VU: Suomalaiselokuvat floppaavat: satoja tuhansia tukea, satoja katsojia

[Parturi Perjantai 13]

Kaksi sivua mennyt ja Rööperiä ei ole mainittu. Homma me desapoints.

Vakavammin rööperi on monitasoisuudessaan äärimmäisen hyvä vaikkakin synkähkö leffa. Soveltuu katsottavaksi liskojen yönä,tasoiteltaessa,kännissä,huimeissa...

[Ilkka Partanen]

Toisaalta vähemmän puhutaan elokuvista jotka eivät flopanneet.
Esimerkiksi:
21 tapaa pilata avioliitto

Budjetti:
1 195 475 € (SES 595 000 €)

Tuotto:
5 012 795 $ (wikissä käytetty Mojoa lähteenä)

Katsojat:
402 460

Toisekseen:

Suomen elokuvasäätiö toimii itsenäisesti, mutta sen tukitoimintaa tulosohjataan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vuonna 2012 säätiö sai ministeriöltä määrärahoja yhteensä 26,46 miljoonaa euroa. Summasta valtaosa (23,3 miljoonaa euroa) suunnattiin elokuva-, televisio-, ja videotuotannon tukemiseen ja jakeluun. Lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen suunnattiin varoja 1,16 miljoonaa euroa. Elokuvateattereiden digitalisointiin suuntautui 1,45 miljoonan euron erillismääräraha. Lisäksi ministeriön varoista ohjattiin varoja elokuvakulttuurin tukemiseen, mihin kuuluvat säätiön menot ja kansainvälisistä elokuvafestivaaleista aiheutuvat kulut.

Säätiön myöntämiin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia. Lisäksi säätiön tulee tukitoiminnassaan noudattaa sen voimassa olevia tukiohjeita ja Euroopan komission päätöstä Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta.Säätiö saa tukitoimintaansa tarkoitetut määrärahat valtion budjetista opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sisältyvästä Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista taiteen edistämisen momentilta.

Mielestäni on 26,46 miljoonaa euroa sijoitettu tässä maassa monessakin paikkaa paljon turhempaan kuin mitä kotimaisen elokuvan tukeminen on. Kulttuurimäärärahoista ollaan toki syystäkin eri mieltä, joskin niiden osuus budjetista on niin häviävän pieni ettei sillä summalla mitään ratkaista vaikkei annettaisi euroakaan mihinkään kulttuuritoimintaan, ei elokuvaan, ei edes kirjastoihin.

[Ville Hämäläinen]

Tässä resepti suomalaiselle elokuvalle:
1. Näyttelijöiksi pääkkönen, leppilampi, hietalahti
2. Juoneksi nussiminen, helsinki, teennäinen salkkaripuhetyyli.
3. ja ei kun 15 elokuvaa tekemään

Kohta 2 ei toteudu, jos aikomuksena ei ole tehdä homoeroottista elokuvaa. Jos ei ole, ehdotan  mulla-on-tää-yks-veemäinen-ilme-Birniä. Mausteeksi muutama söpö mutta luokattoman huonosti ohjattu lapsinäyttelijä (ja vika ei siis ole lapsinäyttelijöiden vaan ohjauksen).

Toisaalla: tutun lapsi ohjaa eskarissa Seitsemää veljestä. Alussa oli vain noin neljä veljestä, mutta uuttera ohjaaja-tuottaja sai taivuteltua pari muuta mukaan. Siinä mallia isommille!

Luokattomat lapsikäyttilijät on kyllä hyvä lisäys

[Ville Hämäläinen]

Jari Halonen on tehnyt yhden mielestäni kauneimmin kuvatuista elokuvista. Tekniikka ja tausta sekä sivuroolityöt aivan nappiin.

(http://www.leffatykki.com/static/cover/283.jpg)

Elokuvassa oli vain yksi ainoa helvetin suuri vika. Pääosan esittäjä ja hänen örvellyksensä jota ei voi pitää edes näyttelemisenä. Tuli melkein kyyneleet silmiin kun ajatteli koko muun tuotantoryhmän haaskattua potentiaalia. Jos Aleksis Kivi elokuvassa on vialla vain yksi roolisuoritus, nimittäin itse Aleksis Kivi, niin se on kyllä sitten filmin menoa.

Suomessa tehdään hemmetin hyviä elokuvia.

(http://s.cdon.com/media-dynamic/images/product/001/874/1874056.jpg)

Minusta yksi kaikkein parhaista ja elämänmakuisimmista rikolliselokuvista...ikinä.

Voisinkin katsoa tuon häjyt kun vielä muutama lonkero jäljellä, toki siinäkin on hietalahti mutta suht
Lyhyt kohtaus...5,50...jotenkin nautin kun ne stig saa turpaan 2 kertaa

[Marius]

Ymmärrän sen, että kansa joka ei osaa näytellä ei voi osata tehdä fiktiota. Mutta onko se huono asia vai hyvä?

Toisaalta taas esim. Martti Kainulainen ("Kätkäläinen") tai Toivo Mäkelä (kanavanvartija Sundvall) eivät mielestäni ole varsinaisesti huonoja näyttelijöitä, vaikka ovatkin suomalaisia.

Elokuva "Hirttämättömät" puolestaan voisi toimia opetuselokuvana kaikille jenkki-länkkäreiden tekijöille, että purukumiohjaajat tajuaisivat, mistä on kysymys...

[Saturoitunut]

Niin, asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta synopsiksen perustella tuo Miesten välisiä keskusteluja on kaksituntinen saaga siitä, miten Karilla ei runosuoni pulppua. Voin toki erehtyäkin, sillä synopsis on yhtä sekava kuin keskiverto-omakustanteen takakansiteksti. Ehkä näillä apurahataiteilijoilla on jonkinlainen tuntipalkkalaskuri, jonka mukaan he laskevat projektiin käytettävän työmäärän. Kun ei tuu kuin kolkyt tonttua apurahaa, pitää työtuntejakin vähentää ja taidepläjäys hutaista nopeammin.

[elukka]

Kumma ku ei Suomi-vilmi menesty!

Olisivat tehneet sen Marski-elokuvankin vain yhessä versiossa. Olisivat plaittaneet homon ja mustaihoisen marskin samaan versioon, nythän niitä piti olla 2 eri vilmiä.

Olisi tulot tuplautunut ja menot puolittunut....

[Eugen235]

saako paskanheittäjä bonusta siitä että hän oli tedit vs punkit -aikana Stadissa (1978-81) johtavia psykoottisia tedejä, joka hakkasi ja potki mieluusti mm. naispuolisia punkkareita?

[Lalli IsoTalo]

Minulla ei nyt ole lähdettä, mutta joku näistä eniten katsottujen suomalaisten elokuvien käsikirjoittajista muistaakseni sanoi joskus jossain, että siitä duunista maksetaan Suomessa niin huonosti, että sitä ei yksinkertaisesti kannata tehdä, koska sillä ei elä päätoimisesti Suomessa edes yksi käsikirjoittaja.

Ilman hyvää käsikirjoitusta on vaikeaa tehdä hyvää elokuvaa, mutta hyväkin käsikirjoitus voidaan toisaalta mokata, milloin mistäkin syystä.

Jos projektisuunnitelma on alkujaankin sitä itseään, on silkkaa onnea ja tiimin ammattitaitoa, jos 1) lopputulos on konvehteja, 2) valmistuu ajoissa, 3) eikä ylitä budjettia. Jos elokuvaa ajattelee projektina, siihen pitäisi kuulua myös markkinointisuunnitelma.

Mielestäni yksi tehokkaimmista tavoista vähentää floppauksen mahdollisuutta olisi siirtää budjetin painotusta projektin alkuun, siis käsikirjoitukseen.

[Marius]

Mielestäni paras keino estää suomalaisen elokuvan floppaus Suomessa on tehdä elokuva suomalaisille.

"Katsastus" on mielestäni hyvä elokuva, mutta katsojamääristä en tiedä...

"Siivoton juttu" on aika hyvä myös: "Niket, pullaa ja pamppua":...

http://www.youtube.com/watch?v=I1mLaRfW4Ow

[Ville Hämäläinen]

Mielestäni paras keino estää suomalaisen elokuvan floppaus Suomessa on tehdä elokuva suomalaisille.

Juuri näin, veit käsikirjoituksen suustani

[siviilitarkkailija]

Kiinnittäisin ehdottomasti huomiota ohjaaja Aleksi Mäkelän kaltaiseen osaajaan. Ilman tällaista:

(http://images.elisaviihde.fi/vod/nordisksvod/3/35006/img_2493_20110607_100822.jpg)

Romanovien kivesten kaltaista pökälettä, miehestä ei koskaan olisi voinut tulla hyvää ohjaajaa. Jos tarkastelemme elokuvantekijöitä, niin sekin on taito. Sen oppii tekemällä. Jotta voi tehdä hitin, pitää tehdä huti.

Kysymys on lähinnä siitä miksi verovaroja annetaan toistuvasti katsoja-huteja lyöville tekijöille. Yksi syy on Peter von Pah joka on vuosikymmeniä sotkenut elokuvateollisuuden arvoasteikkoa. Hänen mielestään maailman paras elokuva on Listen to Britain.

http://www.youtube.com/watch?v=6h8pHumy7NE

Ja onhan se tietyllä tavalla laadukas mutta aikansa tuote eikä mikään elokuvateollinen merkkipaalu. Valitettavasti seurauksena oli että Speden kaltainen todellinen työntekijä ja tuotannon kehittäjä sai vain maksaa ja maksaa.

Lalli ei ehkä tiedä että elokuvasäätiön dillet antavat (jos en ihan väärin muista mm J Parviaisen kaltaisille väärinymmärretyille neroille) elokuvan käsikirjoitustukea eli suomeksi käteistä. Tosin vain muutaman tonnin mutta kuitenkin.

[Good Vibrations II]

Eiköhän olisi jo aika myöntää, että suomalaiset eivät osaa tehdä elokuvia. Suomalaiset osaavat tehdä hyvää mämmiä, hyviä kännyköitä ja hyviä yhteiskuntia, mutta eivät minkäänmoisia elokuvia.

Kaikki suomalaiset elokuvat ovat paskaa. Tietysti on muutamia poikkeuksia, kuten Kummelin leffat tai Rare Exports - muut kaikki paskaa. Pahin syy on se, että suomalaiset eivät osaa näytellä. Karmeimmin ja naurettavimmin tämä tulee esiin erään Kaurismäki-nimisen epäohjaajan "töissä", jotka ovat kuin diapamia vetäneiden esikoululaisten esittämiä juonettomia, melankolisia mininäytelmiä, joissa yritetään parodioida oikeita elokuvia.

Kohtuuden nimissä täytyy tosin myöntää, että myös kaikki ranskalaiset, saksalaiset, italialaiset, espanjalaiset, intialaiset, venäläiset, ruotsalaiset ja iranilaiset elokuvat ovat paskaa.

Ainoat, jotka osaavat tehdä elokuvia, ovat britit ja amerikkalaiset. Sääli vain, että heistäkin kovin harva taidon osaa.

Kaurismäki voi olla henkisesti "slaavi", sen verran alakuloiseksi ja voimattomaksi itsensä tuntee, kun hänen ohjaamia leffoja sattuu joskus näkemään. Pave Arhinmäki sopisi kai hyvin samaan sakkiin.

On Suomessa elokuvan tekemisen taitoa mutta ala itsessään on niin vittumainen/populaari, ettei esille/rahoihin pääse kuin omaamalla monta lonkeroa "oikeaksi" määriteltyihin lokeroihin.

Hollywoodia voisi verrata Guggenheimiin, kaiken "hyvyys" on tuottoennustuksissa, että miten sijoittajien rahat saataisiin markkinoinnin ja katsojamäärien kautta maksimoitua. Jostain näkökulmasta ihan ok, mutta jenkkien eurooppaan ruokkima politically correct-bullshit voi myös saada käämit palamaan.

[siviilitarkkailija]

Hollywoodia voisi verrata Guggenheimiin, kaiken "hyvyys" on tuottoennustuksissa, että miten sijoittajien rahat saataisiin markkinoinnin ja katsojamäärien kautta maksimoitua.

Hollywood ei ole Guggenheim vaan maailman suurimpien huumausainekauppiaiden rahanpesupaikka. Likainen raha ohjataan elokuvatuottajan taskuun. Tämä tekee filmin. Filmin tuotot muuttuvat rehelliseksi rahaksi ja palaavat rahoittajan taskuun. Jos filmi ei tuota...tuottaja katoaa.

[Ilkka Partanen]

Toisaalta vähemmän puhutaan elokuvista jotka eivät flopanneet.
Esimerkiksi:
21 tapaa pilata avioliitto

Budjetti:
1 195 475 € (SES 595 000 €)

Tuotto:
5 012 795 $ (wikissä käytetty Mojoa lähteenä)

Katsojat:
402 460

Toisekseen:

Suomen elokuvasäätiö toimii itsenäisesti, mutta sen tukitoimintaa tulosohjataan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vuonna 2012 säätiö sai ministeriöltä määrärahoja yhteensä 26,46 miljoonaa euroa. Summasta valtaosa (23,3 miljoonaa euroa) suunnattiin elokuva-, televisio-, ja videotuotannon tukemiseen ja jakeluun. Lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen suunnattiin varoja 1,16 miljoonaa euroa. Elokuvateattereiden digitalisointiin suuntautui 1,45 miljoonan euron erillismääräraha. Lisäksi ministeriön varoista ohjattiin varoja elokuvakulttuurin tukemiseen, mihin kuuluvat säätiön menot ja kansainvälisistä elokuvafestivaaleista aiheutuvat kulut.

Säätiön myöntämiin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia. Lisäksi säätiön tulee tukitoiminnassaan noudattaa sen voimassa olevia tukiohjeita ja Euroopan komission päätöstä Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta.Säätiö saa tukitoimintaansa tarkoitetut määrärahat valtion budjetista opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sisältyvästä Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista taiteen edistämisen momentilta.

Mielestäni on 26,46 miljoonaa euroa sijoitettu tässä maassa monessakin paikkaa paljon turhempaan kuin mitä kotimaisen elokuvan tukeminen on. Kulttuurimäärärahoista ollaan toki syystäkin eri mieltä, joskin niiden osuus budjetista on niin häviävän pieni ettei sillä summalla mitään ratkaista vaikkei annettaisi euroakaan mihinkään kulttuuritoimintaan, ei elokuvaan, ei edes kirjastoihin.

Kun tähän ei kukaan kommentoinut, niin otanpa sen tuohon lainauksena kyytiin. Jotenkin vaikuttaisi että suomalaisilla on vaikeuksia tehdä tasalaatuista keskivertoa oikein millään saralla, aina on joko täysin epäonnistunutta tai sitten jotain todella huippua. Elokuvissa näkyy olevan sama trendi että on näitä huippuelokuvia joiden katsojamäärät ovat satojatuhansia jo teattereissa ja sitten niitä joiden katsojamäärät ovat joitain satoja, eikä dvd-levitystä edes harkita.

[Uuno Nuivanen]

Mielestäni paras keino estää suomalaisen elokuvan floppaus Suomessa on tehdä elokuva suomalaisille.

"Katsastus" on mielestäni hyvä elokuva, mutta katsojamääristä en tiedä...

"Siivoton juttu" on aika hyvä myös: "Niket, pullaa ja pamppua":...

Molemmat ovat klassikkoja, mutta eivätkö ne olleet ihan telkkarituotantoja? Tuotantokustannuksiakaan tuskin miljoonissa laskettiin. Ilmankos ovatkin kuolemattoman hyviä.

[ruikonperä]

Yks Palmu, pari Kaurismäkeä ja aiemmin mainittu Häjyt.
Siinä yhdellä miettimisellä hyvät suomileffat. No heti tuli yks mieleen minkä nimeä en muista.
Kuitenkin suomileffa on amatöörien puuhastelua ja suurimmalta osalta umpisurkeata. Budjettiin on turha vedota, kun osataan niin fyrkalla ei ole merkitystä. Paha maa! sehän se oli.

[Mursu]

Kun tähän ei kukaan kommentoinut, niin otanpa sen tuohon lainauksena kyytiin. Jotenkin vaikuttaisi että suomalaisilla on vaikeuksia tehdä tasalaatuista keskivertoa oikein millään saralla, aina on joko täysin epäonnistunutta tai sitten jotain todella huippua. Elokuvissa näkyy olevan sama trendi että on näitä huippuelokuvia joiden katsojamäärät ovat satojatuhansia jo teattereissa ja sitten niitä joiden katsojamäärät ovat joitain satoja, eikä dvd-levitystä edes harkita.

Tämä itseasiassa on tukijärjestelmän aika luonnollinen seuraus. etenkin kun  ei kaupallista menestystä edes oleteta. Ajatusmallin tulisi olla, että kaupallisen menestyksen tulisi olla lähtökohta, ei välttämättä siihen asti,että voittoa tulisi, mutta kyllä kohtuullista menestystä tulisi edellyttää.

[nollatoleranssi]

Toisaalta vähemmän puhutaan elokuvista jotka eivät flopanneet.
Esimerkiksi:
21 tapaa pilata avioliitto

Budjetti:
1 195 475 € (SES 595 000 €)

Tuotto:
5 012 795 $ (wikissä käytetty Mojoa lähteenä)

Mielestäni on 26,46 miljoonaa euroa sijoitettu tässä maassa monessakin paikkaa paljon turhempaan kuin mitä kotimaisen elokuvan tukeminen on

Tosiaan summa vaikuttaa kokonaisuutta ajatellen pieneltä. Huomioitavaa on tuokin, että varsin iso tuotto on tuolla yhdellä elokuvalla ollut. Lisäksi voivat tulla mukaan kansainväliset palkinnot ja levityssopimukset, jotka ovat varmasti arvoltaan kymppitonneista - satoihin tuhansiin.

[nollatoleranssi]

Yks Palmu

Komisario Palmut ovat tosiaan katsomisen arvoisia elokuvia. Joskus taisi tulla Teemalta, mutta kannattaa katsoa, jos ei ole nähnyt. Hyviä suomalaisia sarjojakin löytyy.

[Huscarl]

Härmä oli ihan hyvä leffa. Kehtaa näyttää ulkomaalaisellekin.

[nollatoleranssi]

Elokuvissa näkyy olevan sama trendi että on näitä huippuelokuvia joiden katsojamäärät ovat satojatuhansia jo teattereissa ja sitten niitä joiden katsojamäärät ovat joitain satoja, eikä dvd-levitystä edes harkita.

Ohjaajan merkitys on todella valtava elokuvan/sarjan taustalla. Ei ole sattumaa, että ne huippuelokuvat & sarjat sattuvat juuri samoille ohjaajille ja tekijöille mm. Dome Karukoski, Markku Pölönen, Jukka Mäkinen, Aku Louhimies.

Suomen kaltaisesta maasta ei tietenkään tule hyvätasoisia ohjaajia ihan joka päivä ja rahoituksen saaminen tuollaiselle elokuvallekin ei ole mikään helppo juttu. Yksi ongelma onkin siinä, että "samat näyttelijät" kiertävät elokuvasta toiseen.

Vaikeampaa on luetella elokuvia missä Peter Franzen tai Jasper Pääkkönen evät ole olleet kuin missä he ovat olleet...

Vaihtoehtoisesti tulee vain yksi huippuelokuva/sarja ja sen jälkeen huonompaa materiaalia. Tuo sama ongelma tosin koskettaa muitakin taiteen tekijöitä.

[nollatoleranssi]

Hyvän elokuvan tekeminen on myös niin monista tekijöistä kiinni, että pelkästään ohjaajakaan ei pysty kaikkea yksin luomaan.

Täytyy olla hyvä käsikirjoitus, tarpeeksi budjetissa rahaa, hyvätasoiset näyttelijät, hyvä ohjaaja, lavastukset, hyvät leikkaajat, vähintään vuosi aikaa jne.

Kyse on pitkän ajan prosessista, jossa moni asia voi mennä vikaan. Lopullinen elokuva tulee myös vasta leikkauspöydällä eli mikä tahansa elokuva voidaan pilata huonolla leikkauksella.

[siviilitarkkailija]

Suomessa on erinomaisia tuottajia (Mattila-Röhr production). Ja on hyviä ohjaajia (jopa Harlin on omassa tyylissään erinomainen mainittujen lisäksi). Myös Mari Rantasila on todella hyvä ohjaaja (jos olette kuulleet Rantasilan laulavan niin tiedätte heti että naisen täytyy olla parempi ohjaaja). Räppääjät ovat hyviä elokuvia. Dokumentti kuten Sel8nne todistaa että kovanluokan tekijöitä löytyy.

Kysymys on rahoituksesta. Olisiko esim Halonen kyennyt houkuttelemaan enemmän yleisöä kalevalaansa jos olisi saanut enemmän rahaa? Vihervasemmistolaisen roskaväen poliittisessa mediatodellisuudessa vastaus on tottakai. Vastuullinen tuottaja olisi pari pätkää katsottuaan todennut että paskaks meni. Tuolloin on hirveän vaikeaa valita taiteellisen ja taloudellisen vastuun perusteella jatkorahoitus, sikäli mikäli tuottaja EI käytä omia vaan valtion rahoja. Valtion rahoilla ajatellaan että kun on pää auki, menköön miten menee. Mutta elokuvateollisuudessa voi käydä niinkin että täysin paska, järjetön ja epätodennäköinen iskeekin itsensä läpi kuin Tosi-Tv.

Ohjaajalla on oltava mahdollisuus epäonnistua, mutta ei toistuvasti. +/-0 tulos, jota perustellaan Suomessa taiteellisena tuloksena, on kuitenkin pitkä miinus. Elokuvan on tuotava voittoa, muuten kenelläkään ei ole syötävää. Taiteellista paskaa vääntävät käsittävät elokuvan omaksi hengenlapseksekseen jota se myös on. Tällöin ymmärrys kanssaihmisten tarpeista turvata tulevaisuus on olematon. Elokuvaa ei nähdä työnä. Siksi kysymys onkin enemmän tuottamisesta ja tuotannosta.

Elokuvan tärkein ihminen on se jota nähdään vähiten, tuottaja. Ohjaajien itku siitä että ei ole sitä tai  tätä, ovat ikuinen ongelma. Kyse ei siis ole siitä että jotain ei ole. Kyse on siitä että pystyykö tekemään ihmeitä sillä mitä on ja mitä tuottaja pystyy järjestelemään.

[Fjödörör Räkinen]

Hyvän elokuvan tekeminen on myös niin monista tekijöistä kiinni

Katsojamäärillä mitattuna hyvässä elokuvissa on kauniita nuoria naisia tai tyttöjä, seksiä tai eroottinen lataus, huumoria tai realistista sodan kuvausta.

Tällaiset elokuvat saavat poikkeuksetta vähintään kohtalaiset katsojaluvut, eikä syynä ole se, että ne olisivat sisällöllisesti poikkeuksellisen onnistuneita, vaan se, että ne vetoavat ihmisten perimmäisiin vietteihin ja tarpeisiin.

Tuoltahan sen näkee, mikä ihmisiä oikeasti kiinnostaa. Mm. sana seksi kerää aina mukavasti väkeä. Yleissivistävät ja keskittymistä vaativat aiheet taas eivät liiemmin katsojia saa.

http://www.ampparit.com/

[Risto A.]

YLEn vuosibudjetilla saisi about 70 zibaletta Iron Sky, Rare Exports ja mikäs tämän uuden leffan nimi olikaan missä on Samuel L. Jackson -leffoja..

Kyllä siinä seassa hittejäkin olisi.

Muistaako joku vaikkapa tältä vuodelta mitään merkityksellistä, mitä YLE olisi tehnyt ja mikä jäisi muistoihin vielä tämän vuoden jälkeenkin? Itselläni ei tule mitään mieleen.

Leffat pitäisi tehdä myös suomessa ulkomaista levitystä silmälläpitäen ja oletuksena tulisi olla tuottoa. Vastaavasti, jos haluaa tehdä kylddyyriä, Turkkalainen nyrkki suussa ja toinen peräreiässä, sellaista ei kannata suunnata teatterilevitykseen ollenkaan. Festareille ja sen sellaisille ja sitten vaikkapa YLE:lle esitettäväksi, jolla ei ole muutenkaan mitään väliä mitä paskaa se esittää. Rahat kun tulee taloon kaikesta huolimatta. Siis, YLE ei voi mokata millään tavalla, mitenkään, ei ole olemassa rimaa mistä alittamalla kävisi köpelösti. Rahoitus on ja pysyy.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Muinoiset Tarkovskit saattoivat monelle olla ufoa, mutta jääneet maailman elokuvataiteen historiaan.

Paljonkos Stalker sai tuotantotukea neuvostoliitolta?

No en tiiä paljonko sai mutta Suomen vastaava on tehty parin tuhannen euron budjetilla.
https://www.youtube.com/watch?v=EwkIaJX3hmg
Mielestäni ihan hyvät tehosteet tähän hintaan.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Hyvän elokuvan tekeminen on myös niin monista tekijöistä kiinni, että pelkästään ohjaajakaan ei pysty kaikkea yksin luomaan.

Täytyy olla hyvä käsikirjoitus, tarpeeksi budjetissa rahaa, hyvätasoiset näyttelijät, hyvä ohjaaja, lavastukset, hyvät leikkaajat, vähintään vuosi aikaa jne.

Kyse on pitkän ajan prosessista, jossa moni asia voi mennä vikaan. Lopullinen elokuva tulee myös vasta leikkauspöydällä eli mikä tahansa elokuva voidaan pilata huonolla leikkauksella.

Itse sanoisin että hyvä käsikirjoitus ja ohjaaja ovat ne mistä homma lähtee. Paskasta käsikirjoituksesta on vaikea saada hyvää elokuvaa. Taas paska ohjaaja voi pilata hyvänkin käsikirjoituksen. teknisesti Suomalaiset ovat oppineen 2000 luvuilla tekemään elokuvia. Jos vaan joku saisi ojata, ja tehdä käsikirjoituksia.

[törö]

Kotimainen halpiskökkö hyödyntää Stalkeria ahkerasti. Yritin etsiä yhtä, mutta löysinkin taas uuden: Mies Hervannasta.

https://www.youtube.com/watch?v=fjVyryA9Z-0

[Uuno Nuivanen]

Parhaillaan kolmosesta tulee Pölösen http://fi.wikipedia.org/wiki/Ralliraita. Paska näkyy olevan, mikä nyt ei kauheasti yllätä.

Paljonkohan oli tuotantotuki? Halvempaa kökköä tuskin voi olla.