Maailmantalous, maahanmuutto ja vihervasemmistolaisuus

[talous ja muutos]

Tarkoitus olisi, että tässä ketjussa keskusteltaisiin näistä aiheista:
- Maailmantalouden ja maahanmuuton suhde.
- Vihervasemmistolaisuuden vaikutus maailmantalouteen ja maahanmuuttoon.

Vihervasemmistolaisuus on toimintalinja ja ideologia. Puolue voi olla enemmän tai vähemmän vihervasemmistolainen.
Vihervasemmistolaisuus on poliittinen ilmiö, joten sille ei voi antaa täsmällistä määritelmää. Ilmeisesti on makuasia, liitetäänkö jotkin piirteet vihervasemmistolaisuuteen.
Vihervasemmistolaisuuteen kuuluu ainakin yhteiset piirteet, joita on ollut tällä vuosituhannella Vasemmistoliitossa ja Vihreässä liitossa. - Vasemmistoliitto innostui vihervasemmistolaisuudesta, kun kylmän sodan aikaiset kommunistipoliitikot vähitellen siirtyivät eläkkeelle. Toisaalta Vihreisiin siirtyi varhaisessa vaiheessa joukko entisiä kommunisteja, esim. entinen taistolainen Satu Hassi (Wikipedia/Satu Hassi).

Tämän aihepiirin kapeista sektoreista on ollut Hommassa montakin keskusteluketjua. - Mutta olisi hyvä keskustella tästä aiheesta yleisellä tasolla.

[talous ja muutos]

Teollistuminen ja talouden kehitys Maapallolla

Teollistuminen alkoi Ison Britannian saaressa 1700 –luvulla. Sieltä se levisi 1800 –luvulla Ranskaan ja Keski – Eurooppaan sekä lopulta Japaniin ja Venäjälle.
Mutta sitten teollistumisen leviäminen pysähtyi noin sadaksi vuodeksi.
Siirtomaa-aikana muitten alueitten roolina oli toimia Euroopan, Pohjois – Amerikan ja Japanin raaka-ainetuottajina ja teollisuustuotteitten ostajina. Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä siirtomaitten itsenäistymiseen asti tilanne oli suurin piirtein tämä: USA:n reviiriin kuului Latinalainen Amerikka ja Länsi – Euroopan reviiriin kuului Afrikka ja Aasia. Tämä tilanne johti 1930 –luvulla Japanin tunkeutumiseen Kiinaan ja sotaan Kiinaa vastaan.
Valtiollisen itsenäistymisen jälkeen siirtomaat halusivat taloudellisen itsenäisyyden entisistä siirtomaavalloista kansallisen kapitalismin tai sosialismin avulla. Lisäksi useassa vasta itsenäistyneessä valtiossa piti rakentaa koulutusjärjestelmä. – Vaikka nämä toimet loivat edellytykset talouden kehittymiselle pitkällä tähtäimellä, niin lyhyellä tähtäimellä ne hidastivat teollistumista.
Kylmän sodan jälkipuoliskolla pikkutiikerimaat (Etelä – Korea, Taiwan, Hongkong ja Singapore) alkoivat teollistua ja vähitellen muuttua teknologiamaiksi.
Kylmän sodan päätyttyä ja osittain jo sitä ennen kansainväliset yhtiöt muuttivat toimintalinjaansa: Ne alkoivat hyödyntää kehitysmaitten halpaa työvoimaa ja alhaista kustannustasoa siirtämällä näihin maihin teollista tuotantoa ja myöhemmin tuotekehitystä. Niinpä raaka-aineet jalostettiin kehittyvissä maissa ja vauraitten maitten asukkaat ostivat näitä tuotteita.
Tämä uusi tilanne johti Kaakkois – Aasian, Etelä – Aasian ja erityisesti Kiinan tielle, joka on johtanut teollistumiseen, talouden kehitykseen ja väestön vaurastumiseen. Tämä ilmiö levisi Latinalaiseen Amerikkaan ja lopulta myös Afrikkaan (eteläinen ja itäinen osa).