2013-11-27 TS: Maahanmuuttajien kokemukset työstä ovat myönteisiä

[K.K.]

Maahanmuuttajien kokemukset työstä ovat myönteisiä

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaiset maahanmuuttajat kokevat työn, työyhteisön ja työpaikan henkilösuhteet keskimäärin myönteisemmiksi kuin koko väestö.

Epäkohtia kuitenkin on: he tekevät muita useammin esimerkiksi osa-aikaisia tai keikkaluonteisia töitä. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat kouluttamattomat ja heikosti suomen tai ruotsin kieltä osaavat. Näin todetaan Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimusjulkaisussa.

– Hyvin suurelle osalle tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista työ oli erittäin tärkeä osa elämää, ja he olivat tyytyväisiä omaan työhönsä, kertoo tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Yli neljä viidestä oli myös tyytyväinen esimiehensä toimintaan ja arvioi maahanmuuttajien kohtelun työpaikalla olevan tasapuolista muihin työntekijöihin verrattuna. Erityisesti vaikeista oloista tulleet kokivat työn sisällöt ja työolosuhteet vähintään hyviksi.

Maahanmuuttajat kohtaavat kuitenkin työelämässä myös epäkohtia. Monella tutkittavista koulutus ja työtehtävät eivät vastanneet toisiaan. Enemmistö arvioi, että omat tiedot ja taidot riittäisivät tämänhetkistä vaativampiinkin tehtäviin.

Tutkimuksen tieteellisen johtajan Ari Väänäsen mukaan tulokset kertovat maahanmuuttajien olevan työmarkkinoilla muuta väestöä useammin heikompiosaisia. Heidän työsuhteensa ovat keskimääräistä epävakaampia, heillä on matalampi palkkataso ja he jäävät muita useammin palveluiden kuten työterveyshuollon ulkopuolelle.

Työelämässä pärjäämisen kannalta keskeinen osaaminen, esimerkiksi koulutus, kielitaito sekä tieto työpaikoista ja hakuetiketistä, on jakautunut varsin eritasoisesti niin eri etnisten ryhmien kesken kuin ryhmien sisälläkin. Työssä käyvillä nämä valmiudet ja taidot olivat huomattavasti paremmat kuin niillä, jotka eivät käyneet töissä.

– Kun työelämän ulkopuolella olevilta kysyttiin esteitä työhön pääsylle, useat näkivät, että työn saantia estää puutteellinen kielitaito, heikko työllisyystilanne ja työnantajien asenteet. Tämä on linjassa todellisten työllisyysprosenttien kanssa, toteaa Väänänen.

Suomalaisessa työelämässä eri maahanmuuttajaryhmät suuntautuvat usein erilaisille aloille ja tehtäviin, mikä saattaa johtua erilaisista koulutus-, kieli- ja kulttuuritaustoista.

Venäläistaustaiset miehet työskentelivät erityisesti teollisuuden ja rakentamisen alueella (33 %) ja naiset erilaissa asiantuntijatehtävissä (43 %) sekä palvelu- ja hoitoammateissa (21 %). Kurdinaisista monet olivat palveluammateissa, myynnissä ja hoitotyössä, kun taas miehistä lähes kolmannes toimi yrittäjinä. Somalialaistaustaiset miehet työskentelivät tavallisimmin kuljetus- ja varastointi- (26 %) sekä terveys- ja sosiaalialalla (20 %)...]

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/565915/Maahanmuuttajien+kokemukset+tyosta+ovat+myonteisia

[JaanaT]

Maahanmuuttajien kokemukset työstä ovat myönteisiä

Maahanmuuttajat kohtaavat kuitenkin työelämässä myös epäkohtia. Monella tutkittavista koulutus ja työtehtävät eivät vastanneet toisiaan. Enemmistö arvioi, että omat tiedot ja taidot riittäisivät tämänhetkistä vaativampiinkin tehtäviin.

No, kamelinajajan ammattitaito ei taida olla ihan niitä kärkipään osaamisen taitoja Suomessa

[Blanc73]

Epäkohtia kuitenkin on: he tekevät muita useammin esimerkiksi osa-aikaisia tai keikkaluonteisia töitä

Hyvin suurelle osalle tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista työ oli erittäin tärkeä osa elämää

Monella tutkittavista koulutus ja työtehtävät eivät vastanneet toisiaan.

Ai, nuoko koskevat suurimmalta osin vain mamuja ja kantiksilla kaikki on täydellistä ihanuutta työelämässä? Käsittääkseni kantasuomalaiset painivat samojen ongelmien kanssa. Ja meille spermanaamoillekkin työ on tärkeä osa elämää. Voi valkoinen rasistikin nauttia työstään.

Miksi nuo tutkimukset ovat aina samanlaista pask**?

[Saippuakupla]

Työterveyslaitoksen tiedote:

Tiedote 71/2013
27.11.2013, Helsinki

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaiset maahanmuuttajat kokevat työn, työyhteisön ja työpaikan henkilösuhteet keskimäärin myönteisemmiksi kuin koko väestö. Epäkohtia kuitenkin on: he tekevät muita useammin esimerkiksi osa-aikaisia tai keikkaluonteisia töitä. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat kouluttamattomat ja heikosti suomen tai ruotsin kieltä osaavat. Näin todetaan Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimusjulkaisussa.

– Hyvin suurelle osalle tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista työ oli erittäin tärkeä osa elämää, ja he olivat tyytyväisiä omaan työhönsä, kertoo tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Yli neljä viidestä oli myös tyytyväinen esimiehensä toimintaan ja arvioi maahanmuuttajien kohtelun työpaikalla olevan tasapuolista muihin työntekijöihin verrattuna. Erityisesti vaikeista oloista tulleet kokivat työn sisällöt ja työolosuhteet vähintään hyviksi.

Tiedot ja taidot riittäisivät vaativampiin tehtäviin

Maahanmuuttajat kohtaavat kuitenkin työelämässä myös epäkohtia. Monella tutkittavista koulutus ja työtehtävät eivät vastanneet toisiaan. Enemmistö arvioi, että omat tiedot ja taidot riittäisivät tämänhetkistä vaativampiinkin tehtäviin.

Tutkimuksen tieteellisen johtajan Ari Väänäsen mukaan tulokset kertovat maahanmuuttajien olevan työmarkkinoilla muuta väestöä useammin heikompiosaisia. Heidän työsuhteensa ovat keskimääräistä epävakaampia, heillä on matalampi palkkataso ja he jäävät muita useammin palveluiden kuten työterveyshuollon ulkopuolelle.

Kielitaito ja työelämätaidot jakautuvat epätasaisesti

Työelämässä pärjäämisen kannalta keskeinen osaaminen, esimerkiksi koulutus, kielitaito sekä tieto työpaikoista ja hakuetiketistä, on jakautunut varsin eritasoisesti niin eri etnisten ryhmien kesken kuin ryhmien sisälläkin. Työssä käyvillä nämä valmiudet ja taidot olivat huomattavasti paremmat kuin niillä, jotka eivät käyneet töissä.

– Kun työelämän ulkopuolella olevilta kysyttiin esteitä työhön pääsylle, useat näkivät, että työn saantia estää puutteellinen kielitaito, heikko työllisyystilanne ja työnantajien asenteet. Tämä on linjassa todellisten työllisyysprosenttien kanssa, toteaa Väänänen.

Eri ryhmät toimivat eri aloilla ja ammateissa

Suomalaisessa työelämässä eri maahanmuuttajaryhmät suuntautuvat usein erilaisille aloille ja tehtäviin, mikä saattaa johtua erilaisista koulutus-, kieli- ja kulttuuritaustoista.

Venäläistaustaiset miehet työskentelivät erityisesti teollisuuden ja rakentamisen alueella (33 %) ja naiset erilaissa asiantuntijatehtävissä (43 %) sekä palvelu- ja hoitoammateissa (21 %). Kurdinaisista monet olivat palveluammateissa, myynnissä ja hoitotyössä, kun taas miehistä lähes kolmannes toimi yrittäjinä. Somalialaistaustaiset miehet työskentelivät tavallisimmin kuljetus- ja varastointi- (26 %) sekä terveys- ja sosiaalialalla (20 %).

Tutkimuksesta nousi selkeästi esiin, että vain kansalliset ryhmät eivät eroa toisistaan vaan myös ryhmien sisällä on suurta vaihtelua niin työelämän perusvalmiuksien kuin työolosuhteiden osalta. Mitään yhtenäistä "maahanmuuttajien työelämää" ei ole olemassa.

Tietoa tutkimuksesta

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa -tutkimusjulkaisu on osa Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -tutkimusta (2010–2013), jota ovat tukeneet Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto. Tutkimukseen osallistui yhteensä 596 työssä käyvää ja 610 työelämän ulkopuolella olevaa 20–64-vuotiasta ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

http://www.ttl.fi/fi/tiedotteet/Sivut/tiedote71_2013.aspx

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa -raportti

Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti

Monikulttuurinen työpaikka -verkkosivusto

Monikulttuurinen työpaikka – opas esimiehelle

Työpaikkojen monikulttuurisuusvalmiutta arvioiva mittari

Suositukset monikulttuurisille työpaikoille

[siviilitarkkailija]

Seuraavaksi työterveyslaitos voi tutkia kuinka maahanmuuttajat kokevat hengittämisen tärkeäksi. Ja tämän tutkimuksen jälkeen häpeäyliopistokoulutettu tutkija voisi paneutua vaikkapa wc-paperin ja maahanmuuttajan väliseen interaktioon.

Jotenkin tuntuu siltä että työterveyslaitoksella kokemukset rehellisestä työstä eivät ole kauhean myönteisiä, koska rahoituksen saamiseksi on pitänyt tehdä poliittinen huuhaa tutkimus.

[Roope]

Työterveyslaitoksen tiedote:

Tiedote 71/2013
27.11.2013, Helsinki

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaiset maahanmuuttajat kokevat...
...
Tiedot ja taidot riittäisivät vaativampiin tehtäviin

Maahanmuuttajat kohtaavat kuitenkin työelämässä myös epäkohtia. Monella tutkittavista koulutus ja työtehtävät eivät vastanneet toisiaan. Enemmistö arvioi, että omat tiedot ja taidot riittäisivät tämänhetkistä vaativampiinkin tehtäviin.

Ilmeisesti tässäkin tutkimuksessa kyvykkyyden arviointi perustui pelkkään itsearvioon. Muutama vuosi sitten julkaistiin vastaava tutkimus, jossa maahanmuuttajat arvioivat oman työkykynsä keskimäärin hyväksi. Tämän jälkeen päädyttiin julkisessa keskustelussa taivastelemaan, miksi tällaiset tutkimuksen mukaan työkykyiset maahanmuuttajat eivät saa töitä. Syrjinnästähän sen täytyi johtua.

[Siili]

Työterveyslaitoksen tiedote:

Tiedote 71/2013
27.11.2013, Helsinki

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaiset maahanmuuttajat kokevat...
...
Tiedot ja taidot riittäisivät vaativampiin tehtäviin

Maahanmuuttajat kohtaavat kuitenkin työelämässä myös epäkohtia. Monella tutkittavista koulutus ja työtehtävät eivät vastanneet toisiaan. Enemmistö arvioi, että omat tiedot ja taidot riittäisivät tämänhetkistä vaativampiinkin tehtäviin.

Ilmeisesti tässäkin tutkimuksessa kyvykkyyden arviointi perustui pelkkään itsearvioon. Muutama vuosi sitten julkaistiin vastaava tutkimus, jossa maahanmuuttajat arvioivat oman työkykynsä keskimäärin hyväksi. Tämän jälkeen päädyttiin julkisessa keskustelussa taivastelemaan, miksi tällaiset tutkimuksen mukaan työkykyiset maahanmuuttajat eivät saa töitä. Syrjinnästähän sen täytyi johtua.

Kukkisten maailmassa skeptinen suhtautuminen mamun sanaan on pahimman laatuista rasismia.  Mamuista kirjoittavat journalistit ovat etupäässä kukkiksia.