2014-01-10 NYT: Huivin riisuminen oli elämän suurin päätös

[Kemolitor]

Huivin riisuminen oli elämän suurin päätös muslimibloggari Nimo Samatarille

Joidenkin suomalaisten pitää mennä ulkomaille, jotta heitä kohdeltaisiin suomalaisina.

Nimo Samatar, 18, on juuri palannut työharjoittelusta Hastingsista. Se on rantakaupunki Kaakkois-Englannissa.

"Tosi valkoinen, perusenglantilainen paikka."

Siellä Samataria pidettiin ihonväristä huolimatta suomalaisena. Suomessa ihmiset kysyvät yleensä ensimmäisenä, mistä hän on kotoisin. Tai puhuuko hän suomea.

"Joskus vitsillä vastaan, että oon syntynyt kuule ihan Jorvin sairaalassa, että terve vaan."

Ulkomaalaistaustainen, mustaihoinen, somalialainen, muslimi. Samatar kertoo edustavansa kaikkia vähemmistöryhmiä. Siksi hän haluaa rikkoa ennakkoluuloja.

"Musta tuntuu, että kun mä synnyin, mun tarina oli jo kirjoitettu. Sen takia halusin olla erilainen", Samatar sanoo.

"Kirjoita Nimo vaan."

"Sun teksteistä heti huomaa et ihan varmaa häpeet et oot somalialainen ja et oot joku wannabe suomalainen." - Anonyymi

Tilastokeskus alkoi viime vuonna luokitella henkilöitä syntyperän mukaan. Vuonna 2012 Suomessa oli virallisesti 41 408 ulkomaista syntyperää olevaa toisen polven maahanmuuttajaa. Sellaiseksi luokitellaan, jos molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Toisen polven maahanmuuttaja on Nimon mielestä kummallinen termi.

"Mä en ole muuttanut mistään. Mä oon suomalainen ja somalialainen. Eräänlainen mix-up, mutta silti tää on ihan yhtä paljon mun kotimaa."

Kuka onkaan suomalainen, voi kysyä. Jos sukupolvia alkaa kelata taaksepäin, useimmilta löytyy juuria ainakin Ruotsista tai Venäjältä.

Nimon vanhemmat tulivat Suomeen 1990-luvulla, äiti 19-vuotiaana ja isä 22-vuotiaana. He tapasivat Suomessa, menivät naimisiin ja perustivat perheen. He ovat eläneet yli puolet elämästään Suomessa, jossa kaikki heidän lapsensa ovat syntyneet ja kasvaneet.

Vanhemmat erosivat, kun Nimo oli vauva. Hänen äitinsä on uusissa naimisissa. Hänellä on kaksi vanhempaa sisarusta, sisko ja veli, sekä kaksi nuorempaa sisarusta äidin uudesta liitosta.

Äiti on työskennellyt sairaanhoitajana, isä on insinööri. Aika tavallinen espoolainen perhe siis.

"Niinhän se on. Tavallaan ainoa asia, mikä mussa on erilaista naapurin Jaanaan verrattuna, on, että mä oon tummempi", Nimo sanoo.

Vuoden 2012 lopussa Suomessa asui noin 7 500 Somalian kansalaista ja noin 15 000 äidinkieleltään somalinkielistä. Somali on Nimonkin äidinkieli, mutta hän ei ole ikinä käynytkään Somaliassa. Siellä asuu enää mummi.

"Olisitpa ollut siellä Somaliassa. Sut olisi kivitetty!" - Anonyymi

Viime vuonna muu perhe vieraili mummin luona, mutta äiti ei halunnut Nimoa mukaan. Hän uskoi, että ihmiset pitäisivät tätä liian eurooppalaisena.

Äiti taisi olla oikeassa. Veli ja sisko valittivat jälkeenpäin, että heitä kohdeltiin ulkopuolisina.

"Olen ylpeä siitä, että mun geenit, veri ja koko suku ovat maasta nimeltä Somalia. Samaan aikaan olen kuitenkin täällä kasvanut. Kuulun fifty–fifty molempiin."

Nimon vanhemmille, etenkin isälle, on ollut tärkeää säilyttää yhteys Somalian kulttuuriin. Isän mielestä Nimo on liian suomalainen.

Valokuvassa hymyilee ujonoloinen tyttö musta huivi päässään. Kuva on keväältä 2009. Siitä on alle viisi vuotta, mutta Nimo ei tunnista tytöstä enää itseään.

"Niin monta vuotta esitin, mitä muut halusivat mun olevan."

Huivia hän oli alkanut käyttää jo ensimmäisellä luokalla omasta tahdostaan. Mutta hänen käsityksensä muuttui iän myötä.

Liikuntatunneilla Nimo katsoi suomalaisia ystäviään, jotka juoksivat hiukset vapaina. Hän häpesi afrotukkaansa ja halusi samanlaiset ohuet hiukset kuin muillakin.

"Haaveilin siitä, että annan tukan liehua ja hulmuta, kun juoksen vastatuuleen."

Nimo alkoi protestoida. Oma veli sai käyttää cooleja vaatteita. Miksei hänkin?

"Haluut vaan hyväksyntää näilt äpäräsuomalaisilt [– –] Stop embarresing yourself." - Anonyymi

Kaikki muuttui 9. toukokuuta 2009. Tuolloin 14-vuotias Nimo riensi kohti koulua. Häntä jännitti, mutta samalla hän oli riemuissaan.

Aamulla kotona hän oli pukenut ylleen parhaat farkkunsa. Kun hän astui koulun ovesta sisään, muut oppilaat tuijottivat.

Ensimmäisenä oli islamin tunti. Sen Nimo oli aamun kiireessä unohtanut. Muuten hän olisi jäänyt kotiin. Opettaja oli perinteisiä arvoja kunnioittava somalimies. Tämä ei sanonut mitään, mutta silmistä paistoi halveksunta.

Nimo ei kestänyt tilannetta, vaan pakeni koulun vessaan. Siellä hän vietti päivän loput välitunnit parhaan ystävänsä kanssa ja laski minuutteja kotiinpääsyyn. Muiden koululaisten katseiden ja pilkanteon vuoksi hän ei uskaltanut olla hetkeäkään yksin.

Myöhemmin oppitunnit keskeytyivät jatkuvasti, kun joku tuli tarkistamaan ovenraosta, pitivätkö juorut paikkansa: Nimo Samatar ei käytä enää huivia.

"Uskallat olla erilainen mitä ihmiset susta olettaa. Se, että käyttää huivia, ei tee ihmisestä muslimia." - Anonyymi

Se oli elämän pahin päivä, Nimo kertoo nyt. Vieläkin häntä puistattaa.

Hän oli miettinyt huivista luopumista koko edellisyön. Ajatus oli kypsynyt jo pitkään, mutta hän ei ollut uskaltanut puhua siitä kenellekään.

"Haluan olla oma itseni enkä sitä, mitä mua on pakotettu tekemään", hän perustelee päätöstään.

Nimon yläaste oli Keski-Espoon koulu Suvelassa, jossa 45 prosenttia lapsista oli maahanmuuttajataustaisia. Koulussa oli edustettuna "koko maailma".

"Se oli tosi rikkaus. Me opittiin toisiltamme paljon, mutta oli paljon vihaakin."

Etenkin kosovolaisten ja somalialaisten välille syntyi sanaharkkaa.

"Jokainen on ylpeä omasta taustastaan ja omasta kulttuuristaan, niin pitääkin. Mutta Suvelassa se näkyi siten, että paheksuttiin kaikkia, jotka olivat erilaisia."

Nimoa harmittaa, että monet lapsuudenkaverit alkoivat karttaa häntä huivin jättämisen jälkeen. Aluksi hän myös pelkäsi, miten perhe reagoisi.

"Moni sanoo, että jos mun perhe olisi ollut joku muu, olisin jo kuollut tai mut lähetetty Somaliaan."

Moni tuttava ehdottikin, että Nimo pitäisi lähettää mummin luo oppimaan tavoille. Hänen vanhempansa eivät suostuneet. Isän oli silti vaikea hyväksyä huivittomuutta sekä sitä, että tyttärellä oli ystäväpiirissään suomalaisia poikia. Välit isään rikkoontuivat, mutta sittemmin ne ovat pikkuhiljaa lämmenneet.

"Suvelan pitäisi saada palkinto: For being the worst city ever. [--] Suvelan joka kadun nimi on joku Kirstin-, esimerkiksi Kirstinharju tai Kirstintie. Miksi näin, kun siellä ei asu yhtäkään Kirstiä. Vois samantien vaihtaa Abdinharjuksi."- Nimo

Kun Nimo oli täyttänyt 18 vuotta, viime kesänä, hän muutti pois kotoa omaan asuntoonsa. Sitä hän oli suunnitellut jo pitkään. Perhettään, etenkin äitiä, hän tapaa yhä säännöllisesti.

Eniten Nimo on pahoillaan siitä, että myös äitiä on arvosteltu, koska "hänellä on tällainen tytär kuin mä". Äiti on aina pysynyt hänen tukenaan ja hyväksynyt hänet omana itsenään.

"Tosin äiti ajattelee, että tämä on välivaihe ja alan käyttää huivia taas jossain vaiheessa. Ehkä alankin. En tosin itse usko siihen."

Huivittomuudesta huolimatta Nimo sanoo olevansa yhä muslimi ja uskovainen. Usko on kuitenkin yksityinen asia, eikä hän halua selitellä valintojaan muille.

"Mun suhde jumalaan, se on se juttu. Mun ei tarvitse näyttää sitä muille huivilla."

Nimo sai tukea luokkakavereiltaan, jotka vitsailivat hänen hiustensa olevan kuin leijonanharja. Yhdeksännelle luokalle mennessään hän vaihtoi silti koulua. Niin tuntui helpommalta.

Samoihin aikoihin hän aloitti bloginsa.  

Nimo oli jo pitkään harrastanut kirjallisuutta ja haaveillut blogin pitämisestä. Hän on aina halunnut hauskuuttaa ja käsittelee siksi vaikeitakin asioita huumorilla.

Tähän tyyliin: "Kyllä, olen ns. neekeri, kumihuuli ja sossupummi. Niin kaikki tahtoo sanoa. Tosin en ole päivääkään tehnyt orjan töitä taikka käynyt sossun luukulla."

"Rakas sinä, joka haukuit minua bussissa vääränväriseksi. Jos sinun mielestä vääränväristen pitäisi hankkia oma bussi, niin I will. Pimppaan sen hienoksi ja ajan sun ohi sateisella kelillä niin, että kaikki kurat roiskuu sun naamaan." - Nimo

Blogimaailmassa Nimo tunnetaan nimellä Girl With Attitude.

Hänen tekstiensä aiheet ovat samanlaisia kuin kenen tahansa nuoren: ihmissuhteet, seurustelu, kotibileet, kaverit. Nimo kirjoittaa paljon suvaitsevaisuudesta ja tasa-arvosta. Hän on muun muassa puolustanut homoseksuaalien oikeutta avioliittoon.

"Mulla on paljon homokavereita. Meille on yhteistä, että me kuulutaan kaikki vähemmistöön ja ollaan jonkun mielestä ei-toivottuja. Sanotaan, että kaikilla on samat oikeudet, mutta ei se näy missään."

Kolmessa vuodessa blogi on kerännyt 125 000 lukijaa. Säännöllisiä lukijoita on Nimon mukaan muutama tuhat.

Kommentteja tulee niin paljon, ettei hän ehdi vastata kaikkiin. Niissä korostuvat ääripäät, ihan niin kuin tämän jutun väleihin poimituissa kommenteissa. Osa haukkuu hänen ulkonäköään ja kirjoitustaitoaan. Osa taas ihailee ja kannustaa.

"WORD! Tosi hyvä teksti, todellakin oot girl with attitude." - Veera

Nimo sanoo, ettei ole halunnut blogata nimettömänä. Hän ei myöskään ole rajoittanut bloginsa kommentointia.

"Loppujen lopuksi mua ei kiinnosta, mitä musta ajatellaan. Mun tavoite on inspiroida ihmisiä olemaan omia itsejään. Jos saan vaikutettua ihmisiin siten mun kirjoituksilla, niin mun tavoite on täyttynyt."

Yksi kommentti on silti saanut Nimon pelästymään. Sen kirjoittaja kertoi somalin kielellä vetävänsä Nimoa turpaan, jos tapaa tämän kadulla.

Kommenteista päätellen Nimosta on tullut monelle roolimalli.  Kun hän aloitti bloginsa, ulkomaalaistaustaisia bloggareita ei oikein ollut. Varsinkaan tyttöjä.

Kaikki julkisuudessa esiintyvät tummaihoiset esikuvat ovat poikia: Kevin Tandu, Musta Barbaari, Kani Kullervo, Nimo luettelee räppäreitä. Mieleen ei tule yhtään muslimitaustaista tai tummaihoista muotibloggaajaa.

Nimo haluaisi vielä joskus kirjoittaa ammatikseen, mutta hän opiskelee Vantaan ammattiopistossa Variassa lähihoitajaksi. Siinä on ironiaa, Nimo tietää itsekin.

Somalikulttuurissa hoitoala on arvostettua, ja sen ajatellaan sopivan erityisesti tytöille. Se on ihan käsittämätöntä, Nimo puuskahtaa.

"Ei se voi niin mennä, että jos oot tietynlainen, susta tulee automaattisesti hoitaja huolimatta siitä, sopiiko se sulle itsellesi vai ei."

"Haluaisin jonain päivänä suorittaa asevelvollisuuden. [- -] Miettikää, kuinka siistii ois olla Suomen ensimmäinen naisneekeri, joka käy vapaaehtoisesti intin. Sit ku joku rasisti tulee vittuilee, niin voisi vähän vilauttaa sotilaspassia. Vähän menis hiljaseks." - Nimo

Silti Nimokin noudatti suosituksia. Hän valmistuu koulusta keväällä mutta tuskin ryhtyy lopulta hoitajaksi. Hän ei tiedä, mitä alkaa tehdä. Kaverit ovat ehdottaneet lähtemistä politiikkaan, mutta Nimo ei ole varma, onko se hänelle sopiva vaikuttamisen tapa.

Yllättäen Nimo kertoo pitävänsä säännöllisesti yhteyttä perussuomalaisten kansanedustajaan Olli Immoseen. Siis Suomen Sisun puheenjohtajaan.

"Sama mies", Nimo nyökkää. "Me ollaan kavereita."

He tutustuivat lokakuussa bussimatkalla Ajankohtaisen kakkosen islam-aiheiseen keskusteluohjelmaan. Moni kaveri on ihmetellyt tuttavuutta, mutta Nimon mielestä ihmisiä ei pidä leimata ennalta. Vaikka asioista ei olisi samaa mieltä, voi silti tulla toimeen.

Vähän aikaa sitten nuori poika pysäytti Nimon kadulla. Hän kertoi vihaavansa somaleita mutta hyväksyvänsä Nimon. Nimo ei tiennyt, olisiko pitänyt kiittää kohteliaisuudesta vai haistatella.

Suomi muuttuu hiljalleen suvaitsevaisemmaksi, Nimo uskoo. On pakko. Samankaltaisia kahden kulttuurin välissä eläviä ihmisiä on yhä enemmän.

"Kun mä itse saan lapsia, miten heidät kohdataan? Uskotellaanko heillekin, että he ovat ulkomaalaisia, koska he ovat erinäköisiä?"

HS Nyt-liite: Huivin riisuminen oli elämän suurin päätös muslimibloggari Nimo Samatarille

[Kni]

Tsemppiä vaan tälle tytsylle. Oli rohkea veto mennä islam-iltaan, noin nuori kun vielä on. Toivotaan ettei hänen oma yhteisönsä saa mitään kauheuksia aikaan.

[Miniluv]

"Sun teksteistä heti huomaa et ihan varmaa häpeet et oot somalialainen ja et oot joku wannabe suomalainen." - Anonyymi

Lainattu kommentti löytyy täältä: http://nnnimo.blogspot.fi/2013/05/vitun-somali.html

[Noottikriisi]

Jutusta huomaa selvästi että suurimmat ongelmat aiheutuvat muista maahanmuuttajista. Toiset somalit eivät hyväksy liian suomalaista tyylliä, toiset muslimit eivät hyväksy huivittomuutta, toinen somali uhkaa hakata, koulussa on ollut paljon vihaa muiden ulkomaalaisryhmien kanssa. En tiedä miten tyypillinen hesarin aivopesemä vakilukija nämä ymmärtää tai selittää mielessään suomalaisten syyksi.

[ElinaElina]

Tyypillinen mielikuva(mainonta) juttu. Tämän rinnalle tarvittaisiin lukumääriin suhteutettuna monta reportaasia miten Somaliassa opetetaan tavoille. Keppiä, partaterää, joukkovoimaa ja/tai pakkonainti? Miksiköhän Suomessa ei voi vapaasti "opettaa tavoille"?

Nimoa harmittaa, että monet lapsuudenkaverit alkoivat karttaa häntä huivin jättämisen jälkeen. Aluksi hän myös pelkäsi, miten perhe reagoisi.

"Moni sanoo, että jos mun perhe olisi ollut joku muu, olisin jo kuollut tai mut lähetetty Somaliaan."

Moni tuttava ehdottikin, että Nimo pitäisi lähettää mummin luo oppimaan tavoille.

[nurkkakuntalainen]

Siellä Samataria pidettiin ihonväristä huolimatta suomalaisena. Suomessa ihmiset kysyvät yleensä ensimmäisenä, mistä hän on kotoisin. Tai puhuuko hän suomea.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten englantilaiset ovat päätyneet pitämään tummaa somalia suomalaisena.

[Kimmo Leiska]

Propsit Nimolle, toivottavasti säilyy hengissä ja Suomen kamaralla. Noista hänen ääneen sanomistaan asioista olisi kantsissuomalainen saanut postissa ilmotuksen poliisitutkinnasta. Haluaisin että mediassa keskusteltaisiin enemmän tällaisista puheenvuoroista, nämä ihmiset todella tietävät missä mennään. Islam-illassakin tyttö sai kovin pienen roolin. Tsemppiä Nimo jos luet tätä!

[Kni]

Jutusta huomaa selvästi että suurimmat ongelmat aiheutuvat muista maahanmuuttajista. Toiset somalit eivät hyväksy liian suomalaista tyylliä, toiset muslimit eivät hyväksy huivittomuutta, toinen somali uhkaa hakata, koulussa on ollut paljon vihaa muiden ulkomaalaisryhmien kanssa. En tiedä miten tyypillinen hesarin aivopesemä vakilukija nämä ymmärtää tai selittää mielessään suomalaisten syyksi.

Noinhan se on. Arvelen että oma yhteisö on suurempi uhka neidille kuin suomalainen natsisikarasisti. Hesarin punaviherlukijat tietenkin... no en sanokaan.

[Bwana]

Siellä Samataria pidettiin ihonväristä huolimatta suomalaisena. Suomessa ihmiset kysyvät yleensä ensimmäisenä, mistä hän on kotoisin. Tai puhuuko hän suomea.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten englantilaiset ovat päätyneet pitämään tummaa somalia suomalaisena.

No ihan silla samalla logiikalla milla he pitavat tummaa karibialaisjuuret omaavaa englantilaista englantilaisena.

Kun se EI ole nimenomaan siita varista kiinni vaan yksilon/ryhman asenteista ja kaytoksesta.

[Uimakoulutettava]

Nimon yläaste oli Keski-Espoon koulu Suvelassa, jossa 45 prosenttia lapsista oli maahanmuuttajataustaisia. Koulussa oli edustettuna "koko maailma".

"Se oli tosi rikkaus. Me opittiin toisiltamme paljon, mutta oli paljon vihaakin."

Etenkin kosovolaisten ja somalialaisten välille syntyi sanaharkkaa.

"Jokainen on ylpeä omasta taustastaan ja omasta kulttuuristaan, niin pitääkin. Mutta Suvelassa se näkyi siten, että paheksuttiin kaikkia, jotka olivat erilaisia."

HS Nyt-liite: Huivin riisuminen oli elämän suurin päätös muslimibloggari Nimo Samatarille

Suomalaiskoulun slogan, nyt kaikki yhdessä: monikulttuurisuus on rikkaus, monikulttuurisuus on rikkaus, monikulttuurisuus on rikkaus.

Miksi suomalaiskoulussa huivin poistaminen motivoi niin monia kiusaamaan? Ei saa ajatella kiellettyjä ajatuksia Suuresta Rauhanuskonnosta.

Mikä rasistisia vanhempia oikein vaivaa, kun eivät lapsiaan moisiin kouluihin halua, vaan mieluummin muuttavat maalle? ( )

[Jurvakainen]

Muslimi ihmiselle muslimi. Vai miten se sanonta menikään. 

On se kummallista, että tänne tullaan asumaan jostain **tun äbäläwäbälä-paskamaasta, ja sitten pitää alkaa arvostelemaan ja jopa vainoamaan muita samankaltaisista kulttuureista tulleita.  Ihan sama jos hirttävät 'Allahin hylkäämisestä' jossain Paskastanissa, mutta Suomessa on ainakin toistaiseksi vapaus uskoa mihin haluaa ja pukeutua miten haluaa. Mutta eiväthän nämä Sharia-lain kannattajat sitä hyväksy, vaan haluavat tehdä Suomestakin samanlaisen kriisipesäke-paskamaan kuin kotimaistansakin.

[rooster]

"Haluut vaan hyväksyntää näilt äpäräsuomalaisilt [– –] Stop embarresing yourself." - Anonyymi

Kas kun ei yllätä jonkun musun kommentti. Tuohan ei virallisessa liturgiassa ole rasismia tms.

[Kni]

Mikä rasistisia vanhempia oikein vaivaa, kun eivät lapsiaan moisiin kouluihin halua, vaan mieluummin muuttavat maalle? ( )

Tunnustan. En halua että lapseni joutuvat "nuorukaisten" ja muiden rasistien kiusaamaksi.

[Faidros.]

OHHOOHHH!!!
Jumalauta, tässä on tyttö/nainen, joka on valinnut hieman vaikeamman tien.
Kaikkea hyvää hänelle, varsinkin yrityksestä murtaa islamilaisuuteen liittyviä traditioita ja nöyryyttäviä tapoja. Tataarit ovat sen jo kerran osaltaan tehneet, toivon että tästä tulee uusi läpimurto tähän seuraavaan islamin invaasioon.
Miellyttävä uutinen kertakaikkiaan!

[Faidros.]

Eikö Yle voisi ottaa haastatteluun Nimoa? Ei toki, Yle rahoitetaan verovaroin.

[Kimmo Leiska]

Olisi muuten mukava saada Nimo tänne keskutelemaan, tytöltä kirjoitus sujuu ja hänellä on vahvat perustellut omat mielipiteensä.

[Ano Nyymi]

"Haluut vaan hyväksyntää näilt äpäräsuomalaisilt [– –] Stop embarresing yourself." - Anonyymi

Kas kun ei yllätä jonkun musun kommentti. Tuohan ei virallisessa liturgiassa ole rasismia tms.

Kelpaa sentään äpäräsuomalaisen (eikö tuo ole rasismia??) rahat. Siis kyseiselle normaalikotiutuneelle mamulle.

Toivottavasti näitä rohkeita oikeasti kotoutumaan ja sopeutumaan pyrkiviä somalityttöjä alkaa tulla lisää, he saattavat saada tuon takapajuisen porukan ehkä jollain lailla sopeutumaan tähän maahan, nuo tavoistaan tiukasti kiinni pitävät somalipojat eivät siihen kykene, eivätkä edes haluakaan.

[ElinaElina]

Mitä ihannoitavaa te näette siinä että ulkomaalaistaustainen elää suomalaisittain? Eihän supisuomalaisiakaan kiitellä siitä, että elävät suomalaisittain?

Tämä on kuin parantumassa olevan alkoholistin kiitoksen kipeys. Olen omin korvin kuullut kun sellainen kerskuu, näin ja näin kauan olen ollut raittiina. AA kerho järjestää vuosipäiviä ja kehuja satelee.

Entä kun olen sanonut tällaiselle henkilölle joka kehuu olleensa 3 kk raittiina, nämä sanat: Mutta minäpäs olen ollut koko ikäni raittiina, pistäppäs paremmaksi! 
Raivokohtaus.

Peräänkuulutan suhteellisuuden tajua.

[Ano Nyymi]

Olisi muuten mukava saada Nimo tänne keskutelemaan, tytöltä kirjoitus sujuu ja hänellä on vahvat perustellut omat mielipiteensä.

Käykää kysymyssä, onhan se sentään Immosen Ollinkin kanssa keskustellut...

[Rusinapulla]

Tsemppiä Nimolle.

[junakohtaus]

Myös minä nostan kunnioituksesta kiljupääläriäni.

Kunnoitustani ei vähennä se, että puhtaan henkilökohtaisella tasolla pidän tätä neitiä melko rasittavana pissiksenä, mutta sellaisia nyt on Espoo täynnä ja kaikki muutkin paikat. Oleellista on, että sellainen pitää saada olla rauhassa ja vapaasti.

[Kimmo Leiska]

Mitä ihannoitavaa te näette siinä että ulkomaalaistaustainen elää suomalaisittain? Eihän supisuomalaisiakaan kiitellä siitä, että elävät suomalaisittain?

Tämä on kuin parantumassa olevan alkoholistin kiitoksen kipeys. Olen omin korvin kuullut kun sellainen kerskuu, näin ja näin kauan olen ollut raittiina. AA kerho järjestää vuosipäiviä ja kehuja satelee.

Entä kun olen sanonut tällaiselle henkilölle joka kehuu olleensa 3 kk raittiina, nämä sanat: Mutta minäpäs olen ollut koko ikäni raittiina, pistäppäs paremmaksi! 
Raivokohtaus.

Peräänkuulutan suhteellisuuden tajua.

Itselläni hattu nousee lähinnä siitä, että nostaa esiin noita epäkohtia joita rasismisyytösten pelossa ei uskalleta sanoa tai jos sanotaan, niin nousee punainen kortti. Puhuu asioista vaikka epäsuoria tappouhkauksia esitetään.

[tuomaankukko]

Täältä myös tsemppiä Nimolle!

[Faidros.]

Olisi muuten mukava saada Nimo tänne keskutelemaan, tytöltä kirjoitus sujuu ja hänellä on vahvat perustellut omat mielipiteensä.

Täältä saisi sitä "rispektiä" niiltä hemmoilta joilta sitä ei yleensä tule!
Ehkä Olli Immonen osaa vinkata? Olisi taatusti rakastetumpi tyyppi kuin esimerkiksi nimimerkki me.

Hänen ulostulonsa perusteella toivotan erittäin lämpimästi tervetulleeksi Hommaan!

[Faidros.]

Mitä ihannoitavaa te näette siinä että ulkomaalaistaustainen elää suomalaisittain? Eihän supisuomalaisiakaan kiitellä siitä, että elävät suomalaisittain?

Höpsis Elina.
Nyt on nuori nainen joka esimerkillään näyttää kuinka islamilainen voi elää länsimaisessa yhteiskunnassa.
Tataarit omaksuivat asian jo vuonna kivi ja keppi.
Nimo voi olla tiennäyttäjä, kuinka eletään länsimaissa, älkää nyt heti dissatko!

[ElinaElina]

Faidros, välkky näyttäytyy sitä välkympänä, mitä enemmän pimeää porukkaa on ympärillä. Siksi tataarien välkyt hykkuvat massaan, kaikki (tataarit) on välkkyjä.

[Mika]

Olisi muuten mukava saada Nimo tänne keskutelemaan, tytöltä kirjoitus sujuu ja hänellä on vahvat perustellut omat mielipiteensä.

Kyllä Nimo varmaan tästä foorumista on hyvinkin tietoinen, ja ilmaantuu varmaan paikalle jos kokee siihen mielenkiintoa.  Tuskin asian edistämiseksi mitään karvalakkilähetystöä kannattaa alkaa puuhaamaan.

[Kimmo Leiska]

Olisi muuten mukava saada Nimo tänne keskutelemaan, tytöltä kirjoitus sujuu ja hänellä on vahvat perustellut omat mielipiteensä.

Kyllä Nimo varmaan tästä foorumista on hyvinkin tietoinen, ja ilmaantuu varmaan paikalle jos kokee siihen mielenkiintoa.  Tuskin asian edistämiseksi mitään karvalakkilähetystöä kannattaa alkaa puuhaamaan.

En sitä tarkoittanutkaan, vaan juurikin tuota mitä Faidros sanoi.

[Faidros.]

Faidros, välkky näyttäytyy sitä välkympänä, mitä enemmän pimeää porukkaa on ympärillä. Siksi tataarien välkyt hykkuvat massaan, kaikki on välkkyjä.

Avautuisitko hieman enemmän tästä, näillä tiedoilla salama iskee varmasti väärään kohteeseen!

[Uuno]

Mitä ihannoitavaa te näette siinä että ulkomaalaistaustainen elää suomalaisittain? Eihän supisuomalaisiakaan kiitellä siitä, että elävät suomalaisittain?

Tämä on kuin parantumassa olevan alkoholistin kiitoksen kipeys. Olen omin korvin kuullut kun sellainen kerskuu, näin ja näin kauan olen ollut raittiina. AA kerho järjestää vuosipäiviä ja kehuja satelee.

Entä kun olen sanonut tällaiselle henkilölle joka kehuu olleensa 3 kk raittiina, nämä sanat: Mutta minäpäs olen ollut koko ikäni raittiina, pistäppäs paremmaksi! 
Raivokohtaus.

Peräänkuulutan suhteellisuuden tajua.

Kyllähän asia on juuri niin kuin miten Elina sen esittää. Toisaalta taas jos esimerkin mukaan huonot tavat ovat tulleet ns. verenperintönä, niin niistä irti pääsemisessä on hommaa kylliksi. Jos niistä pääsee omin avuin irti niin hattua kannattaa nostaa.

Se mikä itselle voi olla normaalia elämää voi olla jollekin toiselle kaukainen haave.