2013-09-24 Yle: Asiantuntija: "Hyvältä näyttää" -kuntia on harvassa

[Suomi2050]

Loput linkin takaa: http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_hyvalta_nayttaa_-kuntia_on_harvassa/6846108

Asiantuntija: "Hyvältä näyttää" -kuntia on harvassa

Suurin osa Päijät-Hämeen kunnista on "lappu luukulle" - kuntia. Väki vanhenee ja kuolee pois, eikä tilalle tule ketään. Kunnat eivät voi menestyä taloudellisesti, jos niiden väkiluku laskee, sanoo Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling. Hän patistaa kuntia panostamaan maahanmuuttajiin.

Suomen Siirtolaisuusinstituutti kehottaa Päijät-Hämeen kuntia satsaamaan maahanmuuttajiin. Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderlingin mukaan kunnat eivät voi menestyä taloudellisesti, jos niiden väkiluku laskee.

- Jos kunta ei ole väestöllisesti jaloillaan, se ei menesty myöskään taloudellisesti, Söderling tiivistää.

- Jos jostain vinkkejä Lahdelle haluaa antaa, niin syntyvyyttä voisi koittaa lisätä. Ja siirtolaisuuden kautta saatu muuttovoitto on aika vähäistä, joten siihen kannattaa panostaa, Söderling vinkkaa.

Siirtolaisuus muuttaa muotoaan

Käsitys muuttoliikkeestä on muuttanut muotoaan vuosien saatossa. Tänä päivänä Suomesta ei enää lähde suuria siirtolaisvirtoja tiettyihin maihin, vaan ihmiset muuttavat ulkomaille yksilöllisen elämäntilanteensa mukaan. Myös Suomeen muuttaa ihmisiä yhä useammista maista.

- Venäjänkielisiä on 60 000 ja he ovat tietenkin suurin ryhmä. Mutta sen lisäksi tänne tulee esimerkiksi virolaisia, ja thaimaalaisiakin on kohta 10 000.

Suomeen muutetaan lähinnä opiskelun, avioliiton tai työn takia. Työperäinen maahanmuutto lisääntynee lähivuosina entisestään.

Siirtolaisuusinstituutin johtaja muistuttaa, että siirtolaiset ovat ennenkin piristäneet suomalaiskaupunkeja. Esimerkiksi Lahti tunnettiin 1950–60-luvulla menestyksekkäänä kaupunkina eikä vähiten siirtolaisuuden ansiosta.

- Karjalan siirtolaisethan sitä eloa toivat - niin taloudellisesti kuin henkisestikin, Söderling korostaa.

Myös Närpiössä väestöindikaattorit olivat pitkään miinuksella, kunnes paikalliset päättäjät ja yrittäjät käärivät hihansa.

- Yrittäjät ovat käyneet hakemassa työntekijöitä puutarhaviljelmilleen Bosniasta, Kosovosta ja jopa Vietnamista. Närpiössä työttömyysaste on pudonnut 12:sta neljään. Se on lama-aikana kova luku.

Närpiön esimerkki osoittaa Söderlingin mukaan, mihin maahanmuuttopolitiikka parhaimmillaan pystyy. Tuloksia ei synny kuitenkaan tyhjästä, vaan esimerkiksi kielen opetukseen on panostettava.

- Työ ja kieli ovat ne asiat, joista koko homma lähtee, myöntää Siirtolaisuusinstituutin johtaja.

[Roope]

Närpiön esimerkki osoittaa Söderlingin mukaan, mihin maahanmuuttopolitiikka parhaimmillaan pystyy.

Monessakin mielessä. Närpiö on jo aikaa sitten lopettanut pakolaisten vastaanottamisen. Tiedotusvälineistä olemme lukeneet uutisia siitä, kuinka Närpiöön houkuteltua kielitaidotonta halpatyövoimaa on riistetty, uutisia raiskauksista, hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta. Jotenkin tämä puoli aina unohtuu Söderlingin Närpiö-hehkutuksista.

[Saturoitunut]

- Venäjänkielisiä on 60 000 ja he ovat tietenkin suurin ryhmä. Mutta sen lisäksi tänne tulee esimerkiksi virolaisia, ja thaimaalaisiakin on kohta 10 000.

Suomeen muutetaan lähinnä opiskelun, avioliiton tai työn takia. Työperäinen maahanmuutto lisääntynee lähivuosina entisestään.

Somaleja on jo yli 10 000, mutta heistä ei ilmeisesti ole tällaisissa yhteyksissä sopivaa puhua. Miksi työperäinen maahanmuutto lisääntyisi?

[Roope]

Suomen Siirtolaisuusinstituutti kehottaa Päijät-Hämeen kuntia satsaamaan maahanmuuttajiin. Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderlingin mukaan kunnat eivät voi menestyä taloudellisesti, jos niiden väkiluku laskee.
...
- Jos jostain vinkkejä Lahdelle haluaa antaa, niin syntyvyyttä voisi koittaa lisätä. Ja siirtolaisuuden kautta saatu muuttovoitto on aika vähäistä, joten siihen kannattaa panostaa, Söderling vinkkaa.
...
Siirtolaisuusinstituutin johtaja muistuttaa, että siirtolaiset ovat ennenkin piristäneet suomalaiskaupunkeja.

Söderling ei avaa, mitä muuta tämä maahanmuuttajiin satsaaminen ja panostaminen konkreettisesti tarkoittaa paitsi yhä intensiivisempiä kotouttamistoimenpiteitä niille, jotka täällä jo ovat. Millaisia maahanmuuttajia Suomeen pitäisi houkutella ja miten?

Närpiöön viittaaminen vihjaa halpatyövoiman lisäämiseen, mutta sellainen ei ole Suomessa mahdollista kuin rajallisesti. Koulutettua työvoimaa ei ole yhteiskunnan nykyasetuksilla tulossa niin paljon, että sillä vaikutettaisiin olennaisesti väkilukuun. Humanitaariseen maahanmuuttoon satsaaminen taloudellisen menestyksen toivossa taas ei toimi, ei ainakaan kansantaloudellisesti, vaikka tulijoita tietysti riittäisi miljoonittain.

[Blanc73]

Närpiön esimerkki osoittaa Söderlingin mukaan, mihin maahanmuuttopolitiikka parhaimmillaan pystyy.

Niin, Homma yllättäen toimii heti kun Afrikka/lähi-itä-taustaiset eivät ole mukana kuvioissa. Työnteko ja opiskelu maittaa.  Mikä yllätys

[ikuturso]

Miten kaupunkiin, jossa ei ole työtä, muuttaisi työperäisiä maahanmuuttajia? Jos Thang Hung hieroo Jussufia ja Jussuf tekee Thangille pizzaa, miten tämä nostaa Lahden jaloilleen? Molemmat maksavat alvia ja tuloveroa, mutta mitä sitten kun niiltä loppuu rahat? Lisää jakajia olemattomalle Suomi-taloudelle.

Niin kauan kuin Suomella ei ole omaa keskuspankkivaluuttaa, jolla julkista taloutta voidaan elvyttää, Suomen kuntiakaan ei saada nousuun kierrättämällä olematonta omaisuutta useampiin käsiin. Euro-Suomen ainoa mahdollisuus nousuun on saada lisää Euroja kiertoon, eli käytännössä lisätä vientituloja. Rikkaidenkaan saappaanvarsiin kätketyillä euroilla ei kovin kauaa talous pyöri, jos maahan tulee palvelija-ammatteja lisää.

Jos siitä paholaisen valuutasta ei jo kohta päästä eroon, niin tänne tulee toivottaa tervetulleiksi työperäisiksi ainoastaan vientiyrittäjiä, joilla on valmis konsepti ja asiakaskunta jossain Suomen ulkopuolella.

-i-

[Ville Hämäläinen]

Eipä noitä "hyvältä näyttää" valtioitakaan ole suomessa kovin montaa. Ei vaikka olisi vain yksi kunta.

[timooo]

Närpiön esimerkki osoittaa Söderlingin mukaan, mihin maahanmuuttopolitiikka parhaimmillaan pystyy.

Monessakin mielessä. Närpiö on jo aikaa sitten lopettanut pakolaisten vastaanottamisen. Tiedotusvälineistä olemme lukeneet uutisia siitä, kuinka Närpiöön houkuteltua kielitaidotonta halpatyövoimaa on riistetty, uutisia raiskauksista, hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta. Jotenkin tämä puoli aina unohtuu Söderlingin Närpiö-hehkutuksista.

Tuosta oli taas pari viikkoa sitten mökkilehden pääkirjoituksessa. Unohtuu kuitenkin aina, ettei kovin monessa kunnassa tarvita orjatyöläisiä tomaattipelloille.

[Pyöräilijä]

Närpiön esimerkki osoittaa Söderlingin mukaan, mihin maahanmuuttopolitiikka parhaimmillaan pystyy.

Närpiö kuuluu niihin  kuntiin, jotka pystyvät maksamaan vain puolet omista menoistaan.

Viime vuonna Närpiön 9.400 asukkasta maksoivat kunnalle veroja 27,6 miljoonaa euroa. Me muut maksoimme kunnan menoista ja palveluista 24,1 miljoonaa euroa. Närpiö maksattaa siis 47 prosenttia menoistaan muilla kuin omilla asukkaillaan.

Plus kasvihuonefarmareisden jättimäiset maataloustukiaiset päälle.

Jos tämä on menestystarina, niin millainen on tarina niistä, jotka eivät menesty?