2013-12-31 Taloussanomat: Suomella meni pitkään liian hyvin – entä nyt?

[ike60]

Suomella meni pitkään liian hyvin – entä nyt?
Kotimaan yhteiskunnallinen keskustelu junnaa pikkuasioissa, ja tulevaisuuden kohtalonkysymykset jäävät hyvin vähälle huomiolle. Yksi syy Suomen henkiseen tilaan voi olla se, että täällä meni liian kauan todella hyvin. Kysyimme kolmelta eri alan vaikuttajalta, mistä Suomessa pitäisi puhua. Jokaisen mukaan suunnanmuutosta tarvitaan pikaisesti.

Yhteiskunnallinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt vaikeaselkoisiin kokonaisuuksiin: kestävyysvajeeseen, rakennepakettiin, kilpailukykyyn, sote-uudistukseen ja niin edelleen. Asiat ovat sinänsä tärkeitä, mutta keskustelu on Taloussanomien haastattelemien vaikuttajien mukaan jämähtänyt pahasti paikoilleen keskittyen ainoastaan pilkunviilaukseen.

– Kyllä joku varmaan puhuu oikeistakin asioista, mutta yleinen keskustelu on aika lailla hakoteillä, monialayhtiö Wihurin pääomistaja Antti Aarnio-Wihuri sanoo.

– Keskustelussa ei ymmärretä, kuinka vakava Suomen taloustilanne on. Kuvitellaan, että tämä paranee tästä itsestään, vaikka totuus on se, että talouden perusasiatkin ovat pahasti pielessä, hän jatkaa.

Slush-kasvuyritystapahtuman pääjärjestäjä, Aalto-yliopiston Startup Saunan toimitusjohtaja Miki Kuusi on samaa mieltä Aarnio-Wihurin kanssa.

– Keskustelu on jämähtänyt viime aikoina yhä enemmän paikoilleen. Emme keskustele hirveästi siitä, mitä painopisteitä meillä pitäisi olla kansakuntana, jotta selviämme tulevaisuudessa, Kuusi sanoo.

Ennen kaikkea parannettavaa on keskustelukulttuurissa. Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Kari Palosen mukaan suomalaisen debatin takapajuisuutta kuvastaa, että päätökset tehdään hyvin nopeasti. Silloin keskustelu jää vähäiseksi ja päätökset ovat usein sekundaa.

– Suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa on hirveän asiakeskeinen asenne, että päätökset pitää tehdä nopeasti, Palonen sanoo.

Hän sanoo menettelytavan periytyvän suuriruhtinaskunnan ajalta. Kun Suomen tuli hyväksyttää uudet lakinsa tsaarilla Pietarissa, nopeasta käsittelystä oli etua, koska lakiteksti ei joutunut niin tarkkaan syyniin.

– Tämä on vanhoille siirtomaille tunnusomainen piirre, että asiat viedään nopeasti läpi ja debatti on olematonta. Ei varata aikaa asioiden miettimiseen vastakkaisista näkökulmista, vaan juostaan aina muodissa olevien ajatusten perässä, Palonen sanoo.

Kiistelyä pikkuasioista

Yksi suurimmista ongelmista on haastateltavien mukaan se, että politiikka keskittyy tällä hetkellä pääasiassa vain akuutteihin kysymyksiin ja typistyy semantiikaksi. Tärkeämpää olisi pohtia ratkaisuja suuremman mittaluokan ongelmiin.

– Keskitymme pienten asioiden säätämiseen, kuten vaikkapa alv-prosentista, opintotuesta tai yritysveroasteesta kiistelemiseen, että ovatko ne nyt euron tai prosentin sinne tai tänne. Juuri kukaan ei katso asioita vaikkapa 20 vuoden perspektiivillä ja mieti, mitkä ovat niitä asioita, joita siitä näkökulmasta tulisi kehittää, Miki Kuusi sanoo.

Antti Aarnio-Wihuri on samaa mieltä: ensin perusteet kuntoon ja vasta sen jälkeen huomio pikkuseikkoihin. Esimerkiksi yritysveroprosentin sijaan tulisi pohtia, kuinka Suomessa on ylipäätään kannattavaa liiketoimintaa vielä tulevilla vuosikymmenillä.

– Asioihin pitää kiinnittää huomiota myös pitkällä tähtäimellä. Jos yritys ei tee tulosta, niin ei se maksa veroakaan. Sen jälkeen kun tulosta tulee, on kohtalaisen sama, maksetaanko siitä 20 vai 22 prosenttia veroa, Aarnio-Wihuri sanoo.

Yksi Suomen ja koko maanosan tulevaisuuden kannalta merkittävistä kysymyksistä on Euroopan unioni. Senkin suhteen Suomessa on kaivauduttu omaan poteroon sen sijaan, että asiaa katsottaisiin avoimen ennakkoluulottomasti.

– Keskustelu on siinä mielessä provinsiaalista, että EU-jäsenyyttä tarkastellaan edelleen suomalaisesta, eikä eurooppalaisesta näkökulmasta, Kari Palonen sanoo.

– Esimerkiksi unionin valtasuhteita koskevissa kysymyksissä mietitään, mitä ne merkitsevät Suomen kannalta. Sen sijaan pitäisi kysyä, miten päästäisiin eroon byrokratiasta komissiossa ja ahtaasta kansallisen edun ajamisesta neuvostossa, hän jatkaa.

"Suomesta maailman aivot"

Vuodesta 2011 lähtien istunutta Jyrki Kataisen hallitusta on parjattu monelta kantilta. Hallituksen päätavoitteiden eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntasektorin uudistusten epäonnistuminen on antanut kriitikoille entistäkin enemmän aseita.

– Hallituksella ei ole otetta ja johtajuutta asioiden hoitoon. Tietysti se on vaikeaa, kun siellä on puolueita laidasta laitaan, mutta hallituksen pitäisi nyt vain saada päätöksiä aikaan asioista jankkaamisen sijaan, Antti Aarnio-Wihuri sanoo.

Miki Kuusi peräänkuuluttaa suomalaisten yritysten ja työelämän tason nostamista niin korkealle, että Suomi voisi sanoa olevansa maailman ykkösosaaja. Osaaminen saattaakin olla tulevaisuudessa Suomen ainoa kilpailuvaltti, sillä maan strateginen sijainti ei ole hyvä ja luonnonvarojakin on niukasti.

– Kun usein ajatellaan, että Kiina on maailman tehdas, niin voisiko Suomi olla maailman aivot, jossa keksitään uusia ideoita? Emme voi tuottaa asioita yhtä tehokkaasti kuin muut, mutta niiden suunnittelu voi silti tapahtua täällä, Kuusi sanoo.

Tavoitteen saavuttamiseksi Kuusi kehottaa hallitusta panostamaan koulutukseen: hän ehdottaa kansainvälistä opiskelijavaihtoa lisättävän huomattavasti niin Suomesta ulkomaille kuin ulkomailta Suomeenkin päin.

Koulutukseen panostaminen lieneekin viisasta, sillä maailma muuttuu koko ajan. Entisajan vahvuudet eivät enää pidä Suomen päätä pinnan yläpuolella.

– Yksi syy Suomen henkiseen tilaan on ehkä se, että meillä on mennyt liian pitkään tosi hyvin. Nyt kiistelemme pienistä korotuksista siellä sun täällä ilman, että pohtisimme isoja kohtalonkysymyksiä. Ei olisi kivaa joutua 20 vuoden päästä toteamaan, että olipa Suomi silloin aiemmin mukava paikka elää, Kuusi sanoo.

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2013/12/31/suomella-meni-pitkaan-liian-hyvin-enta-nyt/201317759/12?rss=13

EU-ajattelun provinsiaalisuus on varmaankin ongelma sekä Suomessa että muissakin EU-maissa, ja ehkä yksi EU:n ongelmien suurimpia syitä. Mutta miten koulutusvaihto parantaisi Suomen asemia, kun se ei ole sitä tähänkään mennessä tehnyt kaikesta panostuksesta huolimatta?

[guest3656]

Ennen kaikkea parannettavaa on keskustelukulttuurissa. Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Kari Palosen mukaan suomalaisen debatin takapajuisuutta kuvastaa, että päätökset tehdään hyvin nopeasti. Silloin keskustelu jää vähäiseksi ja päätökset ovat usein sekundaa.

Tähän voisi lisätä vielä sen, että nopeasti tehtyjä päätöksiä ei tarvitse perustella. Eikä se edes olisi mahdollista, koska päätösten vaikutuksia ei edes yritetä selvittää etukäteen.

Palosen luonnehdinta sopii erinomaisesti juuri Kataisen hallitukseen. Myös Vanhasen kaudella päätösten valmistelu pyrittiin salaamaan suurelta yleisöltä. Vanhanenhan ei pitänyt siitä, että "keskeneräisistä" asioista keskustellaan. Viime kädessä syy on tietenkin äänestäjissä, jotka eivät osaa vaatia äänilleen minkäänlaista kuluttajasuojaa.