Uusia tapoja arvioida puolueita

[AuggieWren]

Nämä nelikenttämallit on tuomittu epäonnistumaan, koska ne vetävät liian monta mutkaa suoraksi ja on ketunhäntä kainalossa laadittu, äänestyksessäkin on mukana vain libertaristien humppaneliö.

Jos poliittista ajattelua haluaa mallintaa, on mukana niin monta muuttujaa, etteivät ne mahdu sellaiseen nelikenttään, joka tuottaa tuloksena jonkin "leiman".

Yksilön oikeudet ja yksilön velvollisuudet, yksilön vastuu itsestään ja muista, yhteisön vastaavat, valtion vastaavat ym. ym. näkökulmat tulisi ottaa huomioon, vieläpä niin, että aste-erot nähdään merkityksellisinä. Liian usein politiikassa ylipäänsä ja näissä malleissa erityisesti nähdään talousasiat mallin osana, vaikka niitä pitäisi käsitellä erillisessä mallissaan.

[Lalli IsoTalo]

Lisäsin uuden ulottuvuuden: rationaalisuus - mystisyys/okkultismi.

Yleensä mitä totalitaarisempi hallinto on, sitä mystisempää, okkultistisempaa, pakanallisempaa ja New Agempaa sen meininki on.

• ... natsit toimivat jonkinlaisen okkultistisen voiman, salaisen hierarkian tai salaseuran ohjauksessa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallissosialismi_ja_okkultismi)
• Nykyisillä syvävihreillä ja osittain New Age -liikkeellä on mystisiä ajatuksia siitä, kuinka paljon maapallon väestöä pitää tuhota (esim. 90%) maapallon väestöstä.
• Neuvostoliitto taas oli Churchillin mielestä "arvoituksen sisällä oleva mysteeriin kääritty kysymysmerkki" ("Russia is a riddle wrapped in a mystery inside an enigma.")

Olen myös sijoittanut kuvaan erilaisia vihreyden muunnelmia. Värit yrittävät kuvata liikkeen poliittista väriä.

[Rubiikinkuutio]

Olen myös sijoittanut kuvaan erilaisia vihreyden muunnelmia. Värit yrittävät kuvata liikkeen poliittista väriä.

Eikö Libertarismi voi olla myös epänationalistista?

[AuggieWren]

Olen myös sijoittanut kuvaan erilaisia vihreyden muunnelmia. Värit yrittävät kuvata liikkeen poliittista väriä.

Eikö Libertarismi voi olla myös epänationalistista?

Nationalistista se ei ainakaan ole. Käsittääkseni libertaareille käsitepari nationalismi-internationalismi on kaikin puolin täysin yhdentekevä.

[Rubiikinkuutio]

Nationalistista se ei ainakaan ole. Käsittääkseni libertaareille käsitepari nationalismi-internationalismi on kaikin puolin täysin yhdentekevä.

Niin tai kyllä joku alue tai valtio voi olla libertaristinen siinä missä koko maapallokin. Pidän kumman tahansa version kannattamista mahdollisena ja varmasti näitä näkemylsiä löytyy molempia.

[Lalli IsoTalo]

Olen myös sijoittanut kuvaan erilaisia vihreyden muunnelmia. Värit yrittävät kuvata liikkeen poliittista väriä.

Eikö Libertarismi voi olla myös epänationalistista?

Hyvä pointti.

Sen pitäisikin olla alinationalistista, koska julkinen valta minimoidaan, ja poliittinen päätösvalta lasketaan mahdollisimman lähelle ihmistä itseään. Silloin kansallinen päätöksenteko vähenisi. Silloin kuvassa mentäisi vielä enemmän oikealle, siis "lokalismia" kohden.

Korjasin kuvaa aika monestakin kohdasta.

Mutta voisiko libertarismi voi olla myös ylinationalistista? Yhdentyneessä maailmassa tarvitaan kansainväliset pelisäännöt, ja sikäli voitaneen spekuloidan teoreettisesti, että ylikansallinen elin voisi hoitaa ainakin osan kansallisvaltion hallinnollisista tehtävistä. Tässä on kuitenkin kolme muttaa:

1. Hallitsemattomien kansainvaellusten estämiseksi tarvitaan kansallisia rajoja, rajavalvontaa, poliisivoimat, oikeuslaitos ja armeija.

2. Mitä enemmän valtaa keskitetään de facto maailmanhallitukselle, sitä korruptoituneempi siitä tulee.

3. Mitä kauempana ylin päätösvalta on kansalaisesta, sen byrokraattisempia ja idioottimaisempia päätöksiä kansalaiset joutuvat sietämään.

En oikein näe, miten libertarismi voisi olla luonteelta kovin ylinationalistista. Kuvan vasemmassa yläkulmassa on siis musta aukko.

Mitä itse olet mieltä, missä määrin libertarismi olla ylikansallista tai globaalia, ottaen huomioon kulttuurien kirjon ja ihmisen luonteen?

EDIT: Ajatus "mystisyys-rationaalisuus" -akselista lähti siis Jussi Halla-ahon tuomion perusteluista: "Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän vuoksi ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävässä keskustelussa."

[Rubiikinkuutio]

En ole libertaari, mutta voin yrittää vastata. Joku aito libertaari voi sitten korjata vaikka jos olen käsittänyt väärin

1. Hallitsemattomien kansainvaellusten estämiseksi tarvitaan kansallisia rajoja, rajavalvontaa, poliisivoimat, oikeuslaitos ja armeija.

Eikun kun missään ei ole sosiaaliturvia, niin senkus vaeltavat.

2. Mitä enemmän valtaa keskitetään maailmanhallitukselle, sitä korruptoituneempi siitä tulee.

Libertaristisessa systeemissä ei ole juurikaan valtaa mitä keskittää, kun markkinat voivat toimia vapaasti.

3. Mitä kauempana ylin päätösvalta on kansalaisesta, sen byrokraattisempia ja idioottimaisempia päätöksiä kansalaiset joutuvat sietämään.

Sama kuin yllä.

Mitä itse olet mieltä, missä määrin libertarismi olla ylikansallista tai globaalia, ottaen huomioon kulttuurien kirjon ja ihmisen luonteen?

Raaka markkinatalous ottaa huomioon kultuurien kirjon ja luonteen. Se on vain hyvinvointivaltio ja sosiaaliturvat jotka eivät ota.

[talous ja muutos]

Löytyi esimerkki hihhulimaisesta poliittisesta liikkeestä:
Kyseessä on SLA eli symbioottinen vapautusarmeija eli Symbionese Liberation Army. (Wikipedia/Symbionese Liberation Army)

SLA:n ideologia perustui 1960- ja 1970 -luvun USA:ssa muodissa olleisiin poliittisiin aatteisiin: rotujen tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvo ja köyhien auttaminen. Nämä eivät yleisessä muodossa ole fundamentalistisia aatteita, mutta valitti toteutusideologia oli fundamentalistinen: kaupunkisissiliikkeellä em. tavoitteet saadaan toteutettua.

Mutta käytännön toteutus meni hihhulimaiseksi:
* Sen ajan mustilla usalaisilla oli:
- keskimääräistä heikompi asema hallinnossa
- keskimääräistä huonompi koulutustaso
¤ SLA:n jäsenet ampuivat merkittävässä asemassa olleen mustan usalaisen koulutusviranomaisen.
* SLA ryösti pankkeja
- SLA:n jäsen ampui yhden pankin asiakkaan kuoliaaksi pankkiryöstön yhteydessä.
* SLA otti merkittävässä asemassa olleen perheen opiskelijan panttivangiksi.

Sen sijaan miesten ja naisten tasa-arvo SLA:n sisällä toteutui niin hyvässä kuin pahassakin.

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka SLA:n toiminnan lakattua osa sen jäsenistä piileskeli vuosikausia väärillä henkilöllisyyksillä.
Huomion arvoinen on myös esimerkki Tukholman syndroomasta eli Patty Hearst.


---------------------------------------


    Tarkempi kuvaus SLA:sta

Tausta:
SLA muodostuminen oli tulos vankilavierailuista, joita tekivät radikaali vasemmistolainen ryhmä Venceremos Organisation ja toinen ryhmä Black Cultural Association.
Uusi vasemmisto (New Left) uskoi tuohon aikaan, että enemmistö mustista USA:n vangeista onkin poliittisia vankeja ja musta valta (Black Power) –ideologiaa pitäisi soveltaa heihin. Tehtiin suunnitelma liittää opiskelija-aktvismi militantteihin vankeihin.
Usea henkilö, mm. Patricia Michelle Soltysik (eli Mizmoon) omaksui idean kaupunkisissiliikkeestä, jollaisia oli tuohon aikaan monta Etelä – Amerikassa (esim. Tupamaros Uruguayssa).

Vaikka SLA piti itseänsä mustien usalaisten vallankumouksen johtajana, niin Donald DeFreeze oli ainoa musta usalainen sen jäsenistä.

SLA:n jäsenistömäärä:
SLA mahtipontisesti liioitteli jäsenmääräänsä julkisuudessa. Nimittäin sillä oli kolme kenraalia, mutta vain 16 jäsentä.
Perustajajäseniä oli 10, joista 3 kenraalia. Heihin kuului 5 miestä ja 5 naista. Patricia Hearstin kidnappauksen jälkeen SLA sai 6 uutta jäsentä, joista 3 oli miehiä ja 3 naisia. Lisäksi SLA:n apulaisiin ja sympatisoijiin kuului 3 miestä ja 5 naista.
Patricia Michelle Soltysik (eli Mizmoon) kuului SLA:n perustajajäseniin.
SLA:n kenraalikunta:
Donald DeFreeze (General Field Marshal Cinque Mtume)
Angela Atwood (General Gelina)
William Harris (General Teko)

Syntyhistoria:
SLA:n tuleva johtaja Donald DeFreeze pakeni vuonna 1973 maaliskuun viidentenä päivänä vankilasta, koska häntä ei käytännössä vartioitu. – Hän oli saanut 5 – 15 vuoden tuomion prostituoidun ryöstämisestä.

Vankilassa DeFreeze oli ollut aktiivinen Black Cultural Associationissa, ja vankilassa hän oli solminut yhteydet Venceremos'in jäseniin. Hän sai heiltä turvapaikan paettuaan vankilasta. Siellä hän tutustui tuleviin SLA:n jäseniin: Willie Wolfe ja Russell Little sekä Patricia Michelle Soltysik. – DeFreeze ja Soltysik rakastuivat toisiinsa ja alkoivat suunnitella symbioottista yhteiskuntaa (nation).

Toiminta:
Fosterin murha:
Kaksi SLA:n jäsentä tappoi Marcus Fosterin ja haavoittivat pahoin hänen sijaistansa Robert Blackburniä vuonna 1973 marraskuun kuudentena päivänä.
Foster menestyi hyvin kouluviranomaisen uralla, ja hänestä tuli ensimmäinen musta ylin kouluviranomainen Oaklandin koulupiirissä Kaliforniassa.
SLA tappoi Fosterin, koska SLA:n mukaan Foster kannatti tunnistekorttijärjestelmää opiskelijoille Oaklandiin. Kortin tarkoitus oli vaikeuttaa huumekauppiaitten pääsyä opiskelijakampukselle. Mutta todellisuudessa Foster vastusti opiskelijakorttijärjestelmän käyttöönottoa. (Wikipedia/Marcus Foster)
Tammikuun 10:ntenä 1974 kaksi SLA:n jäsentä pidätettiin Fosterin murhasta, josta he saivat vankilatuomion myöhemmin.

Patty Hearstin kipnappaus:
SLA päätti kidnapata vaikutusvaltaisen henkilön, jotta se voisi neuvotella Fosterin murhasta vangitun kahden jäsenensä vapauttamisesta.
Helmikuun neljäntenä 1974 SLA sieppasi Patty Hearstin, joka oli 19 –vuotias Kalifornian Berkeleyn yliopiston opiskelija. Hän oli lehtimagnaatti William Randolph Hearstin lapsenlapsi.
Mutta osoittautui mahdottomaksi, että SLA saisi vapaaksi kaksi jäsentänsä vaihtokauppana Pattysta. – Sen jälkeen imagosyistä SLA vaati Hearstin perhettä jakamaan ruokaa köyhille usalaisille miljoonien dollarien arvosta.
Kuitenkaan Patty Hearstia ei vapautettu.

Myöhempää toimintaa:
Hibernia –pankin ryöstö huhtikuun 15:ntenä 1974. Saaliina oli yli 10 000 $.
Toukokuussa 1974 poliisi piiritti SLA:n asuinpaikan. SLA:n jäsenet eivät suostuneet antautumaan, vaan ammuskelivat loppuun asti. Lopputuloksena 6 SLA:n jäsentä (2 miestä ja 4 naista) kuoli.
Jäljelle jääneet SLA:n jäsenet ryöstivät Crocker –pankin. SLA:n jäsen ampui pankin asiakkaan Myrna Opsahlin.

SLA lopetti toimintansa:
Poliisi pidätti Hearstin ja toisen SLA:n jäsenen.
1975 Kathleen Soliah yritti räjäyttää poliisiauton, mutta ei onnistunut.
Soliah pakeni Rhodesiaan ja myöhemmin Minnesotaan. Siellä hän eli Sara Jane Olsonin nimellä ja meni naimisiin lääkärin kanssa. He saivat kolme tytärtä.
Olson pidätettiin vasta vuonna 1999. Hän sai tuomiot rikoksistansa.
Kilgore oli piileskellyt vuodesta 1975 ennen kuin hänet pidätettiin Etelä – Afrikassa 2002. Hänet palautettiin USA:han.
Myös Harriset ja Bortin olivat eläneet kauan piilossa poliisilta.

[talous ja muutos]

Tukholman syndrooma tarkoittaa tilannetta, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndroomassa olevat voivat jopa vapautumisensa jälkeen puolustella vangitsijoitansa. FBI:n mukaan Tukholman syndrooma on noin 27 %:lla uhreista.

Patricia Hearst on ehkä kuuluisin Tukholman syndroomasta kärsinyt.
Ilmeisesti parissa viikossa hän sai Tukholman syndrooman. Hän meni niin pitkälle, että oli SLA:n mukana ryöstämässä pankkeja.
Kuitenkin Hearst olisi voinut melko helposti häipyä San Franciscon tai Los Angelesin katuvilinään. SLA luotti Hearstiin niin paljon, että hän toimi aseellisena vartijana, kun kaksi SLA:n jäsentä kävi tavaratalossa.

Patricia Hearstin ja hänen klaaninsa yhteiskunnallinen asema oli niin vahva, että ensin presidentti Carter lyhensi hänen vankilatuomionsa, niin että hän pääsi vapaaksi vankilasta ja myöhemmin presidentti Clinton armahti hänet rikoksesta, josta hän oli saanut vankilatuomion.


-------------------------------


    Tiivistelmä Patty Hearstin osuudesta SLA:n toimintaan ja miten häntä rangaistiin siitä


Lähteinä: Wikipedia/Patty Hearst (29 August 2013 at 04:10 –versio) ja Wikipedia/Symbionese Liberation Army/(Kidnapping of Patty Hearst, Conditions of the intial captivity of Patty Hearst, Political inculcation ja Activities during the period of Hearst's membership) (31 August 2013 at 23:17 –versio)


Tukholma –syndrooma

Wikipedia/Tukholma-syndrooma (suomeksi ja englanniksi)

Tukholma-syndrooma on arkikielinen nimitys psykologiselle tilalle, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndroomasta kärsivät vangitut saattavat antaa jälkeenpäin vangitsijoistaan heille myötämielisiä todistuksia.
FBI:n tietokannan mukaan suunnilleen 27 %:lla uhreista ilmenee Tukholma –syndroomaa.
Frank Ochbergin ja David Soskisin mukaan neljä tekijää vaikuttaa syndrooman kehittymiseen. Niihin kuuluvat tapauksen intensiivisyys ja kesto, panttivangin selviytymisen riippuvuus kaappaajasta ja panttivangin psykologinen etäisyys auktoriteeteistäa. Tutkimukset erilaisista kaappaustilanteista ovat osoittaneet, että Tukholma-syndroomaa voidaan tavata panttivangeilla, keskitysleirien vangeilta, sotavangeilta, prostituoiduilta, insestin uhreilta, pahoinpidellyiltä lapsilta ja pahoinpidellyiltä vaimoilta.
(Englanninkielisessä Wikipediassa pohdittiin Tukholman syndrooman syntymistä ihmiskunnalle käyttäen esimerkkinä Yanomamo –heimoa. Mutta se ei ole sopiva esimerkki:
Yanomamo ja muut alkeellista maanviljelyä tropiikissa harjoittavat heimot kuuluvat tähän jakoon: Kun maanviljely otettiin käyttöön, niin lisääntyneitä resursseja käytettiin toisilla alueilla sodankäyntiin ja toisilla alueilla korkeakulttuurin kehittämiseen. – Sotaisten maanviljelykulttuurien ihmiset ilmeisesti ovat erilaisia kuin metsästäjä – keräilijäkulttuurin ihmiset.)


Oikea Tania

Wikipedia/Tamara Bunke

Hearstin itsellensä ottaman Tania –nimen esikuvana oli Tamara Bunke. Hänen isänsä pakeni Argentiinaan Hitlerin valtakautta Saksassa. Hän syntyi Argentiinassa 1937. Vuonna 1952 hänen perheensä muutti Itä – Saksaan Stalininstadtiin.
Myöhemmin Tamara Bunke työskenteli Fidel Castron Kuubassa. Hän osallistui Che Guevaran sotilaalliseen retkikuntaan Boliviassa 1964 – 1967. Hän toimi vakoilijana Boliviassa nimellä Laura Gutiérrez Bauer. Hän soluttautui Bolivian eliittiin ja hän jopa tutustui Bolivian presidenttiin. Hän lähetti koodattuja radioviestejä Havannaan ja Che Guevaran joukolle.
Mutta Che Guevaran tukijoukossa Bolivian kaupungeissa oli epäluotettavia. Eräs kommunisti paljasti turvatalon, jossa Bunken jeeppi oli piilossa matkan aikana. Jeeppiin unohtunut osoitekirja paljasti Bunken yhteydet. Niinpä Bunken oli pakko siirtyä Che Guevaran sotajoukkoon maaseudulle.
Eräässä väijytyksessä Bunke ja moni muu tapettiin.
Mielenkiintoista, että Hearst valitsi uuden nimensä Tanian eli Tamara Bunken mukaan. Nimittäin Bunke pysyi loppuun asti uskollisena isänsä aatteelliselle perinnölle eli neuvostomieliselle kommunismille. – Sen sijaan Hearst luopui vanhempiensa ideologiasta ja siirtyi kannattamaan sieppaajiensa järjestöä.


Sieppaus

Patricia "Patty" Hearst syntyi 1954, helmikuun 20. Hän oli lehtimagnaatti William Randoph Hearstin lapsenlapsi.
SLA kaappasi Patricia Hearstin 1974, helmikuun 4. SLA halusi vaihtaa hänet vankilassa oleviin jäseniinsä. Tämä tavoite epäonnistui. Niinpä käski Hearstin perhettä jakamaan ruokaa jokaiselle köyhälle kalifornialaiselle.
Ruokaa jaettiin Kalifornian köyhille. Mutta SLA kieltäytyi vapauttamasta Pattya, koska ruoka oli SLA:n mielestä huonolaatuista.
SLA aivopesi Pattyn ja tapaus on myös esimerkki Tukholman syndroomasta, jossa panttivangille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Mutta jälkeenpäin ei ole kyetty selvittämään, millaisia keinoja SLA:n jäsenet käyttivät.


SLA:n jäsenyyden alku

Hearst alkoi jo 13. sieppauspäivänä ilmaista SLA:n ideologiaa magneettisissa ääninauhoissa, joita SLA jakeli julkisuuteen verkostonsa kautta. Ajan kuluessa Hearst ilmaisi yhä lisääntyvää tukea SLA:n tavoitteille. Lopulta hän tuomitsi entisen elämänsä, vanhempansa ja sulhasensa.
Omaksuttuansa SLA:n ideologian Hearst ilmoitti julkisuudessa, että hän on ottanut uudeksi nimeksensä Tanian.


Osallistuminen pankkiryöstöihin ym.

-   SLA ryösti Hibernia –pankin konttorin 1974, huhtikuun 15. – Pankin turvakameran kuvista näkyy, kuinka Hearst pitää kädessään kivääriä ja huutaa komentoja pankin asiakkaille.
-   Pari SLA:n jäsentä meni tavarataloon. Toinen heistä varasti sukkia. Mutta vartija olikin lähistöllä ja puuttui varkauteen. Varas uhkasi aseella, mutta vartija löi aseen pois. Sitten vartija pani käsiraudat varkaalle.
Hearst kadulla vartioimassa aseen kanssa. Hän huomasi SLA:n jäsenen pidätyksen ja alkoi ampua ilmaan kadulla. Tavaratalossa kaikki alkoivat etsiä suojapaikkaa. Poikkeuksena oli kaksi SLA:n jäsentä, jotka käyttivät tilannetta hyväksensä ja pakenivat tavaratalosta.
-   SLA ryösti Crocker –pankin (Crocker National Bank) konttorin 1975, huhtikuun 28. Ryöstön aikana SLA:n jäsen tappoi pankin asiakkaan Myrna Opsahlin.
Paljon myöhemmin Hearst sai syytesuojan tästä ryöstöstä, jotta voisi toimia todistajana. Hän kertoi, että hänen ja erään toisen SLA:n jäsenen tehtävänä oli vain toimia pakoautokuljettajina Crocker –pankin ryöstössä.


Elämä SLA:n jälkeen

Poliisi pidätti Hearstin ja toisen SLA:n jäsenen 1975, syyskuun 18.
Hearst väitti, että SLA oli antanut hänelle LSD:tä ja pakottanut osallistumaan pankkiryöstöihin.
Hearst sai 7 vuoden tuomion Hibernia –pankin konttorin ryöstöstä.
USA:n presidentti Jimmy Carter lyhensi Hearstin tuomion, niin että hän oli vankilassa vain 22 kuukautta. Hänet vapautettiin vankilasta 1979, helmikuun 1. päivänä.
USA:n presidentti Bill Clinton myönsi Hearstille täyden armahduksen 2001, tammikuun 20. päivänä.


Kannattaa huomata, että:
-   Hearstillä oli monta tilaisuutta karata SLA:sta. Esim. hän kadulla vartijana, kun kaksi SLA:n jäsentä meni tavarataloon. Silloin hän olisi helposti voinut lähteä muualle ja sulautua väkijoukkoon.
-   SLA luotti paljon Hearstiin. Siitä osoituksena mm., että hän sai aseen ja että hän toimi kadulla vartijana, kun kaksi SLA:n jäsentä meni tavarataloon.
-   Aseella Hearst olisi voinut tarvittaessa painostaa SLA:n jäseniä, niin että hän olisi päässyt pakoon.

[Nikolas]

Kun Suomenkin tapauksessa kyse on hyvinkin puoluekeskeisestä ns. edustuksellisesta demokratiasta, tällainen jako olisi mielestäni tärkeä:

Haluaako puolue:
a) lisätä yhteiskunnan demokraattisuutta esimerkiksi tuomalla edustuksellisen järjestelmän rinnalle suoran demokratian (Sveitsin mallia mukaillen), parantelemalla edustuksellisen järjestelmän suhteellisuutta (esimerkiksi siirtoäänivaalilla ja suuremmilla vaalipiireillä) vai
b) säilyttää yhteiskunta demokratian suhteen suunnilleen ennallaan vai
c) vähentää demokratiaa vahvistamalla puolueiden asemaa, vähentämällä vaalien suhteellisuutta, kasvattamalla äänikynnystä, siirtymällä listavaaliin, tms. "uudistuksilla"?

Näistä vaihtoehdoista a ja c edustavat vastakkaisia päitä ja vaihtoehto b passiivista nollalinjaa.

[talous ja muutos]

Tukholman syndrooma tuo lisävalaistusta suomalaisten suhtautumiseen Neuvostoliittoon.

Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto oli sotilaallisesti ja poliittisesti supervalta, ja sen vaikutusvalta oli vahva erityisesti Euroopassa.
- Suomalaiset realipoliitikot varoivat ärsyttämästä Neuvostoliittoa, koska se oli Suomen naapuri ja idänkauppaa ei saanut haitata.
- Suomalaiset myötäilijät käyttivät Neuvostoliiton painostusta Suomea kohtaan, siten että sen avulla hyödynsivät uraetenemistänsä.
- Osa kehui Neuvostoliiittoa julkisuudessa ja/tai kuului Neuvostoliiton tavoitteille myötämielisiin järjestöihin (esim. Suomen Rauhanpuolustajat), koska saivat Neuvostoliitolta rahaa, lomamatkoja tai muita etuja.
- Osa oli niin pelokkaita, että myötäilivät Neuvostoliittoa siltä varalta, että se muuttaisi Suomen vasallivaltioiksi (vrt. DDR, Puola, Romania, Bulgaria jne.).

Mutta osa suomalaisista sai Tukholman syndrooman, kun kyseessä oli suhde Neuvostoliittoon. - He alkoivat puolustella Neuvostoliittoa ja keksiä hyviä selityksiä Neuvostoliiton ikäville toimenpiteille.
Taistolaisliike muistuttaa Tukholman syndroomasta kärsivien toimintaa.
Mutta taistolaisten joukossa oli myös uratietoisia ihmisiä: virkamiesura, idänkauppaura, mediaura ym. Lisäksi taistolaisiin kuului runsaasti opiskelijoita, jotka päätyivät tutkijoiksi. Osa tutkijoista kärsii enemmän tai vähemmän vakavasta norsunluutornitaudista. Kyseessä on puutteellinen sosiaalisten suhteitten tilannetaju. Ei ymmärretty, että Neuvostoliiton myönteinen julkisuuskuva Suomessa johtui Suomen valtaapitävien varovaisuudesta ja osan kohdalla Neuvostoliiton mielistelystä.

Suomi hävisi sodan Neuvostoliitolle toisen maailmansodan yhteydessä. Lisäksi Neuvostoliiton silloinen johtaja Stalin oli kotimaassaan ollut varsin kovaotteinen hallitsija. - Näin olosuhteet olivat otolliset Tukholman syndrooman leviämiselle suomalaisten keskuudessa.

SKDL:n äänisaalis 1940- ja 1950 -luvulla (lähteenä Wikipedia, Eduskuntavaalit_vuosiluku):
1945: 23,47%    (äänestysaktiivisuus: 74,9%)
1948: 19,98% (äänestysaktiivisuus: 78,2%)
1951: 21,58% (äänestysaktiivisuus: 74,6%)
1954: 21,57% (äänestysaktiivisuus: 79,9%)
1958: 23,16% (äänestysaktiivisuus: 75,0%)

Vrt. FBI:n arvioon, jonka mukaan n. 27 % uhreista saa Tukholman syndrooman.
Tilanne ei ole ihan yksinkertainen. Kommunismia ideologian tasolla vastustivat sellaiset, joilla oli omaisuutta (esim. maanviljelijät). Toisaalta köyhiä ihmisiä houkutti kommunismi ideologiana.
1950 -luvulta lähtien suomalaiset vähitellen tottuivat elämään Neuvostoliiton naapureina, jolloin Tukholman syndroomasta kärsivien osuus pieneni väestöstä.

Toisaalta melko pian Tshekkoslovakian miehityksen jälkeen nousi Neuvostoliittoa myötäilevä taistolaisliike.
Neuvostoliitto vasallivaltioittensa kanssa alkoi miehittää Tshekkoslovakiaa elokuussa 1968. Suomessa kommunistinen puolue jakaantui kahtia: enemmistö tuomitsi miehityksen ja vähemmistö (taistolaiset) tuki miehitystä. (Wikipedia/Tšekkoslovakian miehitys 1968)
Taistolainen opiskelija- ja kulttuuriväen liike syntyi 1970 -luvun alussa. Ne olivat merkittäviä opiskelijamaailmassa ja kulttuurimaailmassa. (Wikipedia/Taistolaisuus)

[talous ja muutos]

Löytyi mielenkiintoinen esimerkki kultista puolueorganisaation sisällä. Kultiksi sen tunnistaa siitä, että mukana on päinvastaisuus -ilmiö.
Tapauksen tekee mielenkiintoiseksi se, että siihen ei liity hyvin voimakasta uskoa uskomiseen.
Sen sijaan valtarakenne aiheuttaa vinoutuman, joka näyttää kultilta. - Siis kyseessä onkin näennäiskultti.

Kyseessä on Kari Arola. Hänellä oli merkittävä mediaura:
- SAK:n, Akavan ja Insinööriliiton viestintäpäällikkönä
- SAK:n lehden Palkkatyöläisen päätoimittajana
- SDP:n Demari -lehden päätoimittajana

(Lähteinä: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9526694007, http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/10649-demarin-ex-paatoimittajalta-muistelmat-huiskii-sailallaan-puolelta-toiselle,
http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kirjat/2964637/lipponen-arjyi-demarin-paatoimittajalle)

* Länsi - Euroopan ja Suomen työpaikkoja on siirtynyt jo vuosien ajan:
- Kiinaan ja muualle Aasiaan
- Latinalaiseen Amerikkaan
- itäiseen Eurooppaan
* Länsi - Eurooppaan ja myös Suomeen on viime vuosina:
- rynnistänyt halpatyövoimaa kilpailemaan jäljelle jääneistä työpaikoista

Näissä olosuhteissa voisi olettaa, että ay -lehden ja työväenpuolueen (SDP) lehden päätoimittajaksi valittaisiin leijona, joka ärjähtelisi kapitalistien toimintaa vastaan.

Mutta Kari Arolalla onkin varsin heikko itsetunto, joka purkaantuu oman viiteryhmänsä eli suomalaisuuden halveksuntana ja historiallisen isäntäviiteryhmän eli ruotsalaisuuden ihannointina:
- Suomalaisuutta ei edes ole olemassa, vaan se on sepite
- 1800 -luvun Suomen suuriruhtinaskunnan ruotsinkielinen sivistyneistö sai aikaan kansallisen herätyksen, joten suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia.
- Kirjoituksesta unohtui tai "unohtui", että ennen suomenkielisen koulutuksen yleistymistä suomenkielisten oli vaikea saada edes ruotsinkielistä koulutusta, koska vain harva suomenkielinen perhe oli riittävän varakas kustantamaan lapsille pitkän koulutuksen. - Tämän takia ei ollut olemassa suomenkielistä sivistyneistöä.
- Kirjoituksesta jätettiin pois seikka, että vaikutusvaltainen osa ruotsinkielisestä yläluokasta vastusti suomenkielistä koulutusta. - Silloin olisi selvästi kiristynyt kilpailu valtiohallinnon hyvistä työpaikoista.
- Ruotsi -naapurista on opittavaa. Ruotsi päihittää Suomen monella alueella. - Tämä on totta.
- Mutta kirjoituksesta jäi pois: Ruotsilla on opittavaa Suomelta. Ruotsi on altavastaava Suomeen verrattuna usealla alalla.
- Suomalaisuuden tunnukset ovat ulkomaalaisten luomia.
- Mutta edellinen huomio pätee yleismaailmallisesti varsin pitkälle: Esim. eri valtioitten liput ovat melkein toistensa kopioita, vaikka joitakin poikkeuksia on. (Wikipedia/Luettelo itsenäisten valtioiden lipuista)
- Oikeuttaako sepitesuomalaisuus junttimaiseen toisten kulttuurien, kansojen ja erilaisuuden halveksuntaan, edes helppoheikkien ja sahureiden huumorin varjolla? - Mihin unohtui ulkomaisten halpatyöläisten puolustaminen? Eikö Arola ollut ay -lehden ja työväenpuolueen (SDP) lehden päätoimittaja?

Arolan kirjoitus aiheutti paljon närkästystä hommafoorumissa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,73944.msg1082006.html#top

Selitys päinvastaisuudelle (ay -leijona vs. heikko itsetunto ja oman viiteryhmän halveksunta) löytyy täältä: http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kirjat/2964637/lipponen-arjyi-demarin-paatoimittajalle
"Uutispäivä Demarin entinen päätoimittaja Kari Arola on kirjoittanut muistelmansa, jossa hän kertoo joutuneensa demaripomojen höykytettäväksi."
Arola joutui jyrätyksi pikkuasioistakin.
- Lisäksi tuollaiseen työhön haetaan jo valmiiksi nöyrää ihmistä. Sitäpaitsi itsetuntoiset ihmiset karttavat tuollaisia töitä.
Kun itsetunto viedään mankelin läpi, niin tuloksena on ihminen, joka suhtautuu omaan viiteryhmäänsä näin:
http://hommaforum.org/index.php/topic,73944.msg1082006.html#top

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Voisiko yhteiskunnan vakaus <---->Yhteiskunnan epävakaus olla yksi mittari.
Vakaa yhteiskunta ei vaadi hirmu verotus byrokratiaa, ja kontrollia. Vastaavasti vihreiden malli johtaisi epävakaaseen yhteiskuntaan korkeista veroista huolimatta.