2009-06-12 YLE: Libertas-miljonäärin unelmat kariutuivat

[Juuso]

Irlantilaisesta Declan Ganleysta piti tulla europarlamentin mullistaja. Niin hän kaavaili itse, ja niin pelkäsivät monet. Hänen piikkiinsä oli jo pantu EU:n uudistussopimuksen hylkääminen Irlannin kansanäänestyksessä. EU-vaaleissa irlantilaiset hylkäsivätkin Ganleyn. Tarkoittaako se, että he ovat nyt valmiita hyväksymään Lissabonin sopimuksen?

Miljonääriliikemies Declan Ganley pani tarmonsa ja rahansa siihen, että Euroopan unionin rakenteiden uudistamiseen tähtäävä Lissabonin sopimus hylättäisiin Irlannin viimekesäisessä kansanäänestyksessa ja samalla koko Euroopassa. Sopimus tulee voimaan vain, jos kaikki EU-maat hyväksyvät sen.

Kun ei-äänet voittivat Irlannin kansanäänestyksen, se lisäsi Ganleyn uskoa hänen perustamansa ja johtamansa Libertas-puolueen menestykseen eurooppalaisena yleispuolueena. Hän otti tähtäimeensä kesäkuun eurovaalit.

Vaalien lähestyessä Ganley matkusti ympäri Eurooppaa keräämässä Libertasille tytärpuolueita. Pyrkimyksenä oli saada europarlamenttiin edustajia kaikista EU-maista. Yhdeksi päätukijoista ryhtyi Tshekin presidentti Václav Klaus. Suomessa Ganley sai Timo Soinin kiinnostumaan liittoutumisesta Libertasin kanssa.

Libertasin lähtölaukaus oli Ganleyn kuusi vuotta sitten kirjoittama artikkeli Perustuslaillinen sopimus - uhka demokratialle ja miten se vältetään. Tuolloin vielä EU:n ensimmäiseksi perustuslaiksi aiottu sopimus, josta sittemmin tuli Lissabonin sopimus, oli Ganleyn mukaan sementoimassa EU:lle väärän perustan eli antamassa liikaa valtaa elimille, joita ei valita vaaleilla.

Ganleyn visioi muun muassa, että kansalliset puolueet olivat vanhanaikaisia eikä riitä, että ne europarlamentissa järjestäytyvät ryhmiksi. Hän ajoi yhteiseurooppalaista puoluejärjestelmää, ja Libertasista oli määrä tulla ensimmäinen yleiseurooppalainen puolue, vaikka se ensimmäisissä vaaleissaan vielä olikin kansallisten puolueiden tilkkutäkki. Ganleyn tavoite oli sata libertasilaista 785-paikkaisessa europarlamentissa.

Miten yhteiseen puolueeseen olisivat sulautuneet suomalaisuutta korostavat perussuomalaiset tai muut kansallismieliset populistipuolueet? Se jäi ainakin tällä erää arvoitukseksi, sillä vaaleissa parlamenttiin pääsi vain yksi varsinaisesti libertasilaisena kampanjoinut euroedustaja, ranskalainen Philippe de Villiers. Ganley itse jäi neljänneksi vaalipiirissään, josta valittiin kolme euroedustajaa.

Lepsuilua ja mustamaalausta

Tappionsa jälkeen Ganley ilmoitti vetäytyvänsä politiikasta. Hän kertoi, ettei johtaisi Lissabonin sopimuksen vastaista kampanjaa, kun sopimuksesta äänestetään uudelleen syksyllä, todennäköisesti lokakuussa. Se tiennee ainakin kampanjabudjetin tuntuvaa kutistumista, sillä vahvistamattomien tietojen mukaan Ganley antoi tai lainasi viimekertaiseen ei-kampanjaan 200 miljoonaa euroa.

Lissabonin sopimuksen eteneminen on irlantilaisten käsissä, koska EU-maista vain siellä perustuslaki edellyttää, että sopimus on hyväksyttävä kansanäänestyksessä. Viime kesän äänestyksessä 53,4 prosenttia uurnilla käyneistä irlantilaisista sanoi ei ja 46,6 prosenttia kyllä. Miltei puolet kansasta ei sanonut mitään: äänestysprosentti oli 53,1.

Tietenkään ei ole niin, etteivät äänestäjät olisi puntaroineet ratkaisuaan myös asiapohjalta, mutta pääasiassa tulosta on selitetty ei-puolen pelottelukampanjan onnistumisella ja kyllä-puolen liian lepsulla ja liian myöhään aloitetulla kampanjoinnilla. Kyllä-leirissä olivat kaikki suurimmat puolueet – niin hallituksesta kuin oppositiosta – mutta ne eivät kyenneet puhumaan asiassaan yhdellä äänellä. Ja kuin Irlannin EU-komissaarikin meni äänestyksen kynnyksellä sanomaan, ettei ollut edes lukenut Lissabonin sopimusta, EU-leirin uskottavuus kärsi kovan kolahduksen.

Ei-puolella äänestykseen käytiin Libertaksen johdolla, mutta mukana oli voimia niin oikealta ja vasemmalta kuin keskustastakin. Kampanja uhkasi, että Lissabonin sopimus laillistaisi abortin, pakottaisi irlantilaiset asevelvollisiksi EU-armeijaan, nostaisi veroja ja yksityistäisi koulutuksen ja terveydenhoidon.

Vaikka irlantilaiset eivät olisi väitteitä sellaisinaan nielleetkään, kyselyjen perusteella moni päätteli, että epävarmassa asiassa oli parasta äänestää vastaan. Yli kolme neljäsosaa ei-äänen antaneista sanoi uskovansa, että sopimuksesta oli neuvoteltavissa uusi versio. Sopimuksen puolesta äänestäneet eivät olleet siitä niinkään varmoja.

Mielipiteet kyselyissä kääntyneet

Sopimuksen muuttamiseen uskoneet näyttävät olleen oikeassa: Irlannin hallitus sanoo edellyttävänä, että muiden EU-maiden kanssa käsitellään ja sovitaan kaikki irlantilaisia huolestuttavat seikat ennen syksyn äänestystä. Pelkkää meikkaamista, sanovat puolestaan kriitikot. Heidän mukaansa hallitus halventaa demokratiaa äänestyttäessään kansalaisia uudelleen, kunnes saa haluamansa vastauksen.

Konkreettisia vastauksia irlantilaisten huolenaiheisiin ei vielä ole. Irlannin Eurooppa-ministerin Dick Rochen mukaan neuvottelut käydään ennen europarlamentin kesälomaa. Paketista tulee aidosti uudenlainen, kattava ja sitova mutta samalla sellainen, ettei se hierrä muita EU-maita, Roche lupaa. Valtaosa jäsenmaista, myös Suomi, on jo hyväksynyt Lissabonin sopimuksen nykyisessä kuosissaan, joten niillä ei enää ole iltalypsyn mahdollisuutta.

Kansanäänestys käydään nyt myös aivan toisessa taloustilanteessa kuin vuosi sitten. Vaikka Irlannin talousihme oli jo tuolloin ohi ja ennusteet synkät, viime vuosi on tehnyt lamasta irlantilaisille kouriintuntuvan. EU-jäsenyydellä oli suuri merkitys "kelttitiikerin" nousussa. Kenties tuo side on irlantilaisilla taas mielessä, kun he osallistuvat uuteen kansanäänestykseen.

Mielipidekyselyt ovat näyttäneet viime kuukausina selvää muutosta, vaikkei kompromissin sisällöstä vielä olekaan tietoa. The Irish Times -lehden kyselyssä kesäkuun alussa Lissabonin sopimuksen vastustajien määrä oli pudonnut miltei neljänneksen viime kesän äänestyksestä, 28 prosenttiin. Sopimuksen puolesta oli päättänyt äänestää 54 prosenttia.

YLE Uutiset / Anniina Wallius

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/06/libertas-miljonaarin_unelmat_kariutuivat_801706.html
---
Olipahan taas asenteellista propagandaa. Täytyy myöntää, että suorastaan toivoisin irlantilaisten äänestävän "väärin".