2014-02-05 TS Maahanmuuttajanuoret kuntoutuvat puhumalla väkivallasta

[Ink Visitor]

Vertaistuki on osoittautunut hyväksi keinoksi kuntouttaa väkivaltaa kohdanneita maahanmuuttajanuoria.

Lapin ensi- ja turvakoti ry on koonnut nuoria afganistanilaisia naisia suljettuun ryhmään, jossa he ovat voineet purkaa omia kokemuksiaan väkivallasta. Pian päättyvän kokeilun tulokset ovat myönteisiä.

Ryhmään osallistuvat 17–23-vuotiaat naiset ovat kertoneet väkivallasta toisilleen helpottaakseen pitkään jatkunutta stressiä ja traumaattisten kokemusten tuomaa taakkaa. Samalla ryhmissä on rakennettu turvallisuuden tunnetta uudessa ympäristössä.

Kokeilu on osa Ensi- ja turvakotien liiton hanketta, jonka tavoitteena on lisätä kaikkien nuorten turvallisuutta. Turvaverkko-hankkeessa on viisi teemaa, joita on toteutettu eri puolilla maata.

– Teeman muissa osioissa on paneuduttu muun muassa perhe- ja seurusteluväkivaltaan. Aiheita on käsitelty esimerkiksi kuvataiteen ja teatterin keinoin, kertoo suunnittelija Tuulia Kovanen.

Kolmivuotinen hanke päättyy keväällä.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/591667/Maahanmuuttajanuoret+kuntoutuvat+puhumalla+vakivallasta

[Punaniska]

Tuo lienee ollut ihan asiallinen hanke. UBF:n naisilla lienee enemmänkin elämänpiiri kutistunut välille nyrkki-hella, mutta eri yhteisöissä nähtävästi erilainen sisäkuri, joka määrää sen, kuinka paljon asioita vuotaa ulos.

[L]

Täällä samasta aiheesta: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014020518012773_uu.shtml

Pakolaisten usko turvallisuuteen palaa pikkuhiljaa: "Te suomalaiset ette tiedä"

Keskiviikko 5.2.2014 klo 17.44

Väkivaltakokemusten purku maahanmuuttajien vertaisryhmässä eheyttää.

LUE MYÖS

Nuoret oppivat turvallisuutta taiteen keinoin

Morsal ja Raha ovat edistyneet varsin hyvin, jos turvallisuuden tunteen vahvistumista mittaa avoimuudella ja rohkeudella. Puolisentoista vuotta sitten Suomeen tulleet afganistanilaiset siskokset tosin muistuttavat, että kestää vielä pitkään ennen kuin he voivat todella tuntea olonsa turvatuksi.

Siskokset antoivat keskiviikkona avoimesti kasvot Lapin ensi- ja turvakoti ry:n kokeilulle, jossa väkivaltaa kokeneet maahanmuuttajanaiset ovat suljetussa ryhmässä puhuneet traumoistaan. Rovaniemellä toteutetun kokeilun tulokset ovat olleet odotettua paremmat.

Morsal ja Raha pitävät hyvänä sitä, että ryhmään valittiin pelkästään nuoria persiankielisiä afganistanilaisia naisia.

- Olimme kaikki kuin ystäviä, jotka puhuvat salaisuuksistaan. Rankoistakin kokemuksista kertominen oli helppoa, Morsal kertoo.

Morsal toivoo, että vertaistukea käytettäisiin laajemmin.

- Te suomalaiset ette välttämättä tiedä, miltä meistä tuntuu. Väkivalta on vain yksi juuri puusta, jonka olemme kohdanneet. Muita ovat yksinäisyys, turvattomuus ja kuulumattomuus mihinkään - eläminen maan ja taivaan välillä ilman rauhaa sydämessä.

Raha syntyi Iranissa, jonne perhe pakeni sotaa Afganistanista. Morsal oli paon aikaan parivuotias. Isä kuoli Iranissa, ja äiti toi lapsensa Suomeen.

Hyvät tulokset

Traumapsykoterapeutti Marko Punkanen kehuu Rovaniemen kokeilun tuloksia. Hänen mukaansa turvallisuuden tunne on olennaista, kun nuoret yrittävät vapautua traumaattisten kokemusten aiheuttamasta stressistä.

- Näyttää siltä, että nuorille on erityisen tärkeää löytää samankaltaisia kokemuksia.

Samaa vakuuttavat ryhmän ohjaajat Johanna Marjomaa ja Annina Hautala. Tulokset ylittivät selkeästi odotukset. Tytöt sitoutuivat vahvasti työhön. Ohjaajille oli yllätys, kuinka syvälle ja henkilökohtaisin asioihin ryhmä meni.

- Ryhmässä sai henkisesti rauhallisen olon. Tunsin taas kuuluvani johonkin, Raha kuvailee.

Tulevaisuus rakenteilla

Turvallisuuden tunteen rakentaminen ei kuitenkaan kulje tasatahtia. Perjantaina 20 vuotta täyttävä Morsal sanoo, että kotoutuminen Suomeen edistyy pikkuhiljaa. Nyt hän tuntee olonsa jo niin turvatuksi, että tulevaisuutta voi suunnitella. Haaveena on valmistua lääkäriksi osin siksi, että lääkäreistä on kotimaassa pula.

Kaksi vuotta siskoaan nuorempi Raha on enemmän huolissaan.

- Minulla turvattomuus ja epävarmuus ovat yhä vahvasti läsnä. En tiedä, kuinka vaikeaa elämä olisi ilman ryhmästä saatua tukea, hän sanoo.

Ero näkyy myös ulkoisesti. Morsal on siskoksista enemmän äänessä ja iloisuus näkyy. Raha puhuu hillitymmin ja vilkaisee välillä siskoaan kuin saadakseen luvan käyttää ääntään.

Kokemuksensa he jättävät suurelta osin ryhmän sisäisiksi. Väkivallasta he puhuvat vain yleisellä tasolla.

- Tyttöjen maailma unelmineen ja haaveineen on paljolti samanlainen ympäri maailman. Meillä tyttöjen maailma valitettavasti muuttui sodan takia. Siinä tilanteessa juuri tytöt joutuvat helpoimmin väkivallan uhreiksi, Raha sanoo.

[Uimakoulutettava]

"Maahanmuuttajanuoret" ovat siis afganistanilaisia naisia. Otsikon perusteella heidän olisi voinut olettaa valkoisen miehen pahoinpitelemiksi joutuneita rasismin uhreja, mutta ilmeisesti näin ei ole...

[Parsifal]

"Maahanmuuttajanuoret" ovat siis afganistanilaisia naisia. Otsikon perusteella heidän olisi voinut olettaa valkoisen miehen pahoinpitelemiksi joutuneita rasismin uhreja, mutta ilmeisesti näin ei ole...

Harkittu juttu. Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa varsinkin nuorista ihmisistä silmäilee uutisista pelkät otsikot.

[Nuivatar]

Luulisi suomalaisten naisten jotain tietävän väkivallasta, kun ottaa huomioon kuinka moni nainen tässä maassa joutuu perheväkivallan kohteeksi...

Ja sodastakaan ei vielä kovin pitkää aikaa ole. Evakoilla lienee aavistus tuosta, miltä tuntuu jättää kaikki tuttu ja joutua ihan vieraisiin piireihin.