2013-09-11: MTV3: Voivatko erilaiset uskonnot rukoilla yhdessä?

[Micke90]

Voivatko erilaiset uskonnot rukoilla yhdessä – piispainkokous pohtii

Tänään alkava piispainkokous pohtii, onko eri uskontojen yhteinen rukous mahdollista. Kokouksessa on esillä myös se, voiko evankelisluterilainen kirkko lainata aineksia muista kulttuureista.

Uskontojen kohtaamisen lisäksi kokous käsittelee seurakuntarakenteen muutoksia sekä pappisvirkaan pätevöittävän tutkinnon säädöksiä.

Kaksipäiväinen piispainkokous järjestetään Hyvinkäällä.

(MTV3–STT)

[dothefake]

Tottahan niitä aineksia lainata voi, jos lainataan islamista.

[sivullinen.]

Voivatko erillaiset uskonnot rukoilla yhdessä tarkoittaa voivatko muslimit kumarrella mekkaan kristillisessä kirkossa. Kukaan ei ole ehdottanut, että moskeijassa saisi kätensä ristiä. Sehän olisi uskonrauhanrikkomista ja ihan saatanasta. Vain rasistille voisi sellainen tulla edes mieleen.

Kaksoisstandardi kukoistaa.

[Blanc73]

Tottahan niitä aineksia lainata voi, jos lainataan islamista.

Juuri näin.

Luterilais-islamilainen jumalanpalvelus: miehet sisällä kirkossa ja naiset ulkona pakkasessa/kirkon tuulikaapissa uskontunnustusta lausumassa

[normi]

Mäkinen on saatanasta.

[siviilitarkkailija]

Vastaus vihervasemmistolaisen roskaväen esittämään kysymykseen on kyllä. Erilaiset uskonnot voivat hyvinkin helposti rukoilla yhdessä ja ovat sitä historian saatossa myös tehneet. Onkin aivan eri asia mitä uskonnot sitten yhdessä rukoilevat. Heikommat rukoilevat armoa ja vahvemmat voimaa tappaa vääräuskoiset näiden rukouksista huolimatta. Saatanalliselle loppuratkaisulle järjestely on mitä otollisin, mitä piispamme luonnollisesti kieli pitkällä odottaa.

Uskonnot eivät ole eriytyneet sattumalta vaan hyvästä syystä.

[Jääpää]

Tässä piispat päätyvät hekumeeniseen yhteistyöhön muiden uskontojen kanssa.
Kirkko pyöräytetään mekkaan päin, penkit + muuta sälää raijataan mäkeen, torni maalataan sateenkariväreillä, risti vaihdetaan kallellaan olevaa spaghettisiivilää muistuttavaan symboliin.
Naistenpuoli tulee erikseen vaikka hauturin lapiovarastoon, varsinaiseen tapahtumasaliin laitetaan kokolattiamatto ja savukone. Urut modernisoidaan helvetinkonemusiikkikeskukseksi
ja diskopallon pitää olla pohjoisessa ulottuvaisuudessa.
Messut on sisä- ja ulkovuoroissa, talvella piispat aina ulkovuorossa, kun ovat tottuneet.
Rukoilut on jono- eli vuororukouksia, jotka on hyvä aloittaa mekkarähmällä jonon alkupäästä ja sitten edetään taaksepäin polvirukous- mekkarähmä-pålvirukåus- mekkarähmä..
Jokohan tuli kaikki suuntaukset  tyydytettyä?
...juu, siis menot loppuvat naistenhuoneen wiggojen ankaraan luutimiseen kokolattiamatolla miesten poistuttua, sm-henkilöt imuroivat samaan aikaan lattiaa manuaalisesti.
Ulkovuoron mummoilta kerätään kolehti ja ehkä pesääkin.

Tää nyt tälläisen kirkosta eronneen arvailua, piispat voi vielä yllättää mielikuvituksellaan..

[Leso]

Eivät voi. Koska ovat eri uskontoja, ja eri uskonnoilla on eri jumalat. Joten eivät voi.

Sitä paitsi eikös evankelisluterilainen kirkko ole jo itsessään ulkomailta lainattu - Saksasta, kai?
Joten mitä muuta lainaa se enää kaipaa?

Kuria ja järjestystä, sitä se kaipaa.

[Iloveallpeople]

Muslimi anoppina? Hindu vävynä? Kirkko opastaa

Kirkko on laatinut oppaan monikulttuurisiin perhejuhliin. Piispainkokous on hyväksynyt oppaan monikulttuurisiin ristiäisiin, rippikouluihin, avioliittoihin ja hautajaisiin.

- Muslimi anoppina? Hindu vävypoikana? Tuttua todellisuutta pääkaupunkiseudulla, toteaa piispa Irja Askola Facebook-sivullaan.

Hän kertoo kokeneensa inspiroivia hetkiä piispainkokouksessa, kun siellä hiottiin tekstiä, joka käsittelee kastetta, avioliittoon vihkimistä tai hautaan siunaamista monikulttuurisessa perheessä.

Suomi monikulttuuristuu, ja etenkin pääkaupunkiseudulla papit kohtaavat yhä useammin tilanteita, joissa kirkollisissa toimituksissa on edustettuna eri uskontoja. Oppaassa todetaan, että toisesta uskontoperinteestä lähtöisin olevat elementit eivät ole kristilliselle uskolle vieraita, vaan näitä voi harkiten myös lainata erityistapauksissa.

- Ohjaavana periaatteena on, että yksi kristillinen perinteinen hyve on vieraanvaraisuus, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen huomauttaa.

Opas vastaa mm kysymyksiin: Miten viettää häitä, jos morsiusparista toinen on hindu? Voidaanko kastetoimitukseen yhdistää buddhalaisia elementtejä, jos lapsen isä on buddhalainen? Voiko hautauksessa näkyä sekä islamilainen että kristillinen perinne, jos vainaja kääntyi uskonnosta toiseen juuri ennen kuolemaansa?

- Muista uskontoperinteistä tulevat ainekset eivät ole kristilliseen perinteeseen sopimattomia, Jyri Komulainen sanoo.

Esimerkkinä hän mainitsee yleisluontoiset tekstit ja musiikkikappaleet, joita voi ottaa ottaa toimitusten osaksi. Kirkkokäsikirjan mukaan vapautta voi käyttää etenkin laadittaessa toimitusten johdantosanoja sekä puhetta ja myös valittaessa musiikkia. Niissä tulee kuitenkin ottaa huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne.

– Intialaiset kristityt ovat ottaneet hindulaisesta perinteestä tekstejä, mutta sopeuttaneet ne kristilliseen perinteeseen. Teksti kuuluu: "Johda meidät olemattomuudesta Olemiseen; johda meidät pimeydestä Valoon; johda meidät kuolemasta Kuolemattomuuteen". Intialainen 3 000 vuotta vanha teksti saa kristillisen merkityksen, Komulainen sanoo.

Oppaan ohjeita voi soveltaa myös kristityn ja uskonnottoman yhteisen juhlan järjestämisessä. Opas perustuu ekumeeniseen uskontoteologiaan, joka pitää periaatteinaan kristillistä rakkautta ja vieraanvaraisuutta.

Kirkon opas monikulttuurisiin kirkollisiin perhejuhliin

YLE