Kysely: Hommalaisten työtilanne?

[sr]

Ovat täysjärkisiä ja saavat huomattavasti paremman toimeentulon kun kotonaan, sillä vaan ei elä suomessa suomalaisten standartien mukaan. Kun on paperit kourassa niin ei enään tarvitse orjatöitä tehdä.

Vaan mitä? Et vastannut siihen oleelliseen kysymykseen, että saako sillä työllä paremman elintason kuin sosiaaliturvan varassa elämisellä. Jos saa, niin miksi se ulkomaalainen kielitaitoinen maisteri heittäytyisi tästä työstä Suomessa sosiaaliturvan varaan siinä vaiheessa, kun hänellä siihen olisi oikeus?

[niemi2]

Eivätkö ulkomaalaiset ole "täysjärkisiä" vai mikä tässä mättää? Ja tarkoitatko, että Suomessa on palkkatöitä, joilla ei saa samaa elantoa kuin sosiaaliturvalla vai miksi ne ulkomaalaiset vaihtavat työstä sosiaaliturvaan siinä vaiheessa, kun ovat siihen oikeutettuja? Jos näin, niin se kertoo kyllä jotain Suomen sosiaaliturvajärjestelmän huonoudesta, että itsensä työllä elättäjä elää huonommin kuin sosiaaliturvan varassa olija.

Ja ihan tässä nimenomaisessa tapauksessa, tarkoitatko, että ulkomaalainen maisteri, jolla on kielitaitoa, hakeutuisi tuollaisesta harjoittelupaikasta sosiaaliturvan varassa eläjäksi sen sijaan, että hakisi paikkaan, josta saa paljon parempaa palkkaa (tai lähtisi jonnekin toiseen maahan, jossa kielitaitoisille maistereille maksetaan tuota enemmän)?

Kannustinloukku koskee mamujakin.

Matalapalkka-alalla palkan palkkakuopan korvaa myös esim. asumistuki tai toimeentulotuki. Palkkojen jäädessä mataliksi osa palkanmaksusta saadaan siis siirrettyä yhteiskunnalle. Palkkoja ei edes tarvitse nostaa kun yhteiskunta maksaa osan kuitenkin.

Ongelmia on muitakin. Yrityksiä perustetaan ihmiskauppaa ja maahanmuuttoa varten jne:


https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/ihmiskauppa-rehottaa-ruotsissa-ja-tanskassa-2012-11-28

sekä

http://www.sak.fi/luottamushenkiloille/jutut/paakaupunkiseudulla-rehottavat-kahden-kerroksen-tyomarkkinat-2013-02-19

Ruotsista voi ostaa työluvan
Saatavuusharkinnan ottaminen pois viranomaisilta on Ingessonin mukaan lisännyt Ruotsissa työlupien laitonta kauppaa. Maahan pyrkivät ovat joutuneet maksamaan ihmissalakuljettajille suuria summia päästäkseen Schengen-alueelle.

– Tiedämme tapauksia, joissa ihminen on joutunut maksamaan jopa 25 000 euroa työluvasta.

Ingesson epäilee, että työluvan saaneet eivät ole edes pyrkineet töihin Ruotsiin, vaan maata on käytetty porttina Schengen-alueelle.

– Meille on tuotu bussikaupalla bangladeshilaisia marjanpoimintaan. Sen jälkeen he ovat hävinneet muualle Schengen-alueelle, Italiaan ja muihin Etelä-Euroopan maihin.

Hyväksikäytettävät tulevat Ingessonin mukaan köyhistä maista eivätkä osaa kuin omaa kieltään. Rikolliset työnantajat ottavat heiltä yleensä passit pois.

Ingesson kertoo esimerkin filippiiniläisestä ompelijasta, joka eli vankina työnantajayrittäjän kellarissa.

– Poliisi puuttui asiaan, kun naapurit alkoivat ihmetellä.

Ulkomaalaiset työntekijät saattavat myös tehdä yhteistyötä työnantajansa kanssa.

– He voivat tehdä neljä vuotta töitä vain asuntoa ja ruokaa vastaan, koska neljän vuoden maassa asumisen jälkeen saa pysyvän työluvan ja oleskeluoikeuden.

Ihmiskauppias tavoittelee voittoa
Ingessonin mukaan Ruotsiin on perustettu yrityksiä pelkästään myymään työlupia. Muuta toimintaa niillä ei ole.

– Tiedämme ruotsalaisia juristeja, jotka vain välittävät työlupia.

Ingesson puhuu talousrikollisuudesta.

– Ihmiskauppias ei välttämättä halua olla paha. Hän haluaa vain voittoa. Tällaisen talousrikollisuuden estämiseksi tarvitaan lisää panostuksia.

[/quote]

[niemi2]

Ovat täysjärkisiä ja saavat huomattavasti paremman toimeentulon kun kotonaan, sillä vaan ei elä suomessa suomalaisten standartien mukaan. Kun on paperit kourassa niin ei enään tarvitse orjatöitä tehdä.

Vaan mitä? Et vastannut siihen oleelliseen kysymykseen, että saako sillä työllä paremman elintason kuin sosiaaliturvan varassa elämisellä. Jos saa, niin miksi se ulkomaalainen kielitaitoinen maisteri heittäytyisi tästä työstä Suomessa sosiaaliturvan varaan siinä vaiheessa, kun hänellä siihen olisi oikeus?

Ihmisillä voi olla eri motivaatiot, tavoitteet tai elämäntilanne.

Ulkomaalaisen kielitaitoisen maisterin ostovoima voi olla jopa parempi kuin työtä tekevällä. Elintaso on riippuvainen kulutustottumuksesta sekä onko perhettä, ja jos on, niin onko 8 lasta elätettävänä, puoliso töissä jne.

Jotkut voivat tehdä pimeitä töitä ja nostaa tukia samalla.