Puunpoltto

[pingviini]

Mitenkäs tämä oman metsän puiden käyttö muuten menee, ymmärtääkseni vähäistä suurempi oman metsän puiden käyttö on verotettavaa tuloa. Kuinkas muutenkaan.

Koskaan en ole ilmoittanut omaa puunkäyttöä verottajalle, enkä ilmoita

[Veikko]

Mitenkäs tämä oman metsän puiden käyttö muuten menee, ymmärtääkseni vähäistä suurempi oman metsän puiden käyttö on verotettavaa tuloa. Kuinkas muutenkaan.

Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otetun polttopuun ja muun tarvepuun arvo on verovapaata, eikä sitä ilmoiteta metsätalouden veroilmoituksella.

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/lomakkeet/tayttoohjeet/2c-mets%C3%A4talouden-veroilmoitus-yksityiskohtainen-t%C3%A4ytt%C3%B6ohje/

[JoKaGO]

En jaksa kuuklata. Miten määritellään "oma metsä"? Onko metsäinen 2000m2 kesämökkitontti "metsä"?

EDIT: Pari kaljaa ja ymmärrän. Tuo verottajan lausunto "Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otetun polttopuun ja muun tarvepuun arvo on verovapaata, eikä sitä ilmoiteta metsätalouden veroilmoituksella" vapauttaa siis kaiken klabi-bisneksen veronmaksusta, ja hyvä niin. Jos myyn klapini eniten tarjoavalle, niin minun ei tarvitse maksaa myyntitulosta veroa, kunhan ostaja lupaa ja vannoo, ettei se mene esim. nuotiopuiksi vaan asuinrakennuksen lämmitykseen 

[insinörtti]

Polttopuiden kanssa pitää muutenkin olla tarkkana. Niitä ei esimerkiksi saa säilyttää saunan seinustalla, koska kyseessä on herkästi syttyvä polttoaine. Jos sen sijaan lisäeristät saunan seinän perinteisellä, puupölkyistä latomalla tehdyllä rakenteella, se on sallittua. Klapiseinä pitää sitten aina parin vuoden välein uusia, kun aurinko kuluttaa ja kuivattaa puita. Rakennusjätteet voi hävittää polttamalla saunankiukaassa, kunhan kyseessä on käsittelemätön ja maalaamaton klapi.

[haermae]

Nyrkkisääntönä palotapahtuma on silloin hyvä, kun siitä ei juuri synny näkyvää savua. Piipusta tuleva kaasu plus-asteilla läpinäkyvää, ja pakkasella valkeaa. Sytyttäessä tietenkin aina tovi tuprahtaa. Jos savu on harmaata tai tummempaa -> lisää ilmaa. Hyvän palamisen näkee myös liekistä, savua ei näy.

Liian suuri ilmamäärä jäähdyttää savukaasuja ja nostaa virtausnopeutta, mikä puolestaan heikentää lämmönsiirtoa, joten sitäkään ei kannata harrastaa. Tarkan säädön saa mittaamalla savukanavasta jäännöshapen. Jos happea ei ole yhtään jäljellä, se tarkoittaa että kaikkea palavaa ei ole poltettu, vaan se menee nokena taivaalle.

Savukaasujen pitää olla riittävän kuumia kondension estämiseksi, olikohan +300 astetta, ja sitä ei saavuteta jos palo ei ole kunnollista. Savukanaviin tiivistuvä neste on happoa, se syövyttää rakenteet.

Lämmitykseen tarkoitetettujen tulisijojen rakenne tehdään sellaiseksi, että poltossa syntyvä lämpö siirtyy savukaasuista ympäröivään massaan (vesi, tiili, vuolukivi, ...) mahdollisimman hyvin. Jos lämpö ei siirry oikealla palamisella, vielä vähemmän se siirtyy palotapahtuma pilaamalla. Vika on silloin tulisijan rakenteessa.

Peltipöntöt mallia sissikamiina ovat vain nuotion ympärille rakennettuja palosuojia, lämmituslaitteina varsin mitättömiä. Itse polttelisin pikkuerän pieniä puita hyvällä liekillä silloin tällöin, sen verran että mökki pysyy lämpimänä. Norski-esimerkin massiivinen pölkky käryämässä kituliekillä koko päivän kuulostaa siltä, että mökin lämmittivät siellä olleet ihmiset eikä tuli. Kynsitulia voi pitää vaikka miten pieniä, mutta ne pidetään niin pienillä puilla että palaminen on puhdasta.


Älkää vain uskoko kitupolttajien puutaheinää-juttuja. Kitupolttajat pilaavat ensin tulisijansa, ja sitten polttavat talonsa kun piippuun kertynyt noki ja piki aikanaan syttyvät palamaan. Nokipaloista on juttua lehdissä tasaisin väliajoin. Vaikkeivät taloaan onnistuisikaan polttamaan, edullisesta puusta säästäminen vain, jotta saa tilata sadan euron nuohoojan 2-3 kertaa tavanomaista tiheämmin on kyseenalaista säästämistä.
Muut kuin kitupolttajat voivat seuraavalla kerralla kysyä nuohoojan mielipidettä kitupolttajista (kitupolttajalle ei päin naamaa sanota, etteivät menetä hyvin maksavaa asiakasta).

Jos kitupoltto on paras tapa irrottaa puusta lämpöenergiaa, miksi kaukolämpölaitosten kattilat laitetaan hehkumaan punakylkisinä ahjoina, eikä käryämään sammumaisillaan olevalla kituliekillä? Sama fysiikka niihin vaikuttaa kuin kitupolttajan nunnauuniinkin. Kaikki alan tutkimus ja koeteltu tieto, sekä siihen perustuvat polttolaitokset alan ammattilaisineen ja mittalaitteineen ovat väärässä, ja yhtä nunnauunia olohuoneessaan käryyttävä kitupolttaja oikeassa?

Lämmitys-/polttotekniikasta on useampikin kirja kirjoitettu, ja voin luvata että yhdessäkään ei neuvota polttamaan puuta niin, että musta karsta leijaa piipusta ja nokilieju valuu piippua pitkin.

[Paawo]

^Voimaloiden kattilat ovat prosessilaitoksia eli kohina käy mahdollisimman tasaisesti ja optimoidusti. Mökin uunin, takan tai saunan lämmitys on enemmänkin kertaluontoinen projekti.

Peltiä pistän itse puoleenväliin siinä kohtaa kun liekkiä ei enää pesässä näy. Ja siitä vähitellen kiinnipäin pariin otteeseen. Kokonaan kiinni vasta sitten kun ei enää yhtään hehkua näy. Omissa tulipesissä täytyy pitää luukkuja hiukan raollaan täyden tulen aikana.

Yhtään kuvatunlaista kitupolttelijaa en tunne. Täytyy se tunnustaa että joskus kakarana kapinoin minulle nakitettuja kipinämikon tehtäviä vastaan ja kitupolttelin laiskuuttani samaa pesällistä koko illan, mutta opin kerrasta.   

[Veikko]

Nyrkkisääntönä palotapahtuma on silloin hyvä, kun siitä ei juuri synny näkyvää savua. Piipusta tuleva kaasu plus-asteilla läpinäkyvää, ja pakkasella valkeaa. Sytyttäessä tietenkin aina tovi tuprahtaa. Jos savu on harmaata tai tummempaa -> lisää ilmaa. Hyvän palamisen näkee myös liekistä, savua ei näy.

Liian suuri ilmamäärä jäähdyttää savukaasuja ja nostaa virtausnopeutta, mikä puolestaan heikentää lämmönsiirtoa, joten sitäkään ei kannata harrastaa. Tarkan säädön saa mittaamalla savukanavasta jäännöshapen. Jos happea ei ole yhtään jäljellä, se tarkoittaa että kaikkea palavaa ei ole poltettu, vaan se menee nokena taivaalle.

Savukaasujen pitää olla riittävän kuumia kondension estämiseksi, olikohan +300 astetta, ja sitä ei saavuteta jos palo ei ole kunnollista. Savukanaviin tiivistuvä neste on happoa, se syövyttää rakenteet.

Lämmitykseen tarkoitetettujen tulisijojen rakenne tehdään sellaiseksi, että poltossa syntyvä lämpö siirtyy savukaasuista ympäröivään massaan (vesi, tiili, vuolukivi, ...) mahdollisimman hyvin. Jos lämpö ei siirry oikealla palamisella, vielä vähemmän se siirtyy palotapahtuma pilaamalla. Vika on silloin tulisijan rakenteessa.

Peltipöntöt mallia sissikamiina ovat vain nuotion ympärille rakennettuja palosuojia, lämmituslaitteina varsin mitättömiä. Itse polttelisin pikkuerän pieniä puita hyvällä liekillä silloin tällöin, sen verran että mökki pysyy lämpimänä. Norski-esimerkin massiivinen pölkky käryämässä kituliekillä koko päivän kuulostaa siltä, että mökin lämmittivät siellä olleet ihmiset eikä tuli. Kynsitulia voi pitää vaikka miten pieniä, mutta ne pidetään niin pienillä puilla että palaminen on puhdasta.


Älkää vain uskoko kitupolttajien puutaheinää-juttuja. Kitupolttajat pilaavat ensin tulisijansa, ja sitten polttavat talonsa kun piippuun kertynyt noki ja piki aikanaan syttyvät palamaan. Nokipaloista on juttua lehdissä tasaisin väliajoin. Vaikkeivät taloaan onnistuisikaan polttamaan, edullisesta puusta säästäminen vain, jotta saa tilata sadan euron nuohoojan 2-3 kertaa tavanomaista tiheämmin on kyseenalaista säästämistä.
Muut kuin kitupolttajat voivat seuraavalla kerralla kysyä nuohoojan mielipidettä kitupolttajista (kitupolttajalle ei päin naamaa sanota, etteivät menetä hyvin maksavaa asiakasta).

Jos kitupoltto on paras tapa irrottaa puusta lämpöenergiaa, miksi kaukolämpölaitosten kattilat laitetaan hehkumaan punakylkisinä ahjoina, eikä käryämään sammumaisillaan olevalla kituliekillä? Sama fysiikka niihin vaikuttaa kuin kitupolttajan nunnauuniinkin. Kaikki alan tutkimus ja koeteltu tieto, sekä siihen perustuvat polttolaitokset alan ammattilaisineen ja mittalaitteineen ovat väärässä, ja yhtä nunnauunia olohuoneessaan käryyttävä kitupolttaja oikeassa?

Lämmitys-/polttotekniikasta on useampikin kirja kirjoitettu, ja voin luvata että yhdessäkään ei neuvota polttamaan puuta niin, että musta karsta leijaa piipusta ja nokilieju valuu piippua pitkin.

Suurelta osin vankkaa asiaa, mutta...

Optimoitu poltto, joka saavutetaan vanhoilla kaakeliuuneilla ja niiden rahvaanomaisemmilla versioille, eli peltipintaisilla pönttöuuneilla ja niillä norjalaisilla valurautakamiinoilla, ei ole mitään kitupolttoa, vaan todellakin optimaalinen tapa saada pesällisestä puuta mahdollisimman paljon lämpöenergiaa.

Ja näillä sitä tosiaan saadaan. Tähän minulla on näistä kaikista omakohtaiset kokemukset. Kaakeliuunien tehokkuudesta on minulla useitakin vanhoja kokemuksia lapsuuden hämäristä ja vaikkapa vaarin talosta. Niiden rahvaanomaisemmista ja varsinkin maaseudulla aikanaan hyvin yleisistä peltikylkisistä versioista on vuosien kokemukset omalta "mökiltä". Kaakeliuunit ja pönttöuunit lämmittävät erittäin tehokkaasti vaikka niissä poltetaan vain yksi pesällinen puita vuorokautta kohti. Niiden tulipesän luukku on hyvin tiivis, ettei mitään ohivirtausta tapahdu, vaan säädelty palotapahtuma on optimaalinen - kuuma, mutta ei kuitenkaan niin vetoinen, että liiallinen ilmavirtaus vie lämmön harakoille. Kun tuo pesällinen oli palanut - siihen meni pari-kolme tuntia - niin se oli lämmittänyt uunin lämpöä varaavan tiilimassan kuumaksi. Sitten vain pelti kiinni, ettei hormivirtaus jäähdytä uunia - ja lämpöä riittää yli 24 tuntia. Tuollaisilla uuneilla lämmitettiin suomalaiset kotitaloudet yli sadan vuoden ajan. Ja lämmitetään siellä ja täällä edelleenkin. Eikä piippuihin tule tervaa tai ylimääräistä karstaa nokipaloa aiheuttamaan.

Norjalaisesta valurautakamiinasta (Jotul) minulla on kokemusta liki yhden vuoden ajalta. Erittäin kelpoisa vehje, jossa pesällinen puuta paloi kuumasti noin kahdeksan tuntia. Se ei tietenkään varannut lämpöä itseensä, mutta lämmitti hyvin tehokkaasti silloin kun sielä paloi tuli. Sen päällä olevalla keitinlevy oli myös erittäin tehokas. Se oli ainoana lämmönlähteenä autotallissa, jota käytettiin asumuksena, ja kun sen pesän täytti ennen nukkumaanmenoa, niin se piti "huoneen" lämpöisenä koko yön. Ei siis mikään sissikamiina, jota pitää ruokkia koko ajan. Vekottimen tehokkuus perustui siinäkin optimaaliseen palamiseen - tulipesän luukun reunat oli jopa tiivistetty asbestitiivisteellä, ettei mitään ylimääräistä ilmavirtausta tapahdu, vaan ilma pesään tulee vain yhden, säädettävän, aukon kautta.

[Jepulis]

...
Älkää vain uskoko kitupolttajien puutaheinää-juttuja. ...

Hyvä kirjoitus mutta mitä kitupolttolaitteisiin tulee olen samaa mieltä Veikon kanssa. Parhaan käsitykseni mukaan ei kai ne varsinaisesti mitään nunnauuneja eikä sentapaisia liene vaan eikös ole kyse säädeltävistä termostaateilla varustetuista pikkuvempeleistä, joita sitten asennellaan pannuihin tai ovat siinä jo ostaessa. Ehkä sellaisen saa nunnauuniinkin mutta mielikuvassani se sotisi kiviuunin ideaa vastaan, koska eikös sellaiset ole isolla massalla varaavia. Oli missä oli, niin sukankuluttaja tietenkin käyttää tuota kun se kerta on viisaan insinöörin asentama ja "säästää" vielä aikaa, lupausten valossa jopa rahaa.

Todellisuudessa se pieni säästö on kyllä hemmetin harmillista kaikille muille ympäristössä ja jos olisi mahdollisuus maksaa naapurille ettei se käyttäisi, niin minä ainakin maksaisin siitä ilosta satkun kuussa lämmityskaudella. Itseasiassa kun nyt ajattelen, niin voisi mennä tarjoamaan muutaman huntin mutta miten tehdä se kohteliaasti, siinäpä kysymys. "Hei lopeta toi kitupoltto. Tossa pari sataa tälle kaudelle kuluneista ylimääräisistä puista." Tuloksena ne luulisi että tossa joku rikas heittelee rahaa oman pikku viihteen tähden vaikka todellisuudessa yksi köyhä yritti vaan hengittää vähän edes.

On ihmeellistä, että niinkin viaton juttu kuin parveketupakointi on kiellettävissä mutta samaan aikaan naapurisi saa miltei hukuttaa sinut, koko talosi ja jopa pihasi koko alaltaan kitupolttokatkuun kenenkään puuttumatta. Savun myrkyllisyys on luokkaa 10 ihmistä vetää sikaria yhdessä kuplavolkkarissa. Mutta jopa volkkarissa on ikkunat ja sikarin haju sentään on suhteellisen miellyttävä vain kymmenen tupruttajan voimin. Kitupolttaja sensijaan ei anna armoa vaan vasta jumala armahtaa sopivan tuulen muodossa.

Kitupolton käyttäminen on kuitenkin käyttäjän valinta. Jokainen edes muutaman sadankaan metrin päässä kestään naapuristaan asuvan kuuluisi olla vastuullinen ja jättää käyttämättä se polttaen perinteisellä mallilla. Kitupolttoa v.....mäisempää systeemiä ei varmasti ole lämmitysalalla keksitty. Niinä päivinä kuin naapurisi kitupolttaa, toivot olevasi mökillä, hengityskoneessa tai jopa vaikka Rosengårdissa Uutenavuotena menisi.

Edit: Tässä esimerkki kitupolttovälineestä lämmityslaitteeseen:
https://aritermshop.fi/fi/varaosat/puukattilat/arimax-35/vedonsaadin-r-3-4-esbe.html
Laitteen idea on, että ilma katkaistaan pesälliseltä ja pannun kylmetessä se avaa ilmaa vähän karmaisevin seurauksin. Mainoksessa voisi lukea "Vihaat naapureitasi, eikö niin? Tässä sinulle 85 eurolla pannustasi teollisen mittakaavan päästölähde!" 

[Andy_81]

Voisin melkeimpä vaihtaa naapurin muovin/jätteiden polton kitupolttoon. Vaikea valinta. Mutta jotenkin pidän huonosti palaneen puun polttoa terveellisempänä kuin muovin, maalatun/käsitellyn puun, lastulevyjen/melamiinin ja jopa finnfoam-levyjätteiden polttamisella. Toki kotitalousjäte palaa siinä sivussa, hyväkkäät asuivat reilun vuoden tuossa, ilman että oli roskista/jätesopimusta...
Kukaan ei voi tehdä asialle mitään, terveytarkastajat käskee pitämään savupäivä kirjaa ja katsotaan sitten mitä voidaan tehdä.

Vit*n r*ssät sanoisi edes mennyt ukkini naapurissa asuvista, autojen rekkarissa lukee LV, mutta samat tavat niillä on kuin itäisellä naapurilla.

[Dangr]

Isossa maailmassa katalysaattori on yleistynyt ja taitaa olla pakollinenkin monissa maissa.

https://youtu.be/WZ2fiyo2LIo

https://youtu.be/96kA_Cwye04

https://www.amazon.com/Catalytic-Combustor-Replacement-Accessory-Efficiency/dp/B096Z6JQ3C

https://www.regency-fire.com/en/Blog/Catalytic-vs-Non-Catalytic-Wood-Stoves

Todennäköisesti tämä tullee vaatimukseksi taajama-alueella jos noita kitupolttajia ei muuten saada kuriin...

Sanovat että positiivisena puolena noissa on hyötysuhteen kasvaminen sekä nuohoamistarpeen poistuminen.

[haermae]

Tarkoitin kitupolttajilla "pisaralla pisimmälle" -sarjan tyyppejä, jotka "säästävät puita", "optimoivat" ja/tai luulevat että takkaa jne. pitää käryyttää mahdollisimman vähällä ilmalla. Niitä on korkeakoulutettujakin, semmoisia joilla ei ole lämmitystekniikan kursseja sisältynyt opintoihin, vaikka muuta teoriaa oli paljonkin.

Linkitetyn Aritermin säätimen väärinkäyttäjät kuulostavat siltä kuin olisivat ihan vaan kädettömiä. Vaikkei tuo mikään maailman paras olekaan, ei se On/Off -säädin ole. Mikään säädin ei voi kompensoida ymmärtämätöntä käyttäjää. Halkokattilalla lämmittävän pitää viitsiä opetella kattilansa tapoja, se kun ei ole mikään täysautomaattinen sähköpatteri jonka voi termostaatista säätää +22:een, unohtaa, ja lähteä viikonlopuksi reissuun.

Jos itselläni olisi naapurissa käryyttäjä, kävisin neuvomassa miten halkokattilaa käytetään. Luupäisenkin saanee kuuntelemaan kun sanoo perheen äidille että te poltatte talonne ja tapatte itsenne ja lapsenne tuolla menolla.
Tämän päivän kaupunkilaisten kädentaitoja ei voi liikaa aliarvioida. Puulämmittäjissä voi olla sellaisia joilla on halko ensimmäistä kertaa kädessään tuossa ostamassaan talossa.
Lämmittäjätutkinto ja -kortti pakolliseksi uusille tulisijojen käyttäjille! Jos on näyttöä aiemmasta kokemuksesta, kortti myönnettäköön hakemuksesta, ilman tutkintovaatimusta.

En epäile etteivätkö kommentoineet osaisi tulisijaa käyttää.
Jos pönttöuuniin/kakluuniin/nunnauuniin/jne ei kerry karstaa eikä se savuta, silloinhan poltto on oikeanlaista eikä kitupolttoa. Pellin laitto pienemmälle hiillosvaiheessa tottakai, niinhän se on aina tehty.

Pönttöuuneissa on monenlaisia koska eivät ole tehtaan sarjatuotantoa. Oma kokemus on, että luukkujen pitää polton ajan olla "väärässä järjestyksessä suljettu". Muuten ei ilma riitä. Norjan kamiinoista en tiedä, tuli väärä mielikuva.

Minusta poltto on polttoa, tehtiin sitä Högforsin valurautahellassa tai kaukolämpökeskuksessa. Polttoaika vain on pidempi jälkimmäisessä. Pointti oli lyhyesti se, että ne jotka polttavat eri periaatteella kuin ammattilaiset (eli liian vähällä hapella), ovat väärässä.