2013-08-29 Yle: Pyöräilykurssi aikuisille maahanmuuttajille

[Faidros.]

Uimakoulua ei onneksi tarvitse järjestää, sillä jotkut voittivat ilmaisen elämän Suomessa ja toiset reputtivat sen Välimeren uimakoulussa.

[insinörtti]

Näitä sankaritarinoitahan riittää. Jossain vaiheessa niitä tehtiin urakalla, ja todennäköisesti jonkun makron avulla - ei kai kukaan ihminen jaksa itse niin paljon hehkuttaa, eihän? Esimerkiksi, jos sankarin nimi on Pekka, niin jutut ovat tällaisia:

- Pekka poimi mustikan!
- Pekka poimi mansikan!
- Pekka paistoi pullan!
- Pekka työnti lumikolaa sandaalit jalassa!
- Pekka potkaisi jalkapalloa!
- Pekka ajoi polkupyörällä!

Koska ihmiset on siedätetty Mustanaamio, Ratsupoliisi King ja Rip Kirby sarjakuvilla hiukan vaikuttavampiin sankaritarinoihin, nuo eivät ilmeisesti vedonneet yleisöön ihan toivotulla tavalla. Ehkä siitä syystä nykyään näitä näkyy vähemmän.

[Radio]

No nyt löytyi Fatimalle uusi sivutyö:
Pyöräkouluun opeksi, Pyöräliiton järjestämälle aikuisten alkeiskurssille. Maahanmuuttajille suunnattu kurssi toteutettiin osana suomenkielen kurssia.
Ei taida Hän kuitenkaan ehtiä päivätöiltään Burson-Marstellerin vaikuttajaviestinnän konsulttina.

[HDRisto]

Uimakoulua ei onneksi tarvitse järjestää, sillä jotkut voittivat ilmaisen elämän Suomessa ja toiset reputtivat sen Välimeren uimakoulussa.

Ei uimataito heille kuulu, aavikkolaisille, ohjeitten mukaan vain täkäläisille kantiksille, "opetelkaa uimaan". Muutes, moniko hukkui viime juhannuksena?. Jäi noteeraamatta, oli metsuria teeskennellessä muita kiireitä.

[Veikko]

X

Lähtöön pitää vielä keskittyä. Omo Offornze, 40 , asettaa polkimet odottamaan ensimmäistä polkaisua ja hop – pyörä ja pyöräilijä nytkähtävät liikkeelle.

Se on monelle aikuiselle pyöräilijälle itsestäänselvyys, mutta Offornzelle uusi taito.

Hän osallistui helmikuussa Pyöräliiton järjestämälle aikuisten alkeiskurssille. Maahanmuuttajille suunnattu kurssi toteutettiin osana suomenkielen kurssia, jolla hän kävi.

– Ajattelin, että tässä on tilaisuuteni, Offornze kertoo, kun pyöriä täynnä ollut pakettiauto kurvasi kurssipaikkana toimineen koulun pihaan.

OFFORNZEN lähtötaso oli nolla.

– Isälläni oli polkupyörä, kun olin lapsi, Ghanasta kotoisin oleva Offornze kertoo.

Omo kokeili kerran pyörää, mutta kun se ei onnistunut, veli läpsäisi siskoaan ja Offornze suuttui. Pyöräily jäi siihen.

– Meillä lähinnä pojat ajoivat pyörillä.

Nyt Offornze on asunut Suomessa jo 15 vuotta. Koti on Kaivokselassa, jossa hän asuu miehensä ja 7- ja 9-vuotiaiden lastensa kanssa.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/2338994

Nykyiset avustukset - 1 kpl
Kohde   Vuosi   Avustuksen käyttötarkoitus   Maantieteellinen alue   Tavoitealue / Kohdeluokka   Haettu, €   Avustus, €
C 4127   2019   Maahanmuuttajille suunnattujen pyöräilykurssien kehittämiseen, maahanmuuttajien opastamiseen polkupyörän käyttöön liikenne- ja liikuntavälineenä, pyöräilykouluttajien verkoston järjestelmän luomiseen ja juurruttamiseen osaksi kotouttamistyötä sekä maahanmuuttajien osallistamiseen pyöräilyjärjestötoimintaan (Maahanmuuttajat pyörille 2018-2020)   Valtakunnallinen   Yhteisöllisyys ja osallistumismahdollisuudet /
Muut yleisen terveyden ja hyvinvoinnin järjestöt   130 000 €   130 000 €

.......



C 4127   2018   Maahanmuuttajille suunnattujen pyöräilykurssien kehittämiseen, maahanmuuttajien opastamiseen polkupyörän käyttöön liikenne- ja liikuntavälineenä, pyöräilykouluttajien verkoston järjestelmän luomiseen ja juurruttamiseen osaksi kotouttamistyötä sekä maahanmuuttajien osallistamiseen pyöräilyjärjestötoimintaan (Maahanmuuttajat pyörille 2018-2020)   Valtakunnallinen   Yhteisöllisyys ja osallistumismahdollisuudet /
Muut hakijat   136 500 €    130 000  €


http://avustukset.stea.fi/organisation/1033

......


C 3314   2017   Maahanmuuttajien pyöräilykurssien kehittämiseen ja maahanmuuttajien opastamiseen polkupyörän käyttöön liikenne- ja liikuntavälineenä (Maahanmuuttajat pyörille 2017 - 2019)   Valtakunnallinen   Yhteisöllisyys ja osallistumismahdollisuudet /
Muut yleisen terveyden ja hyvinvoinnin järjestöt   119 200   


PYÖRÄLIITTO RY
www.pyoraliitto.fiHaettu yhteensä:702 200 € Myönnetty yhteensä:462 000 €

http://avustukset.stea.fi/organisation/1033




Maahanmuuttajien pyöräilykurssille osallistunut Nora Kodi: Pyöräilen joka päivä
Maahanmuuttajalle polkupyörä voi olla vieras liikkumisväline. Ajotaito kuitenkin auttaisi kotoutumisessa. Kokkolassa polkupyöräkurssi tarjoaa alkeet liikkumisen helpottumiseen. Sudanilaislähtöinen 35-vuotias Nora Kodi on jo sinut pyörän kanssa.
Nuorisokeskus Villa Elban pihamaalla on pyöräilijöitä. Osalla heistä on päähuivi ja pitkä mekko.

Kaikilla kurssilaisilla on yhteinen tavoite: oppia pyöräilemään. Tasapainoa haetaan alkuun kolmirenkaisella laatikkopyörällä ja tandempyörällä ja lopulta ihan tavallisella pyörällä.

Kaikki kurssilaiset ovat kotoisin Sudanista. Osa on kurssilla ensimmäistä kertaa, osalle kerta on toinen, joillekin jo kolmas. Oppiminen vie lapselta aikaa, miksei siis aikuiseltakin.

Vaikeuksista voittoon
Vuosi sitten Sudanista Kokkolaan tullut Nora Kodi hakee oppia kertaamalla.
– Joo, on vaikeaa, tämä toinen kurssi. Viime vuonna pyöräilin vähän, sitten tulin uudelleen. Ensimmäinen kurssi tosi vaikea, kaaduin, nyt on helpompi, nyt osaan.

Maahanmuuttajilla ajotaidon ylläpitämisessä on oma haasteensa. Mistä saisi polkupyörän? Nora kuitenkin vakuuttaa nyt hankitun taidon pysyvän.

– Nyt kun kurssi on valmis, minä ajan joka päivä. Tyttäreltä saa pyörää lainaan.

Naisenergiaa
Pyöräilykurssi on järjestyksessään kolmas. Kurssi kestää puolitoista tuntia kolmena peräkkäisenä päivänä.

Hyvä kotouttamiskeino
– Pyöräilytaito on aika tärkeä, jos asuu kaupungin laidalla, kun busseillakaan ei pääse kunnolla liikkumaan. Pyörällä pääsee liikkumaan paljon paremmin asioille ja ystävien luo, kertoo Hukari ajotaidon merkityksestä.

https://yle.fi/uutiset/3-8879361


Marokkolaisnaisen haave pyöräilystä toteutui Suomessa – taidon oppiminen kotouttaa ja voi auttaa maahanmuuttajaa työllistymään
Maahanmuuttajat pyörille! -hankkeen avulla noin 300 maahanmuuttajaa on saanut apua polkupyöräilyyn.

Pyöräily7.9.2019

Pyöräliiton kouluttama koutsi Chahira Zerouki ohjastaa Rahma El Younoussia.

Polkupyöräily on elinikäinen taito, joka ei unohdu. Ei myöskään se, kuka taidon opetti. Näin totesi eräs pyöräilemään oppinut maahanmuuttajanainen Fabrizio Turcille.

Hän on yksi Pyöräliiton järjestämän alkeiskurssin opettajista eli koutseista Joensuussa. Kurssin tarkoituksena on opettaa pyöräilytaidottomia maahanmuuttajia pyöräilemään.

Kurssit ovat osa Veikkauksen rahoittamaa Maahanmuuttajat pyörille -hanketta, jonka myötä alkeiskursseja on järjestetty jo 40 ympäri Suomen.

Lähes kaikki kurssin suorittaneet ovat naisia, vaikka osallistumista ei rajoiteta sukupuolen perusteella. Syynä on todennäköisesti se, että maahanmuuttajien lähtömaissa miehille pyöräily on sallitumpaa.

– Olen kuullut myös, että miehet eivät uskalla kertoa, etteivät osaa pyöräillä. Tämä on tosin vain oma arvioni, Pyöräliiton projektipäällikkö FedericoFerrara sanoo.

Maahanmuuttajanaiset kohtaavat kurssilla pelkonsa
Ferraran mukaan monella kurssille saapuvalla naisella on pelkoja pyöräilyä kohtaan. Taustalla voi olla kulttuurisia tabuja tai sitten paha kaatuminen, josta on jäänyt pelko pyöräilyä kohtaan.

– Yli puolet sanoo kurssin alussa, että ei tästä tule mitään. Pikku hiljaa tulee kuitenkin onnistumisen tunteita ja emotionaaliset lukot aukeavat, hän sanoo.

Onnistumisten myötä kurssilaisten itsetunto kasvaa ja pyöräily alkaa sujua.

– Tuntuu, että heille tulee pari senttiä pituutta lisää, Ferrara sanoo.

Pyöräliiton alkeiskurssi alkamassa Joensuun Rantakylässä.Anton Rinta-Jouppi / Yle

Kursseilla 300 maahanmuuttajaa 35 eri maasta
Kurssitovat Ferreran mukaan olleet kysyttyjä, ja siksi toimintaa ollaan laajentamassa entisestään.

Hänen mukaansa alkeiskurssin on suorittanut nyt runsas 300 maahanmuuttajaa, jotka ovat edustaneet 35 eri kansalaisuutta.

– En pidä tarkkaa kirjaa, mutta suurin osa on Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maista, hän kertoo.

Alkeiskurssi koostuu kahdesta 90 minuutin opetusjaksosta, joilla pyöräilyä opetetaan kirjaimellisesti kädestä pitäen. Ferraran mukaan lähes kaikki oppivat kurssin aikana pyöräilemään vähintään lyhyitä matkoja suljetussa tilassa, kuten parkkipaikalla.

Pyöräily oli aiemmin vain haave
Joensuun kurssille osallistuu myös Marokosta Suomeen muuttanut RahmaElYounoussi. Hän kertoo pyöräilemisen olleen aiemmin vain haave, sillä kotimaansa kulttuurissa naisten pyöräily ei ollut tavallista.

Kurssilla El Younoussi on päässyt ensimmäistä kertaa elämässään pyörän satulaan.

– Olen todella iloinen, hän sanoo.

El Yonoussi etenee pyörällä vielä potkimalla maasta vauhtia. Pyöräliiton koutsit kuitenkin kannustavat vieressä El Yonoussia siirtämään jalkojaan polkimille.

Koutsi Chahira Zerouki antoi tukea, kun Rahma El Younoussia harjoitteli polkupyörällä polkemista.Anton Rinta-Jouppi / Yle


Koutsina toimivan Fabrizio Turcin mukaan juuri osallistujien itsetunnon kohottaminen on teknisten neuvojen lisäksi tärkeää. Kannustaminen on tärkeää erityisesti jännittäjille

– On tärkeää kertoa heille, että kyllä he pystyvät ja esimerkiksi kaatuminen on sallittua, hän sanoo.

Polkemalla osaksi suomalaista yhteiskuntaa
Polkupyöräilyllä voi olla iso vaikutus maahanmuuttajien arkipäiväiseen elämään. Projektipäällikkö Ferreran mukaan moni maahanmuuttajanainen on kertonut kurssin auttaneen heitä itsenäistymään.

– He ovat esimerkiksi voineet mennä kauppaan ilman miestään tai pyöräretkelle perheen kanssa, mikä aiemmin ei ole ollut mahdollista, hän sanoo.

Ferraran mukaan kaikkien maahanmuuttajanaisten asema ei ole yhteiskunnassa kovin vahva. Monella on myös taloudellisia ongelmia, joten bussin käyttö tai auton omistaminen voi Ferraran mukaan olla liian kallista.

– Pyöräily voi auttaa esimerkiksi työpaikan haussa. Pyöräilytaito tukee maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, hän sanoo.

Lue lisää:

Maahanmuuttajien pyöräilykurssille osallistunut Nora Kodi: Pyöräilen joka päivä

https://yle.fi/uutiset/3-10954622

^ Vaikka olemmekin täysin tuhoontuomittu impivaaralaiskansakunta, niin silti meillä aikoinaan opeteltiin polkupyörän käyttö. Sillä pääsi näppärästi edemmäs kuin naapuritaloon. Ei tarvinnut ihan kymmenennessä polvessa serkkua naida. Pitäisiköhän näille avaruuskirurgeille antaa ensin oppitunteja polkupyörällä ajamisesta? Varmaan muutama miljoona heruu helposti hankkeeseen, jonka seurauksena kaksi Mohammedia ja yksi Ahmed oppivat polkupyöräilemään.

--

Kursseja on annettu jo vuosia - julkisella rahoituksella tietenkin - monien tahojen toimesta. (Kuinka kummassa suomalaiset oppivat ajamaan polkupyörällä ilman veronmaksajien pussista tarjottavaa koulutusta?)

Maahanmuuttajat pyörille

Maahanmuuttajat pyörille!

Monella Suomeen muuttaneella ole aiempaa kokemusta pyöräilystä. Pyöräily on hyvä ja edullinen tapa liikkua itsenäisesti – siksi Pyöräliitto tarjoaa koulutusta erityisesti aikuisille maahanmuuttajanaisille.
Tarjoamme erilaisia kursseja:
Koutsikoulutus: Tämä kurssi on suunnattu pyöräilytaitoisille ihmisille, jotka haluavat toimia opettajina alkeiskursseilla.
Alkeiskurssi: Tällä kurssilla opetellaan aivan pyöräilyn alkeita askel kerrallaan.
Huoltokurssi: Kurssilla tutustutaan pyörän toimintaan ja perushuoltoon.

https://pyoraliitto.fi/toiminta/maahanmuuttajat-pyorille

Kahden renkaan varassa

Maahanmuuttajanaiset itsenäistyvät nyt samalla tavalla kuin suomalaisnaiset sata vuotta sitten: he oppivat pyöräilemään. Pyörä muutti Anthonia Noruwan, 34, elämän täysin.

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006238010.html

Maahanmuuttajien pyöräilykurssille osallistunut Nora Kodi: Pyöräilen joka päivä

Maahanmuuttajalle polkupyörä voi olla vieras liikkumisväline. Ajotaito kuitenkin auttaisi kotoutumisessa. Kokkolassa polkupyöräkurssi tarjoaa alkeet liikkumisen helpottumiseen. Sudanilaislähtöinen 35-vuotias Nora Kodi on jo sinut pyörän kanssa.

https://yle.fi/uutiset/3-8879361

+ Kymmeniä vastaavia.

[valtakunnanpärkhele]

Näitä sankaritarinoitahan riittää. Jossain vaiheessa niitä tehtiin urakalla, ja todennäköisesti jonkun makron avulla - ei kai kukaan ihminen jaksa itse niin paljon hehkuttaa, eihän? Esimerkiksi, jos sankarin nimi on Pekka, niin jutut ovat tällaisia:

Näitä ihmesuorituksia missä mamu tekee jonkun meille ihan arkisen asian, on suvakeille ja toimittelijoille jotain mystistä.
Tulee mieleen ihan vanha pahkasikaklassikko
Miihkalin kakka - tämä matujen hehkutus on vain moderni versio siitä.

[Outo olio]

C 4127   2019   Maahanmuuttajille suunnattujen pyöräilykurssien kehittämiseen, maahanmuuttajien opastamiseen polkupyörän käyttöön liikenne- ja liikuntavälineenä, pyöräilykouluttajien verkoston järjestelmän luomiseen ja juurruttamiseen osaksi kotouttamistyötä sekä maahanmuuttajien osallistamiseen pyöräilyjärjestötoimintaan (Maahanmuuttajat pyörille 2018-2020)   Valtakunnallinen   Yhteisöllisyys ja osallistumismahdollisuudet /
Muut yleisen terveyden ja hyvinvoinnin järjestöt   130 000 €   130 000 €

--

C 4127   2018

--

Muut hakijat   136 500 €    130 000  €

--

C 3314   2017

--

Muut yleisen terveyden ja hyvinvoinnin järjestöt   119 200

Polkupyöräkurssi siis saanut 119, 130, ja 130 tuhatta. Millainen kulurakenne näillä on? Ekana vuonna ehkä ostettu polkupyöriä ja uutisessa mainittu pakettiauto pyörien kuljettamiseen. Sitten tarvitaan pari pyöräilynopettajaa, huoltomekaanikko, pakettiauton kuljettaja, ja yksi toimistotirehtööri täyttämään apurahahakemus. Nämä työntekijät tietysti voivat olla samoja henkilöitä, sama henkilö voi ajaa autoa, täyttää papereita, korjata pyöriä ja opettaa pyöräilyä. Sitten tietysti tähän tulkit vielä, sehän se lienee suurin menoerä kun opetettavat ja opettajat eivät ehkä pysty kommunikoimaan keskenään.

[simppali]

Viher/vas toimittaja on okulaarit pyöreänä ihmettelemässä, kun aikuinen maahan tupsahtanut ajaa polkupyörällä.

Tämäkin liittynee siihen päättymättömään ketjuun matujen sankarillisuudesta..lumityöt lasten leikkipaikalla ja vastaanottokeskuksen edessä, todistelut jostain lukio vuodessa koulutuksesta, mitään negatiivista ei ikinä uutisista löydy...no lasten raiskailubuumi oli kai pakko päästää julkisuuteen.

En ymmärrä mihin tämä hehkutus perustuu, kai asiaan liittyy joku jossain päätetty judanssi jonka mukaan mitään vaikeita kysymyksiä ei matujen kohdalla sallita vaan laitetaan otsaa lattiaan näiden kaiken pulan paikkaajien kohdalla..että oikein on oppinut pyöräilemään..voi perkele ja sen veli s..tana.

Vertaus Miihkalin kakkaan on erittäin osuva,,ei ollut toimittajia paikalla kun lapseni  vuorollaan oppivat ajamaan fillarilla ilman apupyöriä.

[Lahti-Saloranta]

Jotenkin kornia hehkutella noita työvoimapulan paikkaajina ja kestävyysvajeen ratkaisijoina.
Aikuiset miehet perehtyvät polkupyörän saloikin ja veistelevät kaarnalaivoja. Suvakit vielä ihmettelevät ja ylistävät heidän taitojaan joista kantikset selviävä 5 v vanhoina.

[ISO]

Ei jumalauta, meille tuodaan ihmisiä jotka pitää kurssilla opettaa ajamaan fillarilla, ja samaan hengenvetoon väitetään että niistä on sitten meille hyötyä kun ne maksaa hyvinsointiyhteiskunnan ylläpitämisen.

Juu, ihan varmasti, miten joku voi väittää tuosta porukasta että niistä on mitään muuta kuin kuluja ja vaivaa.

[valtakunnanpärkhele]

Polkupyöräkurssi siis saanut 119, 130, ja 130 tuhatta. Millainen kulurakenne näillä on?

379 000€

uutisesta:Kursseilla 300 maahanmuuttajaa 35 eri maasta

Eli  kustannus 1260€ / kurssilainen, tuolla hinnalla ajaisi nykyään b- ajokortin.(joidenki netti-tarjousten perusteella jopa kaksi)

Tämä on hyvä esimerkki täysin turhasta puuhastelusta vailla mitään tulosvastuuta, korruptoituneesta matuteollisuudesta, minkä ainoa tarkoitus on 'hyvän' nimissä lypsää rahaa itselleen.

Ei ole yhteiskunnan asia maksaa millään tavalla kenenkään pyöräilyn oppimista.

[valtakunnanpärkhele]

Tutkin asiaa lisää, ja kuten arvelinkin tämä on täyttä kusetusta, siis veronmaksajan kannalta.

Tosiaan rahaa palaa 1260€/mamu kuten yllä totesin ja vaikka palaisi 'vain' 200€ mamu sekin olisi liikaa sillä,

koulutusta järjestetään huikeat KAKSI TUNTIA / oppilas

Pyöräilyopetusta maahanmuuttajille

Pyöräilyyn kannustavina toimintamuotoina ovat myös aikuisten maahanmuuttajien pyöräilyopetus. Tavoitteena on opettaa pyöräilyn perustaitoja maahanmuuttajille, joiden kotimaissa pyöräily ei ole yleistä
...
HePon kurssi on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena ja helppona toteuttaa. Kurssi on järjestetty yksipäiväisenä ja kestoltaan noin 2 tunnin mittaisena. Intensiivisen kurssin tavoitteena on ollut pyöräilyyn vaadittavan tasapainon oppiminen sekä antaa työkaluja itsenäiseen harjoitteluun. Kurssi on toteutettu yhteistyössä seurakunnan ja pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien kattojärjestön, Monihelin kanssa.

Kursseilla on ollut noin 6-8 ohjaajaa ja noin 10 osallistujaa kerralla. Kurssien ohjaajat ovat naisia tai naisille on järjestetty oma ryhmä. Tällä on pyritty madaltamaan, etenkin naisten, osallistumisen kynnystä mahdollisista kulttuurisidonnaisista syistä. Kurssinkielenä on käytetty rinnakkain sekä suomea että englantia osallistujien kielitaidon mukaan. Osallistujat ovat osallistuneet omalla pyörällä tai lainanneet HePon tarjoamia pyöriä. Kypärän käyttö on ollut vapaaehtoista.
.....
Opetuksen rakenne (2 h)
Osallistujat on jaettu kahteen ryhmään: täysin aloittelijat ja ne joilla on jo vähintään alkeellinen pyöräilytaito

Osallistujat istuvat pyörän selässä niin, että jalat ulottuvat maahan.  Harjoittelu aloitetaan loivan mäen päältä, jota osallistujat laskevat alas pyörän satulassa istuen. Osallistuvat taluttavat takaisin mäelle ja toistavat harjoituksen. Kun edellinen vaihe alkaa sujua, siirrytään seuraavaan.

Istuen pyörällä "töpötellen jaloilla" ja haetaan näin tasapainoa
istuen pyörällä toinen jalka polkimella ja toinen maassa haetaan tasapainoa
Tasapainon harjoittelu molemmat jalat polkimilla
Tasapainon harjoittelu molemmat jalat polkimilla ja jarruttamisen harjoittelu sekä pyörän pysäyttäminen
Tasapainon harjoittelu molemmat jalat polkimilla ja polkemisen harjoittelu
Tasapainon harjoittelu molemmat jalat polkimilla ja ohjaamisen harjoittelu
Alussa kun harjoitellaan pyörän selässä olemista, niin polkimet voidaan ottaa pois hankaloittamasta etenemistä. Harjoittelun edetessä voidaan lisätä polkimet ja harjoitella niiden kanssa.

Tasapainon ja rohkeuden löytäminen ovat ensisijaisia harjoittelun kulmakiviä. Sitten kun osallistuja osaa nämä, voidaan siirtyä harjoittelemaan liikkeelle lähtöä tasaiselta maalta, jarruttamista ja erilaisia käännöksiä.

Tasapainon harjoittelussa voi ohjaaja juosta harjoittelijan rinnalla ja antaa tukea pitämällä pyörän takaosasta kiinni. Tämä on kuitenkin hyvin haastavaa osallistujien ollessa aikuisia. Tulee kuitenkin huomioida, että voimakas fyysinen tukeminen hidastaa oppimista. Horjuminen ja huojuminen ovat osa oppimisprosessia ja tasapainon löytämistä. Fyysinen tuen antaminen on kuitenkin avuksi liikkeelle lähdössä ja toisaalta antaa osallistujille rohkeutta harjoitteluun.
...

https://www.poljin.fi/fi/pyorailyopetusta-maahanmuuttajille

[l'uomo normale]

Seuraavaksi polkupyörän huoltokurssi maahanmuuttajille.

Saamme tänne väkeä maista, joissa polkupyörä on vieläkin jonkinlainen sosiaalisen statuksen merkki, jota ei ihan välttämättä jokaisella ole. Ehkä niin on tulevaisuudessa Suomessakin.

[vihapuhegeneraattori]

Ihmettelen vaan kovasti mihin pyöräilykoulutus tarvitaan maahanmuuttajille. Kovasti niitä näkyy pyörien päällä joka puolella. Olisin kyllä valmis hyväksymään rahoituksen pyöräilykoulutukseen missä opetetaan että ajella pitää omalla pyörällä, sille tuntuu olevan tarvetta.

[Outo olio]

Juu, ihan varmasti, miten joku voi väittää tuosta porukasta että niistä on mitään muuta kuin kuluja ja vaivaa.

Muistan nähneeni yhden jutun jossakin missä kerrottiin mamusta joka oli saanut töitä kun joku oli ensin opettanut sille polkupyöräilyä, ja työmatka meni pyörällä. Mutta tämäkin nainen oli varmasti poikkeus, koska jos tämä olisi normi, joku varmasti jo kertoisi sen, onhan pyöräilynopetuksessa rahaakin tajolla.

[simppali]

Olen useiden..jopa kolleegoiden mielestä melko v..ttumainen ulosanniltani eli läpätän kaikenlaista..jatkukoon jatkumattomuus matujen pyöräilyaiheesta.

En ymmärrä miksi yhteiskunnan pitää panostaa sileitä seteleitä siihen, että joku oppii ajamaan polkupyörällä..seuraava fiktiivinen keskustelu voisi olla totta. (henkilöiden nimet ovat muutettuja yksilön suojan perusteella)

- abdil; ungabungaa bongo eeh laap okijyy
-saara (pyöräilyn ohjaaja), istu nyt vaan ja ala polkemaan.
-abdil; unga punga yyk koopa muus.
-saara; älä hipelöi..
-abdil; uhu uhu bundoloo
-saara; tulkkia paikalle..abdil  oppii pyöräilemään muutaman vuoden päästä,aivan ihanaa.

[Outo olio]

koulutusta järjestetään huikeat KAKSI TUNTIA / oppilas

Uutisen mukaan kolme tuntia, ei kaksi:

(Mutta kaksi tai kolme, joo ei suurta eroa sen suhteen miten kamalan kalliiksi yksi opetus muodostuu.)

Marokkolaisnaisen haave pyöräilystä toteutui Suomessa – taidon oppiminen kotouttaa ja voi auttaa maahanmuuttajaa työllistymään

Maahanmuuttajat pyörille! -hankkeen avulla noin 300 maahanmuuttajaa on saanut apua polkupyöräilyyn.

pyöräily 7.9.2019 klo 12.30

Anton Rinta-Jouppi

--

Kurssit ovat osa Veikkauksen rahoittamaa Maahanmuuttajat pyörille -hanketta, jonka myötä alkeiskursseja on järjestetty jo 40 ympäri Suomen.

--

Kurssitovat Ferreran mukaan olleet kysyttyjä, ja siksi toimintaa ollaan laajentamassa entisestään.

Hänen mukaansa alkeiskurssin on suorittanut nyt runsas 300 maahanmuuttajaa, jotka ovat edustaneet 35 eri kansalaisuutta.

– En pidä tarkkaa kirjaa, mutta suurin osa on Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maista, hän kertoo.

Alkeiskurssi koostuu kahdesta 90 minuutin opetusjaksosta, joilla pyöräilyä opetetaan kirjaimellisesti kädestä pitäen. Ferraran mukaan lähes kaikki oppivat kurssin aikana pyöräilemään vähintään lyhyitä matkoja suljetussa tilassa, kuten parkkipaikalla.

--

https://yle.fi/uutiset/3-10954622


Tosin aikaisempi uutinen kertoo kurssin kestosta vähän eri tiedon:

Maahanmuuttajien pyöräilykurssille osallistunut Nora Kodi: Pyöräilen joka päivä

urheilu 14.5.2016 klo 11.38 päivitetty 14.5.2016 klo 11.55

Raila Paavola

--

Pyöräilykurssi on järjestyksessään kolmas. Kurssi kestää puolitoista tuntia kolmena peräkkäisenä päivänä.

https://yle.fi/uutiset/3-8879361




Tarkennan siis, että tuolla kulurakenteella tuossa aiemmin tarkoitin sitä että ekana vuonna toiminta on ollut pienimuotoista, mutta perustamiskustannukset on täytynyt maksaa: tarvitaan pakettiauto, joukko yksinkertaisia polkupyöriä (napavaihteet ja jalkajarru, ehkä käsijarru eturenkaalle), ja korjaustyökalut ja varaosat pyörille. Ehkä jotain polkupyöräkurssi-t-paitoja vielä organisaation työntekijöille, että opetustilanne pysyy selkeänä.

Seuraavina vuosina toiminta laajenee, ja toimintakulut kasvavat vastaavasti, mutta perustamiskuluja taas ei enää ole. Olettaisin siis että kulut ovat tällaiset: ekana vuonna paljon, toisena vuonna vähän, kolmantena vuonna enemmän kuin toisena mutta vähemmän kuin ekana, neljäntenä samoin enemmän kuin edellisenä mutta vähemmän kuin ekana. Eli ensin iso piikki, ja sen jälkeen loivaa kasvua. Jonakin vuonna voi tulla uusi piikki, jos pitää ostaa uusi pakettiauto tai lisää polkupyöriä, mutta piikin jälkeen palataan taas entiseen hitaasti kasvavaan trendiin.

Tässä tapauksessa taas ensin oli 119 tuhatta, sitten 130 tuhatta ja 130 tuhatta. Eli täysin päinvastainen kuvio, ensin aloitettiin isosti, sitten kasvettiin 10%, sitten kasvu loppui. Jos opetettaville annetaan opetusta vain kolme tuntia*, niin vaikka siellä olisi jokaiselle oppilaalle oma tulkkinsa, niin nämä opetuskulut jäävät silti pieniksi, kun kerran opetustoimintakin jää. Tietysti jos kurssi on pilkottu kahdelle tai kolmelle päivälle, joka päivältä veloitetaan erikseen, mutta silti. Lisäksi tulkkeja tarvitaan vähemmän, jos moni on MENAsta, ja arabialla pärjää.

Eli, mihin ihmeeseen niitä rahoja on käytetty?


*Kaksi tai kolme tuntia, kahtena tai kolmena päivänä, kuulostaa kyllä ihan toimivalta idealta, siis niin, että täysi aloittelija aikuinen oppii siinä ajassa jotakin, ja pystyy sitten siitä eteenpäin harjoittelemaan itsekseen omalla ajallaan, ilman mitään yhteiskunnan apua. Tässä suhteessa siis ihan järkevän kuuloinen aikuisopetuskurssi. Kustannukset vain ihmetyttävät.

[Luotsi]

Jos luvut pitävät paikkansa, kustantaa fillaroinnin tutorointi n 300€/h asiakkaalle... ei kun veronmaksajille. Ihanan kallista!

[Totuus EPT]

Ei jumalauta, meille tuodaan ihmisiä jotka pitää kurssilla opettaa ajamaan fillarilla, ja samaan hengenvetoon väitetään että niistä on sitten meille hyötyä kun ne maksaa hyvinsointiyhteiskunnan ylläpitämisen.

Juu, ihan varmasti, miten joku voi väittää tuosta porukasta että niistä on mitään muuta kuin kuluja ja vaivaa.

Huutavaa työvoimapulaa ei näillä monella lailla avuttomilla kehitysmaan voimavaroilla kylläkään paikata, mutta virkakyöstejä, tempputyöllistäjiä, sossutanttoja ja kaikenmaailman sosiaalisten taitojen oppaita kyllä rahoitetaan runsaasti, ja raha tähän aikuis ala-asteen ylläpitoon tulee verovaroista.

[simppali]

Voisin lähettää anomuksen, polkupyöräilyn sijaan, juokse itsesi maratoonariksi..koira antaisi vauhtia, tessun huippunopeus  tutkalla mitattuna on 48,7 kmh, pystyy lönköttelemaan pari`kyt kilsaa läähättämättä.


Pyörät vastaanottokeskuksen seinää vasten ja juoksemista opettelemaan, eihän kukaan tiedä minkäläisia voimavaroja koiran edellä juoksemiseen löytyisi tästä potentiaalisten matu-ihmisten joukosta, ihan treenailessa.. juokseminen on helpompaa kuin pyöräily.

[Maastamuuttaja]

Golfkentillä ei ole juurikaan näkynyt maahanmuuttajia. Tässä on golfklubien heräämisen paikka. Jokaisesta pelatusta kierroksesta voitaisiin laskuttaa vaikkapa 10 euroa. Kertyneet varat käytettäisiin golfista kiinnostuneiden mamujen houkuttelemiseksi viheriöille.

Olen varma, että halukkaita riittäisi runsain määrin. Perusgolffarit saiisivat myös väylän tasa-arvoideologian konkreettiseen toteuttamiseen rentouttavan harrastuksen myötä, lisäarvona.

[Tabula Rasa]

Mun pitänee hakea parikytä miljoonaa hengityskurssiin, onhan koronat ja kaikki, eikä kansallisaarteita sovi hukata.

[Outo olio]

Jos luvut pitävät paikkansa, kustantaa fillaroinnin tutorointi n 300€/h asiakkaalle... ei kun veronmaksajille. Ihanan kallista!

Normaalimmassa tilanteessa joku perustaisi kilpailevan halvemman yhdistyksen, ja saisi apurahan. Mutta epäilen että maahanmuuttoteollisen kompleksin toimijoiden keskuudessa on sanaton ymmärrys siitä että toisen ruokakupista ei syödä. Ja myös viraston työntekijöillä voi olla jotain sananvaltaa siihen kuka saa ja ei saa apurahoja.

[Larva]

Eh. Väkisinkin tulee mieleen, että eikö tämä nyt ole taito, jonka jokainen voisi opiskella ihan itse, ilman kalliita veroilla maksettuja kursseja ja opettajia. Pyöräilyyn kun ei kuitenkaan tarvita pyöräilykorttia, vaikka liikennesääntöjen tunteminen onkin eduksi, jottei tee itsestään tai jostakusta muusta hammastahnaa koheltaessaan menemään. Mutta silti. Miksi nämä ihmiset eivät voi opetella MITÄÄN itsenäisesti, ilman yhteiskunnan massiivista tukea, paapomista ja opastusta?

[foobar]

Eh. Väkisinkin tulee mieleen, että eikö tämä nyt ole taito, jonka jokainen voisi opiskella ihan itse, ilman kalliita veroilla maksettuja kursseja ja opettajia. Pyöräilyyn kun ei kuitenkaan tarvita pyöräilykorttia, vaikka liikennesääntöjen tunteminen onkin eduksi, jottei tee itsestään tai jostakusta muusta hammastahnaa koheltaessaan menemään. Mutta silti. Miksi nämä ihmiset eivät voi opetella MITÄÄN itsenäisesti, ilman yhteiskunnan massiivista tukea, paapomista ja opastusta?

En ole tästä aivan varma. Liikennesääntöjen tunteminen ja vakavissaan ottaminen on kyllä hyväksi vähintään omalle terveydelle. Olen parin muuten suhteellisen fiksun maahanmuuttajan ja näiden lasten kohdalla joutunut rautalangasta vääntämään että kaupungilla ei voi ajaa kaikkialla miten haluaa riippumatta siitä onko tietoinen liikennesäännöistä tai siitä onnistuuko ajaminen niiden vastaisesti. Niinkuin että aikuisten ei pitäisi ajaa jalkakäytävillä eikä varsinkaan väärään suuntaan.

Yllättävän monella maahan tulleella on asenne jonka puitteissa kaikki jonka suhteen lainsäädännöstä ei ole tietoinen on sallittua. Tässä suhteessa aktiivisella opettamisella on sijansa, mutta niiden pyöräilyliikennesääntöjen suhteen hommaan luulisi riittävän tunnin katsauksen ja aanelosen kielellä jota henkilö ymmärtää, ellei sitten oleteta että aikuiset tulijat ovat kyvyttömiä abstraktiin ajatteluun.

[Roope]

Väkisinkin tulee mieleen, että eikö tämä nyt ole taito, jonka jokainen voisi opiskella ihan itse, ilman kalliita veroilla maksettuja kursseja ja opettajia. (..) Miksi nämä ihmiset eivät voi opetella MITÄÄN itsenäisesti, ilman yhteiskunnan massiivista tukea, paapomista ja opastusta?

Voisi, mutta kun tällaiseen kotouttamispuuhasteluun on tarjolla miljoonia ja miljoonia euroja, joiden perään ei kysellä, niin totta kai niille löytyy ottajia ja palveluille asiakkaita.

Ei tässä ole olennaista niinkään maahanmuuttajien passiivisuus tai aktiivisuus vaan se, miten maahanmuuttoteollisuutta tietoisesti paisutetaan syytämällä sille löysää rahaa. Tämä sadoilla tuhansilla euroilla tuettu polkupyöräilykurssi vain sattuu olemaan irvokkuudessaan helposti hahmotettava tapaus kuten aamu-tv:n kautta julkisuuteen tullut Riku Rantalan kaarnavenepuuhastelukin oli.

[Oto Hascak]

Väkisinkin tulee mieleen, että eikö tämä nyt ole taito, jonka jokainen voisi opiskella ihan itse, ilman kalliita veroilla maksettuja kursseja ja opettajia.

Kyllä, ehdottomasti. Lisäksi haluaisin tuoda esille sen seikan, että vaikka pyöräily hieno taito onkin, niin se on oikeasti vain aniharvan ihmisen kannalta välttämätön taito. Olkoonkin, että käsittääkseni esimerkiksi pyörälähetteinä on aika paljon maahanmuuttajataustaisia. Tällöinkin näkisin, että työnantaja voisi kustantaa pyöräilyn opettamisen veronmaksajan sijasta...

Miksi pitää opettaa aikuisia ajamaan pyörällä? Ja vielä tuollaisella hinnalla? Itseasiassa se taisi olla retorinen kysymys, sillä eihän aikuisia tarvitse opettaa pyöräilemään eli kyseessä on taas kerran veronmaksajan kuppaus projektihommina.

[Outo olio]

Minulla tuli mieleen epäselvä muistikuva että jossakin uutisessa olisi joskus sanottu että pyöräkoulutoiminnassa on mukana myös vapaaehtoisia. Jos on, niin se asettaa kulurakenteen vieläkin ihmeellisempään valoon, kun jatkuvista kuluistakin säästetään.

Kuinkahan monta alijohtajaa tuolla on?

[Outo olio]

Normaalimmassa tilanteessa joku perustaisi kilpailevan halvemman yhdistyksen, ja saisi apurahan.

Aloin vielä miettimään optimointia:

-pyörät voidaan ostaa käytettyinä, on itse asiassa parempi että ne ovat vähän erilaisia, niin jokainen saa kokeilla ajaa erilaisilla pyörillä, lisäksi opitaan että halpa käytettykin on ihan toimiva

-pyörät voidaan säilyttää pakettiautossa, joten varastotilaa ei niille tarvita

-koska projektille halutaan julkisen sektorin tukea, niin pakettiautoa voidaan säilyttää jossakin viraston pysäköintialueen nurkassa, tai takapihalla, tai jossain. Melko varmasti löytyy jokin käyttämätön ruutu jostakin, urheilukentän parkkipaikalta tai muualta. Jos on tiedossa että tulee urheilukisat tai muuta vastaavaa, auto voidaan siirtää siksi ajaksi jonnekin muualle.

-polkupyörien huolto voidaan antaa paikallisen mekaniikka-ammattikoulun oppilaille, heille se olisi lyhyt parin tunnin tai yhden päivän projekti. Tähän voidaan käyttää ekan vuoden oppilaita, koska asia ei ole niin monimutkainen, ja lisäksi joku oppilaista voi tuumata että tämä onkin tyhmää, ja vaihtaa alaa, mikä on tietty kaikkien etu.

Mutta eihän se näin mene alkuunkaan, rahaa on jaossa ja "budjetissa määrärahat, kyllä tottakai käytetään."

[MiljonääriPlayboy]

Minulla tuli mieleen epäselvä muistikuva että jossakin uutisessa olisi joskus sanottu että pyöräkoulutoiminnassa on mukana myös vapaaehtoisia. *SNIP*

Totta kai siellä on ollut vapaaehtoisia: siellä missä on matuja, siellä on myös matupatjoja. Täytyyhän jonkun olla puhaltamassa Mobutoa pip..... polveen, jos apupyörät sattuu pettämään ja polveen tulee naarmuja.