Turpeesta dieseliä

[EL SID]

ilmastoskeptikkona minua ei kiinnosta tuo hiilidioksidi-näkökulma, mutta tulevaisuutta varten alkaa olla välttämätöntä keksiä jotain, jolla voidaan pitää isoja tuotantolaitoksia, samanlaisia kun paperitehtaat, suomessa ja ennen kaikkea maaseudulla. Muuten ainoat asutut osat suomessa on pohjanmaat, Oulun seutu ja etelä-suomi.

Parasta olisi juuri kaiken mahdollisen kasvavan ja maasta irtosaatavan, kuten turpeen, muuttaminen polttoaineeksi.
Paperiteollisuuden suurin ongelma on, että täällä ei ole paikallista kysyntää, ja markkinat ovat valtavien kuljetusmatkojen päässä. On halvempaa perustaa tehdas lähemmäksi markkinoita.
biopolttoaineelle on kysyntää suomessakin, siis valmiit kotimarkkinat, ja samalla pidetään eurot kotimaassa.

Biopolttoainetta on helppo tukea muutamalla diesel-polttoaineen hinnassa oleva vero joko uusiutumis tai päästöpohjaiseksi, ja näin kompensoida hintaeroa arabi- ja suomi-dieselin välillä.

suurin ongelma lienee taas, jälleen kerran, EUn lisäksi, meidän, eli suomen hallitus ja sen hallinto. Osoittaa aikamoista sokeutta joltakin Vanhaselta haaveilla suomeen kiinassa tehtyjä sähköautoja, kun ulottuvilla on kotimainen, innovatiivinen ratkaisu tulevaisuuden öljypulaan ja samalla myös vihreitten pelkäämään maailmanloppuun.

Toinen hyöty on, että kun turpeelle/puujätteelle keksitään järkevää käyttöä, niin ehkä jatkossa myös löytyy varoja siihen asuntojen fiksumman lämmitysmuodon, nimittäin maalämmön tukemiseen. Sehän on tunnetusti saasteettomin ja halvin lämmitysmuoto, mutta kun poliittisista syistä tuetaan mieluummin "uusiutuvia lämmitysmuotoja" kuten turvetta ja haketta, niin maalämmön hyödyntäminen on jäänyt lapsenkenkiin verrattuna ruotsiin, jossa valtio tukee sen vaatimia suhteettoman korkeita alkuinvestointeja.

[Kara]

Tämä "turpeesta dieseliä" idea on varsin kiehtova ja nähtävästi myös suhteellisen kannattavaa (riippuen tietty esim. verotuksesta) esitettyjen faktojen perustella. Joskin epäilen kuitenkin, että suurin vastus tämänkin hankkeen onnistumiselle ja käyntiin saamiselle löytyy Arkadianmäeltä ja Brysselistä. Suomi todella kusee omiin muroihin, jos päättäjät eivät älyä satsata turvepolttoaineiden tutkimukseen ja kehitykseen. 

[Lepakko]

Puukaasu on sähkön- ja lämmöntuotannon lisäksi vaihtoehto myös liikennepolttoaineeksi, ainakin maaseudulla!

www.puukaasu.fi
www.ekoautoilijat.fi
www.ekomobiili.fi

[EL SID]

kun kerran täällä tuntuu olevan paikalla näitä amatööriasiantuntijoita, ja en itse tiedä asiasta mitään, niin on pakko kysyä.

eli, kun muualla maailmassa valmistaudutaan levien viljelyyn ja hyödyntämiseen bio-polttoaineena, niin miksei se onnistu suomenlahdella?

Onko vika suomenlahtea pilaavassa levässä (laji ei käy siihen) vai meidän, siis asukkaiden, viitseliäisyydessä vai onko keräys liian kallista?

[hattiwatti]

kun kerran täällä tuntuu olevan paikalla näitä amatööriasiantuntijoita, ja en itse tiedä asiasta mitään, niin on pakko kysyä.

eli, kun muualla maailmassa valmistaudutaan levien viljelyyn ja hyödyntämiseen bio-polttoaineena, niin miksei se onnistu suomenlahdella?

Onko vika suomenlahtea pilaavassa levässä (laji ei käy siihen) vai meidän, siis asukkaiden, viitseliäisyydessä vai onko keräys liian kallista?

Leväöljy on kaikkien suurimpien öljy-yhtiöiden mm. Neste-oilin eniten tutkima biodiesel-vaihtoehto tällä hetkellä. Jotkut yksisoluiset lajit voivat sisältää 50% rasvaa jota on helppo prosessoida. Eikä vie peltopinta-alaa, vaan voi kasvattaa altaissa vaikka pitkin aavikkoa. Lähinnä sen tehokasvattaminen vaan vaatii tosi kovan auringonpaisteen ja hyvän lämpötilan. Sitä ei ole suomessa. Ja ravinteita, joita voi saada vaikka joidenkin kaupunkien jätevesistä. Leväöljy on varmasti turvetta kilpailukykyisempi, koska on uusiutuva, ja sitä ei tarvitse juurikaan prosessoida minkään kalliin synteesin läpi. Tuossa jutussa kuitenkin asiaa viivyttää se, että tietenkin jokainen yhtiö pyrkii luomaan oman patenttilevänsä jotta saisi monopolin touhuun. Monopolisoituminenhan on markkinatalouden keskeisin tavoite.

[EL SID]

kun kerran täällä tuntuu olevan paikalla näitä amatööriasiantuntijoita, ja en itse tiedä asiasta mitään, niin on pakko kysyä.

eli, kun muualla maailmassa valmistaudutaan levien viljelyyn ja hyödyntämiseen bio-polttoaineena, niin miksei se onnistu suomenlahdella?

Onko vika suomenlahtea pilaavassa levässä (laji ei käy siihen) vai meidän, siis asukkaiden, viitseliäisyydessä vai onko keräys liian kallista?

Leväöljy on kaikkien suurimpien öljy-yhtiöiden mm. Neste-oilin eniten tutkima biodiesel-vaihtoehto tällä hetkellä. Jotkut yksisoluiset lajit voivat sisältää 50% rasvaa jota on helppo prosessoida. Eikä vie peltopinta-alaa, vaan voi kasvattaa altaissa vaikka pitkin aavikkoa. Lähinnä sen tehokasvattaminen vaan vaatii tosi kovan auringonpaisteen ja hyvän lämpötilan. Sitä ei ole suomessa. Ja ravinteita, joita voi saada vaikka joidenkin kaupunkien jätevesistä. Leväöljy on varmasti turvetta kilpailukykyisempi, koska on uusiutuva, ja sitä ei tarvitse juurikaan prosessoida minkään kalliin synteesin läpi. Tuossa jutussa kuitenkin asiaa viivyttää se, että tietenkin jokainen yhtiö pyrkii luomaan oman patenttilevänsä jotta saisi monopolin touhuun. Monopolisoituminenhan on markkinatalouden keskeisin tavoite.

lähinnä tarkoitin sitä, että miksei suomenlahtea kiusaavaa sinilevää kerätä talteen ja käytetä polttoaineeksi?

[Kari Kinnunen]

Mikäs käsitys Hommalaisilla on.

Millä polttoaineella kymmenen vuoden kuluttua raskas kalusto kulkee. Jollain ne hyödykkeet on kuitenkin kuluttajille kaupunkeihin vietävä.

Jotenkin en usko että härkävankkureihin enää palataan.

[Äänestäjä]

Hah hah haaa

Pakko kommentoida. Luin otsikon nopeasti selatessa väärin: tupeesta dieseliä.

Taisi olla joku freudilainen lukihäiriö, sillä Mauri Pekkarinenhan on varmasti eniten turpeesta dieseliä lobannut poliitikkomme.

[Kari Kinnunen]

Pekkarisen tupeella ei taitaisi saada Scanian tankkia täyteen. Saattaisi keikka keskeytyä jakeluaseman keittiöön tiskien ääreen.

[EL SID]

Mikäs käsitys Hommalaisilla on.

Millä polttoaineella kymmenen vuoden kuluttua raskas kalusto kulkee. Jollain ne hyödykkeet on kuitenkin kuluttajille kaupunkeihin vietävä.

Jotenkin en usko että härkävankkureihin enää palataan.

biodieseliä. sen käyttömahdollisuudet ovat vasta alussa ja sille on olemassa valmis jakeluverkosto. Lisäksi dieseliä on helppo valmistaa. hinta vain pitää saada kohdalleen.

Kaikki vety ja muut-jutut ovat, mielestäni, enemmän humpuukia, koska ne vaatisivat uudet jakelujärjestelmät ja uudenlaiset autot eli rahaa. Ja ei tuo sähkökään ole ilmaista ja sekin pitää jotenkin tuottaa.  

[requiem]

Mikäs käsitys Hommalaisilla on.

Millä polttoaineella kymmenen vuoden kuluttua raskas kalusto kulkee. Jollain ne hyödykkeet on kuitenkin kuluttajille kaupunkeihin vietävä.

Jotenkin en usko että härkävankkureihin enää palataan.

Katsotaan mille tasolle tuo puu- ja paperiteollisuutemme asettuu rakennemuutoksen jälkeen, ottaen huomioon mihin kotimainen puutuotanto riittää. Sieltä ylijäävää puutavaraa voisi sitten käyttää puulämmityksen lisäämisen ja kaukolämmön tuottoon, öljyn lämmityskäyttö saataisiin näin vähenemään. Osan puusta voisi jalostaa turpeen ohessa biodieseliksi ja sekoittaa tätä tavallisen dieselin joukkoon järkevällä prosentilla. Mutta kyllä tässä vielä pitkään ajellaan ihan perinteisellä menovedellä.

Ja energiaa kyseiseen jalostukseen vapautuu, on jo vapautunut, paperiteollisuuden vähentyessä.

Suurin yksittäinen tekijä laskussa on helmikuun alussa lopetettu Summan paperitehdas Haminassa. UPM:n päätös lopettaa paperin teko Kajaanissa ei näy vielä tämän vuoden tilastoissa, sillä tehdas suljetaan vuoden vaihteessa. Lopettaminen vähentää Suomen sähkön kulutusta runsaalla terawattitunnilla vuodessa.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article171296.ece

[Kari Kinnunen]

Entäs uskotteko raideliikenteeseen? Vaikkapa aikakriittisissä elintarvikekuljetuksissa.

Raideliikenteessä pitää huomioida että hyödyke pitää kuljettaa tuotantopaikalta keräily-yksiköllä rautatieasemalle ja pääteasemalla siirtää jälleen jakeluyksikköön.

[requiem]

Haluaisin uskoa raideliikenteeseen - sen sovittaminen joustavuutta vaativaan elintarvikehuoltoketjuun on vain aika vaikeaa. Kiireettömiä elintarvikkeita tulisi luonnollisesti kuljettaa suurissa erissä junilla, lähijakelu tapahtuu joka tapauksessa kumipyörien päällä. Mutta tähän on tultu keskitetyllä elintarviketuotannolla, raaka-aineita rahdataan pitkiä matkoja tuotantolaitokseen ja sitten takaisin valmiina tuotteina.

Lappi ruokitaan kiivaan rekkarallin avulla

[EL SID]

Haluaisin uskoa raideliikenteeseen - sen sovittaminen joustavuutta vaativaan elintarvikehuoltoketjuun on vain aika vaikeaa. Kiireettömiä elintarvikkeita tulisi luonnollisesti kuljettaa suurissa erissä junilla, lähijakelu tapahtuu joka tapauksessa kumipyörien päällä. Mutta tähän on tultu keskitetyllä elintarviketuotannolla, raaka-aineita rahdataan pitkiä matkoja tuotantolaitokseen ja sitten takaisin valmiina tuotteina.

Lappi ruokitaan kiivaan rekkarallin avulla

mikähän tuosta junailusta tekee kannattamatonta? rekoilla kuskataan valtavia määriä paperia ja puuta, joka, bulkkitavarana, sopisi hyvin kiskojen päälle?

[requiem]

Haluaisin uskoa raideliikenteeseen - sen sovittaminen joustavuutta vaativaan elintarvikehuoltoketjuun on vain aika vaikeaa. Kiireettömiä elintarvikkeita tulisi luonnollisesti kuljettaa suurissa erissä junilla, lähijakelu tapahtuu joka tapauksessa kumipyörien päällä. Mutta tähän on tultu keskitetyllä elintarviketuotannolla, raaka-aineita rahdataan pitkiä matkoja tuotantolaitokseen ja sitten takaisin valmiina tuotteina.

Lappi ruokitaan kiivaan rekkarallin avulla

mikähän tuosta junailusta tekee kannattamatonta? rekoilla kuskataan valtavia määriä paperia ja puuta, joka, bulkkitavarana, sopisi hyvin kiskojen päälle?

No en usko minkään tekevän siitä kannattamatonta. Kysymys onkin liikenteen sovittamisesta ruokahuollolle sopivaksi. Esim. Lapin päätepisteasemaksi ruokahuollolle sopisi hyvin Rovaniemi ja Oulu. Rata kun jatkuu sinne saakka sähköistettynä. Valitettavasti en ole kuljetusalan ja elintarviketeollisuuden ammattilainen. Itsekkin haluaisin saada faktatietoa nykyisen systeemin järkevyydestä, näppituntumalta se kyllä vaikuttaa aivan idioottimaiselta. 

Käsittelin kyllä edellisessä viestissäni vähän yksioikoisesti pelkkää elintarvikehuoltoa kiskoilla, luonnollisesti kaikki paperi/puu/metalli/etc-bulkki pitäisi pikimmiten siirtää raidekuljetukseen, jos se vain suinkin on mahdollista.

Rataverkon sähköistys

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

FT synteesi ei ole kovin monimutkainen prosessi. Jos siitä tulee kannattavaa niin teollisuus kullä rupeaa tekemään turpeesta öljyä. Taitaa vaan sähkö olla merkittävästi halvempi vaihtoehto. Jos homman kannattavuus perustuu vain tukiin niiin homma kannattaa hylätä. Toivottavasti uusi puolue ajaa järkidemokratiaa, ja jätää hörhöilyt vihreille.

[requiem]

FT synteesi ei ole kovin monimutkainen prosessi. Jos siitä tulee kannattavaa niin teollisuus kullä rupeaa tekemään turpeesta öljyä. Taitaa vaan sähkö olla merkittävästi halvempi vaihtoehto. Jos homman kannattavuus perustuu vain tukiin niiin homma kannattaa hylätä. Toivottavasti uusi puolue ajaa järkidemokratiaa, ja jätää hörhöilyt vihreille.

Jep. Pahimmassa tapauksessa kuluttajat pistetään moraalisessa krapulassa maksumiehiksi kun aletaan valmistamaan kallista biopolttoainetta tuotantotavoilla, jotka ovat energiataseeltaan pahasti pakkasen puolella aiheuttaen vain lisää hiilidioksidin tupruttelua ja energian tuhlausta.

Ruukinmatruunalla on aiheesta hyvä bloggaus, menee tosin kasvihiilihydraattien puolelle: Kemiaa herkkäuskoisille, osa VI

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ruukinmatruunalla on aiheesta hyvä bloggaus, menee tosin kasvihiilihydraattien puolelle: Kemiaa herkkäuskoisille, osa VI

Ei tuo nyt niin kovin kummoinen ollut. On totta että maissi on rehukasvi, tai että jätteestä kannattaa tehdä bioetanolia, mutta saannot vaan ovat huonoja. Biojätteestä ei saada kuin jokunen hassu prosentti meidän polttoaineen kulutuksesta. Autokannan uusimisen nopeuttaminen toisi jo isomman säästön tai taloudellisen ajotavan opettelu. Ne jotka ovat olleet elintarviketehtaassa töissä tietävät että ei sitä jätettä nyt niin kovin kauheasti tule. Samoin ravintoloista.
FT synteesillä turpeesta tuotetun biodiselin energiatase on paljon huonompi, mitä öljyllä. Sillä turve pitää kuivata kaasuttaa ja synteesikaasu krakata biodiseliksi. Ft synteesit ja biodiselit yms ovat näpertelyä auton teknisen kehittämisen rinnalla. Isoimmat säästöt löytyvät tulevaisuudessa autojen teknisestä kehityksestä.

[nyt nappaa]

Lappi ruokitaan kiivaan rekkarallin avulla

Näin on. Artikkeli on sikäli virheellinen, että siinä puhutaan kuin olisi erikoista ruokkia maakunta rekkarallin avulla. Tosiasiassa koko Suomi ruokitaan rekkarallin avulla.

Kun öljyn saatavuus heikentyy, tarvitsemme korvaavan energianlähteen liikenteen käyttöön. Muussa tapauksessa siirrymme hyvin paikalliseen toimintaan, sinne jonnekin 1900-luvun alkuun ennen autoistumista. Samalla globalisaatio loppuu ja tapahtuu paluu sitä edeltävään aikaan.

[Jaska Pankkaaja]

Mikäs käsitys Hommalaisilla on.

Millä polttoaineella kymmenen vuoden kuluttua raskas kalusto kulkee. Jollain ne hyödykkeet on kuitenkin kuluttajille kaupunkeihin vietävä.

Jotenkin en usko että härkävankkureihin enää palataan.

Kyllä se kulkee ihan samalla venäläisestä raakaöljystä jalostetulla naftalla kuin nykyisinkin.. Mitään merkittävää ei 10 vuodessa saada aikaiseksi kuska nyt ei ole edes käynnissä mitään kunnollista hanketta. Nesteen palmuöljyt ovat pelkää mielikuvamarkkinointia.