2013-12-01 Ksml:Maahanmuuttajat jonottavat kotouttamiskoulutukseen vuosia

[Tosiasiallinen Nuiva]

Te-toimistot eivät pysty järjestämään maahanmuuttajille riittävästi kotoutumiskoulutusta. Koulutuksiin on jonoja erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa jo kymmenesosa väestöstä on maahanmuuttajia.

Kaikile halukkaille ei ole riittänyt paikkoja myöskään Keski-Suomen te-toimiston tämän vuoden kursseilla.

Maahanmuuttajien kotouttamispalvelun asiantuntija Saara Kiesiläinen Keski-Suomen te-toimiston Jyväskylän toimipaikasta sanoo, että maahanmuuttajien määrä maakunnassa kasvaa sellaista vauhtia, että koulutustarjonta ei aina pysy perässä.

[]

Kieli- ja työelämätaitoja kehittävän kotoutumiskoulutuksen ruuhkia pyritään purkamaan lähivuosina lisäämällä koulutuksen määrärahoja.

Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että määrärahoja lisättiin tänä vuonna viidellä miljoonalla eurolla.

– Ensi vuonna lisärahoitusta on luvassa 10 miljoonaa. Vuosina 2015–16 lisärahoitusta annetaan 20 miljoonaa per vuosi, Stenman kertoo.

Yhteiseen opetussuunnitelmaan pohjautuvissa kotoutumiskoulutuksissa opiskellaan suomen kieltä ja yhteiskunnan toimintaa. Koulutus sisältää myös työharjoittelujakson.

Te-toimistot tilaavat koulutukset hankintalain mukaisesti eri järjestäjiltä.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/maahanmuuttajat-jonottavat-kotouttamiskoulutukseen-jopa-vuosia/1725153

[guest3656]

Kieli- ja työelämätaitoja kehittävän kotoutumiskoulutuksen ruuhkia pyritään purkamaan lähivuosina lisäämällä koulutuksen määrärahoja.

Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että määrärahoja lisättiin tänä vuonna viidellä miljoonalla eurolla.

– Ensi vuonna lisärahoitusta on luvassa 10 miljoonaa. Vuosina 2015–16 lisärahoitusta annetaan 20 miljoonaa per vuosi, Stenman kertoo.

Listaa voisi helposti jatkaa:

Vuosina 2017-2020 lisärahoituksen määrä kasvaa vuosittain 100 %.
Vuosina 2021-2025 lisärahoituksen määrä kasvaa vuosittain 200 %.

Vuoden 2025 jälkeen lisärahoitusta ei enää tarvita, koska kukaan ei enää puhu suomea.

[Siili]

Kieli- ja työelämätaitoja kehittävän kotoutumiskoulutuksen ruuhkia pyritään purkamaan lähivuosina lisäämällä koulutuksen määrärahoja.

Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että määrärahoja lisättiin tänä vuonna viidellä miljoonalla eurolla.

– Ensi vuonna lisärahoitusta on luvassa 10 miljoonaa. Vuosina 2015–16 lisärahoitusta annetaan 20 miljoonaa per vuosi, Stenman kertoo.

Yhteiseen opetussuunnitelmaan pohjautuvissa kotoutumiskoulutuksissa opiskellaan suomen kieltä ja yhteiskunnan toimintaa. Koulutus sisältää myös työharjoittelujakson.

Te-toimistot tilaavat koulutukset hankintalain mukaisesti eri järjestäjiltä.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/maahanmuuttajat-jonottavat-kotouttamiskoulutukseen-jopa-vuosia/1725153

Mitenköhän projektin onnistumista mitataan?

[Ernst]

Peruskysymys: miksi maahamme muuttaa väkeä, jonka kotouttaminen vaatii vuosikausien työn eikä tahdo onnistua sittenkään?

[Toadie]

Otsikko räjäytti pääni.

[foobar]

Peruskysymys: miksi maahamme muuttaa väkeä, jonka kotouttaminen vaatii vuosikausien työn eikä tahdo onnistua sittenkään?

Koska progressiivisuus perustuu ajatukseen siitä, että asia joka toimii on määritelmällisesti väärin. Tavoitteena onkin löytää mahdollisimman toimimaton tapa hoitaa asiat, ja pumpata siihen niin paljon rahaa, että se näyttää jollain tapaa onnistuneelta. Muu olisi ihan liian helppoa. Sillä ei ole väliä, että maailma on muutenkin paska paikka ja siinä eläminen on jatkuvaa kompromissien välillä valikointia...

[FatFrank]

Peruskysymys: miksi maahamme muuttaa väkeä, jonka kotouttaminen vaatii vuosikausien työn eikä tahdo onnistua sittenkään?

leveämpi leipä

[koli]

Maahanmuuttajat jonottavat kotouttamiskoulutukseen ja räkivät kattoon vuosia. Eivät varmaan osaa itse alkaa kotoutumaan, vaan kaikki pitää järjestää ja maksaa. Jos vähän kannustettaisiin oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen, niin voisivat jonain vuonna kotoutuakin.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Mitenköhän projektin onnistumista mitataan?

Todistukset ja arvostelu löytyy oph:n julkaisusta sivuilta 51-65: http://www.oph.fi/download/46966_koto_ops.pdf

Koulutus näyttää päällisin puolin ihan kelvolliselta, mutta tulokset, kuten työllistyminen puhuu karua kieltä todellisuudesta.

[Jurvakainen]

Kotouttamiskoulutus? On siinäkin sana.
Enpä ole nähnyt maahanmuuttajien jonottavan minnekään. Ei edes sossun luukulle. Eihän heidän tarvitsekaan, kun kaikki järjestyy automaattisesti kuin Manulle illallinen. Työvoimatoimistossakin pääsevät jonojen yli erityisille virkailijoille. Kehtaan väittää, että palvelu on vähän toisenlaista kuin kantiksille.
Toisaalta, kuka tänne edes haluaa kotoutua toivotulla tavalla, kun kaikki järjestyy muutenkin. VIP-vieraiden etuoikeuksia, nääs.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Tuossa oph:n läpyskässä on sivulla 10 mainittu tavoitteet:

Suomen maahanmuuttopolitiikan perustavoitteena on maahanmuuttajien
kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumisella tarkoitetaan
maahanmuuttajan yksilöllistä kehittymistä suomalaisen yhteiskunnan jä-
senyyteen ja tasavertaiseen osallistumiseen yhteiskunnan taloudelliseen,
poliittiseen ja sosiaaliseen elämään samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan
säilyttäen.

[Muuttohaukka]

Peruskysymys: miksi maahamme muuttaa väkeä, jonka kotouttaminen vaatii vuosikausien työn eikä tahdo onnistua sittenkään?

Hitto tämän kotouttamisen kanssa! Jos on tänne päätynyt syystä tai toisesta, niin kuvittelisi itsekin tekevänsä jotain asian eteen.
Ystäväni muutti rakkauden perässä Itävaltaan osaamatta mitään kieliä. Hyvin oppi saksankielen ja kotoutui erinomaisen hyvin ilman mitäänvaltion takaamia suunnitelmia.
Nämä asylymit tarvitsevat nokanniistäjän, perseenpyyhkijän ja ruualappajan moneksi vuodeksi. Rahaa menee ja taas menee rahaa ja mitään kotiutumista ei tapahdu.
Itse nämä vain larppaavat pitkin katuja ja ihmettelevät kovaan ääneen, että missä on palvelut!!! Palvelut!!!

Boldaus minun! Muumittaa vain niin, että myös täällä saattaa pää räjähtää hetkenä minä hyvänsä.

[Ari-Lee]

Ensin täytyisi selvittää perusteellisesti mitä tarkoitetaan kotouttamisella.

Ikioma käsitykseni asiasta on jos esim. muuttaisin työn perässä esim. vaikka Dubaihin, (otin nyt Dubain tähän koska kaikki maat ja kansat ja kulttuurit ovat yhtä hyviä ja arvokkaita), niin minun tulisi osata ja tietää paikalliset tavat ja tapakulttuuri jo ennen kuin menisin sinne munaamaan itseni (saisin ruoskaa julkisesti).

Rikoslain ja järjestyssääntöjen pääkohtien tuntemus olisi pakollinen jotta edellinen toteutuisi. Munaisin itseni jos nakkelisin tupakin natsat pitkin pihoja jos se kerran on rangaistavaa ja en sitä tee edes kotona.

Paikallista kieltä minun ei olisi pakko osata jos olisin työelämässä Dubaissa ellei toimenkuva sitä vaatisi nimenomaisesti mutta jos Dubai elättäisi minut olisi kieli pakko opiskella itse. Kielen opiskelu ei siis onnistuisi ainakaan hankkiutumalla suomalaiseen seuraan päivittäin eikä pälpättämällä suomea kaiket päivät.

Toisinsanoen jos epäonnistuisin kotoutumaan Dubaihin esim. 5 vuodessa olisi minun pakko suunnata sinne mistä saavuinkin. Tätä vaadin myös Suomessa notkujilta. Työssäni kohtaan päivittäin noita epäonnistujia. Toki joukossa on myös onnistuneitakin ja niitä ketkä edes yrittävät. Heitä on harvassa ja he eivät häiritse läsnäolollaan sinänsä.

Häiritsevää on sitten se ettei ihmistulvaportteja osata sulkea vaikka tunnustetaan koko maahanmuuttopolitiikan luokaton epäonnistuminen. Liian paljon, liian nopeasti, liian vierasta kulttuuria, liian leväperäistä kotouttamista.

[-gentilhommehki-]

Erikoista, että tuollaista jonottamista on edes. Tuntemani ranskalaisen koulun opettajat tai italialainen ravintoloitsija eivät koskaan ole edes kuulleet moisesta koulutuksesta. Kenelle tuo koulutus on ja miten sinne pääsee?

[Ari-Lee]

Entäs sanktiot epäonnistujille?
Kotouttamiskoulutuksen reputtaneilta tulisi tietenkin evätä sosiaaliset edut ja turhannotkujille järjestää automaationa paluulippu kotiin. Adieu, Ali Baba.

Oikeastaan kaikki tämä on turhaa ja haitallista koska Suomi ei tarvitse tällä hetkellä yhtään maahanmuuttoa mistään millekään alalle.

[Maastamuuttaja]

Kotouttamisen tulisi merkitä valmiuksen kehittämistä paluumatkalle kotimaahan, miljoonien tai kymmenien ellei satojen miljoonien palaajia palavasti odottavien maanmiesten -ja naisten luo.

Motivaation herkistämiseksi sosiaalitukia tulisi asteettain vähentää, esim 10% kuukaudessa. Finnair voisi lennättää alennuksella.

Matkaoppaaksi Abu-Hanna jäljellä olevine miehistöineen.

[Maastamuuttaja]

Kotouttamisen tulisi merkitä valmiuksen kehittämistä paluumatkalle kotimaahan, miljoonien tai kymmenien ellei satojen miljoonien palaajia palavasti odottavien maanmiesten -ja naisten luo.

Motivaation herkistämiseksi sosiaalitukia tulisi asteettain vähentää, esim 10% kuukaudessa. Finnair voisi lennättää alennuksella.

Matkaoppaaksi Abu-Hanna jäljellä olevine miehistöineen.

[Tosiasiallinen Nuiva]

No jottei taas tulisi sanomista, että Hommalla vaaditaan rajoja kiinni, niin pistetään tähän esimerkki miehestä joka on tervetullut Suomeen.

Tekniikan tohtori Christian Breyer (36) on valittu Lappeenrannan teknillinen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) aurinkotalouden, erityisesti uusiutuvan energian tulevaisuustutkimuksen professoriksi viisivuotiskaudeksi 1.1.2014 alkaen.

Professuuri on ensimmäinen alallaan Suomessa ja Pohjoismaissa, ja se keskittyy aurinkotalouteen liittyvien markkinamekanismien tutkimukseen ja opetukseen. Fortum tukee professuuria viiden vuoden ajan. Professuuri vahvistaa LUT:n sähkö-, energia- ja ympäristötekniikan opetustarjontaa. 

Breyer siirtyy tehtäväänsä Reiner Lemoine Institut gGmbH:sta Saksasta, jossa hän on työskennellyt toimitusjohtajana ja tieteellisenä johtajana. Tekniikan tohtoriksi hän väitteli Kasselin yliopistossa Saksassa vuonna 2012 tutkimuksella, jonka aiheena oli valosähköisyyteen perustuvien hybridivoimalaitosten taloudellisuus. Sitä ennen hän työskenteli useita vuosia tutkimus-, kehitys- ja markkinointitehtävissä Q-Cells -yhtiössä, joka oli maailman johtavia aurinkopaneelien ja aurinkovoimaloiden valmistajia. Hän on ollut perustamassa DESERTEC-säätiötä, joka on mukana Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n aurinkosähköohjelmassa ja toimii Energy Watch Group -verkoston uusiutuvaa energia käsittelevän jaoston puheenjohtajana. Breyer on julkaissut noin 60 tieteellistä artikkelia ja viisi kirjaa ja akateemisella urallaan hän on tutkinut fysiikkaa, energiajärjestelmien suunnittelua ja niihin liittyvää liiketoimintaa

Lisää: http://www.fortum.com/fi/media/pages/suomen-ensimmainen-aurinkotalousprofessori-on-christian-breyer.aspx

Veikkaan että tohtori Breyer ei tule koskaan edes kuulemaankaan kotouttamiskoulutuksesta. 

[foobar]

Tuossa oph:n läpyskässä on sivulla 10 mainittu tavoitteet:

Suomen maahanmuuttopolitiikan perustavoitteena on maahanmuuttajien
kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumisella tarkoitetaan
maahanmuuttajan yksilöllistä kehittymistä suomalaisen yhteiskunnan jä-
senyyteen ja tasavertaiseen osallistumiseen yhteiskunnan taloudelliseen,
poliittiseen ja sosiaaliseen elämään samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan
säilyttäen.

Hieno porsaanreikä, johon vetoamalla voidaan hyväksyä millainen tahansa epäonnistuminen kotoutumisessa. Sehän voisi vaikka aiheuttaa omasta kielestä tai kulttuurista eriytymistä onnistuessaan!

[niemi2]

Suomella ei ole resursseja kuten on tiedetty, mutta lisää pitää ottaa mielellään tuhansittain, vaikka resursseja ei ole edellisillekään.

Heille ei ole myöskään työpaikkoja, ei asuntoja eikä muuta kuin syrjäytymistä Ruotsin ja muiden maiden lailla.

Milloin järjen käyttö lopetettiin ja siirryttiin romanttisiin haavekuviin?

[J.M]

Voiko tällaista olla missään muualla kuin Suomessa, ja ehkä Ruotsissa?

Maahanmuuttajat jonottavat kotouttamiskoulutukseen vuosia

Ei herää missään vaiheessa kysymys, miksi täällä oleilee sellainen ihminen veronmaksajien laskuun, jonka pitää odottaa vuositolkulla, että pääsee opiskelemaan, miten maassa eletään?

Maahanmuuttajien kotouttamispalvelun asiantuntija Saara Kiesiläinen Keski-Suomen te-toimiston Jyväskylän toimipaikasta sanoo, että maahanmuuttajien määrä maakunnassa kasvaa sellaista vauhtia, että koulutustarjonta ei aina pysy perässä.

Keski-Suomikin on kohta niin rikas maakunta, että eivät tiedä, mitä sillä kaikella rikkaudellaan tekisivät!

– Koulutustarve on vaikea ennakoida, sillä muuttoliikenteen määrää ei tiedetä.

Älkää pelätkö, kyllä hallitus pitää huolen, että teillä töitä riittää.

Pisimillään koulutuksen pääsyä joutuu Helsingissä odottamaan noin 2,5 ja Espoossa lähemmäs kolme vuotta.

On se jumaliste pitkä aika olla kolme vuotta, kun ei tiedä, miten päin täällä voi olla. Saattaa tulla vaikka mieleen käydä jotain koiruutta harrastamassa kylänraitilla ajan kuluksi.

Lisää määrärahoja

No sehän nyt on selvä 

– Ensi vuonna lisärahoitusta on luvassa 10 miljoonaa. Vuosina 2015–16 lisärahoitusta annetaan 20 miljoonaa per vuosi, Stenman kertoo.

Luku voisi ollakin aina kaksivuotiskausittain kaksinkertaistuva alkaneen trendin mukaisesti; vuosina 2017-18 40 milj., 19-20 80 milj., 21-22 160 milj. jne jne... Kunhan ei Suomesta rikkaus lopu!

Yhteiseen opetussuunnitelmaan pohjautuvissa kotoutumiskoulutuksissa opiskellaan suomen kieltä ja yhteiskunnan toimintaa. Koulutus sisältää myös työharjoittelujakson.

Onko mahdollista, että kokelas reputtaa? Ai, eikö? Minäkin haluan tuollaisiin koulutuksiin!

Hyvää yötä, Suomi!

[foobar]

Onko mahdollista, että kokelas reputtaa? Ai, eikö? Minäkin haluan tuollaisiin koulutuksiin!

Hyvää yötä, Suomi!

Eiköhän sitä kohta kouluteta aivo- ja sydänkirurgeja samalla periaatteella. Muutoinhan jollekin voisi tulla paha mieli siitä, ettei saakaan (tai ettei kuviteltu kaveri saa!) hyväpalkkaista paikkaa pelkällä tuurilla ja/tai ihopigmentillä.

[saint]

Kyllä tuossa kotouttamispalvelun asiantuntijan kannalta on varmaankin pelkona se, että jotkut saattavat ehtiä kotoutua omin päin tarvitsematta asiantuntevia kotouttamispalveluja lainkaan.

[acc]

Suomeen ei tulisi päästää itsekotoutumiseen kyvyttömiä maahanmuuttajia. Tulijan pitäisi olla niin nokkela, että pystyy itse kotoutumaan.

Suomen tulisi siirtyä Kanada-tyyppiseen menettelyyn, joissa maahan asumaan pyrkivät pisteytetään. Pisteitä saisi muun muassa nuoresta iästä, molempien virallisten kielten taidosta, koulutuksesta ja työkokemuksesta.

Lisäksi tulijalla tulisi olla aito työpaikka valmiina, johon ei ole saatavilla Suomessa työvoimaa ja joka työpaikka on Suomelle tarpeellinen ja jonka palkasta maksettavat verot ylittävät hakijan ja tämän perheen yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset. Tulijan tulisi olla täysin terve. Hänellä tulisi olla mukanaan myös riittävästi rahaa, jottei yhteiskunnan tarvitsi häntä tukea hänen siirtolaisuutensa alkuvuosina. Lainsäädäntötasolla tulsi kieltää yhteiskunnan tukien myöntäminen muille kuin Suomen kansalaisille.

Edelleen tulisi varmistaa, että tulija ei ole rikollinen, terroristi tai muuten suomalaiseen kulttuuriin sopimaton esimerkiksi siten, että katsoo joidenkin uskonnollisten lakien olevan Suomen lakien yläpuolella.

Suomen tulisi ajaa omaa etuaan eikä nöyrtyä muukalaisten vaatimuksien edessä. Vaatimukset eivät lopu niihin myöntymällä.

[Micke90]

Eivät kai he pystykään järjestämään mamuille oikeasti hyödyllistä kielikoulutusta, kun heidän kaikki aikansa menee hyödyttömiin monikulttuurihankkeisiin, joilla ei ole mitään tekemistä mamujen kotoutumisen kanssa. Kyllä puolen vuoden pakollisen tehokoulutuksen suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin voidaan järjestää kaikille vasta maahan saapuneille, jos vain tahtoa löytyy. Koulutettavat jaetaan kolmeen ryhmään; luku- ja kirjoitustaidottomiin, peruskoulun käyneisiin ja korkeasti koulutettuihin. Opetuskielinä toimisivat venäjä, viro, kiina arabia, kurdi ja somali. Näitä kieliä puhuu 145 829 henkeä, eli 54,63 % kaikista mamuista. Lopuille annettaisiin opetusta joko englanniksi tai suomeksi.

Vieraalla kielellä opetettavia osa-alueita olisivat:

1. Suomen kielen alkeet sekä kielioppi (1 kk tai 2,5 op.)
2. Yhteiskuntaan, työhön ja opiskeluun liittyvä sanasto (1 kk tai 2,5 op.)
3. Suomen kielen syventävä opetus (1 kk tai 2,5 op.)

Suomeksi opetettavia osa-alueita olisivat:

4. Suomen historia, suomalainen kirjallisuus, suomalainen kulttuuri sekä suomalainen politiikka (1 kk tai 2,5 op.)
5. Suomalainen lainsäädäntö, työelämään liittyvät säännöt, yritystoiminta sekä verotus (1 kk tai 2,5 op.) 
6. Suomalainen koulutusjärjestelmä sekä mahdollisista jatko-opinnoista keskusteleminen (1 kk tai 2,5 op.)

Koulutuksen laajuus yhteensä 6 kk tai 15 op. Kaikkiin osioihin liittyisi loppukoe.

Arvosana-asteikot: 5= Erinomainen, 4= kiitettävä, 3= hyvä, 2= tyydyttävä, 1= välttävä, 0= hylätty

Koulutus olisi pakollinen kaikille pakolaisina maahan saapuneille ja muilla mamuilla edellytys kansalaisuuden saamiselle. Pakolaisille opetus annettaisiin päiväopetuksena, jossa läsnäolo olisi pakollista. Muut mamut voisivat suorittaa koulutuksen esim. etäopetuksena eikä läsnäolo olisi heille pakollista.

Koulutuksen ajalta työttömälle ja perheettömälle pakolaiselle maksettaisiin 30 €/pv koulutusrahaa. Koulutusraha maksettaisiin 30 pv:n maksujaksoissa. Jokaisesta lapsesta maksettaisiin lapsikorotusta 10 €/pv. Muita tukia pakolaisille ei annettaisi.

Kansalaisuuteen vaadittavat arvosanat olisivat osioista 1-3 vähintään 3 ja osioista 4-6 vähintään 2.

Pysyvän oleskeluluvan saaminen pakolaisten osalta edellyttäisi vähintään arvosanaa 2 kaikista osioista.

[Taikakaulin]

Perussuomalaisessa Matias Turkkilan kolumni: Kotoutumisen kommervenkit

Sateinen aamu Helsingissä. Kaupungintalolle on kerääntynyt sa­takunta ihmistä kuulemaan kansainvälisen Open Society Foundations -tutkimusryhmän analyysia siitä, mikä on somalien tilanne tässä kau­pungissa.

Läpeensä velkaantuneen Helsingin kaupunginjohtaja, kokoomus­lainen Jussi Pajunen avaa tilaisuuden. Puheesta puskevat läpi termit "moninaisuus", "tiivis yhteys" ja "muiden maiden tekemien virheiden välttäminen". Pajusen puheen perusteella voisi luulla, että kotoutumi­nen sujuisi valtakunnan pääkaupungissa mallikkaasti, ja että tulevai­suus olisi mennyttä parempi.

Mutta somaliyhteisön asiat eivät ole hyvin. Kädessäni oleva raport­ti puhuu rujoa kieltään siitä, mihin tilanteeseen kaupungin yhteisö on ajautunut. Tutkimusryhmän esiin nostamat koulutusta ja työllisyyttä kuvaavat tilastotiedot ovat rajuja:

Työikäisistä somalinaisista on töissä 13 prosenttia – siis joka kah­deksas. Miesten luku on hieman parempi, mutta silti: vain joka nel­jäs työikäisistä käy töissä. Yrittäjiksi on työikäisistä miehistä ryhtynyt prosentin puolikas. Naisista pyöreä nolla.

Tutkimuksen ehkä kaikkein hätkähdyttävin kohta löytyi koulu­tusta käsittelevästä osasta: Helsingin alueen yliopistoissa ei tutkimuk­sen mukaan opiskele ainoatakaan somalia.

Ensimmäiset somalit rantautuivat Suomeen yli 20 vuotta sitten. Miksi tilanne on yhä näin kehno? Ja mitä sille voidaan tehdä?

[...]

Vastaus tuskin löytyy mahdollisimman suurta erilaisuutta koros­tavien "moninaisuus" tai "monikulttuurisuus"-käsitehirviöiden takaa – ne kun ovat vain omiaan alleviivaamaan sitä, että maahanmuuttajat poikkeavat muista. Harva työnantaja kuitenkaan haluaa työntekijöil­tään erilaisuutta. He haluavat ennustettavasti käyttäytyviä, tehokkai­ta työntekijöitä. Ja edelleen on erittäin vaikeaa ymmärtää, miksi Afri­kan sarvea vuosisatoja hallinnut somalikansa on ylipäätään alistunut täkäläisen humanistipoppoon erilaisuusobjekteiksi. Ehkei kannattaisi.

Raportin lukujen valossa olisi mielestäni rehellistä todeta, että nykyisenkaltainen kotouttamisstrategia ei toimi, ja kotoutuminen on suurimmalta osin epäonnistunut. Ne virheet, joita kaupunginjohtaja Pajunen sanoi tehdyn muualla, on nyt toistettu täällä.

Viime kädessä ainoa tapa saavuttaa kantaväestön hyväksyntä on työl­listyä laajassa mittakaavassa. Jos tähän joskus päästään, monet muut ongelmat asettuvat siedettävämmälle tasolle.

Kaiken ytimessä on työ. Niin keinona kuin tavoitteenakin. On uu­rastettava, jotta pääsisi lopulta töihin. Sellainen on tämän päivän maa­ilma.