2013-11-21 HS: Syrjintä ja häirintä vaikeuttavat somalien kotoutumista Suomeen

[Aukusti Jylhä]

Syrjintä ja häirintä vaikeuttavat somalien kotoutumista Suomeen.

No niin, somalit. Nyt sitten vaan lopetatte sen kantaväestön syrjinnän ja häirinnän, niin ehkä joku teidät sitten uskaltaakin ottaa töihin. Ei kait nyt kukaan halua hommiinsa syrjivää ja häiritsevää (somalit kokemukseni mukaan) työntekijää.

[Rusinapulla]

Voi hyvät hyssykät sentään 

http://www.kiiltomato.net/marja-tiilikainen-arjen-islam-somalinaisten-elamaa-suomessa/

Tiilikaisen näkökulma naisten sairauteen ja terveyteen on erityisen mielenkiintoinen. Hän näkee naisen kantavan ruumiissaan kollektiivista kipua, johon sisältyy surua Somalian tilanteen, somalien Suomessa kokemien hankaluuksien, syrjinnän ja tuen puutteen vuoksi. Sairaus on myös hyväksytty tapa reagoida vaikeisiin asioihin. Jotkut naiset kuvailevat omia tai tuttujensa sairauksia kertomalla jatkuvasti vaivaavasta kivusta tai särystä, johon lääkärit eivät löydä selitystä. Monet heistä kertovat, ettei Somaliassa ollessa ollut koskaan vaivoja, ja arvelevat, että Suomen erilaiset olot ovat oireiden taustalla. Joidenkin haaveissa paluu kotimaahan parantaisi myös ruumiin vaivat.

Etenkin naisia vaivaavien sairauksien taustalla voivat olla myös saar-henget. Niitä karkotetaan ja lepytetään tilaisuuksissa, joihin kuuluu laulua, tanssia ja hyvää ruokaa. Rituaaliin osallistuvat eivät katso toimivansa islamin vastaisesti, vaikka saar-henget eivät kuulukaan viralliseen uskontoon. Seremonioista ei kuitenkaan pidetä suurta ääntä, koska jotkut paheksuvat niitä taikauskona. Tiilikainen pitää myös näitä naisten ruumiissaan kantamia henkiä muistona kotimaasta. Nuoremmat naiset eivät enää usko henkiin, vaan he selittävät vaivat mieluummin esimerkiksi stressin ja depression käsitteiden avulla.

Pitäisikö oikeasti kokeilla jos paluu Somaliaan poistaisi kivut ja vaivat?
Sellainen 15 000 hengen pilottiryhmä voisi lähteä ensin kokeilemaan terveysvaikutuksia.

[Faidros.]

^No no, onhan meillä Suomessakin ev.lut-saarnaajia, jotka esim.väittää saatanan pääsevän lääkkeiden avulla ruumiiseen.
Että kyllä täällä Suomessakin löytyy taikauskon ammattilaisia, somput eivät varmaan ole vielä löytäneet heitä?

[Roope2]

Lukioaikainen voimestelunopettajani ja isäni rintamakaveri Martti Leskinen opasti terveysopetuksen tunnilla, että naisen sukupuolielimeen liittyviä sanoja ei sivistynyt mies käytä ärsyynnyttyäänkään sanoissaan eikä kirjoituksissaan, joten en aloita tätä kommenttiani kahdella sanalla, joista toinen olisi  "Voihan".

Koska meillä on tehty akateemiset kriteerit  täyttävä tutkimus (vai olisiko jo aika), jossa vuokratalojen isännöitsijät, huoltomiehet, Kelan virkailijat, kuntien sossujen virkailijat, kuntienvuokra- asunto- ym. vastaavat, lääkärit ja sairaanhoitajat, erityisopettajat, koorinaattorit, jne. (=sata muuta virkaa), kertoisivat minkälainen olisi heidän elämänsä ja arvioisivat säästyisikö ja paljonko, jos heidän vastuumomentiltaan poistuisi tämä 1990-luvun alussa alkanut  tietyn ryhmän "kansainvaellus" ?

[Aukusti Jylhä]

Tuolta Rusinapullan linkistä poimittu:

Sen lisäksi, että vanhemmat pelkäävät lastensa joutuvan rasististen hyökkäysten kohteeksi, lapset oppivat koulussa ja kaveripiirissä aivan vääriä asioita ja joutuvat jatkuvasti alttiiksi vaarallisille vaikutteille.
...
Toisinaan nuoria lähetetään muihin maihin sukulaisten luo kasvatettaviksi, jos Suomen ympäristö tuntuu viettelevän nuorta liikaa.

Ja eiköhän se aika iso osa tuosta työttömyydestä johdu juuri tästä asenteesta, joka niin kovin tyypillinen tuntuu somaleilla olevan.

[niemi2]

Ihmisten siirtäminen ei siis poista ongelmia ja oma maa mustikka. Somaleilla on somaliassa parhaat oltavat ja mikä parasta, he voivat jälleenrakentaa maansa rauhan ja sovinnon sinetiksi kaiken suvaitsemattomuuden jälkeen.

Somalian hallitus on vedonnut useita kertoja somaleita palaamaan jälleenrakentamaan isiensä maata. Se on paljon hyödyllisempää kuin istuttaa täällä tyhjänpanttina.

Somaleilla kuten kaikilla muillakin eniten työllistymiseen vaikuttaa koulutus ja kokemus. Vailla näitä on kantiksenkin vaikea päästä töihin. Tiilikainen ulkoistaa syyt ulkopuolisille, jotta voi lobata lisää rahaa eri yhdistyksiin. Auttamisesta on tullut itsensä työllistämistä, ja kuka tutkija haluaa joutua työttömäksi.

Abdi Osman Horn Afrika Oy:stä palkkaa mamut ja kaikki, mutta laitostetuille ja tukiin tottuneille on vaikea selittää työnteon funktiota. Abdi Osman kertookin, että parhaat työntekijät tulevat juuri maahan tulleesta erästä, jota ei ole ehditty vielä laitostaa.

(http://www.hornafrik.fi/vartti_14_3_2012.jpg)

[niemi2]

Ihmisten siirtäminen ei siis ole ratkaisu globaaleihin ongelmiin tai poista ihmisten ongelmiin. Oma maa mustikka. Somaleilla on somaliassa parhaat oltavat ja mikä parasta, he voivat jälleenrakentaa maansa rauhan ja sovinnon sinetiksi kaiken suvaitsemattomuuden jälkeen.

Somalian hallitus on vedonnut useita kertoja somaleita palaamaan jälleenrakentamaan isiensä maata. Se on paljon hyödyllisempää kuin istuttaa täällä tyhjänpanttina.

Somaleilla kuten kaikilla muillakin eniten työllistymiseen vaikuttaa koulutus ja kokemus. Vailla näitä on kantiksenkin vaikea päästä töihin. Tiilikainen ulkoistaa syyt ulkopuolisille, jotta voi lobata lisää rahaa eri yhdistyksiin. Auttamisesta on tullut itsensä työllistämistä, ja kuka tutkija haluaa joutua työttömäksi.

Abdi Osman Horn Afrika Oy:stä palkkaa mamut ja kaikki, mutta laitostetuille ja tukiin tottuneille on vaikea selittää työnteon funktiota. Abdi Osman kertookin, että parhaat työntekijät tulevat juuri maahan tulleesta erästä, jota ei ole ehditty vielä laitostaa.

(http://www.hornafrik.fi/vartti_14_3_2012.jpg)

[Lahti-Saloranta]

Etenkin naisia vaivaavien sairauksien taustalla voivat olla myös saar-henget. Niitä karkotetaan ja lepytetään tilaisuuksissa, joihin kuuluu laulua, tanssia ja hyvää ruokaa. Rituaaliin osallistuvat eivät katso toimivansa islamin vastaisesti, vaikka saar-henget eivät kuulukaan viralliseen uskontoon.

Koskahan arkkipiispamme esittää että Jumalanpalvellukset korvataan Saar-henkien lepytysrituaaleilla.

[Juffe]

Raportissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että somalitaustaiset opiskelijat ovat aliedustettuja korkeammassa koulutuksessa.

Niin ovat miehetkin. Syrjintää?

[Rusinapulla]

Etenkin naisia vaivaavien sairauksien taustalla voivat olla myös saar-henget. Niitä karkotetaan ja lepytetään tilaisuuksissa, joihin kuuluu laulua, tanssia ja hyvää ruokaa. Rituaaliin osallistuvat eivät katso toimivansa islamin vastaisesti, vaikka saar-henget eivät kuulukaan viralliseen uskontoon.

Koskahan arkkipiispamme esittää että Jumalanpalvellukset korvataan Saar-henkien lepytysrituaaleilla.

Niin, nyt on paraikaa tämä pottunokkakantisten oma Saar aika, elikkäs pikkujoulut joissa on laulua, tanssia ja hyvää ruokaa.

[Venne]

Kohta somput vativat varmaan valtiolta parin tonnin kulttuurikoltturahaa, kuten toinen joitakin satoja vuosia parhaansa mukaan kotoutunut kulmahousuvähemmistö.

[Kemolitor]

Somalian hallitus on vedonnut useita kertoja somaleita palaamaan jälleenrakentamaan isiensä maata. Se on paljon hyödyllisempää kuin istuttaa täällä tyhjänpanttina.

OSF:n raportista löytyy tähänkin näkemys:

However, younger focus group participants felt stronger attachments to Finland and
doubted they could manage or want to live somewhere else

Epäilevät siis, etteivät edes pärjäisi missään muualla kuin Suomessa. Mikähän voisi olla se asia, joka on tehnyt heidät kykenemättömiksi pärjäämään missään muualla?

[Blanc73]

Somalikulttuuri vaikeuttaa somalien kotoutumista maailmaan. Tämä ongelma ei korjaannu kantavästöjä syyllistämällä.

Siinäpä se somalien perusongelma tiivistettynä. Kaikkien muitten pitää muuttua ja suvaita, somalien ei tarvitse kotoutua, me sopeudumme. 

[Toadie]

Mikä ihmeen häirintä? En ole nähnyt enkä kuullut...

Etkö lukenut alusta: somalit KOKEVAT. Ei siitä mitään todisteita tarvitse esittää. Somalit kokevat.

[Svart Lucia]

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta vastatakseni otsikkoon, niin selväähän se on että somaleitten harrastama häirintä ja syrjintä vaikeuttaa niitten kotoutumista. Meinaan ku normaalit, täysjärkiset ihmiset tuuppaa ärsyyntymään näitten savannien ihmisten ylimielisyydestä.

[CaptainNuiva]

OSF:n raportista löytyy tähänkin näkemys:

However, younger focus group participants felt stronger attachments to Finland and
doubted they could manage or want to live somewhere else

Epäilevät siis, etteivät edes pärjäisi missään muualla kuin Suomessa. Mikähän voisi olla se asia, joka on tehnyt heidät kykenemättömiksi pärjäämään missään muualla?

Taikaseinä.

[Roope]

Suomenkielinen tiivistelmä: Somalialaiset Helsingissä 21.11.2013 (pdf)

Identiteetti ja yhteenkuuluvuus
Tutkimuksen kohderyhmä on yhtä mieltä siitä, että Suomessa esiintyy voimakkaita kielteisiä
asenteita somalialaisia kohtaan. Tämä luo tunteen erilaisuudesta ja saattaa johtaa
poissulkemiseen laajemmasta yhteiskunnasta. Haastatellut kokivat että he tarvitsevat laajaa
somaliyhteisöä saavuttaakseen hyväksyntää ja vahvistaakseen yhteisöön kuulumisen tunnetta.
He kuvasivat kanssakäymistä valtaväestön kanssa tavanomaisesti kunnioittavaksi, mutta
rajoittuneeksi. Kanssakäyminen on kuitenkin johtanut joihinkin hankkeisiin, jotka ovat
edesauttaneet rakentamaan kestävämpiä ja merkityksellisempiä yhteyksiä ryhmien välillä.

Syrjintä ja häirintä
Vuonna 2009 tehdyssä EU-MIDIS:n, Euroopan unionin perusoikeusviraston vähemmistöjä ja
syrjintää koskevassa tutkimuksessa ilmeni, että kaikista maahanmuuttaja- ja etnisistä
ryhmistä somalialaiset Suomessa ovat kärsineet eniten syrjinnästä. Esimerkiksi kansallisessa
tutkimuksessa Suomen somalialaiset ilmoittivat häirinnästä ja syrjinnästä kadulla, kaupoissa,
poliisin taholta ja muissa paikoissa. Kohderyhmän mukaan nämä kokemukset lisäävät
eriytymisen ja epävarmuuden tunteita.

Taas viitataan tähän FRA:n huuhaakyselytutkimukseen, jonka mukaan Suomen somalit ovat kokeneet väkivaltaa ja sillä uhkailua enemmän kuin mikään muu eurooppalainen vähemmistö. Kyselyn tulosten perusteella Suomen somaleita vastaan tehtäisiin vuosittain peräti noin 8 000 rasistista pahoinpitelyä ja uhkausta. Tämä on tietysti täysin absurdi luku, mutta silti FRA:n uhritutkimuksen väitteet niellään sellaisinaan lainkaan kyseenalaistamatta.

Koulutus
Maahanmuuttajien määrä ja monimuotoisuus kouluissa lisääntyy. Somalialaiset ovat
suurimpia maahanmuuttajaryhmiä erityisesti päiväkodeissa ja peruskouluissa. Heidän
määränsä laskee kuitenkin ja korkeakouluissa on vain hyvin vähän somalitaustaisia.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että somalialaisten lasten koulumenestys on heikompi
kuin muiden oppilasryhmien. Tämä asia heijastui myös käsillä olevan tutkimuksen
aineistossa. Somaliankieliset vanhemmat kokivat, että heidän lapsiaan sijoitetaan suomea
toisena kielenä opiskeleviin ryhmiin riippumatta suomen kielen taidosta, ja vanhemmat
pelkäsivät, että tämä rajoittaa lasten jatkokoulutusmahdollisuuksia. Haastatteluissa tuli esiin
myös kokemuksia rasismista ja syrjinnästä kouluissa.

Työllisyys
Työllisyyteen liittyvät ongelmat olivat yksi tutkimukseen osallistuneiden somalitaustaisten
keskeisimpiä huolenaiheita. Näkemyksenä oli, että syrjintä vaikuttaa somalialaisten
työnsaantiin Suomessa. Tätä tulosta tukevat myös työllisyyttä käsittelevät tutkimukset. Naiset
kohtaavat työnhaussa erityisiä ongelmia, eivätkä heille suunnatut työllisyyspoliittiset
toimenpiteet ole osoittautuneet erityisen tuloksellisiksi. Työnsaantivaikeudet koettiin
suurimpana esteenä sille, että somalitaustaiset olisivat voineet tuntea itsensä kotoutuneiksi
suomalaiseen yhteiskuntaan. Riittämätön kielitaito on esteenä työnsaannille, mutta koettiin
myös, ettei erinomainenkaan kielitaito riitä takaamaan työn saantia.

Tutkimukset eivät tue sitä, että Suomen somaleiden työttömyys johtuisi merkittävästi syrjinnästä. Tutkimusten mukaan henkilökohtaiset ominaisuudet selittävät valtaosan kantaväestön ja maahanmuuttajien työttömyysasteen erosta.

Erinomainen kielitaito ei riitä takaamaan työn saantia, se on totta.

Asuminen
Helsingin kaupungin asuntopolitiikka on tuottanut hyviä tuloksia asuinalueiden
eriytymiskehityksen ennaltaehkäisyssä. Samalla kun Helsinki muuttuu monimuotoisemmaksi,
eri kaupunginosien väliset sosioekonomiset erot uhkaavat kuitenkin kasvaa.
Maahanmuuttajien asuttamisessa on noudatettu hajasijoittamisen strategiaa. Somalialaiset
tuntevat olonsa turvallisemmaksi alueilla, joissa he muodostavat suuremman ryhmän.
Kohderyhmän osallistujat raportoivat monenlaisia mielipiteitä asumistilanteestaan. Jotkut
olivat tyytyväisiä yhteisöllisyyteen, asuntojen laatuun ja palveluiden saatavuuteen, kun taas
toiset ilmaisivat huolensa rasistisista rikoksista ja eristäytyneisyydestä.

Kuinkahan tämä Helsingin kaupungin asuntopolitiikan tuloksellisuus on mitattu?

Turvallisuus
Haastateltujen mielipiteet jakautuivat koskien Helsingin yleistä turvallisuutta. Jotkut
kehuivat lähiöidensä turvallista ilmapiiriä, toiset taas mainitsivat poliisin rasistisen
profiloinnin ongelmana. Erityisesti naiset kertoivat toistuvasta häirinnästä kaduilla.
Tutkimukset osoittavat, että somalialaiset ilmoittavat harvoin rikoksista viranomaisille, ja
joissain tapauksissa kuvailtiin tilanteita, joissa poliisin ei kuvailtu käsitelleen rikostapauksia
asiaankuuluvasti.

FRA:n kyselytutkimus osoitti Suomen somalien osalta, että kyselyn tulokset eivät vastanneet poliisin tilastoja. Heitto on kertaluokkaa suurempi.

Osallistuminen ja kansalaisuus
Noin 40 prosenttia Suomessa asuvista somalialaisista on saanut Suomen kansalaisuuden. Eräs
haastateltu koki, että : "kansalaisuus ei usein muuta mitään, täällä katsotaan vain alkuperää".
Toisin sanoen kansalaistumisen merkitys jää usein vähäiseksi ajatellen integroitumista
yhteiskuntaan. Somalien osallisuutta on pyritty edistämään järjestöyhteistyöllä, ja Helsingissä
toimiikin monia somalijärjestöjä. Järjestöt hyötyisivät valmiuksiensa kehittämisestä ja
pyrkimyksistä yhdistää voimia yhteisten asioiden hyväksi. Kunnallisvaaleissa on ollut
somalitaustaisia ehdokkaita, ja viimeksi vuoden 2012 vaaleissa somalialainen naispuolinen
valtuutettu valittiin uudelleen Helsingin kaupunginvaltuustoon.

Kuitenkin kansalaisuuden saamisen helpottamista perusteltiin sisäministeriössä juuri integraation parantamisella.

Median rooli
Maahanmuuttajayhteisöt esiintyvät rajoitetusti mediassa, ja tutkimuksissa on ilmennyt
huolta, että somalialaisten edustus mediassa saattaa tuottaa stereotypioita. Tutkimukset ovat
osoittaneet, että mediahuomio kohdistuu usein negatiivisiin aiheisiin, kuten rikollisuuteen ja
konflikteihin, eikä maahanmuuttajien ääntä kuulla valtalehdistössä.

Somaleiden ääntä ei kuulla valtalehdistössä? Mediahuomio kiinnittyy negatiivisiin aiheisiin? Uskomatonta puppua. Suomessa ei taatusti ole mitään muuta 15 000 hengen yhteisöä, josta ei tehtäisi yhtä paljon ja yhtä tarkoituksellisen positiivisia juttuja valtamediaan. Somalin vakiopalsta löytyy niin Ylestä kuin Hesaristakin. Vaikka somaleiden osuus kaikista maahanmuuttajista on melko pieni, varsin usein maahanmuuttoseminaareissa esiintyy maahanmuuttajien edustajana juuri somali. Jos rasismijutut lasketaan negatiivisiksi, niin niitä kyllä riittää melkein joka päivälle.

Suositukset
On huomattava, että tutkimuksen kohderyhmän keskuudessa kokemukset jokapäiväisestä
elämästä Helsingissä vaihtelivat hyvin paljon. Jotkut kehuivat hiljaista ja turvallista
ympäristöä ja toiset kamppailivat eristäytyneisyyden ja työttömyyden kanssa. Kokemukset
vaihtelivat selvästi riippuen sukupuolesta ja sukupolvesta. Olisi kiinnitettävä huomiota toisen
sukupolven somalialaisiin Suomessa ja varmistettava, että he pystyvät tuntemaan kuuluvansa
Helsinkiin ja että heillä on samat menestymisen mahdollisuudet kuin kenellä tahansa muulla
Suomen väestöön kuuluvalla. Kotoutumisen edistämiseksi tehtyä työtä olisi laajentaa.
Kansalaisyhteiskunta on aktiivinen, mutta myös hyvin hajanainen.

1. Valtion, Helsingin kaupungin ja muiden viranomaisten tulisi lisätä tietoisuutta
osallisuuden parantamisen merkityksestä, suomalaisen yhteiskunnan
monimuotoistumisesta ja uusien identiteettien moninaisuudesta. Esimerkiksi
Helsingin kaupunki voisi koota julkisia ja yksityisiä tahoja edustavan työryhmän
arvioimaan ja laatimaan julkaisuja, verkkosivustoja, ilmoituksia ja muuta
kuvamateriaalia kaupungin hallinnolle ja muille julkisille toimijoille. Ryhmän tulisi
arvioida nykyisiä materiaaleja ja laatia ohjeistukset ja toimintatavat siitä, kuinka
Helsingin moni-ilmeisemmäksi muuttunutta väestöä kuvataan ja edistää näin
myönteistä kuvaa myös vähemmistöyhteisöistä.

2. Koulutuksen rooli on keskeinen mahdollisuuksien tarjoajana, ja edellytys sille, että
jokainen voi toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Laadukas koulutus on
vakauden ja sosiaalisen koheesion ehto. Tutkimustiedot viittaavat siihen, että
somalialaiset edistyvät heikommin koulutusurilla kuin muut väestöryhmät, varsinkin
korkea-asteen opinnoissa. Opetussektorin ja Helsingin kaupungin tulisi tutkia, mitkä
mahdolliset rakenteelliset syyt vaikuttavat somalialaisten alisuoriutumiseen
koulutusurilla. Tulisi tarjota räätälöityjä ratkaisuja kaikille niille väestöryhmille, joissa
nuoriso on aliedustettuna keski- ja korkea-asteen koulutuksessa, mikä puolestaan
mahdollistaisi jatko-opinnot ja etenemisen työelämään. Opinto-ohjauksen ja
tiedotuksen eri koulutusvaihtoehdoista ja niiden jatkopoluista oppilaille ja heidän
vanhemmilleen tulisi alkaa jo paljon ennen viimeistä peruskoululuokkaa.

3. Valtion työhallinnon tulisi kiinnittää erityistä huomiota niihin ryhmiin, jotka
kohtaavat erityishaasteita työmarkkinoilla. Tällä hetkellä Aluehallintoviraston, eli
AVI:n työturvallisuus- ja työterveysosastot seuraavat, kuinka syrjintää kieltävää lakia
noudatetaan työmarkkinoilla. Tämä tehtävä tulisi siirtää jollekin toiselle valtiolliselle
elimelle, joka pystyy takaamaan läheisemmän yhteistyön eri
maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.

1. Eli tuottaa propagandamateriaalia ja määrätä, millä tavoilla maahanmuuttajia saa kuvata?

2. Heikompi koulumenestys ei tarkoita samaa kuin alisuoriutuminen. Keski- ja korkea-asteen koulutuksen näennäinen aliedustus ei tarkoita ongelmaa. Tilastollisen edustavuuden korjaaminen on kokonaan väärä tavoite, ja johtaa väärille poluille myös käytettyjen keinojen suhteen. Maahanmuuttajien koulutuksen ensisijainen tavoite tulee aina olla työllistyminen. Korkeakoulutuksen voi hoitaa sitten myöhemmin, kun kieli on kunnolla hallussa, mikäli rahkeet riittävät normaaliin opiskeluun ilman räätälöityä vetoapua.

[Roope]

Several different research approaches were used to collect relevant data for this report,
including a review of relevant research and policy literature, focus group interviews and
interviews with stakeholders. The main body of data was collected in three months,
from the beginning of December through to the end of February 2013.

A total of 28 key stakeholder interviews were conducted, including nine national
government officials, seven community leaders, three city officials, three social workers,
three civil society actors, two teachers and one journalist (see Annex 2).

Raportti koottiin muun muassa näiden henkilöiden haastattelujen pohjalta:

Name Title Organisation
(Anonymous) Teacher School in Helsinki
Abdi, Abdulkadir M. Vice-Chair Finnish Somalia Network
Abib, Mukhtar Social supervisor Department of Social Services and Health Care, City of Helsinki
Abdulla, Zahra Councillor City of Helsinki
Ali, Hassan A. Chair Somaliland Association of Finland
Alitolppa-Niitamo, Anne Manager Multicultural Affairs, Family Federation of Finland
Atacocugu, Soile Community development worker Unit for Regional Work, City of Helsinki Department of Social Services and Health Care
Biaudet, Eva Ombudsman for Minorities Office of the Ombudsman for Minorities
Cortés Téllez, Mikko Senior Advisor Department for Cultural, Sport and Youth Policy, Ministry of Education and Culture
Forsander, Annika Director Immigration Affairs, City of Helsinki
Evwaraye, Ari Senior inspector Ministry of the Interior
Hammar, Sari Development coordinator Centre of Excellence on Social Welfare in the Helsinki Metropolitan Area (SOCCA)
Hashi, Wali Freelance journalist
Kajava, Maija Secretary Finland-Somalia Association 1987–1993, 1997–2008, Somali Forum for Progress Finland, 2010–present
Keskitalo, Päivi Senior officer Office of the Ombudsman for Minorities
Mankkinen, Tarja Director Internal Security Secretariat, Ministry of the Interior
Mannerström, Katja Teacher Vuosaari High School
Mohamed, Abdinasir Representative Islamic Society of Finland
Mohamed, Abdirazak S. Representative Helsinki Islamic Centre
Mohamed, Abdulkadir Imam Islamic Rahma Centre
Mohamed, Saido Advisor & Chair Finnish League for Human Rights & Finnish Somalia Network
Musse, Mohamud Executive Director Kanava Youth Association
Santaharju, Riku Researcher Finnish Immigration Service
Said, Arshe Chair Somali League of Finland
Stenman, Kristina Director Migration Department, Ministry of Employment and the Economy
Tanner, Arno Researcher Finnish Immigration Service
Välimäki-Adie, Seija Community development worker Unit for Regional Work, Department of Social Services and Health Care, City of Helsinki
Wrede, Georg Henrik Director Youth Division, Ministry of Education and Culture

[Maastamuuttaja]

Luotettava mokukoneisto kuulee luotettavien asiantuntijoiden näkemyksiä. Luottomedia julkaisee luotettavat tutkimustulokset.

Luotettava rahoitustaho palkitsee luotettavat osallistujat luottamusta lisäävin palkkioin.

Ihmisten välinen kanssakäyminen perustuu luottamukseen.

[Kalevi Aronen]

Syrjintä ja häirintä? Miten vuohipaimenen kokemuksella ymmärretään yleensä käsitteitä, jotka ovat kokemuspiirin ulkopuolella? Ei tietenkään mitenkään. Mutta joku auttaa näissä vaikeasti omaksuttavissa asioissa. Siis mokuttajat, hyysärit ja kukkikset.

Niinpä syrjintä ja häirintä merkitsee rahaa ja sitä kautta muonaa ja kattoa pään päälle. Sen voikin ymmärtää varsinkin jos vaikeissa asioissa autetaan. Mitä nk. kotoutukseen tulee, niin ei sillä ole muuta merkitystä, kuin että mainitut hyysärit, mokuttajat ja kukkikset saavat rahaa toimintaansa.

Mutta saadaanko tällä tavoin aikaan se että vuohipaimen oppii maan tavoille? Tuskin ja sillä ei ole edes merkitystä. Pääasia on että raha liikkuu ja käy pyydykseen.

[-gentilhommehki-]

http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutiset/somalit

Helsingin somalit arvostavat hyvää elämänlaatua
21.11.13

Helsingin somalit arvostavat hyvää elämänlaatua: haasteita löytyy erityisesti työllistymisessä ja koulutuksessa.

Tätä en todellakaan epäile yhtään.

[Kulttuurirealisti]

http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutiset/somalit

Helsingin somalit arvostavat hyvää elämänlaatua
21.11.13

Helsingin somalit arvostavat hyvää elämänlaatua: haasteita löytyy erityisesti työllistymisessä ja koulutuksessa.

Tätä en todellakaan epäile yhtään.

Tuossa on lehtikirjoituksen pätkä mamuista, jota ei ole aihetta epäillä.

[nurkkakuntalainen]

Ei somaleita, islamisteja ja vastaavia pidä kotouttaa Suomeen, vaan kotiuttaa alkuperäisiin kotimaihinsa.

Mikä ihmeen tarve joillakuilla on väkisin kotouttaa Suomeen somaleita, änkyrämuslimeita ja subsahara-afrikan väestöä? Ei vaan ymmärrä.

[Rouge]

Eräs havainto lappeen Rannasta:

Raportissa esitettiin 38 ehdotusta tilanteen parantamiseen, näistä 36 sisälsi yhteiskunnalisten toimijoiden, viranomaisten yms. toimenpiteitä joilla somalien asemaa voidaan parantaa, mukaan lukien positiivinen syrjinta opiskelu- ja työpaikoissa ja muuta vastaavaa laittomuutta.

Vain kahdessa kohdassa esitettiin itse somalivähemmistölle toimenpiteitä, näistäkin toinen koski median hyväksikäyttöä asian esiintuomiseen ja toisessa kehoitettiin ilmiantamaan rasisteja.

Toivoisin että maailmaa syleilevät tutkijat kuitenkin muistaisivat, että myös vähemmistöillä on velvollisuutensa integroitua yhteiskuntaan ja tehdä töitä asian eteen.

http://petrimkel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154472-somalit-helsingissa-tutkimus

[Dangr]

Jos koulutetut ja menestyneet nuoret muuttavat ulkomaille, niin ketkä ovat jääneet jäljelle? Kaupungilla taitaa näkyä somaleita edelleen...

[rölli2]

aamuteeveessä haastatellun husun mielstä somalinuoret eivät mene lukioon koska opettajat eivät kannusta heitä vaan suosittelevat ammattikoulua. öhöm. sellaista kuin ammattikoulu ei ole enää se on ammattiopisto. opistotasoiseen koulutukseen vaaditaan jonkinmoinen peruskoulutodistus. ei sinne ihan kuka tahansa pääse. ei ole opettajan vika jos jollekin ei tieto uppoa päähän eikä homma kiinnosta

[Roope]

En taida jaksaa raporttia puoliväliä pidemmälle. Jankutus rasismista ja syrjinnästä on jotain uskomatonta.

What most affected participants' sense of not belonging to Finland was the negative
attitudes they encountered in Finnish society and the fact that they felt discriminated
against everywhere: in education, employment, and social and health care .

Opettaja syrjii ja rasismoi, kun ei anna tarpeeksi hyviä arvosanoja, ei maanittele tarpeeksi somaleita jatko-opintoihin tai kieltää koulutunnin aikana rukoilemisen.

However, as Table 6
shows, the situation of Somalis in compulsory education is a concern. Somalis are
about 10 per cent of the immigrant population in general secondary schools. Native
Somali speakers make up only about 7 per cent of those in vocational training, 2 per
cent of the immigrant students in the polytechnics, and no single Somali speaker is
reported in university education in the region.

Raportissa käydään ensin ihan asiallisesti läpi tutkimustulokset, joiden mukaan maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttaa ennen kaikkea talouden suhdanteet, kielitaito, koulutus, kokemus ja kontaktit. Sitten jotain nyrjähtää, ja raportissa todetaan ykskantaan, että tästä huolimatta "Open Society Foundationin data viittaa siihen", että Suomen somaleiden työllistymismahdollisuuksiin vaikuttaa kuitenkin ennen kaikkea "kielteiset asenteet ja syrjintä". Jaa, että mikä "data"? No, Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Annika Forsanderin ja somaleiden haastattelut.

According to Annika
Forsander, the City of Helsinki's director of immigration affairs:
I think that in Finland compared to England, Canada, I don't know about other
Nordic countries, but Somalis are suffering a lot from discrimination in the
labour market. If you look at the educational level, and I've looked at those very
carefully, in my previous research, there are so many Somalis who have done
their secondary or even university education in Finland, excellent capabilities,
lots of youngsters coming into the labour market, still their position is low, I
mean there has to be an element of xenophobia here.

A number of studies support this conclusion. As Table 12 illustrates, a 2001 study
found that among immigrant groups applying for jobs in Finland, Somalis experienced
the most discrimination due to their ethnic background. Eighty-one per cent of the
Somalis interviewed reported that they were discriminated against in the recruitment
process, while the proportion among all immigrant groups was 50 per cent. Another
study found that in 2002 Somalis were the most discriminated group in the
recruitment process in the labour market. In this study, 72 per cent of Somalis
perceived recruitment discrimination in the labour market. The 2009 Eurobarometer
survey showed that 72 per cent of respondents considered that discrimination based on
ethnicity was widespread in Finland. Again, although the figure is much less
compared with the findings of the previous studies, Somalis appear to be the most
affected ethnic group; 41 per cent of Somalis claim that they encountered
discrimination when applying for jobs in the past five years.

OSF:n raportin koonnut Marja Tiilikainen siis katsoo, että asenne- ja uhritutkimukset kumoavat mennen tullen työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä tehtyjen oikeiden tutkimusten tulokset.

[Rändöm]

However, as Table 6
shows, the situation of Somalis in compulsory education is a concern. Somalis are
about 10 per cent of the immigrant population in general secondary schools. Native
Somali speakers make up only about 7 per cent of those in vocational training, 2 per
cent of the immigrant students in the polytechnics, and no single Somali speaker is
reported in university education in the region.

Mistä alueesta tässä on kyse? Pääkaupunkiseutu? Koko Suomi? Oli miten oli, tuo kertoo todella karua kieltä somaleista. Olen tosin kerran nähnyt Helsingin yliopistolla tytön, joka ainakin ulkonäkönsä perusteella vaikutti kovasti somalilta. Muistaakseni hän osallistui erään kurssin ensimmäiselle luennolle ja tiedusteli tuleeko kurssi sisältämään myös ei-länsimaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Luennoitsijan vastaus oli ei, ja seuraavalla luennolla en kyseistä tyttöä enää nähnyt, heh. Kenties hän oli avoimen yliopiston opiskelija? 

[Roope]

Mistä alueesta tässä on kyse? Pääkaupunkiseutu? Koko Suomi?

Taulukossa erikseen pääkaupunkiseutu ja Helsinki (s. 52).

Total university students 59,070 45,900
Finnish                   50,315 39,158
Swedish                    4,477  3,732
Language other than Finnish or Swedish 4,278  3,010
Somali                         0      0

[Rusinapulla]

Nolla yliopisto-opiskelijaa!
Voidaanko tästä vetää jonkinlaiset geneettiset yhtäläisyysmerkit adjektiiveihin laiskat, tyhmät ja saamattomat?
Ei kai sentään, rasismia kaikki!