Suuri kuntaliitosketju

[ikuturso]

Koitin hakutoiminnolla etsiä asiaa kuntaliitoksista. Paljon niitä on Hommalla kommentoitu, mutta ovat fragmentteina ympäri foorumiavaruutta. Eniten oli ehkä keskusteltu (ainakin kahdessa ketjussa) pääkaupunkiseudun suurkuntahankkeesta. Lisäksi kuntaliitosten kielipolitiikka oli puhuttanut mm. kieliketjussa.

Mutta laitetaan tähän joku lähtökohta kuntaliitoskeskustelulle.

Jos jostain mediasta hakisi, kuinka monta kertaa Katainen ja Virkkunen on sanonut epäilijöille, että pakkoliitoksia ei tule. Nyt Katainen antaa lausuntoja jossa "vain" 25 kuntaa on pakkoliitosuhan alla. Ensin ei pakkoliitoksia, sitten vain äärimmäisessä hädässä. Ja nyt se äärimmäinen hätä onkin työssäkäyntialueiden rahanjaon järkeistämistä, eli kaupunkien nukkumalähiöt pannaan maksamaan kaupungin infrastruktuurista, jota nämä eivät käytä.

Mutta ennen kaikkea hallitus pitäisi nyt saada taas tilille valehtelusta. Kaivaa esiin niitä lausuntoja, joiden mukaan pakkoliitoksille ei ole tarvetta ja niihin ei ryhdytä. Perustuslain vastaiset kansanäänestykset 200 000 asukkaan kaupunki vs. 20 000 asukkaan kunta eivät todellakaan ole peruste sille, että tuota pientä kuntaa ei pakotettaisi liitokseen, mikäli iso kaupunki niin haluaa.

Taidan kaivella hetken vanhoja istuntopöytäkirjoja.

-i-

[ElinaElina]

Kannatan pienten kuntien tuhoamista, niiden pikkukuntien joissa korruptio on valloillaan. Toinen syy on omaishoito. Siitä pieni kunta säästää. Yhtäkkiä omaishoitajan postiluukusta voi pienessä kunnassa kolahtaa kirje: "Omaishoidon tuen maksaminen Teille on lakkautettu, koska kunnan määrärahat loppuivat."

[ikuturso]

Nyt tulee pitkä postaus. Omat kommenttini kursivoituna.


Eduskunnan täysistunto 28.9.2011 välikysymyskeskustelu.

Henna Virkkunen /kok:
Pakkoliitoskeskusteluun uppoutumalla me harhaudumme yhdestä uudistuksen keskeisestä ydinkysymyksestä...

Mari Kiviniemi /kesk:
Kuntauudistuksen keskeiseksi työkaluksi hallitus on selvästi valinnut kuntien pakkoliitokset.
Suoraan tätä termiä ei kuitenkaan ole pääministerin tai kuntaministerin suusta kuultu. Puheet perälaudasta ja valtion vahvasta ohjauksesta lainsäädännön ja rahoituksen keinoin ovat tälle hallitukselle tyypillistä sanoilla kikkailua. Sanotaan yhtä ja tarkoitetaan jotain aivan muuta. Sanokaa nyt kuitenkin suoraan, millä keinoin aiotte uudistuksen toteuttaa vuoteen 2015 mennessä, jos ette turvaudu kuntien pakkoliitoksiin.

Petteri Orpo /kok:
Tähän tilanteeseen ei sovi keskustan viljelemä retoriikka pakkoliitoksista. Se tappaa rakentavan keskustelun tässä tilanteessa, jossa ajatukset tulisi kohdentaa uuden etsimiseen. Kuulitte varmasti, kun ministeri Virkkunen kertoi, että tämä uudistus ei tule perustumaan pakkoon. Voiko tätä sen selvemmin sanoa? Toivon, että tämä jankuttaminen pakkoliitoksista nyt voidaan lopettaa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Ikävä kyllä pääministeri Kataisen hallitus ei halua kunnioittaa kunnallista itsehallintoamme ja demokratiamme peruskoulua. (Mauri Pekkarinen: Tätähän me olemme yrittäneet sanoa!) Jos hallitus sitä haluaisi ja oivaltaisi sen kansanvaltaisen perusolemuksen, se ei nyt olisi kuviteltujen hallinnollisten kustannussäästöjen toivossa hautaamassa puolia Suomen kunnista ylhäältä saneltavalla pakkoliitospolitiikalla, siis sellaisilla pakkoliitoksilla, joita jossakin korkealla valtiokoneiston yläkerrassa tammipöytiensä ääressä teknokraattiset hallintostrategit ja erehtyväiset ekonomistit suosittelevat ministerillemme.

Anne Kalmari /kesk:
Hallituksen riveistä onkin jo alettu epäillä ministereiden Katainen ja Virkkunen kuntapolitiikan viisautta. Vain kaksi päivää sitten kokoomusta lukuun ottamatta muut hallituspuolueet ovat sanoutuneet irti näistä hallintoratkaisuiksi naamioiduista pakkoliitoksista. Ilmeisesti eri puolilla Suomea roihuava kuntakapina on palauttamassa tervettä järkeä ja arvostelukykyä ainakin osaan hallitusta.
Lisäksi asiantuntijat korostavat, että työssäkäyntialueet eivät yksinomaan ja mekaanisesti sovi uuden kuntajaon pohjaksi. Pakkoliitoksia ei voida Suomen kaltaisessa maassa hyväksyä. (Martti Korhonen (vas): Kuka niitä nyt on tekemässä?)

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eilen illalla katselin TV2:n ajankohtaisohjelmaa, kuntaohjelmaa, jossa kokoomuksen ja SDP:n kuntapamput vastustivat kiivaasti kuntaministeri Virkkusen viisauksia. (Erkki Virtanen: Ei ne sitä vastustaneet!) Samassa ohjelmassa näytettiin pätkä oppositioedustaja Urpilaisen ja ministeri Kataisen vaalikeskustelusta eli 16.3.2011 pidetystä veroillasta, veropaneelista. Siinä oppositioedustaja Urpilainen erittäin selväsanaisesti ja voimakkaasti sanoi, että SDP ei tule hyväksymään eikä ajamaan kuntien pakkoliitoksia, (Välihuutoja) mihin ministeri Katainen heti perään, että ei myöskään kokoomus. (Välihuutoja)
Arvoisa puhemies! Tässä salissa on kielenkäytön osalta sääntönä, että ei käytetä kansanedustajakollegoiden kohdalla verbiä "valehdella". Siksi kysyn ministereiltä Urpilainen ja Katainen, miksi te tuossa julkisessa vaalikeskustelussa maaliskuussa 2011 johditte Suomen kansaa harhaan.

Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): 
Arvoisa puhemies! En minäkään kyllä ymmärrä alkuunkaan näitä pakkoliitossyytöksiä, pakkoliitospuheita. Hallitus ei kerta kaikkiaan esitä pakkoliitoksia.

Puhemies Eero Heinäluoma:
Esittäisin, että keskityttäisiin tähän pakkoliitoskysymykseen, että mikä se hallituksen linja oli, niin tulisi se nyt selväksi. Jos kuntaministeri Virkkunen aloittaa, hetken päästä tulee pääministeri, ja siinä välissä vielä pari muuta puheenvuoroa.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (vastauspuheenvuoro):
(...diipadaapaa lähtökohdista ja siitä miten nykymallilla ei voi jatkaa... ei mainitse sanaa pakko.) Syksyn aikana (huom. 2011) siis tehdään selvitykset kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta rakenteesta alueiden omista lähtökohdista käsin, ja tämän jälkeen käynnistetään alueen asukkaiden, päättäjien kanssa keskustelut siitä, miten näitä tavoitteita voitaisiin edistää, ja tämän pohjalta tullaan eduskuntaan tuomaan rakennelaki vuoden kuluttua sykysllä (siis syksyllä 2012)

Valtiovarainministeri  Jutta Urpilainen (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Ruohonen-Lerner käytti kohtuullisen kovaa kieltä, ja edustajalle voisin todeta, että sosialidemokraattien kanta ennen eduskuntavaaleja ja eduskuntavaalien jälkeen liittyen pakkoliitoksiin on täysin sama. Pakkoavioliitot harvoin toimivat, sama koskee myöskin pakkokuntaliitoksia, ja juuri tästä syystä tämän hallituksen kuntauudistus ei pohjaudu pakkoon.

Pääministeri Jyrki Katainen: 
(välttää käyttämästä sanaa pakko) Arvoisa herra puhemies! Tämä kuntauudistus toteutetaan, sitä ei kannata epäillä. Se toteutetaan ja se toteutetaan yhdessä kaikkien suomalaisten kuntien kesken. Tämä kuntauudistus ei ole semmoinen, että me merkitsemme muutaman kunnan, joka siirretään johonkin toiseen kuntaan, vaan joka ikinen suomalainen kunta joutuu keskenään toisten naapureittensa kanssa arvioimaan oman elinkelpoisuutensa, oman taloudellisen vastuunsa ja ne hartiat, pystyvätkö he suoriutumaan tulevien vuosien palvelutarpeesta, onko heidän taloutensa riittävän vahva, ja sitten me yhdessä etsimme sen elinvoimaisemman, vahvemman kuntakentän.
(kehyskunnista) Mutta kun se kohtalonyhteys on kuitenkin yhteen nivoutuva, me tarvitsemme tästä syystä sitä kokonaisvaltaista uudelleenharkintaa, mikä olisi se keino ja se uusi kuntarakenne, joka palvelisi kaikkia, sekä nykyisiä keskuskuntia että kehyskuntia.
Hallituksen tavoitteena on nimenomaan se, että meillä on eheämmät, vahvemmat kunnat, ja tämä koko prosessi tehdään yhteistyössä kuntapäättäjien kanssa, jotta se omistajuus ja se kehittymisvastuu säilyisi siellä, missä sen pitääkin olla, siellä kuntatasolla.

Lasse Männistö /kok:
Kaikki keinot eivät varmasti vielä ole edes selvillä, mutta hallitus ei missään vaiheessa ole sopinut kuntien liittämisestä yhteen valtioneuvoston päätöksin. Opposition pelottelupuheet pakkoliitoksista ovat siis täysin vailla perää.

Astrid Thors /r:
Ministeri Virkkunen, tänään on ollut tärkeätä, että te olette määritellyt, että pakkoa ei käytetä, ja tietysti saman pitää koskea myöskin Pääkaupunkiseutua.

Anu Vehviläinen /kesk (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Thors otti tässä esille ja kiitteli ministeri Virkkusta siitä, että pakkoliitokset on täällä nyt moneen kertaan myös ministerin suulla torjuttu, ja minulle jäi vielä tuosta debatista kyllä epäselväksi se, että jos nyt täällä kaikki, koko hallitus, hallituspuolueitten edustajat, vannovat sitä, että pakkoliitoksia ei haluta, mutta erityisesti ministeri Virkkunen omissa puheissaan on koko ajan tuonut viime viikkoina esille, että tarvitaan taloudellista, vahvaa ohjausta, tarvitaan perälautaa, tarvitaan keppiä, niin kysyn nyt vielä, ministeri Virkkunen, teiltä: mikä ero on todellisuudessa näitten keppien ja perälautojen ja pakkoliitoksien välillä?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (vastauspuheenvuoro):
Mutta tältä osin vielä on mielestäni ennenaikaista hirveästi nyt käydä sitä läpi, mitä kaikkia keinoja on käytettävissä. Kyllä ne kaikki ovat jo tämän hetken kuntajakolaissa olemassa. Nyt on tärkeintä keskittyä siihen, miten saisimme muodostettua mahdollisimman vahvoja, elinvoimaisia kuntia, ja näitä keinoja, ohjauskeinoja, kyllä ehditään pohtia sitten talven mittaan tarkemmin.

Elsi Katainen /kesk:
(esittää asian pihvin, eli Katainen ja Virkkunen sumuttavat omiakin edustajiaan 6-0)
Olenkin yllättynyt siitä, että kokoomuskin on lähtenyt sanelupolitiikan tielle näin vahvasti. Pakkoliitoslaista tässä kuitenkin on kysymys.
Emme pitkästä keskustelusta huolimatta tämän päivän aikana ole saaneet ministeri Virkkuselta vastausta siihen, onko työssäkäyntipohjaiselle kuntarakenteelle mitään taloudellista perustetta. Vielä ennen vaaleja monet nykyisen hallituksen jäsenet, ministerit, vastasivat vaalikoneeseen, että eivät aja pakkoliitoksia, kuntapäättäjät tekevät nämä ratkaisut. Onko tässä nyt tullut käyneeksi niin, että on harhautettu ne oman puolueen kuntapäättäjät, jotka luottivat teidän pitävän sananne ministereinä? Eilen ajankohtaisohjelmassa kokoomuslainen ja demarivaikuttaja jo itse asiassa antoivat kysymykseen tyhjentävän vastauksen, ja hekin nimenomaan pyysivät ministereitä ja hallitusta kuuntelemaan kuntalaisten ja kuntapäättäjien ääntä.

Johannes Koskinen /sd: 
Hallitushan teki jo korjausliikkeen. Viime viikolla oli iltakoulu, ministeri Virkkunen on pitänyt tiedotustilaisuuksia ja tänään linjannut uudella tavalla tätä kuntauudistuksen jatkotyötä, ja lukuisat hallituspuolueiden edustajat varsinkin sosialidemokraattien puolelta ovat todistaneet, mitä hallitusohjelmaan on kirjoitettu ja miten tätä uudistusprosessia lähdetään viemään liikkeelle, että siinä ei ole kysymys pakkoliitoksesta eikä runttaamisesta vaan huolella eteenpäin vietävästä uudistuksesta.
Minusta on jo tässä vaiheessa kaavailuja sanottava selvästi, että tähtäimessä ei ole mikään pakkoliitosohjelma. Alusta alkaen on kuunneltava kuntien ja maakuntien näkemyksiä mielekkäämmän kuntarakenteen pohjaksi. Jos suunnitelmat aiotaan sanella kirjoituspöytätyönä Helsingin virastoista, niin metsään menee.
Yhtä selvää on, että työssäkäyntialueet eivät käy kaavamaisesti ratkaisuksi koko maassa... Vastaavasti Pirkanmaalla pitäisi runtata kasaan laajasta maakunnasta yli 350 000 asukkaan kaupunki, jos tuijotetaan pelkästään työssäkäyntiä... On myöskin se muistettava, että näissä kovin suurissa kunnissa kuntademokratia uhkaa toisella tavalla murentua.

Sanni Grahn-Laasonen /kok:
On ihan turha syytellä täällä pakkoliittämisestä. Tämän uudistuksen tarkoituksena on rakentaa uusi kuntakenttä, perustaa siis uusia kuntia. Tässä työssä erittäin tärkeää on tammi—helmikuussa järjestettävä aluekierros, jossa jokainen kunta ja monet muut tahot saavat äänensä kuuluville. Tämä uudistus tehdään yhdessä, mutta niin, että kokonaiskuva pysyy kirkkaana.

Merja Kuusisto /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mietin aivan samaa asiaa kuin edustaja Tölli ja tulin siihen tulokseen, että kun ministeri on luvannut, että kuntien pakkoliitoksia ei tehdä, niin silloin täytyy olla hyviä porkkanoita, jotta saadaan kuntia yhdistymään vapaaehtoisesti.

Antti Lindtman /sd:
Kun tämä keskustelu iltapäivällä kahden aikaan alkoi ja kuuntelin edustajien Kiviniemi ja Kalmari puheet, niin tuli vähän sellainen tunne, että nyt olen joutunut keskustan tupailtaan, tupailtaan, jonka aiheena on kunnallisvaalikampanjan aloitus. Ja silloin ajattelin — vielä silloin ajattelin — että mikäli näin on, niin kyllä eväät ovat vähissä, koska eihän täällä pakosta ole enää puhunut oikeastaan juuri kukaan muu kuin keskusta, ja se on ehkä nyt tämän keskustelun kuluessa tullut selväksi, eli pakkoliitoksia ei tule.
Sitten on tosin kysymys siitä — esimerkiksi korkeasti kunnioittamani edustaja Tölli täällä tätä kysyi — että kun on nyt tullut selväksi, että hallitus ei tee pakkoliitoksia, niin mikä se pakko sitten tulee tässä olemaan, se tässä tuntuu olevan vähän epäselvää.

Annika  Saarikko  /kesk: 
Täällä tänään väiteltiin salissa pitkät tunnit, useat puheenvuorot siitä, mitä tarkoittaa pakkoliitos, tuleeko niitä vai eikö tule. Hallituksen suulla on vakuutettu, että pakkoliitoksia ei tulla tekemään.

Esko Kiviranta /kesk:
Ennen vaaleja kokoomus ja sosialidemokraatit vakuuttivat kansalaisille, että pakkoliitoksiin ei tulla turvautumaan. Välittömästi vaalien jälkeen nämä puolueet näyttivät taas oikean karvansa.

Asian käsittely jatkui seuraavana päivänä 29.9.

Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): 
Arvoisa puhemies! Täällä kysytään, onko pakko. Kyllä se vähän pakko on, jos rahat otetaan pois. Ei kai tämä kauhean monimutkainen yhtälö ole. Jos ei ole rahaa, niin silloin on pakko. Ei siinä sen enempää tarvita.
Mielestäni on paikallaan tutkia, mitä tämä kuntalaisuus, johon täällä useaan kertaan viitataan, oikein on. Aivan oikein, se on päiväkoteja, terveydenhuoltoa ja meille kaikille tuiki tärkeitä palveluita, mutta onhan se myös identiteettiä, sitä, mitä ihminen on. Aivan niin kuin täällä edustaja Kiviniemi eilen viittasi, kyllä kuntavaakunaakin saa rakastaa ihan samalla tavalla kuin Suomen lippua. Tässä mielessä pohdiskelenkin sitä ja kuulisin mielelläni ministerinkin pohdiskelun siitä, että jos te kerran pidätte vain hallintona tätä kuntalaisuutta ja sitä identiteettiä, niin miksi teidän ajattelussanne sitten suomalaisuuskin ei ole pelkkää hallintoa. Mutta ehkä se onkin.
Tehän viette koko Suomea kohti liittovaltiota ja yhtenäistä Eurooppaa,  jossa velat ovat yhteisiä. Ehkä sekin on sitten teille vain hallintoa, vai kuinka?

Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro):
Kun tässä eilen käytiin keskustelua, niin huomasin, että kaikki muut hallituspuolueet kokoomusta lukuun ottamatta irtisanoutuivat pakkoliitoksista. Haluankin nyt kysyä ministeri Virkkuselta: 2.9. Ylen haastattelussa totesitte näin: "Hallitus on tarvittaessa valmis pakottamaan kunnat liitoksiin, mikäli kumppani ei löydy vapaaehtoisesti. Perustuslaki ei estä pakkoliitoksia." Pyörrättekö sananne, vai oletteko edelleen tällä kannalla?
(yllätys, että tähän ei tullut vastausta)

Tapani Tölli /kesk (vastauspuheenvuoro):
(Virkkuselle viitaten myös YLE:n haastatteluun) Mitä te tarkoitatte tällä pakolla, tai mitä ette tarkoita? Sanokaa selkeästi.
(yllätys, että tähän ei tullut vastausta)

Merja Kuusisto /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyskeskustelun aikana kuntaministeri Henna Virkkunen on jo moneen kertaan sanonut, että hallitus kuulee kuntia, ei tule pakkoliitoksia, mutta se ei vaan tunnu menevän sinne opposition puolelle.

Tuula Väätäinen /sd (vastauspuheenvuoro):
Ja kun me tiedämme, että hallituksella ei ole pakkoliitosajatuksia — sen olin todistamassa myös hallitusneuvottelussa itse...

Pietari  Jääskeläinen  /ps: 
Arvoisa puhemies! Puhun rakentavasti. Tällä hetkellä oikeiston ja sosialistien politrukit piirtelevät kabineteissa kansalaisilta salassa uusia kuntarajoja. Satoja kuntia ollaan panemassa lahtipenkkiin. Kansa ei vaaleissa tällaista mandaattia ole hallitukselle antanut. Olisitte, hallituspuolueet, ennen eduskuntavaaleja esittäneet julkeat pakkoliitoksenne, mutta ette uskaltaneet.
Suoraselkäinen kokoomuslainen kansanedustaja Eero Lehti totesi Ilta-Sanomissa sattuvasti kuntaministeri Virkkusen kuntien lahtipolitiikasta seuraavaa: "Ministeri johtaa kuin pikkukoulun lapsia. Kuntien vastuuhenkilöiden osaamista ja paikallisten olosuhteiden tuntemusta ei arvosteta lainkaan." Tämä on kokoomuslaisen kansanedustajan mielipide.

Anne-Mari Virolainen /kok:
Syksyn ylioppilaskirjoitukset ovat parhaillaan meneillään, ja viime maanantaina oli vuorossa toisen kotimaisen kielen kuullun ymmärtäminen. Eilen ja tänään täällä salissa olisi pitänyt myös mitata ensimmäisen kotimaisen kuullun ymmärtämistä, sillä useille opposition edustajille on pakkoliitoksista  tullut jonkinlainen hokema, jota toistetaan hallituksen tosiasiallisesta linjauksesta piittaamatta.

Virolainen summaa tässä hyvin. Niin Katainen kuin Virkkunenkaan ei ole kieltänyt käyttävänsä tarvittaessa pakkoliitoskorttia. Sen sijaan Demareiden ja Kokoomuksen edustajat ovat niitä hyödyllisiä idiootteja, jotka eivät ymmärrä kuulemaansa, ja luulevat ihan oikeasti, että heidän puolueittensa - sekä myös hallituksen - virallinen linja on, ettei pakkoliitoksia tultaisi esittämään. Ehkä pahinta, että tässä hyvässä uskossa oli myös SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Urpilainen - Kokoomuksen hyödyllinen idiootti siis hänkin

-i-

[ikuturso]

Diktaattori Katainen 10.2.2012 selvästi ärtyneenä kritiikistä. Kyse oli Pääministerin ilmoitus eduskunnalle. Kommenttipuheenvuorosta:

Sitten yksi tämmöinen ehkä vahingossa asiavirheeksi lipsahtanut asia. Yleisesti sanotaan — keskusta on valinnut semmoisen sloganin — että ideologisesti keskitetään jotakin. (Mauri Pekkarinen: Joo!) Minä tiedän tämän asian, koska minä olen tässä hallituksessa: Meillä ei ole tämmöistä ideologiaa. Eli hallituksella ei ole ideologista päämäärää keskittää. (Välihuutoja) Ja kun minä sanoin, että minä tiedän, niin minä sanon, että te ette tiedä. Me tiedämme oman ideologiamme tai oman päämäärämme. Tässä hallituksessa, niin kuin tiedätte, on monta ideologiaa, mutta tämä ei kuulu niiden joukkoon. Meidän päämäärämme on puhtaasti pragmaattinen, eli vahvistamme sitä alustaa, jolla tulevaisuuden palvelut rakennetaan.
Mitä tulee pakkoliitoksiin, pakkohan ei ole tässä mikään paras konsultti. Minä tänä aamuna totesin sen, mitä olen aikaisemminkin useassa yhteydessä todennut, että siinä tilanteessa, jossa kunnanvaltuusto päättää, että me emme tuota kuntalaisille niitä palveluja, mitä tämä sali on kuntalaisille sallinut, niin silloin valtiovalta puuttuu. Me emme jätä siis kuntalaisia heitteille.
Minä tiedän, että täällä on kansanedustajia, jotka ovat sitä mieltä, että ei ole niin väliksi niistä palveluista, kunhan kunta säilyy.  (Välihuutoja) Me olemme sitä mieltä, että palvelut pitää säilyä, kunta mukautukoon palvelutarpeeseen.

-i-