2013-09-04 K Sorsa säätiö: Väestö muuttuu – pysyykö Suomi perässä

[skrabb]

04.09.2013
Antti Kaihovaara

Väestö muuttuu – pysyykö Suomi perässä

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on onnistunut. Pohjoismaiden kansalaisten eliniänodote ja elintaso ovat nousseet usean vuosikymmenen ajan ja nousu tullee jatkumaan myös seuraavilla vuosikymmenillä.  Vuoteen 2030 mennessä Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin yhteenlasketun väkiluvun odotetaan kasvavan noin kolmella miljoonalla. Onnistumisesta seuraa kuitenkin uusia haasteita – tai sanotaan se suoraan – ongelmia, jotka Pohjoismaiden on pystyttävä ratkaisemaan.

Riippumattoman norjalaisen tutkimuslaitoksen toteuttamassa Väestönmuutokset ja pohjoismaiset hyvinvointivaltiot -raportissa tutkitaan väestönmuutosten vaikutuksia Pohjoismaissa seuraavan 20 vuoden aikana. Raportissa nostetaan esille neljä selvää trendiä, jotka koskettavat jokaista Pohjoismaata: väkiluku kasvaa, eliniänodote nousee, työikäisten osuus väestöstä pienenee ja maahanmuutto lisääntyy. Demografisten muutosten vaikutus hyvinvointivaltiolle on samanaikaisesti taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen.

Suomen taloudellinen rasite on muita Pohjoismaita suurempi

Väestön ikääntyminen ei kosketa yksin Suomea, mutta Suomen tilanne on monessa suhteessa muita vakavampi. Vuoteen 2030 mennessä Suomen työikäisen väestön osuuden koko väestöstä ennustetaan laskevan kahdeksalla prosentilla. Suomi olisi tällöin ainoa Pohjoismaa, jossa työikäisen väestön määrä laskee myös absoluuttisesti. Jos taloudellinen huoltosuhde huononee, seurauksena on väistämättä joko veronkorotuksia, palvelutason heikennystä, käyttömaksujen nostamista tai julkisen hallinnon tehostamisohjelmia.

Ratkaisuksi taloudellisen huoltosuhteen heikkenemiselle on tarjottu lähinnä työurien pidentämistä. Pitkiä työuria huomattavasti tehokkaampaa olisi kuitenkin kasvattaa työtä tekevien määrää. Tämä edellyttäisi työllisyysasteen parantamista erityisesti niiden väestöryhmien joukossa, joissa se on tällä hetkellä alhainen.  Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt maahanmuuttajaryhmät ja erityisesti maahanmuuttajanaiset.

Vaikka maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea, OECD:n mukaan maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on jo nyt positiivinen. Toisin sanoen maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Tämä selittyy sillä, että suuri osa maahanmuuttajista on työikäisiä ja -kykyisiä. Väestön ikääntyessä maahanmuutolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli työn tarjonnan ylläpitäjänä. Integraatiopolitiikkaan ja Suomen kielten opetukseen on kuitenkin panostettava huomattavasti nykyistä enemmän, jos maahanmuuton taloudellisesta potentiaalista halutaan saada kaikki irti.

Aktiivisen maahanmuuttopolitiikan lisäksi toinen keskeinen keino parantaa taloudellista huoltosuhdetta on kehittää työhyvinvointia ja työterveyshuoltoa. Esimerkiksi London School of Economicsin laajan hyvinvointikatsauksen mukaan jokainen työhyvinvointiin sijoitettu punta maksoi itsensä yhdeksänkertaisesti takaisin. Työkyvyttömyyden ehkäiseminen on erityisen tärkeää Suomessa, jossa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on poikkeuksellisen suuri muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Osittain kyse on myös asenteista. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi elokuussa asiantuntijatyöryhmän laatiman toimintakonseptin osatyökykyisten työllistämiseksi. Sen mukaan Suomessa on kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä, jotka haluavat tehdä töitä. Näiden työllistäminen vaatii nykyistä aktiivisempaa panosta sekä TE-toimistoilta että työnantajilta. Keskeistä on myös ajattelutavan muutos: on luovuttava luokittelusta, jossa ihminen määritellään joko täysin työkykyiseksi tai täysin työkyvyttömäksi. Jokainen kykyjensä mukaan on paras ohjenuora myös yhteiskunnan edun kannalta.

Onko pohjoismaisen mallin tulevaisuus vaakalaudalla?

Historiallisesti asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan ovat olleet myönteisempiä Pohjoismaissa kuin muualla Euroopassa. Tämä on luonnollista seurausta hyvinvointivaltion kehityksestä, mutta toisaalta myös edellytys koko pohjoismaisen mallin synnylle. Yleinen asenneilmapiiri voi kuitenkin muuttua. Kansalaisten tuki korkean verotuksen ja laajojen turvaverkkojen yhteiskunnalle on yhä vahvaa, mutta ei ehdotonta. Pohjoismaisen mallin tulevaisuus on lopulta kiinni siitä, pystyykö se säilyttämään oikeutuksensa kansalaisten silmissä.

Pohjoismaissa harjoitettu universaali sosiaalipolitiikka nojaa siihen, että jokaisella on oikeus yhteiskunnan palveluihin tuloista tai varallisuudesta riippumatta. Taloudellinen taantuma voi kuitenkin vaikuttaa kielteisesti kansalaisten asenteisiin. Jos hyvinvointipalveluiden taso ei kasva samaan tahtiin väestön varallisuuden kanssa, palveluiden olemassaolon oikeutus voidaan paradoksaalisesti kyseenalaistaa. Mikäli vaurastunut keskiluokka ei koe hyvinvointipalveluita riittävinä omiin tarpeisiinsa, universalismi kärsii ja etuudet voivat muuttua tarvehankintaisiksi.

Myös väestönmuutokset sekä yhteiskunnan muuttuminen heterogeenisemmäksi voivat vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin. Lisääntyvä maahanmuutto, tulo- ja statuserojen kasvu varsinkin kaupungeissa sekä sukupolvien väliset vastakkainasettelut hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi koettelevat luottamusta nykyisiin toimintamalleihin. Maahanmuuton ja etnisen monimuotoisuuden lisääntymisen ei kuitenkaan ole havaittu vaikuttaneen merkittävästi asenteisiin hyvinvointivaltiota kohtaan.

Väestönmuutokset luovat myös uusia mahdollisuuksia

Väestönkasvu on historiallisesti keskittynyt kaupunkeihin ja saman trendin odotetaan jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Tällä on sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia. Ennen kaikkea se kuitenkin korostaa kaupunkisuunnittelun merkitystä koko väestön hyvinvoinnille. Kaupunkien suuret työmarkkinat ja monipuolinen väestörakenne tarjoavat erinomaiset olosuhteet luovuudelle, innovaatioille ja erikoistumiselle. Kaupunkien bruttokansantuote henkeä kohden on yleensä korkea, ja rakentaminen sekä liikenne potentiaalisesti ympäristön kannalta tehokasta. Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää erityisesti riittävään asuinrakentamiseen ja kaupunginosien eriarvoistumisen estämiseen.

Väestön ikääntyminen rasittaa taloudellista huoltosuhdetta, mutta se myös kasvattaa kysyntää terveys- ja hyvinvointipalveluille sekä "vapauttaa" työpaikkoja nuoremmille sukupolville. Lisäksi väestönkasvun myötä Pohjoismaiden painoarvo Euroopan unionissa kasvaa, sillä EU:n yhteenlasketun väkiluvun ennustetaan samanaikaisesti laskevan. Väkiluvun kasvu tekee Pohjoismaista myös houkuttelevamman markkina-alueen varsinkin, jos sitä osataan markkinoida kokonaisuutena. Pohjoismaiden sisällä Suomen tulisi panostaa entistä enemmän vientiin erityisesti vauraaseen Norjaan, jossa väkiluvun odotetaan kasvavan suhteellisesti eniten.

Väestönmuutokset saattavat haastaa nykyisen pohjoismaisen hyvinvointimallin, mutta niiden volyymiin ja seurauksiin voidaan vaikuttaa merkittävästi nyt tehtävillä poliittisilla ratkaisuilla. Muutos tapahtuu vääjäämättä, mutta sen vaikutuksen hyvinvointivaltiolle päätämme me itse.

Artikkeli on julkaistu Demokraatissa 4.9.2013.

Mikä NordMod2030?

NordMod2030 on Pohjoismaiden työväenliikkeen yhteinen tutkimusprojekti, jossa pohditaan pohjoismaisen mallin nykyisyyttä ja tulevaisuutta vuoteen 2030. Päämääränä on luoda tutkimustietoa pohjoismaisen mallin vahvistamisen ja uudistamisen pohjaksi. Projektin puitteissa julkaistaan useita teemaraportteja, jotka käsittelevät mm. verotusta, väestönmuutoksia, työmarkkinoita, osallisuutta ja globalisaatiota.

Suomea koskevaa osuutta käsitellään Työväenliike. Nyt. -tapahtumassa Tampereen työväentalolla 7.9.2013 klo 11.45–13.00 ja pohjoismaisen mallin tulevaisuutta Nordic Model – The Way Ahead -seminaarissa klo 14-00–16.00.

http://sorsafoundation.fi/2013/09/04/vaesto-muuttuu-pysyyko-suomi-perassa/

lihavoinnit omia

[Uimakoulutettava]

Maahanmuuttajia aina sorsitaan.

[Ari-Lee]

Tämä edellyttäisi sellaisten luku- ja kirjoitustaidottomien ryhmien mitkä eivät ole tänne edes otettu kuin tilapäisesti turvaan notkumaan ja mitkä eivät ole viidessä vuodessa lukemaan oppineet lähettämistä kotiinsa. Keppostelijoiden osalta ei tarvinne edes toistaa käännytysprosessin kestoa.

[Roope]

Ratkaisuksi taloudellisen huoltosuhteen heikkenemiselle on tarjottu lähinnä työurien pidentämistä. Pitkiä työuria huomattavasti tehokkaampaa olisi kuitenkin kasvattaa työtä tekevien määrää. Tämä edellyttäisi työllisyysasteen parantamista erityisesti niiden väestöryhmien joukossa, joissa se on tällä hetkellä alhainen.  Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt maahanmuuttajaryhmät ja erityisesti maahanmuuttajanaiset.

Tehokkaampaa olisi valikoiva maahanmuuttopolitiikka, sillä maahanmuuttajien heikko työllisyysaste johtuu tutkitusti pääosin heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Työelämän vaatimusten kasvaessa heidän osaamattomuudelleen on yhä vähemmän kysyntää.

Vaikka maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea, OECD:n mukaan maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on jo nyt positiivinen. Toisin sanoen maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.

Maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on huomattavasti laajempi asia kuin pelkät suorat tulonsiirrot. Valitettavasti näitä kokonaisvaikutuksia ei ole Suomessa tutkittu. Maahanmuuton ilmiöitä ei ole muutenkaan mielekästä tarkastella pelkästään kaikkien maahanmuuttajien keskiarvon pohjalta, sillä kyse on hyvin heterogeenisestä joukosta ihmisiä.

Integraatiopolitiikkaan ja Suomen kielten opetukseen on kuitenkin panostettava huomattavasti nykyistä enemmän, jos maahanmuuton taloudellisesta potentiaalista halutaan saada kaikki irti.

Tarve panostaa integraatiopolitiikkaan on osoitus siitä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka ei toimi, sillä toimiakseen sen pitäisi minimoida erityisiä integrointitoimia vaativien ihmisten maahantulo. Sitähän se ei nykyisellään tee, vaan syrjäytyvien, yhteiskunnan toimenpiteiden kohteena olevien maahanmuuttajien määrä nousee nopeasti.

Jos maahanmuuton taloudellisesta potentiaalista halutaan oikeasti kaikki irti, on siirryttävä valikoivaan maahanmuuttopolitiikkaan, jolla minimoidaan taloudellisesti haitallinen maahanmuutto. Velat eivät muutu saataviksi sillä, että haikaillaan töitä jo Suomeen päässeille vaikeasti työllistyville maahanmuuttajille.

[Micke90]

Väestön ikääntymiseen olisi tarjolla hyvin yksinkertainen ratkaisu: lisätään suomalaisten syntyvyyttä. Suomi tarvitsee uusia pikkusuomalaisia maata rakentamaan, työtä tekemään ja veroja maksamaan. Suomen tulevaisuus lepää suomalaisten nuorten, perheiden, työntekijöiden ja yrittäjien varassa. Vain suomalaisten varassa tämä maa menestyy tai kaatuu. Panostetaan perheisiin, työntekoon ja yrittämiseen. Niiden varassa tämä maa lepää, eikä suinkaan kouluttamattomien ja luku- ja kirjoitustaidottomien mamujen!

[Sakari]

Väestön ikääntymiseen olisi tarjolla hyvin yksinkertainen ratkaisu: lisätään suomalaisten syntyvyyttä. Suomi tarvitsee uusia pikkusuomalaisia maata rakentamaan, työtä tekemään ja veroja maksamaan. Suomen tulevaisuus lepää suomalaisten nuorten, perheiden, työntekijöiden ja yrittäjien varassa. Vain suomalaisten varassa tämä maa menestyy tai kaatuu. Panostetaan perheisiin, työntekoon ja yrittämiseen. Niiden varassa tämä maa lepää, eikä suinkaan kouluttamattomien ja luku- ja kirjoitustaidottomien mamujen!

Yleisessä keskustelussa tämä suomalaisten lisääntyminen taitaa olla tabu. Miksi aina sivuutetaan työntekijöiden lisäämiseen tähtäävissä ajatuksissa se helpoin tapa. Tietysti silloin kun tehdään lapsia kasvatus, huolehtiminen, opettelu maan tavoille tapahtuu vanhempien toimesta. Maahanmuutossa täytyy olla kovapalkkaisia  koordinaattoreita pitämässä powerpointsulkeisia ei mamuille vaan toisille 

[niemi2]

Väestön ikääntymiseen olisi tarjolla hyvin yksinkertainen ratkaisu: lisätään suomalaisten syntyvyyttä. Suomi tarvitsee uusia pikkusuomalaisia maata rakentamaan, työtä tekemään ja veroja maksamaan. Suomen tulevaisuus lepää suomalaisten nuorten, perheiden, työntekijöiden ja yrittäjien varassa. Vain suomalaisten varassa tämä maa menestyy tai kaatuu. Panostetaan perheisiin, työntekoon ja yrittämiseen. Niiden varassa tämä maa lepää, eikä suinkaan kouluttamattomien ja luku- ja kirjoitustaidottomien mamujen!

Syntyvyys on laskenut suomessa sitä mukaa kun elinkustannukset ovat nousseet ja naisten työpanosta on tarvittu laskujen maksuun. Syntyvyys on tässä mielessä vain taloudellisesti riippumattomien kontolla, eli varakkailla ja sosiaalituilla eläville.

Pääministerikin on kehottanut äitejä takaisin töihin lähes suoraan synnytyssalista.

Suomessa työvoimakustannukset ovat liian kalliit lähialueisiin verrattuna, joten häviämme työpaikkoja yhä enemmän ulkomaille. Väestöllistä huoltosuhdetta ei tule tuijottaa vain lukemana, vaan ymmärtää, että suomen kilpailukyvyllä houkutellaan työntekijöitä sitä mukaan kun tarvetta on. Markkinavoimat pitää aina huolen työvoiman riittävyydestä.

Turha tuoda tänne isoja määriä ihmisiä, ja sitten vasta aletaan ihmetellä mitä heidän kanssa pitäisi tehdä. Korkea verotus ja matala palkkataso pitävät huolen, että koulutettuna näiden ulkomaalaistaustaisten on helppo lähteä sinne missä työmarkkinat toimivat paremmin. Suomi kärsii aivoviennistä jo muutoinkin. Tiedämme, että satsaamalla omaan väestöön työvoimaa riittää varsin mainosti etenkin kun lähes miljoona ihmistä on muutoinkin vailla kokopäivätyötä.

Köyhien määrä olisi n. 2 miljoonaa ilman sosiaalisia tulonsiirtoja. Häviämme kilpailutuksissa lähialueelle, eikä sähköasentajiakaan kohta tarvita kun suomalainen sähköasentaja tienaa 16 euroa/h+ muut edut ja puolalainen tekee alle 2 euroa/h.

[Blanc73]

Väestön ikääntyessä maahanmuutolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli työn tarjonnan ylläpitäjänä.

Juu, juu. Kunhan nyt kerrankin eroteltaisiin edes yhdessä jutussa Suomelle täysin hyödyttömät sosiaaliturvaturistit versus työperäinen maahanmuutto. Sosialisteilta ei voi kauhalla vaatia jos lusikalla on annettu....

[Nuutti Hyttinen]

Väestön ikääntymiseen olisi tarjolla hyvin yksinkertainen ratkaisu: lisätään suomalaisten syntyvyyttä. Suomi tarvitsee uusia pikkusuomalaisia maata rakentamaan, työtä tekemään ja veroja maksamaan. Suomen tulevaisuus lepää suomalaisten nuorten, perheiden, työntekijöiden ja yrittäjien varassa. Vain suomalaisten varassa tämä maa menestyy tai kaatuu. Panostetaan perheisiin, työntekoon ja yrittämiseen. Niiden varassa tämä maa lepää, eikä suinkaan kouluttamattomien ja luku- ja kirjoitustaidottomien mamujen!

Syntyvyys on laskenut suomessa sitä mukaa kun elinkustannukset ovat nousseet ja naisten työpanosta on tarvittu laskujen maksuun. Syntyvyys on tässä mielessä vain taloudellisesti riippumattomien kontolla, eli varakkailla ja sosiaalituilla eläville.

Pääministerikin on kehottanut äitejä takaisin töihin lähes suoraan synnytyssalista.

Keskeinen ongelma ainakin pääkaupunkiseudulla on asumisen hinta. Sosiaalituella eläville hinnalla ei ole väliä, kun Joku Muu™ maksaa eikä elätillä ole minkäänlaista velvollisuutta pyrkiä minimoimaan tai edes kohtuullistamaan yhteiskunnan maksettavaksi koituvia asumiskustannuksiaan. Kun yhteiskunta järjestää asunnon joka tapauksessa, on ihan sama, pyöräyttääkö yhden, kaksi vaiko kymmenen kakaraa vai jättääkö lisääntymättä kokonaan.

Sen sijaan normaali työssäkäyvä ihminen maksaa asuntonsa ja muutenkin elämisensä itse ja tällöin lasten määrällä sekä lasten määrästä aiheutuvalla tilantarpeella on iso merkitys. Lapseton pariskunta mahtuu asumaan kohtuullisen mukavasti kaksiossa, mutta jokaista lasta kohden voi laskea tarvitsevansa yhden ylimääräisen huoneen. Ainakin Helsingissä se tarkoittaa kaupunginosasta riippuen n. 25-50k€ lisää asunnon hintaan. Kun lisääntyminen samanaikaisesti aiheuttaa poissaoloa työstä ja siten väheneviä tuloja samalla, kun elinkustannukset muutenkin kasvavat, yhtälö ei ole kovin houkutteleva.

Työssäkäyville kyseessä on merkittävä taloudellinen uhraus, kun taas sosiaalituella elävälle lisääntyminen tarkoittaa tulojen lisääntymistä kasvavien sosiaalitukien vuoksi ja käytännössä automaattista mahdollisuutta muuttaa isompaan asuntoon, jonka maksaa verorahoistaan se työssäkäyvä, joka miettii, onko hänellä itsellään varaa lisääntyä vai ei. Jokainen voi miettiä, onko tällaisen tilanteen, jossa alaluokkaa kannustetaan erittäin voimakkaasti lisääntymään (lapsilisän summa yhtä lasta kohden kasvaa lapsiluvun kasvaessa) samanaikaisesti, kun keskiluokkaa vaaditaan keskittymään työntekoon, luominen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta kovin järkevää. Tutkimuksissa on havaittu, että mitä koulutetumpi äiti, sitä paremmin lapsi voi, ja äidin koulutustaso periytyy lapselle. Näiden tutkimusten valossa olisi loogista vetää johtopäätös, että kannustamalla nimenomaan luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia lisääntymään tuotetaan yhteiskuntaan suuri määrä pahoinvoivia lapsia, jotka jäävät koulutuksen osalta väliinputoajiksi. Jokainen voi myös päätellä, mitä tällaisen syrjäytyneen alaluokan syntyminen tarkoittaa yhteiskuntarauhan kannalta. Esimerkkejä löytyy muualta Euroopasta vaikka kuinka.

[ämpee]

Pelastakaa suomalainen jokirapu laittomilta siirtolaisilta

Kertoo uutinen jossa ollaan huolissaan luonnon puolesta, mutta milloin ollaan huolissaan ihmisen puolesta ?

[Oho]

"Vaikka maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea, OECD:n mukaan maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on jo nyt positiivinen. Toisin sanoen maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja."

Miten toi voidaan tietää, jos ja kun kerran viranomaiset ovat toistuvasti korostaneet maahanmuuton aiheuttamien kustannusten laskemisen mahdottomuutta? Mitä muuten lasketaan tulonsiirtoihin? Ovatko koulu ja julkinen terveydenhuolto tulonsiirtoja?

[Uuno Nuivanen]

Entä kun mamut saavat jopa satojen tuhansien eurojen asuntoja käyttöönsä ilmaiseksi? Sekö on tuottavaa? 

[Micke90]

Syntyvyys on laskenut suomessa sitä mukaa kun elinkustannukset ovat nousseet ja naisten työpanosta on tarvittu laskujen maksuun. Syntyvyys on tässä mielessä vain taloudellisesti riippumattomien kontolla, eli varakkailla ja sosiaalituilla eläville.

Pääministerikin on kehottanut äitejä takaisin töihin lähes suoraan synnytyssalista.

Suomessa työvoimakustannukset ovat liian kalliit lähialueisiin verrattuna, joten häviämme työpaikkoja yhä enemmän ulkomaille. Väestöllistä huoltosuhdetta ei tule tuijottaa vain lukemana, vaan ymmärtää, että suomen kilpailukyvyllä houkutellaan työntekijöitä sitä mukaan kun tarvetta on. Markkinavoimat pitää aina huolen työvoiman riittävyydestä.

Turha tuoda tänne isoja määriä ihmisiä, ja sitten vasta aletaan ihmetellä mitä heidän kanssa pitäisi tehdä. Korkea verotus ja matala palkkataso pitävät huolen, että koulutettuna näiden ulkomaalaistaustaisten on helppo lähteä sinne missä työmarkkinat toimivat paremmin. Suomi kärsii aivoviennistä jo muutoinkin. Tiedämme, että satsaamalla omaan väestöön työvoimaa riittää varsin mainosti etenkin kun lähes miljoona ihmistä on muutoinkin vailla kokopäivätyötä.

Köyhien määrä olisi n. 2 miljoonaa ilman sosiaalisia tulonsiirtoja. Häviämme kilpailutuksissa lähialueelle, eikä sähköasentajiakaan kohta tarvita kun suomalainen sähköasentaja tienaa 16 euroa/h+ muut edut ja puolalainen tekee alle 2 euroa/h.

Siksipä Suomessa onkin viipymättä leikattava kustannustasoa. Energiakustannukset ovat kaiken a ja o; ne vaikuttavat kulutustavaroiden hintoihin, kuljetuskustannuksiin, joukkoliikenteeseen, yksityisautoiluun, asumiseen, lämmitykseen, teollisuuden kustannuksiin jne.

Myös karvaperseduunareiden ylikorkealle palkkatasolle on viipymättä tehtävä jotain. Vai onko jonkun mielestä oikein, että palikkakoulutuksen omaavan möhömahaisen rekkakuskin tuntipalkka lähentelee jo 15-20 €/tunti (2640-3520 €/kk)?

Ja onko jonkun mielestä oikein, että työnantaja osallistuu sosiaaliturvan kustantamiseen (sairauslomat, äitiyslomat jne.)? Eikö riitä, että työnantaja maksaa ne jo veroistaan? Mielestäni sairauslomat, äitiyslomat yms. tulisi siirtää kokonaan Kelan maksettaviksi, kuitenkin niin, että ensimmäinen sairauspäivä olisi korvaukseton.

Ehdotukseni Suomen kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi olisivat seuraavat:

-kumotaan työehtosopimusten yleissitovuus ja säädetään lakisääteinen vähimmäispalkka 10 €/tunti sekä lakisääteiset työehdot
-siirretään sairausloma-, äitiysloma- yms. kustannukset Kelan maksettaviksi
-asetetaan päivärahoille yläraja (100 €/pv) ja eläkkeille (2.000 €/kk)
-asetetaan sosiaaliturvalle sekä -palveluille tulo- ja varallisuusrajat
-lääkekorvauksille tulo- ja varallisuusrajat (50 000 €/vuosi)
-pienituloisille maksuttomat palvelut
-lapsilisiin tulorajat (100 000 € vuodessa)
-otetaan toimeentulotukeen erillinen perusosa työssäkäyville (700 €/kk)
-perustulo käyttöön siten, että jokainen yli 400 €/kk ansaittu euro pienentää perustuloa 0,50 €
-perustulo korvaisi mm. työmarkkinatuen, peruspäivärahan, opintotuen ja kotihoidontuen
-perustulon taso vastaisi kutakuinkin nykyistä työmarkkinatukea (700 €/kk lapsettomalla)
-lapsikorotus vastaisi kutakuinkin nykyistä työmarkkinatukea (1. lapsesta 115 €, 2. lapsesta 170 € ja kolmannesta jne. 215 €/kk)
-pienin maksettava perustulo olisi 10 €/kk
-perustulon maksamisen edellytyksenä olisi työ- tai opiskelupaikka
-perustuloa maksetaan vain Suomen kansalaisille
-perustulo olisi palkan lisäksi verotettavaa tuloa
-10 000 € vuodessa ylittävältä osalta menisi 25 % tasavero
-opiskelijan asumislisä ja eläkkeensaajan asumistuki korvataan yleisellä asumistuella
-kansaneläke korvataan takuueläkkeellä (jos työeläke pienempi kuin 750 €/kk)
-takuueläkettä maksetaan maassa vähintään 10 vuotta asuneille Suomen kansalaisille
-kehitysapu poistetaan
-rahalliset avustukset turvapaikanhakijoille poistetaan
-toimeentulotuki ulkomaan kansalaisilta poistetaan (korkeintaan paluulippu kotimaahan harkinnan perusteella)
-yritysvero 10 %
-energia-, valmiste- ja kulutusveroja alennetaan
-yleinen alv-kanta 10 %
-pakolaiset velvoitetaan elättämään perheenjäsenensä sekä maksamaan perheenjäsentensä matkat Suomeen
-hallintoa karsitaan sekä lisätään sähköistä asiointia
-kuntien määrää vähennetään
-yritystuet poistetaan (pl. maataloustuet)

jne.

[Jääpää]

NordMord 2030  Norjan solun kokous pieleen.

Elävä ravinto joutui poliisin hampaisiin.

http://www.elisa.net/uutiset/ulkomaat/norjalaismiehen-vintilt%C3%A4-l%C3%B6ytyi-j%C3%A4ttim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-k%C3%A4%C3%A4rmeit%C3%A4

[huhha]

On jo pitkään mietittyttänyt, mikähän olisi OECD:n tutkimuksessa ollut maahanmuuttajien ikärakenteella ja koolla varustetun kantaväestön keskimääräisen osajoukon vaikutus valtion finansseihin? +4% BKT:stä?

Ja jotta plussalla myös pysyttäisiin maahanmuuttajien suhteen, heille vain nauretaan räkäisesti kun he tulevat hakemaan eläkettä tai lääkitystä diabetekseen?

Demareiden ehkä vaan kannattaisi miettiä mikä meni pieleen, kun vientiteollisuus vaihtoi maisemaa ja paikalliset työpaikat (tomaatit, rakennussektori) menivät ei-paikallisille. Toki uusien pyramidikuprujen suunnitteleminen suurten ikäluokkien eduksi voi olla toimivampi poliittinen strategia.

-perustuloa maksetaan vain Suomen kansalaisille

Tämä olisi ihan hyvä periaate kaikkien työllistämistukien ja etuuksien suhteen. Nimenomaan kotoperäiset on tarkoitus saada liikkeelle.

EDIT: Maahanmuutto voi tietenkin olla apuna ikääntymisen tasoittamisessa, tietyin huonosti tunnetuin edellytyksin. Reserviä ei kannata hankkia, eikä mennä Eurooppaa pidemmälle kalaan.

[Roope]

EDIT: Maahanmuutto voi tietenkin olla apuna ikääntymisen tasoittamisessa, tietyin huonosti tunnetuin edellytyksin. Reserviä ei kannata hankkia, eikä mennä Eurooppaa pidemmälle kalaan.

Väestöllisen huoltosuhteen "korjaamisesta" maahanmuuton avulla olisi enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä ollakseen vaikutuksiltaan muutakin kuin marginaalista tarvittaisiin sellaista massamaahanmuuttoa, joka olisi epäedullista taloudelliselle huoltosuhteelle ja joka järisyttäisi muutenkin yhteiskunnan perustuksia. Tähän ministeri Katainenkin viittasi torjuessaan muutama vuosi sitten haastattelussa epärealistisena ajatuksen 1,4 miljoonasta maahanmuuttajasta, jotka laskennallisesti tarvittaisiin ikäpyramidin oikaisemiseen.

Maahanmuuton vaikutuksessa taloudelliseen huoltosuhteeseen taas ei ole päästy meillä vielä edes plussalle, joten sekin olisi ihan hyvä välitavoite. Vaikutus olisi kuitenkin parhaimmillaankin vain marginaalinen, sillä koulutetuista maahanmuuttajista kilpaillaan ympäri maailmaa, eikä Suomi - tai Eurooppa ylipäätään - ole pärjännyt siinä kisassa. Eikä nykyasetuksilla (verotus, sijainti jne.) oikein voikaan pärjätä.

Suomella on maahanmuutossa aika vähän voitettavaa, tai ainakin se vaatisi suuria muutoksia ja ponnistuksia, mutta hyvinkin paljon hävittävää ihan vain jo senkin myötä, että riskeihin (Suomen poikkeuksellisen liberaali maahanmuuttopolitiikka, EU:n avoimet sisärajat ja vaikea käännyttäminen, päätösvallan siirtyminen EU:lle jne.) ei kiinnitetä huomiota.

[Blanc73]

"Työvoimareserviä" ei tarvita missään olosuhteissa ainakaan Afrikasta ja Lähi-idästä. Kyllä ne katseet on käännettava ihan muihin ilmansuuntiin, jos työtätekeviä ja ahkeria ihmisiä Suomeen halutaan lisää. Nykyisen "työvoimapulan" vallitessa paniikkkia ei kuitenkaan  ole. Työn perässä tänne tulee kuitenkin kokoajan ihmisiä joilla on se työpaikka odottamassa. Kelan luukulle for ever menevät puolestaan vasemmiston palvomat, ne "näkyvät maahanmuuttajat".

[rähmis]

Vaikka maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea, OECD:n mukaan maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on jo nyt positiivinen. Toisin sanoen maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.

Ruotsissa tätä juksausta yritettiin jo kesällä. Maahanmuuton vaikutus on positiivinen, kun riittävän paljon negatiivisia vaikutuksia jätetään laskuista pois.

Skånskan

[huhha]

Väestöllisen huoltosuhteen "korjaamisesta" maahanmuuton avulla olisi enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä ollakseen vaikutuksiltaan muutakin kuin marginaalista tarvittaisiin sellaista massamaahanmuuttoa, joka olisi epäedullista taloudelliselle huoltosuhteelle ja joka järisyttäisi muutenkin yhteiskunnan perustuksia. Tähän ministeri Katainenkin viittasi torjuessaan muutama vuosi sitten haastattelussa epärealistisena ajatuksen 1,4 miljoonasta maahanmuuttajasta, jotka laskennallisesti tarvittaisiin ikäpyramidin oikaisemiseen.

No en kyllä itse pitäisi pahana, jos esim. joku espanjalainen löytäisi Suomesta töitä. On nimittäin aika suolaiset työttömyysprosentit siellä suunnalla. Euroopan huonoa ikäpyramidia tämä ei tietenkään korjaa (joka ei muuten ole isokaan ongelma jos baby boomerit tyytyvät oman nuoruutensa ajan tasoisiin hoitoihin ja palveluihin), mutta vie ulkoeurooppalaisen työvoiman tarpeelta kyllä perusteet. Euroopassa työttömiä riittää, sieltä löytyy joka työnantajalle jotain. Eikä tarvita mitään poliittisia toimenpiteitä, työvoimaharkintaa tai viisumeita, sen kun palkkaa vaan!

Ei maahanmuutolla ikäpyramidia viimeisen päälle korjata, mutta auttaa se kuitenkin. Eikä tämä tarkoita sitä, että työmarkkinauudistuksia tai työttömien aktivointia ei Suomessa kannattaisi tai tarvitsisi tehdä.

Eurooppalaisissa vierastyöläisissä on sekin hyvä puoli, että heistä yleensä pääsee eroon kun ärjyvä työvoimapula kääntyy ylitarjonnaksi. Ei ole elintasokuilua jonka yli hyppiminen aiheuttaisi ylenmääräistä tuskaa ja tuhertamista.

Maahanmuuton saldoa vetävät pakkaselle tosiaan juuri ei-länsimaalaiset muuttajat, esim. Norjassa lähemmäs puoli miljoonaa euroa per nuppi: http://www.hegnar.no/multimedia/archive/00061/Finansavisen_130413__61041a.pdf. Ehkä pelkillä työperäisillä maahanmuuttajilla luku voi olla vähän parempi, mutta millään minimipalkoilla ei Suomessa kustanneta työntekijän aiheuttamia kuluja julkiselle sektorille. Etenkään jos siirtolaista ei suhdanteiden huonontuessa tai vanhuuden iskiessä ajeta julmasti takaisin. Tämän takia halpatyövoiman tuputus ja hypetys varmaan onkin niin suurta: länsimaissa saa apua "työllistämistoimiin", ja valtiolle voi sälyttää yhtä sun toista sivukulua, joka kolmannessa maailmassa jo merkittävissä määrin jäisi työnantajalle.

[Titus]

Ruotsissa tätä juksausta yritettiin jo kesällä. Maahanmuuton vaikutus on positiivinen, kun riittävän paljon negatiivisia vaikutuksia jätetään laskuista pois.

Skånskan

Eilisessä tv1:n päivärinnassa keskusteltiin, että syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle miljoonan ja samaan hengenvetoon, että
maahanmuuttajat (ja maahanmuuttajataustaiset) ovat helposti riskialttein syrjäytyjäryhmä.

Kuinka monta työssäkäyvää mamua tarvitaan yhden syrjäytyneen mamun kustannusten maksuun ?

Otsikon olisi voinut suoraan laittaa oikeaan muotoonsa: "K Sorsa säätiö: Väestö muuttuu – pysyykö Suomen sosiaaliturva perässä

[kerava]

"Vaikka maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea, OECD:n mukaan maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on jo nyt positiivinen. Toisin sanoen maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja."

Miten toi voidaan tietää, jos ja kun kerran viranomaiset ovat toistuvasti korostaneet maahanmuuton aiheuttamien kustannusten laskemisen mahdottomuutta? Mitä muuten lasketaan tulonsiirtoihin? Ovatko koulu ja julkinen terveydenhuolto tulonsiirtoja?

Mutta mistä tuloista näitä veroja maksetaan?
Ensin valtio kehittämällä kehittää ongelmia lisäämällä maahanmuuttoa, ja sitten näitä ongelmia ratkaisemaan tarvitaan porukkaa näihin puuhastelutyöpaikkoihin, jotka kokonaisuuden kannalta on vain haitallisia.
Puuhastelijat maksavat sitten veroja palkoista, jotka eivät tuota mitään lisäarvoa yhteiskunnalle.
Kaiken lisäksi valtio ja nyt kunnat yrittävät lisätä tuottavuutta vähentämällä porukkaa, mutta todennäköisesti vähennetään ihmisiä, joilla on todellista merkitystä yhteiskunnan kannalta ( esim. Liikkuva poliisi ) ja nämä puuhastelijat jäävät jatkamaan puuhastelujaan. Järjetöntä!!!!

[Lahti-Saloranta]

Minusta K Kiljunen pitäisi pestata tuon K Sorsa säätiön johtoon. Säätiöhän on jo nimensäkkin puolesta sopiva tutkimaan lintujen lentelyä rajojen yli.

[Suvaitsija]

Tämä edellyttäisi työllisyysasteen parantamista erityisesti niiden väestöryhmien joukossa, joissa se on tällä hetkellä alhainen.  Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt maahanmuuttajaryhmät ja erityisesti maahanmuuttajanaiset.

Vaikka maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea, OECD:n mukaan maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on jo nyt positiivinen. Toisin sanoen maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.

On se kumma, kun maahanmuuttajia ei osata erotella mitenkään. Ensimmäisessa lauseessa sanotaan, että maahanmuuttajat huono ja seuraavassa, että maahanmuuttajat hyvä. Kuinka vaikeaa se on sanoa ääneen, vai olisiko kenties liian epäkorrektia? Maahanmuuton edellytys pitäisi olla se, että se on valtion taloudelle positiivista. Nyt ihastellaan ja hehkutetaan, että maahanmuuton vaikutus talouteen on "jo nyt" positiivinen. Vaikka tuskinpa se on, kun otetaan kaikki julkiset palvelut huomioon.

[matkamasentaja]

"OECD:n mukaan maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on jo nyt positiivinen. Toisin sanoen maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Tämä selittyy sillä, että suuri osa maahanmuuttajista on työikäisiä ja -kykyisiä".


Vaan ovatko töissä?. Paljonko on "suuri osa"?.
Työikäisyys tai työkykyisyys on yhtä tyhjän kanssa mittarina puhuttaessa veroista ja tulonsiirroista.
Työssä olo / vapaamatkustajana ratkaisee, ei ikä tai kyky.

[Roope]

Työikäisyys tai työkykyisyys on yhtä tyhjän kanssa mittarina puhuttaessa veroista ja tulonsiirroista.

Niin on.

[op]

04.09.2013
Antti Kaihovaara

Vaikka maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea, OECD:n mukaan maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on jo nyt positiivinen. Toisin sanoen maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Tämä selittyy sillä, että suuri osa maahanmuuttajista on työikäisiä ja -kykyisiä. Väestön ikääntyessä maahanmuutolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli työn tarjonnan ylläpitäjänä. Integraatiopolitiikkaan ja Suomen kielten opetukseen on kuitenkin panostettava huomattavasti nykyistä enemmän, jos maahanmuuton taloudellisesta potentiaalista halutaan saada kaikki irti.

http://sorsafoundation.fi/2013/09/04/vaesto-muuttuu-pysyyko-suomi-perassa/

Tähän vaikuttanee vahvasti se, että maahanmuuttajien lapsia ei lasketa maahanmuuttajiksi vaan suomalaisiksi, mikä heikentää suomalaisten huoltosuhdetta ja vastaavasti nostaa maahanmuuttajien huoltosuhdetta. Esimerkiksi 4 lapsisen maahanmuuttajaperheen huoltosuhde toisen vanhemman käydessä töissä on 50 % (lapset syntyneet Suomessa) kun vastaavan suomalaisperheen huoltosuhde olisi 17 %.

[Roope]

NordMod2030-raportti

Maahanmuutto ja työmarkkinaintegraatio Pohjolassa

Raportissa Innvandring og arbeidsmarkedsintegrering i Norden esitellään kunkin Pohjoismaan maahanmuuttohistoria, kotoutumispolitiikkaa ja niiden tuloksia etenkin työmarkkinaintegraation näkökulmasta. Lopuksi raportissa käydään läpi keskustelua ja tutkimustuloksia maahanmuuton vaikutuksista hyvinvointivaltion kestävyyteen ja kannatukseen.

Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on Suomessa 5 %, Tanskassa 8 %, Islannissa 9 %, Norjassa 12 % ja Ruotsissa 15 %. Poliittinen keskustelu maahanmuutosta vaihtelee myös Pohjoismaiden kesken, mutta maahanmuuton laajuus tai konkreettiset kotouttamispoliittiset haasteet eivät näyttäisi selittävän eroja.

Tanskassa ei-läntisistä maista tulevien maahanmuuttajien määrä yli kaksinkertaistui 15 vuoden aikana vuoden 1983 maahanmuuttolain jälkeen. Maahanmuuttokeskustelua on leimannut negatiivinen diskurssi epäonnistuneesta kotoutumisesta ja politiikassa on painotettu rajoituksia, maahanmuuttajan vastuuta kotoutumisestaan ja otettu käyttöön erilaisia sanktioita.

Ruotsissa on yksi eniten pakolaisia vastaanottavista maista väkilukuun nähden ja avoimimpia maita EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. Työperäinen maahanmuutto on kasvanut, mutta suurin osa maahanmuutosta on edelleen pakolaisuuteen ja perheeseen liittyvää. Poliittisessa keskustelussa kotoutumisesta on Ruotsissa siirrytty huolenpidosta työmarkkinaperspektiiviin, mutta Tanskasta poiketen kotoutumisen vaikeuksista syytetään syrjintää, ei maahanmuuttajaa.

Norjassa maahanmuuttajien määrä kasvoi 1990–2012 melkein nelinkertaiseksi. Vuoteen 2004 asti kyse oli pääasiassa pakolaisista ja perheenyhdistämisistä, mutta sen jälkeen on nähty voimakas työperäisen maahanmuuton kasvu uusista EU-jäsenmaista, etenkin Puolasta.

Maahanmuutto Islantiin oli 2000-luvulla suurta vuoden 2008 kriisiin asti, jolloin muuttovirrat kääntyivät. Maahanmuutto on lähestulkoon poikkeuksetta työperäistä ja suurin ryhmä on puolalaiset (36 %). Korkean työllisyyden takia maahanmuutto ei ole ollut poliittinen teema, vaikka maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvoi 1990-luvun lopun 2 prosentista 9 prosenttiin vuonna 2008. Maahanmuuttajien työllisyysaste on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin kantaväestön.

Vielä 1980-luvulle Suomesta muutti useampi kuin tänne tuli, suuri osa lähti etenkin 1960- ja 70-luvuilla työn perässä Ruotsiin. Vasta 1990-luvulla alkoi Suomessa olla maahanmuuttoa edes nimeksi. Yleisin maahanmuuton syy 1990–2012 oli perheenyhdistäminen tai perustaminen (60–65 %) ja tulijat lähialueilta, entisestä Neuvostoliitosta, Virosta ja Ruotsista.

Kotoutumispolitiikassa on Pohjoismaiden välillä yhtäläisyyksiä mutta myös merkittäviä eroja. Lähes kaikissa maissa maahanmuuttajille ei ole erillisiä palveluja ja etuuksia, vaan heille kuuluu samat työmarkkina-, terveys- ym. palvelut kuin kantaväestölle. Kunnilla on maahanmuuttajien kotoutumisessa keskeinen rooli. Skandinaavisissa maissa on myös kahden tai kolmen vuoden täyspäiväinen perehdytysjakso uusille tulokkaille, Suomessa on tätä vastaavat henkilökohtaiset kotoutumissuunnitelmat, mutta maiden välillä on eroja siitä keille ne on suunnattu, onko osallistuminen pakollista, minkälaista korvausta perehdytysajalta maksetaan ja liittyykö osallistumiseen kannustimia vai sanktioita.

Pohjoismaita yhdistää maahanmuuttajien kantaväestöä alhaisempi työllisyys ja haastavammat elinolot, mutta myös suuret erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Haaste kaikissa Pohjoismaissa on löytää tehokkaita keinoja integroida matalasti koulutettuja työntekijöitä ei-läntisistä maista ja etenkin naisia työmarkkinoille. Onnistumisesta kertoo kuitenkin se, että kaikissa maissa enemmistö aikuisista maahanmuuttajista on töissä ja maahanmuuttajien työllisyysprosentti kasvaa maassa asuttujen vuosien myötä. Jopa pohjoismaisella mittakaavalla heikosti työllistyvien naismaahanmuuttajaryhmien työllisyys on korkeampi kuin esimerkiksi naisten työllisyys Italiassa. Pohjoismaiden korkeat koulutus- ja työllisyysasteet asettavat siis maahanmuuttajien kotoutumiselle korkeat odotukset.

Maahanmuutto ei pelasta eikä tuhoa pohjoismaista mallia

Maahanmuuttoa esitetään julkisessa keskustelussa sekä haasteena että vastauksena hyvinvointivaltion taloudelliselle kestävyydelle. Maahanmuuton väitetään olevan julkiselle taloudelle yhtäältä ylimääräinen menoerä heikon työmarkkinaosallistumisen takia ja toisaalta tulonlähde kun työikäinen väestö kasvaa ja huoltosuhde paranee. Kaikkiin tämänkaltaisiin laskelmiin liittyy suurta epävarmuutta ja kuvaavat vain pientä osaa todellisuudesta. NordMod-raportin perusteella näyttäsi kuitenkin siltä, että maahanmuutto ja etenkin työperäinen maahanmuutto voi lyhyellä tähtäimellä tarkoittaa nettotuloa, mutta pidemmällä tähtäimellä maahanmuuttajatkin saavat lapsia, vanhenevat ja sairastuvat.

Maahanmuuttajiin pätee sama kuin kantaväestöön: Tuottava, terve ja sosiaalinen henkilö maksaa enemmän veroja kuin aiheuttaa menoja, kun taas työtön palvelujen suurkuluttaja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Oleellista on siis onnistuminen kotoutumisessa ja maahanmuuttajien integroinnissa työmarkkinoille. Raportissa muistutetaan myös, että pakolaiset tai turvapaikanhakijat eivät tule Pohjolaan paikkaamaan julkista taloutta, vaan hakemaan sitä turvaa, johon heillä on kiistämätön oikeus.

Entä miten maahanmuutto vaikuttaa pohjoismaisen hyvinvointimallin kannatukseen? Hyvinvointivaltio on jossain määrin itsessään kannatustaan vahvistava: pienet taloudelliset erot tarkoittavat että suuri osa väestöstä kokee universaalit palvelut hyödyllisiksi ja ovat siksi valmiita maksamaan niistä. On kaksi mahdollista mekanismia, joiden kautta maahanmuutto voisi vaikuttaa kielteisesti hyvinvointimallin kannatukseen: (1) mikäli malli toimii huonommin suuren etnisen monimuotoisuuden tai työperäisen maahanmuuton vallitessa ja (2) mikäli kannatus solidaarisille ratkaisuille vähenee jos/kun etninen ja etenkin taloudellinen monimuotoisuus kasvaa.

Eurooppaan ja Pohjoismaihin on kohdistunut suurta maahanmuuttoa jo yli neljäkymmentä vuotta, mutta tutkimukset eivät löydä todisteita hyvinvointivaltion kannatuksen heikkenemiselle maissa, joihin on suurta tai voimakkaasti kasvavaa maahanmuuttoa. Tendenssit kielteiselle yhteydelle maahanmuuton ja hyvinvointivaltion välillä eivät ole tilastollisesti merkittäviä tai häviävät kun tarkastellaan muita selittäviä tekijöitä. Toisaalta jotkut paikallistason tutkimukset ovat löytäneet tiettyä yhteyttä ja joidenkin hyvinvointijärjestelmien kannatus on vankemmalla pohjalla kuin toiset.

Maahanmuutto ei raportin mukaan ole itsessään uhka pohjoismaiselle mallille, mutta suuri ja ylisukupolvinen taloudellinen eriarvoisuus epäonnistuneen kotoutumisen seurauksena voi muodostua sellaiseksi.

Pohjoismaisen mallin pääasialliset keinot sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä vastaan ovat koko väestön koulutus ja kollektiiviset palkkaneuvottelut, jotka takaavat kaikille työntekijöille kohtuullisen palkan. Haasteita mallille muodostavat kuitenkin maahanmuuttajien matalampi järjestäytymisaste ja riski etnisesti jakautuneista matalapalkkatyömarkkinoista. Tanska, Ruotsi ja Norja ovat raportin mukaan erityisen alttiita sosiaaliselle polkumyynnille, koska niihin on paljon työperäistä maahanmuuttoa mutta työsopimukset eivät Suomen ja Islannin tapaan ole yleissitovia.

NordMod2030 on Pohjoismaiden työväenliikkeen yhteinen tutkimusprojekti, jossa pohditaan pohjoismaisen mallin nykyisyyttä ja tulevaisuutta vuoteen 2030. Päämääränä on luoda tutkimustietoa pohjoismaisen mallin vahvistamisen ja uudistamisen pohjaksi. Lisätietoja: www.nordmod2030.org

http://sorsafoundation.fi/2014/08/21/maahanmuutto-ja-tyomarkkinaintegraatio-pohjolassa/

Haaste kaikissa Pohjoismaissa on löytää tehokkaita keinoja integroida matalasti koulutettuja työntekijöitä ei-läntisistä maista ja etenkin naisia työmarkkinoille. Onnistumisesta kertoo kuitenkin se, että kaikissa maissa enemmistö aikuisista maahanmuuttajista on töissä ja maahanmuuttajien työllisyysprosentti kasvaa maassa asuttujen vuosien myötä.

Ei se kerro mistään onnistumisesta, että maahanmuuttajien enemmistö on töissä ja että työllisyys paranee maassa asuttujen vuosien myötä, kun he kuitenkin ovat jo keskimäärinkin yhteiskunnalle nettokustannus, tietyistä erityisen vaikeista maahanmuuttajaryhmistä puhumattakaan. Ruotsissa maahanmuuttajien työllisyysaste on 58, mutta kantaväestön 82, ja ero on OECD-maiden suurin. Vuosittaisen nettotulonsiirron Ruotsissa syntyneiltä ulkomailla syntyneille ja heidän lapsilleen arvioidaan olevan jossain 55 ja 73 miljardin kruunun välillä. Kaukana onnistumisesta.

On kaksi mahdollista mekanismia, joiden kautta maahanmuutto voisi vaikuttaa kielteisesti hyvinvointimallin kannatukseen: (1) mikäli malli toimii huonommin suuren etnisen monimuotoisuuden tai työperäisen maahanmuuton vallitessa ja (2) mikäli kannatus solidaarisille ratkaisuille vähenee jos/kun etninen ja etenkin taloudellinen monimuotoisuus kasvaa.

Ei kai oikeasti ole mitään epäselvyyttä siitä, että molemmat mekanismit ovat jo toiminnassa?

Maahanmuutto ei raportin mukaan ole itsessään uhka pohjoismaiselle mallille, mutta suuri ja ylisukupolvinen taloudellinen eriarvoisuus epäonnistuneen kotoutumisen seurauksena voi muodostua sellaiseksi.

Ei tietenkään maahanmuutto itsessään olisi uhka, jos se vain olisi sellaista, että yhteiskuntaan integroituminen tapahtuisi luonnollisesti ilman kielenopetusta enempiä erityistoimia kuten joskus aikaisemmin. Ongelmien syytä voi nimittää "kotoutumisen epäonnistumiseksi" tai "ylisukupolviseksi taloudelliseksi eriarvoisuudeksi", mutta se on vain huomion viemistä sivuun itse asiasta. Pahenevan tilanteen korjaaminen kotouttamistoimien kautta on toivotonta maahanmuuton määrän ja laadun aiheuttamien ongelmien laastarointia, kallista ja tehotonta näpertelyä. Tämä on jo nähty etenkin Pohjoismaissa. Jos kehitykseen halutaan oikeasti vaikuttaa, on vaikutettava maahanmuuton määrään ja laatuun.

Pohjoismaisen mallin pääasialliset keinot sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä vastaan ovat koko väestön koulutus ja kollektiiviset palkkaneuvottelut, jotka takaavat kaikille työntekijöille kohtuullisen palkan.

Toisin sanoen pohjoismainen malli on voimaton, kun se kohtaa yhä suuremmat joukot kielitaidottomia humanitaarisia maahanmuuttajia ja kouluttamatonta halpatyövoimaa, jonka ainoa valtti pohjoismaisilla työmarkkinoilla on joustaminen minimipalkoista ja yleisistä työehdoista. "Koko väestön koulutus" ei ole vastaus, kuten suomalaisen kantaväestön lasten Pisa-tuloksien valtava ero yhtä lailla ensimmäisen kuin toisenkin polven maahanmuuttajalapsien tuloksiin osoittaa.

[Blanc73]

Maahanmuutto ei raportin mukaan ole itsessään uhka pohjoismaiselle mallille,

Maahanmuutto Afrikasta ja Lähi-idästä mädättää Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot pitkällä aikavälillä. Ensin romahtaa sosiaaliturvajärjestelmä.

[Onnikka]

"OECD:n mukaan maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on jo nyt positiivinen. Toisin sanoen maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Tämä selittyy sillä, että suuri osa maahanmuuttajista on työikäisiä ja -kykyisiä".


Vaan ovatko töissä?. Paljonko on "suuri osa"?.
Työikäisyys tai työkykyisyys on yhtä tyhjän kanssa mittarina puhuttaessa veroista ja tulonsiirroista.
Työssä olo / vapaamatkustajana ratkaisee, ei ikä tai kyky.

OECD ei ole mitenkään puolueeton. Se sanoo juuri sen mitä hallitus pyytää sanomaan.
Lisäksi siitä ilosta hallitus maksaa.
Rahat taasen tulevat kansalta.

[Isäntä ja loinen]

Väestön ikääntymiseen olisi tarjolla hyvin yksinkertainen ratkaisu: lisätään suomalaisten syntyvyyttä.

Helpommin sanottu kuin tehty. Hedelmällisessä iässä olevat naiset haluavat feminismi- ja emansipaatiohömpän sokaisemina muuttaa yliopistokaupunkeihin viettämään sinkkuelämää ja ensimmäinen lapsi synnytetään päälle kolmekymppisenä, jos silloinkaan. Samanaikaisesti keskustan ja KD:n kaltaiset perhepoliittisesti orientoituneet puolueet leimataan änkyräkonservatiivisiksi jyväjemmarihihhuleiksi.   

[Uuno Nuivanen]

Roope: Tismalleen

NordMod2030-raportti: VMP

[huhha]

On kaksi mahdollista mekanismia, joiden kautta maahanmuutto voisi vaikuttaa kielteisesti hyvinvointimallin kannatukseen: (1) mikäli malli toimii huonommin suuren etnisen monimuotoisuuden tai työperäisen maahanmuuton vallitessa ja (2) mikäli kannatus solidaarisille ratkaisuille vähenee jos/kun etninen ja etenkin taloudellinen monimuotoisuus kasvaa.

Ei kai oikeasti ole mitään epäselvyyttä siitä, että molemmat mekanismit ovat jo toiminnassa?

Niin etenkin, jos puhutaan kantaväestöstä. Tutkimuksessa on tuskin otettu huomioon, että jos maahan tulee luokkaa 50 k uutta sossujen äänestäjää, tilanteen pysyminen samana tarkoittaa, että sama määrä kantasossuja vaihtaa johonkin muuhun puolueeseen.

Ja yhdessä jos toisessa Ruotsin oikeistoblokin puolueessa onkin sellaisia kiilusilmälibertaareja, joita ei Suomessa voisi kuvitellakaan olevan. Vvm:kin on poninhäntäinen liberaalinörtti.