Monikulttuuriset urheilijat yhteiskunnallisen identiteettityön välikappaleina

[Saippuakupla]

Törmäsin tänä vuonna julkaistuun nuorisotutkijoiden pamflettiin, josta luonnollisesti löytyi rasismin kauhistelua.

[...]

Tämän pamfletin kirjoituksissa nostetaan esiin erilaisia nuorten liikuntaan liittyviä rakenteellisia epäkohtia. Esimerkiksi koulun jäykät toimintarakenteet ja oma-aloitteisuutta vieroksuva mentaliteetti, reuna-alueiden vähäiset tai olemattomat harrastusmahdollisuudet, resursoinnin epäsuhdat, nuorten sosiaaliseen taustaan liittyvät tekijät ja rasismi ovat tekemässä liikunta- ja urheilutoiminnasta samalla tavalla polarisoitunutta kuin muistakin elämän toimintakentistä. Kirjoittajat ehdottavat ratkaisuiksi yhteiskunnan liikuntavastuuta, uutta urheilukulttuuria, nuorten osallisuuden tukemista ja kriittisyyttä suureellisten visioiden edessä.

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/liikuntapamfletti2013.pdf

Helena Huhta
Monikulttuuriset urheilijat yhteiskunnallisen identiteettityön välikappaleina

Suomalaista huippu-urheilua ollaan muokkaamassa uuteen uskoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama urheilun asiantuntijoista koostuva Huippu-urheilun muutosryhmä julkisti joulukuussa 2012 loppuraporttinsa, jonka tarkoitus on toimia suunnannäyttäjänä Suomen huippu-urheilun tulevaisuudelle. Raportin sisältö on saanut kahtalaisen vastaanoton. Yksi aihe, jota keskustelussa ei ole nostettu esille, on se, miten raportissa huomioidaan monikulttuuriset urheilijat. Ei nimittäin mitenkään. Huippu-urheilun eettisyyttä ja rehellisyyttä käsiteltäessä todetaan, että niihin sisältyy rasismin vastustaminen, siinä kaikki.

Monikulttuurisissa urheilijoissa piilee kuitenkin mahdollisuus, joka tarjoaa urheiluliikkeelle tilaisuuden osallistua laajempaan yhteiskunnalliseen identiteettityöhön, joka on väistämätön väestörakenteemme muutoksen edessä. Julkisessa keskustelussa maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskysymykset virittyvät usein erilaisten ongelmien ja ääri-ilmiöiden kautta. Monikulttuuriset huippu-urheilijat taas ovat esimerkkejä onnistumisista ja menestyksestä. Mitä voisimme siis oppia näistä mallitarinoista?

[...]

Rasismista yhteenkuuluvuuteen

Yksi teema, jota on mahdotonta ohittaa monikulttuurisista urheilijoista puhuttaessa, on rasismi. Rasismikokemukset vaihtelevat haastattelemiemme huippu-urheilijoiden kesken huomattavasti, ja useimmiten rasismia on kohdattu enemmän alemmilla sarjatasoilla kuin varsinaisesti huipulla. Yleisimpiä ovat joukkueurheilijoiden rasismikokemukset toisilla paikkakunnilla pelatuissa vieraspeleissä, joissa sekä vastapelaajat että heidän yleisönsä ovat huudelleet rasistisesti ja käyttäytyneet vihamielisesti. Herättelevällä tavalla kiinnostavaa on, että rasismia ei ole ollut tapana käsitellä valmentajan tai seuran aloitteesta. Tässä mielessä monet urheilijat olivat jääneet asian kanssa yksin.

Toisaalta uskoa urheiluliikkeeseen luovat tarinat monikulttuuristen nuorten joukkuekavereista ja heidän vanhemmistaan, jotka ovat omatoimisesti puuttuneet rasistiseen käytökseen. Rasismin vastustaminen tulisikin mieltää paitsi lajiliittojen ja urheilun kattojärjestöjen, myös jokaisen urheilijan, katsojan, valmentajan, tuomarin ja joukkueen tehtäväksi.

Vuoden 2010 Saksan jalkapallomaajoukkueen 23 pelaajasta 11 oli taustaltaan monikulttuurisia. Tällöin jalkapallofanina tunnettu Saksan liittokansleri Angela Merkel nosti joukkueen esille mallina Saksan integraatiolle. Tavasta, jolla jalkapallo on yhdistänyt kansan eri osia, on Saksassa kirjoitettu paljon. Jo joitakin vuosia aiemmin maailmanmestaruuskisoissa Saksan turkkilaiset samaistuivat turkkilaispelaajien kautta Saksan maajoukkueeseen ja juhlivat joukkueen voittoja yhdessä kantasaksalaisten kanssa. Urheilulla voi siis olla vakavasti otettavia vaikutuksia paitsi yksilön, myös laajemmin yhteiskunnan näkökulmasta. Samoin kuin urheilulla voi olla olennainen merkitys nuoren urheilijan kulttuuriselle identiteetille ja kuulumiselle yhteiskuntaan, urheilulla voi olla merkittävä paikka suomalaisen identiteetin päivittymisessä ja avautumisessa.

[...]

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/liikuntapamfletti2013.pdf

Ohessa lainaus Huhdan tekstistä (s. 34-37), loput linkin kautta.