2013-11-10 Etelä-Suomen Sanomat: Kansalaiset säästäisivät maahanmuutosta

[LW]

Tuo lause ansaitsee huomiota muutenkin. Todellista sanahelinää. Ensinnäkin aktiivisista kotouttamistoimista seuraa automaattista kotoutumisen helpotusta. Mitäs ihmeen automaatiota se muka on?

Anu, kuten muutkin asiantuntijat, on tottunut maailmaan jossa rahalla saa tuloksia. Kun investoidaan infraan, rakentuu teitä ja ratakiskoja. Kun käytetään rahaa peruskoulutukseen, Suomi hohtaa PISA-tutkimuksissa. Jopa nollatutkimuksia vääntävä asiantuntija tuottaa sen paperinipun ja Powerpoint-esityksen, kun hänelle siitä maksetaan. Miksipä kotoutuminen ei siis toimisi ihan samalla tavalla kuin kaikki muukin? Ihmisethän ovat periaatteessa ihan samanlaisia kaikkialla, ja kyllähän asiantuntija itsekin teki parhaansa sopeutuakseen vetäessään sen työkeikkansa ulkomailla.

Kielikursseilla ja mahdollisesti joillain muillakin toimilla on toki omaehtoista kotoutumista tukeva vaikutus, ja siinä mielessä on parempi rajoittaa erityistarpeita omaavien mamujen määrää kuin kulutusta per capita. Tuossa nyt muutenkin on jonkun poliittisen kompromissin ainekset, mistä voi olla jotain iloa kunhan Helvetti jäätyy ja demograafiset vallankumoukselliset myöntävät, että ehkä sellaiseen pitäisi suostua. Kukaan täysijärkinen ei tietenkään halua Ruotsin tilannetta, missä valtio upottaa kotouttamiseen isot rahat, mutta se vähäkin potentiaalinen vaikutus häviää, kun se jaetaan niin ison parven kesken.

[timouti]

–  Kun hoidamme alkuvaiheen kotouttamisen hyvin ja satsaamme siihen tarpeeksi, se automaattisesti helpottaa kotoutumista ja toisaalta sitä, että he pääsevät paremmin yhteiskuntaan kiinni, perustelee Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen.

Liitosta muistutetaan myös, että maahanmuuttajapalveluista nipistämisellä olisi hyvin pieni vaikutus miljardisäästöihin valmistautuvien kuntien talouteen.

Tässä on epäselvää, kuka on vastannut mihin ja mitä. Voi olla, että kansa tarkoittaa kaikkia kuluja, mitä maahanmuuttajista tulee: asuminen, koulutus, terveydenhoito, eläminen. Koko tästä turhasta menoerästä oltaisiin valmiita luopumaan.

Kuntaliitto on nokkelasti keksinyt, että erityisiä kuluja maahanmuuttajista tulee vain alkuvaiheessa, kun heille tarjotaan kotoutumistukea. Sen jälkeen maahanmuuttajat ovat samassa asemassa muitten kuntalaisten kanssa, käytännössä usein kuitenkin vain kuluerä ja tukien nostajia. Päivähoidot, koulut ja muut "ilmaispalvelut" pitää tarjota mamuperheelle, vaikka se ei koskaan tekisi mitään tuottavaa ja maksaisi takaisin.

Sekin on kuntaliitolta unohtunut, että kunnille ei tule kuluja juuri alkuvaiheen kotouttamisesta, koska valtio maksaa sen. Siksi on totta, että " maahanmuuttajapalveluista nipistämisellä olisi hyvin pieni vaikutus miljardisäästöihin valmistautuvien kuntien talouteen", jos puhutaan vain alkuvaiheen kotouttamisen kuluista.

[alussaolisana]

Anu hei. Kuten tiedämme, on kielenopetus kotouttamistoimenpiteiden kivijalka. Mä voin kuitenkin kertoa sinulle totuuden, että vain vähemmistö suomenkielen kursseille osallistuvista oikeasti paneutuu opintoihinsa ja oppii kielen. Loput ovat paikalla viettämässä aikaa ja varmistamassa tukien saannin. Näin maahanmuuttajan miehenä ja ammatin puolesta maahanmuuttajien kanssa työtä tekevänä satun tietämään tämän. Tämä ei rahalla parane. Se voi parantua vain oikeilla pakotteilla ja epäilenpä ettei paljoa niilläkään. Vaimoni on joskus todennut osuvasti tästä maahanmuuttosirkuksesta, että "Ovatko suomalaiset todella näin naiveja?".

Jos taas maahanmuuttajien Suomessa syntyneet  tai pienenä maahan tulleet lapset eivät sopeudu itsestään, on jotakin jo lähtökohtaisesti niin pielessä, että kannattaisi todeta tosiasia, että taidettiin ottaa vääriä ihmisiä. Ketkäpä ne muuten Suomessa syrjäytyy nykyään? Olisko juuri maahanmuuttajien lapset?

Olen toiminut elämässäni myös opettajana. Sattumoisin juuri eilen näin entisen työkaverin eräältä yläasteelta. Kertoipa hassun sattumuksen, kun koulun islamin opettajalta oli unohtunut papereita kopiokoneeseen. Läpysköissä kerrottiin muslimioppilaille, että muslimin EI tule ottaa itselleen eimuslimiystäviä. Alkaako aueta?

[Maastamuuttaja]

Kansalaiset vs. asiantuntijat. Jälkimmäiset eivät varsinaisesti kuulu kansalaisiin näissä mielipidemittauksissa. Heidän vaikutusvaltansa on kuitenkin suurempi kuin terve demokratia edellyttäisi.

Kansanedustajat luottavat "asiantuntijoihin" aivan liikaa. Osin se johtuu ehkä mukavuudenhalusta, osin taas tietämättömyydestä.

Kun katsoo lainsäätäjiemme eri yhteyksissä kuulemien "puolueettomien asiantuntijoiden" luetteloja ei voi olla kauhistumatta niiden yksipuolista poliittista suuntautumista. Esimerkiksi useiden poliittisesti värittyneiden kansalaisjärjestöjen (valtiorahoitteistenkin) edustajat kelpaavat muitta mutkitta "asiantuntijoiksi".  Muodollisesti järjestöt esiintyvät puolueettomina, mutta nojaavat voimakkaasti vasemmalle. Vasemmiston kannatuksen hiipuessa epäsuhta käy yhä ilmeisemmäksi.

Erityisen näkyvää tämä on ihmisoikeus -ja maahanmuuttolainsäädännön alueilla. Ylikorostunut ihmisystävällisyys hamuaa giljotiineja. 

[cassius ali]

Kun hoidamme alkuvaiheen kotouttamisen hyvin ja satsaamme siihen tarpeeksi, se automaattisesti helpottaa kotoutumista ja toisaalta sitä, että he pääsevät paremmin yhteiskuntaan kiinni, perustelee Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen.

Yksi kuluneen vuoden hauskimmista ja typerimmistä puppulauseista on nähnyt päivänvalonsa. Me hoidamme kotoutumisen, jotta heillä olisi helpompi kotoutua? GTFO!!!!

Tuo lause ansaitsee huomiota muutenkin. Todellista sanahelinää. Ensinnäkin aktiivisista kotouttamistoimista seuraa automaattista kotoutumisen helpotusta. Mitäs ihmeen automaatiota se muka on? Toisekseen seurauksena on helpottonutta kotoutumista ja paremmin yhteiskuntaan kiinni pääsemistä. Eikö nuo nyt ole tismalleen sama asia eri termein?
Pahasti kolisee tyhjyyttä Anun lausunnot ja luultavasti myös hänen asiantuntemuksensa. Mutta Anu oli tietysti pakkoraossa, kun kansa oli väärää mieltä, jotain oli pakko sanoa.

"Pääsevät yhteiskuntaan kiinni" !!??

Onko tämä Anun lause harkittu vai freudilainen lipsahdus ?

Nimittäin kaikein kamottavinta tässä mahanmuuttomokutuksen ja avointen ovien politiikassa on, että juuri se porukka, mitä tänne kaikkein vähiten haluttaisiin ovat kerran Suomen kamaralle astuttuaan loppuikänsä yhteiskunnassa kiinni kuin paska rattaassa, kuin iilimato hevosessa,  kuin lapamato Toivossa.

Kuppaavat ja imevät niinkauan kuin ikinä pystyvät, eikä mikään voima maailmassa saa heitä vapaaehtoisesti irtautumaan elatusisännästään.

Pakkokeinojakin on jo kokeiltu, mutta ei sekään näytä nykysuomen höpönassuilta onnistuvan. Takaisin vaan on tultu kakkaa nyrkeissä taikka puoli koneellista uusia perheenjäseniä mukana silmämunat ja hampaat innokkuutta välkkyen.

[Venne]

http://kaks.fi/node/6773

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Ilmapuntari10_2013.pdf
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=89275.0;attach=29445;image)

Josta STT tarkan totuudenmukaisesti toteaa:

Kansalaisten niukka enemmistö laittaisi kuntatehtävistä maahanmuuttajien palvelut säästökuurille

4 % on sitä mieltä, että maahanmuuttajien palveluja lisättävä. Ne 4 % lienevät nämä asiantuntijat, joiden työpaikat rahoitetaan tältä momentilta.

[maltti on valttia]

  ...Maahanmuuttoa on lisättävä, kymmenen tuhatta joka vuosi, pelastaa Suomen. Kertoi Himanen.
   ...Asiantuntijoiden mielestä kulut maahanmuuttajista on pienet, niistä ei kannata säästää.


  "Asiantuntijan" lausunto tarvitaan vain, jos kansa on väärässä.

   

[Roope]

STT:n uutisen laajempi versio:

Suomalaiset säästäisivät maahanmuutosta

Suomalaiset ovat nihkeitä leikkaamaan kuntien voimavaroja, eivätkä kansalaisten esittämät säästökohteet toisi helpotusta kuntien talousahdinkoon.

Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä kyselytutkimuksessa suomalaisilta muun muassa kysyttiin, mistä kuntapalveluista he olisivat valmiita tinkimään ja mille kuntien tehtäville he soisivat lisää rahaa.

Maahanmuutto oli ainoa ala, jonka rahoituksesta niukka enemmistö suostuisi tinkimään. Kulttuuripalveluista nipistäisi vajaat 40 prosenttia vastaajista, kansalaisopistoista joka neljäs.

– Oi voi. Kansalaisten mielipiteet ovat toki arvokkaita, mutta valitettavasti näiden asioiden säästövaikutus olisi minimaalinen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, kun kuulee tutkimustuloksesta.

[...]

– Kun hoidamme alkuvaiheen kotouttamisen hyvin ja satsaamme siihen tarpeeksi, se automaattisesti helpottaa kotoutumista ja toisaalta sitä, että he pääsevät paremmin yhteiskuntaan kiinni, liiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen perustelee.

Ajatuksena siis on, että jos esimerkiksi kiintiöpakolaiset pääsevät oppimaan täkäläistä kieltä ja kulttuuria, he työllistyvät helpommin eivätkä syrjäydy tai ajaudu tukikierteeseen.

– Meiltä kysytään tätä hirveän usein, että kuinka paljon maahanmuuttaja nyt maksaa. Siihen on kuitenkin vaikeaa vastata yksiselitteisesti, koska maahanmuuttajien tilanteet ovat niin erilaisia, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen.

Hän sanoo, että vaikka maahanmuutosta voi syntyä ensin kustannuksia, se maksaa itsensä takaisin, jos maahanmuuttaja työllistyy ja alkaa maksaa veroja.

[...]

– Tällä hetkellä korkein veroprosentti on Mänttä-Vilppulassa, 22. Se tullaan varmasti ylittämään. Veikkaan, että nyt 22,5 tulee olemaan korkein prosentti, Kietäväinen sanoo.

Kunnallisalan kehittämissäätiö teetti tutkimuksen TNS Gallupilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 158 lokakuussa, ja tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Turun Sanomat/STT 10.1.2013

Työ- ja elinkeinoministeriön Hämäläinen tietää, että maahanmuuttajien tilanteet ovat niin erilaisia, ettei pysty yksiselitteisesti vastaamaan, kuinka paljon maahanmuuttaja maksaa. Silti hän väittää, että maahanmuuton aiheuttamat kustannukset saadaan takaisin verojen kautta, kunhan maahanmuuttaja työllistyy. On ihan arkijärjellä selvää, että tämä ei voi pitää paikkaansa kaikkien osalta, jos työllistyvien osuus on pieni, työura lyhyt, palkka pieni ja käytetyt palvelut keskimääräistä kalliimpia.

On kaksi selvästi toisistaan poikkeavaa maahanmuuttajien ryhmää, jotka kuitenkin mielellään niputetaan yhteen. On koulutetut, kielitaitoiset, tyypillisesti länsimaiset ammattilaiset, jotka eivät juuri tunne tarvitsevansa kotouttamis- tai muita palveluita, mutta ovat nettoveronmaksajia alusta lähtien. Sitten on kouluttamattomat, kielitaidottomat, tyypillisesti ei-länsimaiset maahanmuuttajat, jotka ovat erilaisten kotouttamis-, koulutus- ja työllistämistoimenpiteiden kohteena kymmeniäkin vuosia, eivätkä välttämättä nouse vuosien työttömyyden jälkeen työllistyessäänkään nettomaksajiksi.

Ei luulisi olevan ylivoimaista selvittää, kuinka paljon näiden erilaisten maahanmuuttajaryhmien edustajat maksavat ja tuottavat elinaikanaan, kun tällaisia laskelmia on tehty muissakin maissa.

[John Doe]

"– Meiltä kysytään tätä hirveän usein, että kuinka paljon maahanmuuttaja nyt maksaa. Siihen on kuitenkin vaikeaa vastata yksiselitteisesti, koska maahanmuuttajien tilanteet ovat niin erilaisia, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen."

Kuussa käytiin yli 40 vuotta sitten ja laskua hoisi/auttoi tietokone, jonka tehon hakkaavat äläypuhelimet satakertaisesti, mutta maahanmuuton hintaa ei kyetä (uskalleta) kertoa.

"Hän sanoo, että vaikka maahanmuutosta voi syntyä ensin kustannuksia, se maksaa itsensä takaisin, jos maahanmuuttaja työllistyy ja alkaa maksaa veroja."

Eikö niitä tänne roudata työvoimapulan takia niin luulisi että kaikki työllistyvät heti ja alkavat maksamaan veroja.

[Aukusti Jylhä]

Kyllä tämän tutkimuksen perusteella olisi todellakin tärkeää saada ne laskelmat mamujen hyysäyksestä pöytään. Jos tämmöisen laskutoimituksen joku joskus saisi selvitettyä, ja vieläpä siitä joku uutisen kirjoittaisi, niin mitkäköhän olisivat vastaavan kyselyn tulokset silloin. Epäilisin tuon neljän prosentin pysyvän ennallaan, mutta loput 96% varmaankin varsin nuivasti vastailisivat.

Eli PS-edustajat vaan kyselemään niitä kustannuslaskelmia uudestaan ja uudestaan, kiitos. Siksi olen teille ääneni antanut, ja se ääni kyllä arvioidaan uudelleen jos ei ala mitään todella kovia liikkeitä tapahtumaan. Joku tolkku nyt, hei, jooko.

[Titus]

TV:ssä tuli juuri juttu ( http://yle.fi/ohjelmat/2406757 ) jossa pystyttiin pennilleen laskemaan
vammaisen hinta ja tuottavuus/kustannus yhteiskunnalle. Herää jälleen kysymys miksei mamuista rupea jo
kustannuksia löytymään ? Summat paisuneet niin suuriksi, ettei enää uskalleta ?

Olin kuulevinani, että jos 10% näistä 90000:sta vajaalla työkunnolla työelämän ulkopuolella
olevista pääsisi töihin, säästö olisi noin 20k€ kpl eli 180 miljoonaa €/vuosi
(täytyy tarkastaa kunhan tulee nettikatseluun)...

Mamujen kohdalla puhutaan heti kättelyssä miljardien kuluista.

Ylen juttu ohjelmasta:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/63976-yle-suomessa-90-000-ihmisen-kayttamaton-reservi-vedetaan-matto-jalkojen-alta

[Venne]

Kuntaliiton Timo Kietäväinen tietää, että säästö jää minimaaliseks(oletuksena ilmeisesti, että kulut ovat pienet). TEMin Sonja Hämäläinen puolestaan sanoo, ettei kulujen suuruutta voida tietää. Jos kuluja ei voida selvittää, koko mamu virkakoneisto voitaisiin lopettaa. Jos aikaiseksi saadaan vaan huhaakyselyjä ilman tietoa kustannusvaikutuksista, miten tätä maata johdetaan? Tässä ois vaihtoehdot, euromääräisesti ei hajuakaan, mitä maksaa tai tuottaa, mut sanokaa vaan, että talouskasvu korjaa budjettivajeen..