahanmuuttajat oppivat toimimaan uudessa ympäristössä ja osaavat sitten neuvoa myöhemmin tulevia.

Tarvitaan myös ennakkoluulottomia aloitteita. Lieksassa suunnitellaan esimerkiksi monikielisten, somaliksi, venäjäksi, englanniksi ja suomeksi luettavien paikallisuutisten videointia ja julkaisua internetissä. Joitakin vuosia sitten kaupunginjohtaja kutsui koolle epävirallisen somaleista koostuvan neuvottelukunnan, josta tuli silta viranomaisten ja somaliyhteisön välille.

Alkuvaiheessa maahanmuuttajat tarvitsevat erityispalveluja, kuten tulkkausapua tai vaikkapa pidennetyn ajan viranomaistapaamiseen. Toisaalta palvelutarpeet eivät läheskään aina liity maahanmuuttajataustaan. Työllisyyspalveluja ja neuvoloita käyttävät sekä maahanmuuttajat että syntyperäiset suomalaiset.

Maahanmuuttajatkaan eivät ole yhtenäinen ryhmä. Joku tarvitsee tukea ja ohjausta toimeentulotukiviidakossa, toinen kaipaa sparrausta yritysideansa testaamiseksi.

Kun pienelle paikkakunnalle muuttaa nopeasti paljon ihmisiä, arki muuttuu. Esiin nousee myös ristiriitoja ja pettymyksiä. Niiden sovittelu vaatii määrätietoista, avointa ja kuuntelevaa otetta kaikilta.

Myös maahanmuuton vastustajille pitää varata tilaisuus näkemystensä esille tuomiseen. Se ei tarkoita vihapuheen tai rasistisin motiivein tehtyjen rikosten sallimista.

Lieksan poliisi on omaksunut nollatoleranssin rasismiin. Se ei ole ehkäissyt kaikkia maahanmuuttajiin kohdistuvia rikoksia – Lieksassa on rikottu esimerkiksi maahanmuuttajien ajoneuvoja. Tilanteen kärjistyminen on kuitenkin vältetty, kun poliisi on keskustellut rikoksista ja niiden taustoista maahanmuuttajien kanssa. Lieksan somalit uskovat, että poliisi tekee parhaansa heidän suojelemisekseen. Se on yhteiskuntarauhan kannalta tärkeää.

Osa maahanmuuttajista on jo lähtenyt myös Lieksasta pois – kaupungissa on yhä nuivaa suhtautumista, jonka vuoksi esimerkiksi somalitaustaisten opiskelijoiden on vaikea löytää itselleen harjoittelupaikkoja. Toisaalta monia maahanmuuttajia pitävät Lieksassa vahvat sosiaaliset siteet.

Lieksassa on noin 12 000 asukasta, kun 1960-luvulla väkeä oli kaksi kertaa enemmän. Alueet kilpailevat investointien ohella ihmisistä, innovaatioista ja luovuudesta. Maahanmuutto avaa eri puolella Suomea mahdollisuuksia saada uusia asukkaita ja kaivattua elinvoimaa.

Ristiriidoilta ei muutostilanteessa voida välttyä, mutta valitsemme itse tavat, joilla ongelmia ratkaisemme. Tämä voi olla viimeinen oljenkorsi, johon tarttumalla taantuvat taajamat voivat säilyttää elinvoimansa.

Tiina Sotkasiira
Kirjoittaja on tutkijatohtori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on mukana somalien kotoutumista tutkivassa hankkeessa.

Koko juttu:
HS: Maahanmuuttajat voivat pelastaa kuihtuvat kunnat

Elinvoima mainittiin tekstissä kolmeen kertaan. Somalit kai ovat sitten tuoneet Lieksaan siellä kauan kaivattua elinvoimaa. Vielä kun ymmärtäisi, mitä "elinvoima" tarkoittaa. Tähän asti olen kuvitellut sen pienessä kunnassa tarkoittavan ennen kaikkea työpaikkoja, mutta siitä ei taida kuitenkaan olla kyse.

Toisaalta, jos kirjoituksen lukee tarkkaan, niin ei siinä väitetä somalien tuoneen Lieksaan "kaivattua elinvoimaa". Välillä puhutaan yleisesti kuihtuvista kunnista, välillä Lieksasta.

[Topi Junkkari]

Elinvoima tarkoittaa elimen voimaa.

[Mr.Reese]

Siellähän ne mekkaloi Abc:n edessä. Muuttaisivat nekin Helsinkiin tai kokeilisivat Stokista.

[Axlone]

Elinvoima olisi käytännössä ulkopuolelta tulevaa rahaa. Nyt Lieksa saa sitä somaleiden ansiosta, mutta vain sen takia koska valtio on päättänyt että he maksavat näiden Asianomaisten ihmisten kustannukset. Tämäkin tosin vain muutaman vuoden ajan. Sen jälkeen lähde tyrehtyy, ja pyramidin pitää kasvaa että järjestelmä pysyisi pystyssä. Eli käytännössä nykymenolla somalit eivät ole lieksaa tai muite kuihtuvia kuntia pelastamassa.

Jotta somalit olisivat pelastavia enkeleitä, heidän tulisi luoda kuntaan toimintaa, joka toisi kuntaan sen ulkopuolisia euroja (ei tarkoita valtion euroja). Toistensa paitoja pesemällä lieksalaiset eivät elinvoimaistu. Vaihtoehtoisesti heidän täytyisi olla puuttuvana työvoimana toiminnassa, joka tuo näitä euroja(a la närpiön tomaatit). Mistään tälläisestä ei taida kuitenkaan olla viitteitä. Se että Somali opiskelijat lähtevät pakoon harjoittelupaikkojen puutetta tarkoittaa vain sitä että alueella ei kerta kaikkiaan ole vain työpaikkoja. Jäljelle jää siis "sosiaalisten siteiden" paikkakunnalla pitämät sossun elätit. Ei kuullosta hirveän elinvoimaiselta.

Itseäni siis kiinnostaisi mitä yritystoimintaa nämä elinvoimauttajat ovat saanneet itse aikaan?

[Mok]

Kiinnostava toimintamalli: somalit kotouttavat somaleita Suomeen. Mitähän valmiuksia tulijoille opetetaan?

[TheVanishedTerrorist]

Valtio luovuttaa verta Lieksassa eli antaa somaleille elinvoimaa (€) mitä se on repinyt veronmaksajien selkänahasta, suoraan ja velaksi.

[Blanc73]

Alkuvaiheen panostukset perhetyöntekijöihin, asumisohjaajiin, tulkkeihin ja vertaisohjaajiin maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun paikkakunnalla pitempään asuneet maahanmuuttajat oppivat toimimaan uudessa ympäristössä ja osaavat sitten neuvoa myöhemmin tulevia.

Eli Lieksan somalit ovat työllistyneet? Vai unelmoiko Sotkasiira jälleen tyypilliseen tapaansa?

[Ajattelija2008]

Somalia on nykyään valtaosin turvallinen maa. Miksi Lieksassa makailevia somaleja ei palauteta Somaliaan? Mikseivät he itse lähde, jos oikeasti olivat sotaa paossa?

[KJ]

Äsken tuli Ylen P-Karjalan uutisissa, että Lieksa on jo niin täynnä matuja, että enää ei mahdu.

Ei näköjään vielä löydy nettiuutista.

[ämpee]

Lieksa ei halua enempää...

Rikkautta ??

"Lieksan kaupunki ei halua enempää turvapaikanhakijoita, koska pelkää kotouttamisesta syntyviä kuluja."

"Me tienataan tällä"-huudot ovat vaihtuneet "näistä tulee kustannuksia"-voihkimiseen.
Tilanne ei tule korjautumaan, kuten kuka hyvänsä Homma^^^-fooruminsa lukenut vallan hyvin tietää.

Nyt todellisuus alkaa tavoittaa Lieksan päättäjiä.

- Meidän tulee järjestää heille riittävät sivistyspalveluiden, erityisesti päivähoidon ja perusopetuksen palvelut. Sen lisäksi myös sosiaali- ja terveyspalvelut, joita he kuntalaisina tarvitsevat, kertoo kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen.

Siihen todellisuuteen kuuluu, etteivät kultamunat tule kuoriutumaan milloinkaan.
Paljon onnea Lieksa, tulette sitä tarvitsemaan !!1!

[RP]

Lieksan kaupungilla on siinä määrin tiukka kotoutumisprosessikaavio, että se on syytä jakaa.

Kolmen vuoden aikana käydään läpi asumis- ja terveyspalvelut ja edetään perheenyhdistämisen, harrastusten ja virikesopen kautta kohti kotoutumisen kliimaksia eli sosiaalitoimen sähköistä asiakkuutta.

Kaavio avaa hyvin sitä, miksi kotouttavien tahojen mielestä kotoutus sujuu ihan hyvin. He vain mittaavat eri asioita kuin ne, joiden mielestä maahanmuuttajien tukiriippuvuus ja heikko työllistyminen ovat epäonnistuneen kotoutumisen merkkejä.

Kaaviosta näyttäisi puuttuvan kokonaan esimerkiksi perehdytys työnhakuun, joka ymmärtääkseni on se kohta, jolla Yhdysvallat aloittaa humanitaaristen maahanmuuttajien kotouttamisen.

(jatkuu)
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/853135788139950?pnref=story
(Kuvahan ei ole mitenkään uusi, ja on ainkin sisällöllisesti ollut täällä aikaisemminkin.)

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=91626.0;attach=48010;image)

[B52]

Alla olevasta kaaviosta selviää Lieksan kaupungin kotouttamiskaavio, tuota mietin, mikä on virikesoppi?

Työnteosta ei tietenkään mainita kyseisessä kaaviossa mitään, mutta ei kai sellaista voida olettaakaan kun on kysymys kunniakansalaisista.