2013-10-01 Opettaja: Ollaan erilaisia, samanlaisia

[Iloveallpeople]

Ollaan erilaisia, samanlaisia

Erilaisuus on aina kiehtonut ja toisaalta pelottanut ihmistä. Arjessa tuttu ja turvallinen vetää puoleensa. Erilaista vierastetaan, jopa syrjitään. Tämä inhimillinen piirre näkyy myös koulussa.

Koulut ovat kokeneet suuren muutoksen oppilasaineksen erilaistuessa. Kulttuurien määrä on kasvanut tasaisesti. Toisaalta ilmiö on hyvinkin paikkasidonnainen. Turun normaalikoulussa yli puolet perusopetuksen oppilaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Kun siirrytään 1,5 kilometriä länteen tai itään, naapurikouluille, on kulttuurien kirjo hyvin kapea.

Puhumme monesti erilaisuuden kohtaamisen välttämättömyydestä. Tässä ilmaisussa piilee suuri viisaus. Kun erilaiset ihmiset tapaavat ja toimivat rakentavasti yhdessä, häviävät samalla ennakkoluulot ja pelot. Se on suuri mahdollisuus suomalaisen koulun toimintakulttuurin kehittämiselle.

Monikulttuurisuus tuo koululle myös haasteita. Yksi keskeisistä on suomen kielen oppiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen opettajan, oppiaineesta riippumatta, tulee toimia kielen avaajana ja opastajana. Myös yhteistyö kotien kanssa vaatii erilaista toimintatapaa. Koulussamme olemme hoitaneet tämän eri kulttuureista tulevien opettajiemme avulla.

Monikulttuurinen koulu auttaa kasvamaan aitoon kansainvälisyyteen. Samalla opitaan toimimaan arjessa moninaisuuden keskellä. Kieli- ja kulttuuritietoisessa koulussa erilaisuus on vain ihan tavallinen asia.

Veli-Matti hakanen
Kirjoittaja on Turun normaalikoulun johtava rehtori

Opettaja -lehti

[Professori]

Kun erilaiset ihmiset tapaavat ja toimivat rakentavasti yhdessä, häviävät samalla ennakkoluulot ja pelot.

Olen tästä samaa mieltä. Siis edellyttäen, että tuohon edelle lainaamani sitoutuvat kaikki erilaiset ihmiset. Tämä "kaikki" on se suuri haaste suomalaiselle koululle ja yhteiskunnalle. Jopa niin suuri, ettei siinä saisi missään tapauksessa epäonnistua.

[Siili]

Kuulostaa ihan siltä, että moku-koulun rehtori yrittää tehdä koulukohtaisesta välttämättömyydestä hyveen.

Ei hän voi tietenkään sanoa, että pistämällä lapset kouluun 1,5 km länteen tai itään oppilaat välttyvät törmäyksiltä kehitysmaakulttuurien ikävien puolien kanssa, eikä tuo puute heikennä heidän mahdollisuuksiaan globalisoituvan maailman toimivissa osissa millään tavalla.  Ellei sitten lähdetä siitä, että Suomikin muuttuu väistämättä toimimattomaksi paskastaniaksi.

Jos itselläni olisi kouluikäisiä lapsia ja asuisin Turussa, niin tuskinpa pistäisin heitä normaalikouluun.  Ellei jostain syystä olisi pakko, tietty.

[Mehud]

Jos Turun normaalikoulussa yli puolet puhuu jotain muuta kieltä kuin suomea, niin kyseessä ei ole enää Turun normaalikoulu. Kyseessä on Turun epänormaalikoulu. Suomalaisissa normaalikouluissa suurin osa puhuu suomea, myös turussa.

[gloaming]

...Monikulttuurinen koulu auttaa kasvamaan aitoon kansainvälisyyteen...

Opettaja -lehti

(toim. huom. "aito" kansainvälisyyys tarkoittaa primitivistä kehitysmaamonikulttuurisuutta)

[Uuno Nuivanen]

Olipa taas kulahtanut mokutus.  (http://i213.photobucket.com/albums/cc283/mKBy09/Emoticons%20and%20GIFs/bth_sleepy.gif)

[Peltipaita]

Monikulttuurisuus tuo koululle myös haasteita.

Monikulttuurinen koulu auttaa kasvamaan aitoon kansainvälisyyteen.

Muistelkaamme niitä aikoja kun emme vielä olleet aidosti kansainvälisiä. Ei ollut edes monikultturisuuden haasteita. Kyllä silloin oli kurjaa.

[supersankaritar]

Täällä meilläpäin ainakin monikulttuurisuus on todellinen rikkaus ja lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti. Esimerkki 1. Mamu lapsi lyö suomalaislasta. Suomalaislapsi kertoo rehtorille. Rehtori sanoo,että se saattoi olla leikkimielistä,me ei saada sitä koskaan tietää.          Esimerkki 2. Suomalaislapset huutelevat mamulapselle,koska tällä liian pieni polkupyörä. Mamu kaataa suomalaisen maahan ja potkii tätä. Opettaja antaa jokaiselle tapahtumaan osallistujalle kotiin lapun,jossa kerrotaan,että kun ei huutele toisille,ei joudu ikäviin tilanteisiin. Lapussa ei mainita sanallakaan,että toisten potkiminen on väärin. Esimerkki 3. Kaksi lasta nauraa omaa juttuaan välitunnilla. Mamulapsi menee kertomaan opettajalle,että hänelle tulee ulkopuolinen olo. Opettaja pitää suomalaislapsille puhuttelun ja antaa kotiin laput,joissa kerrotaan,että ei ole hyvä nauraa,jos mamulapsi ei ole mukana jutussa,hän tuntee ulkopuolisuutta joka myöhemmin muuttuu syrjinnän kokemukseksi.

[gloaming]

Vaadi aito kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Älä tyydy halpoihin kopioihin. Kunnon larppi tai ei mitään.

[Suvaitsija]

Monikulttuurinen koulu auttaa kasvamaan aitoon kansainvälisyyteen.

No ei kyllä auta. Mokuhelvetissä asuminen ja opiskeleminen ei luo kenellekään minkäänlaisia kansainvälisiä suhteita. Ellei "aito kansainvälisyys" nyt ole sitä, että tuntee naapurista Jamalin, Mohapatran ja Nguyen lähinnä erilaisten keskinäisten selkkausten takia.

[Eino P. Keravalta]

Erilaisuus on aina kiehtonut ja toisaalta pelottanut ihmistä.

Ei erilaisuus pelota ihmisiä, mutta väkivalta, arvojen konfliktit, hyvinvointivaltion rapistuminen, suomalaisiin kohdistuva rasismi ja luottamusyhteiskunnan tuho pelottavat.

Kulttuurien määrä on kasvanut tasaisesti.

Ilmaisu ei ole todenmukainen. Kulttuurien määrää on poliittisilla päätöksillä keinotekoisesti ja tahallisesti kasvatettu.

Turun normaalikoulussa yli puolet perusopetuksen oppilaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Kun siirrytään 1,5 kilometriä länteen tai itään, naapurikouluille, on kulttuurien kirjo hyvin kapea.

Ennakkoluuloista roskaa. Ei kulttuurien kirjo ole välttämättä kapeampi siellä, missä on vähemmän etnisyyksiä: kulttuuri ei tiedonvälityksen aikakaudella tarvitse ihmislihaa levitäkseen. Hyödylliset ideat leviävät joka tapauksessa muutoinkin, haitalliset taas leviävät parhaiten ihmislihan välityksellä.

Puhumme monesti erilaisuuden kohtaamisen välttämättömyydestä.

Ei, emme puhu, sillä kukaan ei vielä ole kertonut, miksi erilaisuuden kohtaaminen olisi välttämätöntä ja mitä se erilaisuuden kohtaamiminen edes on. Sitä vastoin yhä useampi ihmiminen Euroopassa alkaa ymmärtää kansallisvaltion tarpeellisuuden.

Kun erilaiset ihmiset tapaavat ja toimivat rakentavasti yhdessä, häviävät samalla ennakkoluulot ja pelot.

Ennakkoluulot ja pelot eivät kohdistukaan sellaisiin ihmisryhmiin, joiden kanssa rakentavasti toimiminen on mahdollista. Ja päinvastoin.

Se on suuri mahdollisuus suomalaisen koulun toimintakulttuurin kehittämiselle.

Miten kehitysmaalaisuus muka voi kehittää suomalaista, kenties maailman parasta koulujärjestelmää? Suomalaisen koulun suurin haaste ei ole "toimintakulttuurin" "kehittäminen", vaan rahapula, jota multikultturismi vain pahentaa.

Monikulttuurisuus tuo koululle myös haasteita. Yksi keskeisistä on suomen kielen oppiminen.

Ei kielen opettelu ole haaste, vaan normaali ja asiaankuuluva toimenpide. Mount Everestille kiipeäminen ilman lisähappea on haaste.

Myös yhteistyö kotien kanssa vaatii erilaista toimintatapaa. Koulussamme olemme hoitaneet tämän eri kulttuureista tulevien opettajiemme avulla.

Eli kotouttaminen on hylätty? Suomessa asiat hoidetaan suomalaisen kulttuurin mukaan. Muutoin kotoutuminen jää tapahtumatta ja Suomi alkaa luisua kohti kehitysmaastatusta.

Monikulttuurinen koulu auttaa kasvamaan aitoon kansainvälisyyteen.

Tällä palstalla on usein perusteltu, miksi monikulttuurisuus on kansainvälisyyden vastakohta.

Samalla opitaan toimimaan arjessa moninaisuuden keskellä.

Ai opitaan vai? Miksei tätä olla opittu niissä Euroopan maissa, joissa monikulttuurisuus on Suomea 30 vuotta edellä, vaan ongelmat ovat vain pahentuneet?

Kieli- ja kulttuuritietoisessa koulussa erilaisuus on vain ihan tavallinen asia.

Kukahan kertoisi noille tolvanoille, että "tavallinen" ei ole synonyymi "myönteiselle"?

[Uimakoulutettava]

Ollaan erilaisia, samanlaisia

Koulut ovat kokeneet suuren muutoksen oppilasaineksen erilaistuessa. Kulttuurien määrä on kasvanut tasaisesti. Toisaalta ilmiö on hyvinkin paikkasidonnainen. Turun normaalikoulussa yli puolet perusopetuksen oppilaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Kun siirrytään 1,5 kilometriä länteen tai itään, naapurikouluille, on kulttuurien kirjo hyvin kapea.

Monikulttuurisuus tuo koululle myös haasteita. Yksi keskeisistä on suomen kielen oppiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen opettajan, oppiaineesta riippumatta, tulee toimia kielen avaajana ja opastajana. Myös yhteistyö kotien kanssa vaatii erilaista toimintatapaa. Koulussamme olemme hoitaneet tämän eri kulttuureista tulevien opettajiemme avulla.

Veli-Matti hakanen
Kirjoittaja on Turun normaalikoulun johtava rehtori

Opettaja -lehti

Ja opettajalla jää aikaa opetettavan aineen opettamiseen ko. koulussa yhtä paljon kuin niissä kouluissa, joissa "kultturien kirjo on hyvin kapea". Voisiko jopa sanoa kalpea, apea?

Kiitos opettajalle- varoituksesta.

[-PPT-]

Tosiaankin; jos on olemassa "aitoa kansainvälisyyttä" niin millaista on sitten feikkikansainvälisyys? Sitäkö että ympäristössä ainoita ei-kantaväestöön kuuluvia on muita eurooppalaisia?

[timouti]

Turun normaalikoulu taitaa olla kansainvälinen koulu. Ne vierasta kieltä puhuvat ovat koulutettujen Suomeen töihin tulleitten vanhempien lapsia. Varsinaisen monikulttuurin kansoittamasta lähiökoulusta ei taida olla kyse. Ei siellä normaalikoulussa taida varsinaisia ongelmia ollakaan, pelkkää ihanteellista monikulttuuria vaan. Rehtorin ei pitäisi yleistää vaan katsoa oppilasainesta ja miettiä sen mukaan, kuka mitäkin oppii.

[Arvoton]

Maistereilla maistereiden puh...lässytykset. Kuten olen sanonut, meitsille jokainen tyyppi väristä ja siitä **tun "kulttuurista" huolimatta on vain äijä tai muija, jolla on jalat kahta puolta persettä.

Kulttuuri ja väri on vain pintaa. Yleensä ne ovat erikoisuuden tavoittelua perimmältään. Niillä ratsastetaan ja niitä korostetaan. No, tuskin kukaan olisi tänä päivänä uskottava maisteri, jos ei korostaisi KULTTUURIA.

[ämpee]

Monikulttuurisuutta sanotaan hyväksi ja hienoksi asiaksi, mutta kummallisen paljon se vaatii jatkuvia myyntiponnisteluita.

[Kulttuurirealisti]

...Monikulttuurinen koulu auttaa kasvamaan aitoon kansainvälisyyteen...

Opettaja -lehti

(toim. huom. "aito" kansainvälisyyys tarkoittaa primitivistä kehitysmaamonikulttuurisuutta)

Kyllä. "Aito" kansainvälisyys ei ole esimerkiksi sitä, että luokalla on lääkefirmassa johtavana tutkijana olevan aasialaisen lapsi, tai sveitsiläisen markkinointipäällikön lapsi. He eivät lähtökohtaisesti ole sitä oikeaa, haastavaa ja haasteellista, kansainvälisyyttä.

[akez]

Monikulttuurisuutta sanotaan hyväksi ja hienoksi asiaksi, mutta kummallisen paljon se vaatii jatkuvia myyntiponnisteluita.

Paskatuotteen kauppaaminen vaatii jatkuvia myyntiponnisteluja ja silti se ei mene kaupaksi. Kehno maine kiirii nopeasti.  Hyvä tuote myy itse itsensä. Hassua, etteivät mokuttajat huomaa "myyntiartikkelissaan" mitään kummaa.

[Rusinapulla]

Monikulttuurisuus tuo koululle myös haasteita.

Monikulttuurinen koulu auttaa kasvamaan aitoon kansainvälisyyteen.

Muistelkaamme niitä aikoja kun emme vielä olleet aidosti kansainvälisiä. Ei ollut edes monikultturisuuden haasteita. Kyllä silloin oli kurjaa.

Kyllä aika entinen oli oikeasti ihanaa. Rautaesirippu piti kiertelevän ja ryöstelevän rupusakin maamme rajojen ulkopuolella ja ainoat pelot pienellä ihmisellä oli tuliko se VHS nyt ajastettua oikein ja ettei vaan Väyrysestä tule presidenttiä.

Merkkaritkin oli parempia.

[Ano Nyymi]

Monikulttuurisuutta sanotaan hyväksi ja hienoksi asiaksi, mutta kummallisen paljon se vaatii jatkuvia myyntiponnisteluita.

Joo ja ihmeen kaukana nämä aatteen apostolit pitävät omat lapsensa siitä myymästään asiasta 

[sense]

Veli-Matti Hakasellekin tiedoksi, että hänen kritiikittömästi ihannoimansa (viran puolesta tai ilman) koulujen monikulttuurisuuden takia  Suomen Pisa-sijoitukset tulevat lähivuosina romahtamaan. Siinä Hakaselle ainakin yksi monikulttuurisuuden haaste. Hänen on sitten syytä katsoa peiliin, kun Suomi on pudonnut 20 sijaa: on saatu sitä mitä on tilattu.

Ja suomalaiskoululaiset (ihan ne aidot ja alkuperäiset) kiittävät tiedostavia opejaan saamastaan "aidosta kansainvälisyydestä".

[Meänteis]

Monikulttuurinen koulu auttaa kasvamaan aitoon kansainvälisyyteen.

Vau! En tiennytkään miten helppoa nykyään on aidosti kansainvälistyä. Näköjään siihen riittää pelkästään se, että istuu samassa huoneessa muutaman maahanmuuttajan kanssa.

[normi]

Veli-Matti... doesn't work! It never has and never will...
ihmisluonto nyt vaan on sellainen. Tuo mitä reksi ajaa vaatii aktiivista toimintaa eli ihmisen täytyisi erikseen asennoitua noin. No mikä siinä siis on pielessä? No juuri siinä, että se ei tule luonnostaan, vaan se täytyy erikseen opettaa ja määrätä ja ohjelmoida... jokaikiselle sukupolvelle tästä ikuisuuteen. Mikään mikä ei tule ihmiseltä luonnostaan ei ole oikeasti totta vaan teeskentelyä, päälle liimattua.
Valitan... doesn't work...

[AuggieWren]

Kieli- ja kulttuuritietoisessa koulussa erilaisuus on vain ihan tavallinen asia.

Veli-Matti hakanen
Kirjoittaja on Turun normaalikoulun johtava rehtori

Ei se nyt noin mene. "Kieli- ja kulttuuritietoisessa" koulussa erilaisuus on korostettua. Tällöin se ei todellakaan ole "ihan tavallinen asia", minkä sen pitäisi kyllä olla.

[normi]

Kieli- ja kulttuuritietoisessa koulussa erilaisuus on vain ihan tavallinen asia.

Veli-Matti hakanen
Kirjoittaja on Turun normaalikoulun johtava rehtori

Ei se nyt noin mene. "Kieli- ja kulttuuritietoisessa" koulussa erilaisuus on korostettua. Tällöin se ei todellakaan ole "ihan tavallinen asia", minkä sen pitäisi kyllä olla.

AIvan, jos on tavallista, niin ei tarvitse erikseen olla "tietoinen"... reksi todistaa kirjoituksellaan, että ei todellakaan ole normaali ja tavallinen tilanne. Sääli lapsia, jotka elävät omassa maassaan vieraiden vallan alla.

[Sitruunamelissa]

Puhumme monesti erilaisuuden kohtaamisen välttämättömyydestä.

Kun erilaiset ihmiset tapaavat ja toimivat rakentavasti yhdessä, häviävät samalla ennakkoluulot ja pelot.

Ennakkoluulot ja pelot eivät kohdistukaan sellaisiin ihmisryhmiin, joiden kanssa rakentavasti toimiminen on mahdollista. Ja päinvastoin.

Myös yhteistyö kotien kanssa vaatii erilaista toimintatapaa. Koulussamme olemme hoitaneet tämän eri kulttuureista tulevien opettajiemme avulla.

Eli kotouttaminen on hylätty? Suomessa asiat hoidetaan suomalaisen kulttuurin mukaan. Muutoin kotoutuminen jää tapahtumatta ja Suomi alkaa luisua kohti kehitysmaastatusta.

Hienoa Eino P. Keravalta! Otin muutaman quoten sinulta. Tässä tulee hienosti taas mokuttajien tyypillinen kaksinaismoralismi ilmi. Puhutaan kovasti kohtaamisesten tärkeydestä ja miten ennakkoluuloja ei saa olla ja nuorten täytyy sitä ja tätä. Mutta sitten: miten toimitaan itse? Jätetään ne kohtaamiset muiden harteille! Pelkuri paheksuukin muissa sitä, minkä huomaa omassa itsessään...

[koli]

Monikulttuurisuus tuo koululle myös haasteita. Yksi keskeisistä on suomen kielen oppiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen opettajan, oppiaineesta riippumatta, tulee toimia kielen avaajana ja opastajana.

Kuullostaa todella tehokkaalta opiskelulta, kun jokaisen aineen opettaja on myös suomenkielen opettaja. Siinä vaiheessa kun pottunokkaisten lasten vanhemmat huomaavat, että omat lapset eivät saa riittävästi opetusta, niin he nostavat kytkintä ja siirtyvät vähemmän monikulttuurisempaan kouluun. Rehtori Veli-Matti Hakanen varmaan poksauttaa siinä vaiheessa sampanjapullon auki ja tuulettaa villisti, koska aito kansainvälisyys™ lisääntyy. Onhan tuo monikulttuurisuus (aito kansainvälisyys) koululle suunnaton rikkaus sillä - mitä enemmän maahanmuuttajia koulussa on, sitä enemmän koulu saa tukiaisia.

[Uuno]

Jankkajankka...

Oleellinen asia on se, että rehtorin pallilta on täysin mahdotonta sanoa suoraan mitä ajattelee ja silloin on pakko vaan päästellä kaikenlaista liirumlaarumia tyyliin 'yritetään nyt kaikki yhdessä vaan tulla toimeen'. Hänen koulussa on paljon siirtolaistaustaista porukkaa, joiden kanssa täytyy vaan elää. Hän ei ole asian tilaa valinnut, eikä tule valitsemaan jatkossakaan.

Sen verranhan tuossa on asiaakin, että kielen oppimista korostetaan kovasti. Tämä on hyvä kannanotto kun muistaa että monet vaativat että opetusta pitää antaa siirtolaisten kotikielellä.

[sivullinen.]

Täällä meilläpäin ainakin monikulttuurisuus on todellinen rikkaus ja lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti. Esimerkki 1. Mamu lapsi lyö suomalaislasta. Suomalaislapsi kertoo rehtorille. Rehtori sanoo,että se saattoi olla leikkimielistä,me ei saada sitä koskaan tietää.          Esimerkki 2. Suomalaislapset huutelevat mamulapselle,koska tällä liian pieni polkupyörä. Mamu kaataa suomalaisen maahan ja potkii tätä. Opettaja antaa jokaiselle tapahtumaan osallistujalle kotiin lapun,jossa kerrotaan,että kun ei huutele toisille,ei joudu ikäviin tilanteisiin. Lapussa ei mainita sanallakaan,että toisten potkiminen on väärin. Esimerkki 3. Kaksi lasta nauraa omaa juttuaan välitunnilla. Mamulapsi menee kertomaan opettajalle,että hänelle tulee ulkopuolinen olo. Opettaja pitää suomalaislapsille puhuttelun ja antaa kotiin laput,joissa kerrotaan,että ei ole hyvä nauraa,jos mamulapsi ei ole mukana jutussa,hän tuntee ulkopuolisuutta joka myöhemmin muuttuu syrjinnän kokemukseksi.

Jos lapsena kokee muihin kohdistuvaa "positiivista syrjintää", on aikuisena varmasti maailmaan katkeroitunut rasisti. Näin minä kuvittelen. Opetusministeriössä kuvitellaan kai jotain ihan muuta.