2013-10-02 Yle Tehotuotanto tappaa journalismin

[Ink Visitor]

Huolellisen uutistyön laiminlyöminen uhkaa mediayrityksiä, väittää median muutosta tutkinut toimittaja Timo Hytönen. Sen sijaan itse uutisella ei ole hätäpäivää.

Journalismi ei ole Suomessa kriisissä, mutta voi kohta olla, mikäli mediayhtiöt unohtavat perusasiat. Näin väittää uutisjournalismin muutoksesta lauantaina väittelevä toimittaja Timo Hytönen.

- Uutisten tarjonta, saatavuus ja ihmisten halu seurata uutisia ei ole vähentynyt pikemminkin päinvastoin. Mutta kriisin mahdollisuus on olemassa, jos mediayrityksissä ei uskota siihen, että uutisia kannattaa tehdä ja tehdä antaumuksella. Eli jos unohdetaan se, että uutinen on perusruisleipä, josta media elää, niin sitten voi käydä huonosti, Hytönen muotoilee.

Hytönen tutki väitöstutkimuksessaan uutisjournalismia ja sen muutosta parinkymmenen vuoden aikana Yleisradion alueellisissa uutisissa. Tuona aikana uutinen itsessään ei ole muuttunut.

- Itse asiassa uutisen perustehtävä on ei ole juuri muuttunut niistä ajoista, kun uutinen syntyi. Suomen ensimmäinen uutinen julkaistiin 1700-luvun loppupuolella Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo -lehdessä ja se käsitteli muistaakseni maan sortumaa Aurajoen suistossa, Hytönen huomauttaa.

Lukijasta tekijä

Uutisjournalismin merkittävin muutos on tapahtunut median ja yleisön suhteessa. Siinä missä yleisö aiemmin vain kulutti ja luki uutisia, nyt yleisö osallistuu. Tämä pitäisi ottaa huomioon myös uutistyössä, toteaa Timo Hytönen.

- Yleisö on alkanut aktivoitua. Se kommentoi uutisia, keskustelee, jatkojalostaa uutisia kokonaan uusiin muotoihin ja sisältöihin. Ja tähän journalismin on lähdettävä mukaan eli löydettävä yleisöstä se kumppani, joka ei pelkästään seuraa uutisia vaan on yhdessä tekemässä ja valikoimassa aiheita, muokkaamassa uutisen näkökulmia ja sanomassa, että tämä asia on uutisen arvoinen. Eli kun tehdään uutisia, täytyy ymmärtää, että yleisö toimii eri tavalla kuin 1980- tai 1990-luvulla.

Yleisö myös vaatii uutistyöltä entistä enemmän avoimuutta. Sen lisäksi että yleisö osallistuu, yleisö valvoo.

- Palaute tulee nopeasti, yleisö korjaa uutista paljon nopeammin kuin mihin on totuttu. Tähän vuoropuheluun journalistien on vain totuttava.

Nopeus ei oikeuta hutilointia
Samaan aikaan, kun toimittajien työn tarkkailu on lisääntynyt, riski virheisiin on kasvanut. Syynä tähän on teknologian ja erityisesti internetin mukanaan tuomat uudet vaatimukset. Internet on mahdollistanut paitsi yleisön osallistumisen myös nopeuttanut tiedonvälitystä.

- Toimittajat itse ovat sitä mieltä, että verkkouutisoinnissa tapahtuu enemmän virheitä kuin radio- tai televisiouutisissa. Tässä ammattikunnalla on ryhdistäytymisen paikka, Timo Hytönen toteaa.

Ovatko toimittajat nyt laiskempia kuin aiemmin?

- 20 vuoden toimittajakokemuksella täytyy sanoa, että tämän syytteen olen kuullut jo ennen kuin toimittajat edes olivat internetissä. Mutta toimittaja, joka ei tutustu aiheeseen huolella, tarkista lähteitä tai käy läpi sitä, miksi ihmiset puhuvat tietyllä tavalla eli ole lähdekriittinen, on laiska. Sehän on selvä. Mutta mikään väline sinänsä, verkko tai joku muu, ei oikeuta laiskuuteen.

Hytönen uskoo, ettei journalismia voi tuottaa niin sanotusti tehotuotantona.

- Journalismi säilyy tulevaisuudessakin henkisenä käsityöläisyytenä. Sisältöjä monistetaan useisiin eri kanaviin eli siinä mielessä voidaan puhua tehotuotannosta. Mutta tehotuotanto ei ole sisällön kannalta paras vaihtoehto eli sitä kannattaisi harkita. Paras tarina syntyy toisilla periaatteilla.

http://yle.fi/uutiset/tehotuotanto_tappaa_journalismin/6860627

FL Timo Hytösen journalistiikan väitöskirja "Uutinen syntyy uudelleen. Uutinen ja uutisjournalismi monimediaisessa toimintaympäristössä – tapauksena Yleisradion alueelliset uutiset" tarkastetaan lauantaina 6.10.2013 Jyväskylän yliopistossa.

[nollatoleranssi]

Journalismista jos ottaisi poliitikan pois, niin siitä tulisi nopeastikin "tehdastyötä", koska samat uutiset ne ovat kyseessä joka mediassa.

Kansanedustajat huolestuivat lehdistön alamäestä

YLE on myös omalta osaltaan ollut alas ajamassa muita mediataloja rahoitusosuudellaan. Mutta myös hitaus uusien tekniikkojen oppimisessa lienee yksi nykyisten medioiden ongelmakohdista.