2013-09-30 Demari: Kunnat ottavat vastaan kiintiöpakolaisia epätasaisesti

[K.K.]

Joka neljäs kunta ottanut kiintiöpakolaisia - vauras Rauma yksi nollakerholaisista

Kunnat ottavat vastaan ulkomaisia kiintiöpakolaisia epätasaisesti. Viiden vuoden aikana vain joka neljäs kunta on ottanut kiintiöpakolaisia.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista.

Monet pakolaisia vastaanottavat kunnat kärsivät talousvaikeuksista. Muun muassa Kajaanin, Kotkan ja Savonlinnan talous on Kuntaliiton tilastojen mukaan reilusti alijäämäinen.

Vauraista kunnista esimerkiksi Rauma, Kurikka ja Nurmijärvi eivät ole ottaneet kiintiöpakolaisia.

Valtio tukee kuntia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta neljän vuoden ajan. Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) ja Pakolaisavussa on huomattu, että kunnat vetoavat rahaan. Kunnat eivät halua pakolaisten rasittavan taloutta.

TEMin maahanmuuttojohtajan Kristina Stenmanin kertoo, että viime vuosina isoja ruuhkia on onnistuttu purkamaan, vaikka kuntapaikkojen löytäminen on ollut vaikeaa.

Syyrian sodan vuoksi ensi vuonna Suomeen on tulossa 300 kiintiöpakolaista lisää nykyisen 750 lisäksi.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/15094-joka-neljas-kunta-ottanut-kiintiopakolaisia-vauras-rauma-yksi-nollakerholaisista


Syy..?

Monet pakolaisia vastaanottavat kunnat kärsivät talousvaikeuksista.

seuraus..?

Vauraista kunnista esimerkiksi Rauma, Kurikka ja Nurmijärvi eivät ole ottaneet kiintiöpakolaisia.

Kunnat ottavat vastaan ulkomaisia kiintiöpakolaisia epätasaisesti.

[K.K.]

^

Kaikki kunnat eivät halua pakolaisia - "kiinni yksittäisistä kuntapolitiikoista"

Kiintiöpakolaisten määrä jakautuu epätasaisesti rikkaiden ja köyhempien kuntien kesken.
Noin joka kymmenes kunta ottaa vuosittain pakolaisia vastaan, kertovat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot. Viiden vuoden aikana Suomen 320 kunnasta noin 80 on ottanut pakolaisia.

Suomen Pakolaisavun mielestä vastaanoton ongelma on kunnissa. Taustalla ovat tiedotuspäällikkö Kaisa Väkiparran mukaan kuntapoliitikoiden ennakkoluulot.

– Maan hallitus päättää kiintiöstä, mutta kunnilla on valta päättää, ottavatko ne pakolaisia vai ei. Se voi olla kiinni yksittäisistä kuntapoliitikoista.

Ruandasta tulevat kongolaiset ovat joutuneet odottamaan pisimpään. Onnistunut esimerkki löytyy kuitenkin Väkiparran mukaan Seinäjoelta. Kaupunki päätti ottaa kongolaisia uudestaan hyvien kokemusten ansiosta.

Vauraissa kunnissa vain vähän pakolaisia
Valtio tukee kuntia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta neljän vuoden ajan. Siitä huolimatta monet kunnat vetoavat omaan talouteensa.

Kuntaliiton ja TEMin tilastojen valossa kiintiöpakolaisten vastaanotto ei jakaannu tasaisesti vauraiden ja köyhempien kuntien kesken.

Kiintiöpakolaisia on vähän tai ei lainkaan muun muassa Etelä-Karjalan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan vauraimmissa kunnissa.

Vastaanottavilla kunnilla, kuten Kajaanilla, Kotkalla ja Savonlinnalla, on alijäämäinen talous. Vauraista kunnista muun muassa Rauma, Nurmijärvi ja Somero eivät ole ottaneet viiden vuoden aikana kiintiöpakolaisia.

Viime kädessä arvovalinta
TEMin maahanmuuttojohtaja Kristina Stenmanin mukaan isoja ruuhkia on onnistuttu purkamaan viime vuosina, vaikka kuntapaikkojen löytäminen on ollut vaikeampaa.

Stenman huomauttaa, että Suomessa pakolaismäärät ovat melko pieniä. Hänen mukaansa pakolaisten vastaanottaminen on kunnille viime kädessä arvovalinta.

– Pakolaisten vastaanotto on monelle kunnalle ensimmäinen askel siihen, että kunnassa asuu maahanmuuttajia, Stenman toteaa...]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288604180985.html

Pakolaisten vastaanotto on monelle kunnalle ensimmäinen askel siihen, että kunnassa asuu maahanmuuttajia

Kaikki kunnat eivät halua pakolaisia - "kiinni yksittäisistä kuntapolitiikoista"

Tulee ihan mieleen Sir Winston Churchillin sanat RAF:n lentäjille: "Harvoin niin monet ovat niin suuressa kiitollisuudenvelassa niin harvoille".

[sakarit]

Vastaanottavilla kunnilla, kuten Kajaanilla, Kotkalla ja Savonlinnalla, on alijäämäinen talous.

Oikeammin, vastaanottaneilla kunnilla on alijäämäinen talous.

[Sivusta seuraaja]

Esimerkiksi alijäämäisessä Kajaanissa samaan aikaan kaupunki kyselee asukkailtaan mistä palveluista voisi karsia.

Hyvä kajaanilainen

Kajaanin kaupunki käyttää noin 320 miljoonaa euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Menoista vajaa puolet katetaan kunnallisveroilla, neljännes asiakas- ja käyttömaksuilla sekä myyntituloilla ja reilu kolmannes valtionosuuksilla, jotka nekin ovat valtaosin meidän verotulojamme. Kaupunki investoi vuosittain noin 20 miljoonaa euroa pääasiassa rakennusten ja kunnallistekniikan peruskorjauksiin, jossain määrin myös uudisrakentamiseen. Kajaanin veroprosentti 21 on maan korkeimpia. Valtionosuuksia joudutaan jatkossa leikkaamaan, koska Suomi velkaantuu kiihtyvällä tahdilla. Heikossa taloudellisessa tilanteessa myös verotulojen kasvu pienenee. Tämä johtaa siihen, että nykyisiä palveluita joudutaan supistamaan, palvelutasoja laskemaan ja palvelumaksuja nostamaan. Kuntalaiset joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta hyvinvoinnistaan.

Osa kaupungin tuottamista palveluista on ns. subjektiivisen oikeuden palveluita tai velvoittavia palveluita, joiden järjestämistä lainsäädäntö säätelee tiukasti. Osa palveluista on ns. harkinnanvaraisia palveluita, joita kunnan on järjestettävä jossain määrin, mutta niiden laajuudesta ja laadusta voidaan päättää itse. Sitten on vielä vapaaehtoisia palveluita, joita kunta voi järjestää halutessaan.

Haluamme kuulla kajaanilaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen tulevaisuudesta sekä siitä, kuinka turvaamme kuntalaisten hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman ja pidämme kaupunkimme hyvänä, vaivattoman arjen kaupunkina.

[Soromnoo]

Rikkautta jaetaan köyhiin kuntiin, oletan että jutussa ylistettiin rikkaiden kuntien solidaarisuutta.

[gloaming]

Joka neljäs kunta ottanut kiintiöpakolaisia - vauras Rauma yksi nollakerholaisista

Pöyristyttävää varsinkin nyt, kun työvoimapulakin niin karjahtelee Raumalla STX:n telakan lopettamisen myötä. Selvästi raumalaiset ovat "itseriittoisia nationalisteja", fasisteja ja heiltä puuttuu "ihmismyönteisyys".

Ruotsissa vuoden alusta lähtien kuntiin voidaan pakkosijoittaa ankkuri"lapsia" (ensamkommande "barn") keskusvallan mahtikäskyllä. Koskakohan Suomessa vastaavaa? Eivätkö nämä "globaalin vastuun" ja "ihmisyyden velvollisuuksien" kantajat voisi osoittaa moraalista ylemmyyttään toimimalla, kuten mouhoamiensa toisen maailman sodan aikaisten sotalasten kohdalla, ja tarjota kehitysmaaeläjille parempi elämä omassa kodissaan ja omalla kustannuksellaan?

[Roope]

Valtio tukee kuntia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta neljän vuoden ajan. Siitä huolimatta monet kunnat vetoavat omaan talouteensa.

Kuntaliiton ja TEMin tilastojen valossa kiintiöpakolaisten vastaanotto ei jakaannu tasaisesti vauraiden ja köyhempien kuntien kesken.

Kiintiöpakolaisia on vähän tai ei lainkaan muun muassa Etelä-Karjalan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan vauraimmissa kunnissa.

Vastaanottavilla kunnilla, kuten Kajaanilla, Kotkalla ja Savonlinnalla, on alijäämäinen talous. Vauraista kunnista muun muassa Rauma, Nurmijärvi ja Somero eivät ole ottaneet viiden vuoden aikana kiintiöpakolaisia.

Olisiko asioilla yhteyttä? Taloutensa huonoon jamaan ajaneilla kunnilla voi olettaa olevan puutetta talousasioiden asiantuntemuksesta, kun siellä voi toisaalta olla turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotosta hyötyvä lobbauskoneisto, joka muutenkin lisää kunnan tuottamattomia menoja. Siksi ELY-keskukset ovat onnistuneet suostuttelemaan juuri köyhemmät kunnat "tienaamaan" turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotolla, kun taas menestyneemmissä kunnissa ajatellaan tulevaisuutta pitemmällä tähtäimellä. Toisaalta, jos pakolaiset ovat oikeasti kannattava investointi tulevaisuuteen, niin sittenhän kaikki on niin kuin pitääkin.

Lieksan kaupunki todisteli muutama vuosi sitten ylpeänä, kuinka paljon se on netonnut satojen somalien vastaanotollaan. Enpä usko, että kukaan on nyt lieksalaisille kateellinen.

[Iloveallpeople]

Eli tällä hetkellä vauraat kunnat eivät ole ottaneet kiintiöpakolaisia, kun taas kiintiöpakolaisia ottaneet kunnat ovat talousvaikeuksissa.

[Nuivake]

Kunnat ottavat vastaan ulkomaisia kiintiöpakolaisia epätasaisesti.

Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi ensimmäiseksi kotimaiseksi kiintiöpakolaiseksi!
Heti äkkiä kaikki mulle nyt. Otta Kela-Gold ja Bemmari. Ottaa myös Syyria-sohva ja ählypuhelin.
Te kaikki olla rasistikoira minä haavoittunu vähemistö! Rasismi! Äbälä!!

[JoKaGO]

Minä ilmoittaudun ottamaan vastaan kaksi syyrialaisneitoa, noin 18-25 vee, muodollisesti päteviä. Edellytyksenä, että heillä ei ole suku odottamassa Suomeen pääsyä eli sellaiset "huonot naiset". Ne on tuolla niin ronkkeleita, että niille huonot kelpaisi mulle hyvin.
Ruokkisin ja vaatettaisin heidät á 1000 euroa per kk.

Mitä? Miksi ei? Eikös lastenkin kotihoito ole halvempaa kuin niiden hoitaminen päiväkodissa?

[Ano Nyymi]

Rikkautta jaetaan köyhiin kuntiin, oletan että jutussa ylistettiin rikkaiden kuntien solidaarisuutta.

Kauniainen varmaan ottaa satoja mamuja, rikas kunta kun on... 

[Iloveallpeople]

Havaintoon liittyen tehty paikallislehden kysely valtuustoryhmien puheenjohtajille Nurmijärvellä:

Enemmistö avaisi Nurmijärven pakolaisille

Perussuomalaiset vastustavat vähemmistönä kiintiöpakolaisten tuloa Nurmijärvelle. Asia käy ilmi kyselystä, jonka Nurmijärven Uutiset teki valtuustoryhmien puheenjohtajille.

Heiltä kysyttiin, pitäisikö Nurmijärven myöntää kuntapaikkoja Suomeen lähivuosina tuleville kiintiöpakolaisille. Kyllä, tuumaa selvä enemmistö.

– Tasapuolisuuden nimissä emme voi olla ottamatta pakolaisia, kun muutkin kunnat toimivat näin, vihreiden ryhmäjohtaja Tarja Haaranen sanoo.
...

– Olemme osa ihmiskuntaa. Kunta on myös suhteellisen varakas, Haapalainen toteaa.
Vauraus nähdään valtuustossa kuitenkin kovin eri tavoin, ja siksi sen lopullinen linjaus pakolaiskysymyksessä voi äänestyksessä keikahtaa kielteisen puolelle.
...

Perussuomalaiset ei näe siihen tarvetta. Puolue ei halua Nurmijärvelle yhtään kiintiöpakolaisia.
– Nykytilanne on hyvä, Jussi Niinistö sanoo.
...

Köyhät kunnat kuten Kajaani vastaanottavat pakolaisia kun taas vauras Nurmijärvi ei.
...

Nurmijärven Uutiset

[hakare]

Kyllä köyhänkin kunnan kannattaa ehdottomasti ottaa kaikki kiintiöpakolaiset, ketä on vaan saatavissa. Nehän tuovat rikkautta kuntaan. Loistava esimerkki tästä on Lieksa. Nyt kun valden vuosiavustukset ovat finito, niin kunta nostaa veroprosenttia vaivaisella kahdella prosentilla sekä lomauttaa koko henkilöstön. Se on todella pieni hinta katunäkymän rikastumisesta ja kulttuurien kohtaamisesta.