Raportti: Nämä ammatit häviävät ensin Suomesta

[kriittinen_ajattelija]

Suomessa tietokoneistumiselle kaikkein alttiimpia merkittäviä ammattiryhmiä ovat avustavat toimistoammatit eli esimerkiksi myyntiassistentit, sihteerit, pankkivirkailijat ja toimistoapulaiset.

Yksittäisistä ammateista teknologia tekee tulevaisuudessa tarpeettomiksi esimerkiksi puhelinmyyjiä, kirjastotyöntekijöitä, malleja, laaduntarkkailijoita, palkanlaskijoita tai konepuuseppiä.

Kaikkein vähiten tietokoneistamisen mahdollisuuksia sen sijaan on hoiva- ja sosiaalialoilla. Esimerkiksi opettajien, ylihoitajien ja osastonhoitajien, eri palvelualojen johtajien, psykologien ja proviisorien työt ovat tulevaisuudessakin todennäköisimmin ihmisten tekemiä. Tiedot selviävät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijoiden Mika Pajarisen ja Petri  Rouvisen raportista, jossa tarkasteltiin teknologisen kehityksen vaikutusta Suomen työelämään.

Raportissa työllisyys on luokiteltu sen mukaan, miten suuri todennäköisyys töillä on tulla teknologian korvaamiksi. Suomessa noin kolmannes työllisyydestä on korkean todennäköisyyden kategoriassa, eli ne korvautunevat suurelta osin koneilla tulevan vuosikymmenen tai kahden aikana.

Analyysi käsitti 92 prosenttia Suomen työllisyydestä.

Etlan raportin taustalla on Oxfordin yliopiston tutkijoiden C.B. Freyn ja M.A. Osbornen analyysi teknologian vaikutuksista työmarkkinoihin Yhdysvalloissa.

Frey ja Osborne vertasivat eri työtehtävien sisältöä teknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja laskivat sitä kautta todennäköisyyksiä sille, miten eri ammatit ovat korvattavissa tietokoneilla. Etlan tutkijat toistivat Freyn ja Osbornen analyysin Suomen työmarkkinoihin sovellettuna.

Sekä Suomessa että Yhdysvalloissa suurin osa työtehtävistä on sellaisia, että työpaikat ovat joko melko hyvin suojassa teknologian kehitykseltä tai melko paljon uhattuina.

Yhdysvalloissa 49,2 prosenttia työstä oli korkean riskin kategoriassa. Suomessa vastaava luku oli 35,7 prosenttia. Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa teollisuuden työntekijät olivat todennäköisemmin korvattavissa tietokoneilla kuin palvelualojen tehtävät.

Pajarinen ja Rouvinen painottavat, että analyysin tulos ei tarkoita, että ihmisillä olisi tulevaisuudessa nykyistä vähemmän tekemistä. Teknologian kehityksen on pelätty tekevän ihmisistä toimettomia koko teollisen aikakauden ajan, mutta toistaiseksi pelot eivät ole toteutuneet.

Teknologian vapauttamalle työvoimalle ja -panokselle löytynee tulevaisuudessa uudenlaista käyttöä.

Tutkijoiden mukaan Suomella on korkean teknologian maana ja innovaatiokeskittymänä hyvät mahdollisuudet sopeutua lähivuosien muutokseen.

Lyhyellä aikavälillä meneillään oleva tietokoneistuminen ja teknologian kehittyminen saattaa kuitenkin olla merkittävä muutos. Teknologia vähentää työvoiman tarvetta lähitulevaisuudessa voimakkaasti joillakin aloilla, mutta toisaalta tällä hetkellä uutta työtä ei synny samaan tahtiin muille aloille.

Onnistuminen muutoksessa näyttää edellyttävän sitä, että teknologian vapauttamalle työvoimalle kehittyy niin sanotusti parempaa tekemistä aloilla, joilla teknologia ainakaan vielä ei voi korvata ihmistä.


Nämä ammatit teknologia todennäköisimmin korvaa:

Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät

Tallentajat

Valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät

Huolitsijat, tulli- ja laivanselvittäjät

Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat

Pakkaus-, pullotus- ja etiköintikoneiden hoitajat

Luokittelijat ja laaduntarkkailijat (pl. ruoat ja juomat)

Asianajosihteerit

Mallit

Palkanlaskijat

Muut teollisuustuotteiden kokoonpanijat

Konepuusepät

Jalkine- ja laukkuteollisuuden prosessityöntekijät

Maa- ja kalatalousteknikot

Muut muualla luokittelemattomat myyntityöntekijät

Valkaisu-, värjäys- ja puhdistuskoneiden hoitajat

Toimistoavustajat

Taloushallinnon toimistotyöntekijät

Kirjastotyöntekijät

Tilasto-, rahoitus- ja vakuutusalan toimistotyöntekijät

(http://kuvat.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/artikkelikuva_std/kuvat/3I3X2957.jpg)
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/65587-raportti-nama-ammatit-haviavat-ensin-suomesta-onko-omasi-listalla

Eiköhän tämä kohta mene siihen että robotit tekee työt ja 50%kansasta nostaa sossutukia työttömänä ja pelailee wowia kerrostaloyksiöissään kannabispäissään.

[törö]

Nyt kannattaa hakeutua Mäkkäriin pihvejä kääntämään. Kymmenen vuoden päästä niilläkin liksoilla kuuluu varakkaisiin.

[kriittinen_ajattelija]

Nyt kannattaa hakeutua Mäkkäriin pihvejä kääntämään. Kymmenen vuoden päästä niilläkin liksoilla kuuluu varakkaisiin.

10v päästä mäkkärissä kylläkin lienee vain yksi isotissinen nainen kassalla, kaiken muun tekee koneet, oikeastaan tilauksenkin voinee tehdä tietokoneen kautta mutta isotissinen nainen on tiskillä vain "näyn" vuoksi. Japanissahan on jo monia pikaruokapaikkoja missä ei käytännössä ole henkilökuntaa ollenkaan.

(http://media.npr.org/assets/img/2013/08/28/4394115117_cc7c27384a_o-0c88136db3597beff86b4fd70894960f5b27b7a8-s40-c85.jpg)

[Tabula Rasa]

Jonkun ne eväät pitää sinne roboravintolaan kantaa ja ne robotit huoltaa. Tuskin vielä ihan hetikään on odotettavissa että kaikki liikenne saadaan korvattua roboteilla. Se sitten onko robotti oikeasti tehokas. Huolto ja ylläpito vaatii paljon, lisäksi tulee hankintakustannukset. Ihmistyöntekijöitä yksinkertaisiin tehtäviin riittää ja koulutus ei paljoa vaadi jos kyse on laaduntarkkailijasta tms. monotonisen työn tekijöistä. Robottien tuloa povattiin jo 60-luvulla. Vielä ei niitä kadulla näy.

[kriittinen_ajattelija]

Jonkun ne eväät pitää sinne roboravintolaan kantaa ja ne robotit huoltaa. Tuskin vielä ihan hetikään on odotettavissa että kaikki liikenne saadaan korvattua roboteilla. Se sitten onko robotti oikeasti tehokas. Huolto ja ylläpito vaatii paljon, lisäksi tulee hankintakustannukset. Ihmistyöntekijöitä yksinkertaisiin tehtäviin riittää ja koulutus ei paljoa vaadi jos kyse on laaduntarkkailijasta tms. monotonisen työn tekijöistä. Robottien tuloa povattiin jo 60-luvulla. Vielä ei niitä kadulla näy.

Ainahan uusia töitä tulee teknologian kehittyessä mutta kuinka paljon on oma lukunsa, ja nekin on lähinnä korkeasti koulutetuille. Kaikilla ei pää riitä korkeakoulutöihin joten heistä tulee sitten sossupummeja/syrjäytyneitä - miksi niitä nyt haluaa sanoa, Suomessakin niitä on vuosi toisensa jälkeen yhä enemmän.

Lähes puolet työpaikoista on vaarassa kadota
Oxfordin yliopiston raportin mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana. Sama kehitys on nähtävissä Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa. Digitaalisen vallankumouksen vaikutuksia yhteiskuntiin verrataan höyryn ja sähkön mukanaan tuomiin muutoksiin.


Ihmiskunnan tietokoneistumisen voidaan laskea alkavan 1940-luvun reikäkorttikoneista. Silloin pelättiin, että tuotannon automatisoituminen vie työpaikat. Niin onkin osin käynyt, kun on siirrytty tietoyhteiskuntaan. Toisaalta paljon uusia aloja ja työpaikkoja on tullut tilalle. Nyt käsillä oleva digitaalivallankumous on monien tutkijoiden mielestä paljon suurempi mullistus.

- Tämä on suurin muutos työelämässä sitten teollisen vallankumouksen, eli kun siirryttiin maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan. Seuraavan 20 vuoden aikana tapahtuu jotain samanlaista. Se on isompi muutos kuin mitä me muuten elinaikanamme näemme, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.

http://yle.fi/uutiset/lahes_puolet_tyopaikoista_on_vaarassa_kadota/6872845

[Adolf Stege]

Onneksi tuossa ei ole vähemmistövaltuutettua eikä muitakaan vähemmistöapukoordinaattorinapulaisen virkoja katkolla. Muut joutaa työttömänä olemaan. kumminki rasisteja ovat.

[Ari-Lee]

Katoamistodennäköisyydellä vähintään 51% on 206 kpl ammatteja. Ymmärrän kyllä että tietokoneet korvaavat meteorologit hyvin helposti mutta autonkuljettajan katoamista en pidä kyllä niin kovin todennäköisenä kuin 56,8 %. (Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat). Levitoimallako täällä sitten kuljetaan ja kuljetetaan ihmisiä ja materiaalia?

Elektroniikan asiantuntijat katoavat 84,0 % todennäköisyydellä? Skynet?

Ja muutenkin kun katsoo listaa niin on vain yksi kysymys: Mitä ihmiset tulevat sitten tekemään koko pallolla? Perseilevät toisilleen? Ei. Sittenhän syntyisi uusia työpaikkoja VATT Vartiaisen mukaan.

Listalla on 391 kpl ammatteja katoamistodennäköisyyksineen.

[kriittinen_ajattelija]

Ja muutenkin kun katsoo listaa niin on vain yksi kysymys: Mitä ihmiset tulevat sitten tekemään koko pallolla? Perseilevät toisilleen? Ei. Sittenhän syntyisi uusia työpaikkoja VATT Vartiaisen mukaan.

Listalla on 391 kpl ammatteja katoamistodennäköisyyksineen.

Vietetään tietenkin laiskahkoa elämää robottityttöystäviemme kanssa, luulisi tämän olevan jo itsestäänselvyys

(http://makefun.cn/wp-content/uploads/2008/12/img.gif)

[sivullinen.]

Mikään ammatti ei häviä itsestään. Kyse on siitä mitä me haluamme ja mitä emme halua. Jos haluamme lisää teitä, tarvitaan lisää teiden tekijöitä. Jos haluamme ajaa taksillta, tarvitaan taksikuskeja. Tässä tutkimuksessa oli selvitetty mitkä ammatit voisivat hyödyntää nykyisen kaltaisita tietokoneita toiminnan tehostamiseen. Se on ihan eri asia kuin ammatin häviäminen -- usein jopa päinvastoin. Selitän.

Sosialistisessa maailmankatsomuksessa maailmassa on tietty määrä työpaikkoja. Niitä voi syntyä lisää, mutta sosialistinen tiede ei pysty selittämään miten. Niitä voi myös hävitä. Sen sosialistinen tiede selittää johtuvaksi useimmiten riistäjäkapitalistista, mutta joskus myös näistä tietokone jutuista ja pahasta kehityksestä. Tämä sosialistinen teoria kohdistuu tietenkin markkinatalouteen pohjautuviin järjestelmiin, joten se ei ole sovellettavissa missään mielessä julkisen sektorin työpaikkoihin, ja hyvin rajoittuneesti suunnitelmataloudessa muihinkaan työpaikkoihin. Eli se ei päde Suomessa. Silti siitä meuhkataan. Suunnitelmataloudessa valtio suuressa viisaudessaan päättää miten monta työntekijää on töissä missäkin. Siinä tietokoneistumisella ei ole merkittävää osaa. Yllättäen sosialistinen teoria työpaikoista ei päde edes markkinataloudessa. Markkinataloudessa jos toiminta tehostuu, eli yksi ihminen pystyy tekemään kahden ihmisen työt, ei yrityksen kannata ketään irtisanoa. Se saa samalla työvoimalla tehty kaksinkertaisen määrän työtä palkkakustannuksien pysyessä samana eli tulos kasvaa todella voimakkaasti -- jos työlle on kysyntää eli markkinoita. Tehostunut tuotanto voidaan myös käyttää hintojen alentamiseen, joka luo ne markkinat. Montako matkapuhelinta maailmassa olisi, jos niiden yksittäishinta olisi 20000 euroa? Joskus niiden hinta oli sitä luokkaa. Vasta hinnan muuttuessa tavalliselle tallaajalle mahdolliseksi alettiin myydä puhelimia paljon -- ja Intiassa niiden myynti pääsi käyntii vasta kun hinta oli muutamia kymmeniä euroja. Oikeastaan tehostuminen on markkinataloudessa jopa elinehto. Se on ainoa kestävä tapa rahoittaa palkankorotukset. Jos yhdellä alalla ei ole palkankorotuksia vuosikymmeniin, se jää niin pahoin palkkakehityksestä jälkeen, ettei sinne löydy työntekijöitä ja kuolee pois.

Tämä ei tietenkään liity mitenkään Suomeen. Meillä ei ole markkinataloutta, ja vielä vähemmän työmarkkinoita. Meillä palkat ovat nousseet rajusti, vaikka tuottavuus ei ole noussut. Se on kolmikantapäätäntää -- mutta se ei enää toimi; se pysty pitämään edes järjestelmää pystyssä. Siksi Suomessa työpaikat eivät häviä teknisen kehityksen johdosta, eivätkä edes suunnitelmatalouden ohjelmien mukaan. Ne häviävät suunnitelmatalouden romahtaessa. Tulevassa yhteiskunnassa tarpeettomia työtehtäviä ei ylläpidetä verovaroista -- ja tarpeellisiakin, mutta liian kalliita elintasoon nähden, häviää. Lista hävivistä ammateista on pitkä. Se on lähes vastakohta teknisen kehityksen kautta häviville ammateille, jotka tässä listataan. Ne ammatit, jotka löytävät paikkansa uudessa ajassa uusien välineiden ja keinojen kanssa, selviävät parhaiten.

[Good Vibrations II]

10v päästä mäkkärissä kylläkin lienee vain yksi isotissinen nainen kassalla, kaiken muun tekee koneet, oikeastaan tilauksenkin voinee tehdä tietokoneen kautta mutta isotissinen nainen on tiskillä vain "näyn" vuoksi. Japanissahan on jo monia pikaruokapaikkoja missä ei käytännössä ole henkilökuntaa ollenkaan.

Tuosta tulikin muuten mieleen, että joskus 80- ja 90-luvuilla Japani lieni kummallinen paikka tv-ohjelmapolitiikan suhteen. Jossain päätelevisiokanavilla saattoi tulla sellaisia keskusteluohjelmia missä naisvieraiden (natiiveja) hinkkejä puristeltiin kesken kaiken haastattelijoiden toimesta tms. Tästä muistaakseni kirjoitti matkaopas nimeltä Tokio/Tokyo Passi. En kuuna päivänäkään voisi kuvitella samaa tapahtuvan Suomessa, ja kenties ei enää Japanissakaan (luulisi ainakin feministien ja sitten kenties myös kaikenmoisten mamuloiden vaatimuksesta loppuvan.)

[nollatoleranssi]

Jonkun ne eväät pitää sinne roboravintolaan kantaa ja ne robotit huoltaa. Tuskin vielä ihan hetikään on odotettavissa että kaikki liikenne saadaan korvattua roboteilla. Se sitten onko robotti oikeasti tehokas. Huolto ja ylläpito vaatii paljon, lisäksi tulee hankintakustannukset. Ihmistyöntekijöitä yksinkertaisiin tehtäviin riittää ja koulutus ei paljoa vaadi jos kyse on laaduntarkkailijasta tms. monotonisen työn tekijöistä. Robottien tuloa povattiin jo 60-luvulla. Vielä ei niitä kadulla näy.

Vielä on pitkä matka robottiteknologiaan. Japanissahan tätä teknologiaa eniten kehitetään, mutta eipä ole sieltäkään päin tullut mitään mullistavia innovaatioita.

Voi toki olla mahdollista, että roboteille käy kuin tietokoneille/kännyköille eli niistä tulee "jättimäinen villitys" yhden prototyypin kautta, mutta kyllä tuo vie aikaa vähintään 50-vuotta.

Liikenteeseen robottiteknologia tulee samaan tapaan kuin mitä on nähtävissä esim. Googlen luomassa autossa (löytyy videoitakin mm. youtubesta). Monikin autovalmistaja yrittää näitä kehitellä, mutta google on ollut hankkeessa selvästi muita edellä.

[AuggieWren]

Suomessa tietokoneistumiselle kaikkein alttiimpia merkittäviä ammattiryhmiä ovat avustavat toimistoammatit eli esimerkiksi myyntiassistentit, sihteerit, pankkivirkailijat ja toimistoapulaiset.

Nämä työt ovat taloushallinnon duunien ohella olleet "tietokoneistumiselle alttiina" katoamassa jo kolmisenkymmentä vuotta. Samalla kirjanpitäjiä sekä puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjiä haetaan jatkuvasti töihin. En siis aio pidätellä hengitystäni näiden hommien katoamista odotellessa.

[Isäntä ja loinen]

Monikulttuurisuussuunnittelijoille, diversiteettisensitiivisyyskouluttajille ja valkoisen heteromiehen syyllistämiseen erikoistuneille asiantuntijoille riittää hommia jatkossakin! Näiden yhteiskunnan tukipilareiden palkat maksetaan vaikka sitten ottamalla lisävelkaa!

[JJohannes]

Tuolla on kyllä todella kummia ammatteja valittu. Mallit? Uskooko Etla, että mallit korvataan katalogeissa 3D-animoiduilla ihmisillä? Entä catwalkeilla? Hologrammeilla?

Tulli- ja laivaselvittäjät? Näissä taitaa olla jotain vastuukysymyksiä. Ei kai joku läpivalaisukone voi tulostaa sinulle sakkolappua jos arvioi, että tuot liian monta pulloa brenkkua Tallinnasta?

Palkanlaskijat? Eiköhän palkat jo aika pitkälti lasketa automaattisesti? En ainakaan usko, että missään palkanlaskutoimistossa enää tädit istuvat lyijykynä toisessa ja laskutikku toisessa kädessä laskemassa palkkoja. Palkanlaskijoiden tehtävänä taitaa olla nykyään lähinnä pitää automaattinen palkanlaskenta pyörimässä ja korjata sen tekemiä virheitä niiden sattuessa.

Pakkaus- ja pullotuskoneiden hoitajat? Jälleen kerran, pakkauskoneet pakkaavat jo tuotteet automaattisesti. Niiden hoitajat ovat olemassa sitä varten, että ne menevät rikki tai tekevät jonkun virheen. Näistä hoitajista ei mikään teknologinen kehitys aja yli.

EDIT: Vaikka voisi toisin luulla, en myöskään usko tallentajien työn vähenemiseen, ainakaan niin kauan kuin valtaosa Suomen tietojärjestelmistä on Tiedon, Accenturen tai Logican käsialaa.

[Marija]

Yksi on, jossa ei työt lopu: sairaanhoitoala. Oli sota tai rauha, lääkäreitä ja hoitajia tarvitaan. Toinen asia on, antaako valtio kaikille työtä. Mutta yksityinenkin toiminta on mahdollinen.

Tämän lisäksi, iän karttuessa ja tarpeentulleen, sairaanhoitokoulutettu osaa itse hoitaa ja pitää koulutetusti hyvää huolta niin itsestään kuin läheisistään. Niinkin pieneltä vaivalta kuin esim. makuuhaava voisi ensin kuullostaakin, sen synnyttyä on tiedettävä erinäiset konstit, sillä huonosti hoidettuna seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Makuuhaava on osattava jo ennakoida, eli toimia siten, ettei sitä edes vanhukselle tai sairaalle syntyisi.

Sairaanhoitokoulutettu osaa myös tiettyyn rajaan asti samoilla opeilla hoitaa eläimetkin.

[JJohannes]

Yksi on, jossa ei työt lopu: sairaanhoitoala. Oli sota tai rauha, lääkäreitä ja hoitajia tarvitaan. Toinen asia on, antaako valtio kaikille työtä. Mutta yksityinenkin toiminta on mahdollinen.

Tästä olen vähän eri mieltä. Se, että kaikki ihmiset hyödyntävät terveyspalveluita on kohtalaisen tuore ilmiö. Valtaosan ihmiskunnan historiasta suurin osa ihmisistä on elänyt elämänsä ilman tai lähes ilman minkäänlaista terveydenhuoltoa. Näin oli Suomessakin suurinpiirtein vielä ennen sotia. Jos olot siis jostain syystä kurjistuisivat, ihmiset voisivat hyvinkin luopua terveydenhuollosta vähemmän tärkeänä tarpeena ja tällöin lääkärien ja sairaanhoitajien kysyntä vähenisi huomattavasti.

[Marija]

Yksi on, jossa ei työt lopu: sairaanhoitoala. Oli sota tai rauha, lääkäreitä ja hoitajia tarvitaan. Toinen asia on, antaako valtio kaikille työtä. Mutta yksityinenkin toiminta on mahdollinen.

Tästä olen vähän eri mieltä. Se, että kaikki ihmiset hyödyntävät terveyspalveluita on kohtalaisen tuore ilmiö. Valtaosan ihmiskunnan historiasta suurin osa ihmisistä on elänyt elämänsä ilman tai lähes ilman minkäänlaista terveydenhuoltoa. Näin oli Suomessakin suurinpiirtein vielä ennen sotia. Jos olot siis jostain syystä kurjistuisivat, ihmiset voisivat hyvinkin luopua terveydenhuollosta vähemmän tärkeänä tarpeena ja tällöin lääkärien ja sairaanhoitajien kysyntä vähenisi huomattavasti.

Voi ihmeiden ihme. Silloin "ennen sotia" ja sen jälkeenkin, vailla kunnollista sairaanhoitoa, ihmiset märkivät kuoliaiksi. Kivut olivat kauheat. Bakteerit levisivät ymmärtämättömien käsien kautta koko perheeseen, jne. Luuletko sä hölmö, että sairaanhoito on tuottanut sairaudet? Samat sairaudet ovat olleet aina, mutta ilman hoitoa.

[Marius]

Entä maanviljelijät, poliisit, puolustusvoimat, rajavartiolaitos?
Koulut, terveydenhuolto, kirjastot, julkinen liikenne? Rakentaminen?

Ainakin kaikkia mainittuja sektoreita ollaan alas-ajamassa Suomessa, ainakin suomalaisilta, joten kaiketi myös näihin liittyvät ammatit ovat häviämässä, suomalaisilta. Tai ainakin niitä kovasti halutaan hävittää, tällä hetkellä.
Ja kyllä, molempia. 

[JJohannes]

En, ja niin märkivätkin kuoliaiksi. Pointtini oli se, että kuitenkin niin harva ihminen kuoli ainakaan liian aikaisin mihinkään vakavaan sairauteen ettei terveydenhuoltoa tuolloin nähty ihmisen perustarpeeksi. Koulutuskin oli paljon enemmän asia, jota jokainen tarvitsi. Sama on nähtävissä nykyään kehitysmaissa. Pari miljardia ihmistä varmaan edelleenkin elää elämänsä käymättä kuin kerran tai kaksi lääkärissä, kuollen kotivuoteeseensa sairaalan sijaan. Sen sijaan vain aivan syrjäisimmissä maailmankolkissa lapsille ei järjestetä minkäänlaista koulutusta.

Terveydenhuollon ja sen ammattilaisten tärkeys on korostunut vasta viimeisen 60-70 vuoden aikana. Sitä ennen ei olisi kauheasti murehdittu jos kaikki maailman lääkärit ja sairaanhoitajat olisivat yhdessä yössä kadonneet.

[Marija]

Entä maanviljelijät, poliisit, puolustusvoimat, rajavartiolaitos?
Koulut, terveydenhuolto, kirjastot, julkinen liikenne? Rakentaminen?

Ainakin kaikkia mainittuja sektoreita ollaan alas-ajamassa Suomessa, ainakin suomalaisilta, joten kaiketi myös näihin liittyvät ammatit ovat häviämässä, suomalaisilta. Tai ainakin niitä kovasti halutaan hävittää, tällä hetkellä.
Ja kyllä, molempia. 

Kaikki nuo ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeitä.

Tilanne menee siihen, että saadakseen apua, ihmiset joutuvat turvautumaan nk. omankädenoikeuteen. Ei-aina-täysin-päteviltä yksityishenkilöiltä tilataan yksityispalveluita eikä koskaan voi tietää hoitaako mummua oikea vai valelääkäri, vasta hoidon lopputulos saattaa sen ilmaista, liian myöhään.

Sairaanhoidon perusasiat tunteva osaa kuitenkin ihan kotikonstein hoitaa itseään ja läheisiään.

1. asia: päivittäinen puhtaus. Tällä periaatteella pidetään monet pöpöt loitolla.

[Marija]

En, ja niin märkivätkin kuoliaiksi. Pointtini oli se, että kuitenkin niin harva ihminen kuoli ainakaan liian aikaisin mihinkään vakavaan sairauteen ettei terveydenhuoltoa tuolloin nähty ihmisen perustarpeeksi. Koulutuskin oli paljon enemmän asia, jota jokainen tarvitsi. Sama on nähtävissä nykyään kehitysmaissa. Pari miljardia ihmistä varmaan edelleenkin elää elämänsä käymättä kuin kerran tai kaksi lääkärissä, kuollen kotivuoteeseensa sairaalan sijaan. Sen sijaan vain aivan syrjäisimmissä maailmankolkissa lapsille ei järjestetä minkäänlaista koulutusta.

Terveydenhuollon ja sen ammattilaisten tärkeys on korostunut vasta viimeisen 60-70 vuoden aikana. Sitä ennen ei olisi kauheasti murehdittu jos kaikki maailman lääkärit ja sairaanhoitajat olisivat yhdessä yössä kadonneet.

Todellakin. Ja kuitenkin juuri erilaiset sairaudet ja olematon terveydenhoito saavat aikaan tautien leviämisen, mm. aidsin Afrikassa, sairaudet tappavat lapset jo alle kouluikäisinä. Meiltä kinutaan rahaa malaria-rokotuksiin, ym. Maahanmuutto erilaisista kehitysmaista tännepäin johtuu suurelta osalta Suomen hyvästä terveydenhuollosta. Jopa monet Venäjän isoäidit tahtoisivat viettää elämänehtoonsa mieluiten suomalaisen terveydenhoidon piirissä.

[rölli2]

hoivapalveluketju attendo tuo hoitohenkilökuntaa filippiineiltä. filippiiniläiset varmaankin tekevät työt halvemmalla ja säästöjä pitää olla. joten voi olla että palkkoja poljetaan ja kaikki suomalaiset eivät ole valmiita palkanalennukseen. ehkä hakeutuvat muihin hommiin

[sivullinen.]

Mariuksen listasta tuli mieleen, ettei yksikään niistä ole perinteisesti ollut "ammatti". Maanviljelijä ei mene kello kahdeksan töihin maatilalleen ja lopeta töitä kello viisi. Hän asuu tilallaan. Hän on siinä aina ja kokoajan. Sotilas ei perinteisesti ole ollut kahdeksasta-neljään ammatti, eikä sitä monella tavalla ole nykyäänkään. Suurin osa Puolustusvoimien väestä on tänä päivänäkin päivärahalla metsiä tetsaavia mortteja, jotka eivät "ammattiaan" voi vaihtaa. Tosin ei aktiivipalvelus kokoikää kestäkkään -- mutta eipä se ole ikinä kestänyt kuin suurten soturikuninkaiden aikoina. Aina sotilaan on silti pitänyt olla valmis lähtemään sotaan.

Ennen viime sotia suurin osa ihmisistä oli "maanviljelijöitä". Olivat sitten renkejä, piikoja, vanhoja isäntiä, talon emäntiä, torppareita tai metsästämisestä elantonsa saavia tupalaisia. Vasta sosialismin tultua valtaan keksittiin kaikkien tehtävien järjestely kahdeksasta-neljään ammatteihin. Sosialismin kadotessa sekin jaottelu katoaa. Jos vanhakantainen ajattelu palaa, monet naisten ammatit häviävät ja muuttuvat perhe-elämäksi. Lastentarhanhoitajat häviävät, kun äiti hoitaa lapsiaan. Perusterveydenhoito häviää, kun äiti hoitaa lapsiaan. Ulkonasyömiset häviävät, kun äiti tekee ruuat. Äidistä eli naisesta tulee yleiskone. Miehet sensijaan siirtyvät kahdeksasta-neljään "ammateista" 24/7 "ammatteihin". Talonmies on talonmies sunnuntai-iltaisinkin. Sosialimin romahduksessa muutos on paljon suurempi kuin sosialismin sisäisen kehityksen muutos, ja näyttää vielä paljon todennäköisemmältä. Siitä taas en osaa varmuudella sanoa, tullaanko palaamaan vanhankantaiseen ajatteluun vai johonkin muuhun.

[Faidros.]

1. asia: päivittäinen puhtaus. Tällä periaatteella pidetään monet pöpöt loitolla.

Ei kuitenkaan allergioita. Heti rajan takana, Venäjän-Karjalassa, on lasten allegiataso paljon alempi kuin Suomessa. Yleinen likaisuus, homeiset rakennukset, saasteet... eivät yht'äkkiä olekaan huono asia allergioihin.
Meillä ollaan jo kai ylitetty riittävä puhtaustaso?

[sr]

Katoamistodennäköisyydellä vähintään 51% on 206 kpl ammatteja. Ymmärrän kyllä että tietokoneet korvaavat meteorologit hyvin helposti mutta autonkuljettajan katoamista en pidä kyllä niin kovin todennäköisenä kuin 56,8 %. (Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat). Levitoimallako täällä sitten kuljetaan ja kuljetetaan ihmisiä ja materiaalia?

Minä taas olen päinvastaista mieltä. Meteorologia tarvitaan kehtittämään uusia ilmasto- ja säämalleja, joita sitten voidaan simuloida supertietokoneilla. Minun on vaikea nähdä, että ne tietokoneet itse osaisivat ryhtyä luomaan näitä malleja. Sen sijaan auton ajaminen on jo osoitettu onnistuvan robotilta. Google car on ajanut satoja tuhansia kilometrejä ilman onnettomuuksia. Joissain USA:n osavaltioissa robottiautot ovat jo laillisia. Juuri taksitoiminta on robottiautolle ominta touhua.

[Marius]

Tässä välissä kysyisin, aivan yleisesti, mikä on ammatti?

Ja vastaan: ei ole olemassa ammatteja, on vain selviytymiskeinoja.

Annan äärimmäisen esimerkin: onko ruo`an hankkiminen ammatti?

Onko ammatti vain ajanvietettä, harrastus, sekundaarinen ylellisyys?

Miksi ammatti voi vaihtua?

[Kerttu Täti]

Muurarit tulevat katoamaan 82%, krvesmiehet 71% todennäköisyydellä mutta Talonrakentajien kohdalla uhka on vain 7.1% ? - Meinataanko tässä, että kaikki rakentaminen on elementtiä tulevaisuudessa? Vai että muurari ja kirvesmies on robotti? Miten uudisrakentamisen määrän vähentyminen ja korjausrakentamisen lisääntyminen tähän suhteutuu?

Vai onko kyse vaan ammattinimikkeen muutoksesta? Mitä tällä nyt oikein tarkoitetaan?

Mikä tämän selvityksen idea on? Kenen poliittisideologisia päämääriä tällä selvityksellä ja julkaisulla palvellaan?   

[Maatiaisjuntitar]

Palkanlaskijat? Eiköhän palkat jo aika pitkälti lasketa automaattisesti? En ainakaan usko, että missään palkanlaskutoimistossa enää tädit istuvat lyijykynä toisessa ja laskutikku toisessa kädessä laskemassa palkkoja. Palkanlaskijoiden tehtävänä taitaa olla nykyään lähinnä pitää automaattinen palkanlaskenta pyörimässä ja korjata sen tekemiä virheitä niiden sattuessa.

Ei suinkaan lasketa laskutikulla. Mutta koneelle pitää mm. syöttää työaikatietoja, esim. ylityöt. Lisäksi pitää jokaiselle laskea uuden tes:n mukaiset palkat jne. Uudet työntekijät ja heidän palkkauksensa täytyy lisätä järjestelmään, tehdä tilitykset ja ilmoitukset.
Aika paljon noita on mitä palkanlaskijat joutuvat tekemään, joita kone ei voi tietää eikä laskea.
(en ole palkanlaskija)

[sivullinen.]

Tässä välissä kysyisin, aivan yleisesti, mikä on ammatti?

Näin juuri. Muutama päivä sitten uutisissa kerrottiin e-urheilusta eli tietokonepelaamisesta ammattina. Minusta aika outoa. Mutta eipä kukaan pitänyt urheilua ammattina edes parikymmentä vuotta sitten. Entä politiikko? Ammatti vai ei? Tuntuu olevan useimmille kansanedustajille, koska siitä rahansa saavat. Presidentti pitää itseään "toimitusjohtajana". 1800-luvulla sanomalehtimiehiä ei kukaan pitänyt minkään ammatin harjoittajina. Nykyään toimittaja on ammatti siinä missä muutkin. Julkisen sektorit "virat" eivät nykyäänkään ole "ammatteja". Niitä silti käsitellään kuten ammatteja. Joku voisi pitää minua ammattitrollina. Jos saisin -- tai saan -- tästä palkkaa, niin sehän minä olisin -- byrokratian näkökulmasta. Olli Rehn kertoi EU:n palkkaavan ammattitrolleja. Vlogaajat alkavat ansaita videoillaan. Ovatko he ammattilaisia? Minusta ovat. Miniluv on täysammattilainen ja junis harjoittelija eli kisälli.

Onko omaishoitaja ammatti?

Onko julkkis ammatti?

Onko kansanedustaja ammatti?

Onko kauppias ammatti?

Onko omien lasten kasvattaminen ammatti?

Onko pörssipelaaminen ammatti?

Onko rikkaansuvun vesan hallitushommailu perheyrityksessä ammatti?

Onko maaherra tai muu poliittinen laiskanvirka ammatti?

Yksi on kuitenkin selvää. Jos pappi pitää pappeutta ammattina, on hän leipäpappi eli ei oikea pappi.

[Brandöt]

Keskustelua tästä aiheesta tämän illan A-studio: talk -ohjelmassa.

Yllättäen tämä kaikenlaisen kehityksen jarru konservatiivi (heh) huomaa kannattavansa automatisaatiota, ainakin jossain määrin. Ihmistä nämä koneet eivät koskaan korvaa ja inhimillistä kohtaamista edelleen tarvitaan, mutta ei tässä mittakaavassa. Ihmiset osaavat hoitaa itse esim. maksunsa kaupassa, lainansa kirjastossa ym.

Vanhusten hoidossa käytettäviä robotteja en sen sijaan ymmärrä. Ei peltipurkki voi aidosti pitää seuraa ihmiselle.