2013-10-03 UTU: Kurdin on helpompi olla turkulainen kuin suomalainen

[Iloveallpeople]

Kurdin on helpompi olla turkulainen kuin suomalainen

Suomalaisuuden kriteerit ovat maahanmuuttajalle liian tiukat, mutta oman asuinkaupungin vaatimukset ovat sallivammat. Siksi monet kurdinuoret kokevat itsensä ensisijaisesti kurdeiksi ja turkulaisiksi, eivät suomalaisiksi.

Turun yliopistoon väitöstutkimustaan valmisteleva Mari Toivanen on tutkinut kurdinuorten käsitystä omasta identiteetistään. Kerätyn aineiston pohjalta hän laati Turun kaupunkitutkimusohjelmalle välikatsauksen tutkimustuloksistaan.

Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila toteaa tutkimuksen olevan ensimmäinen, jossa maahanmuuttajat ovat haastateltavina.

– Tässä tutkimuksessa maahanmuuttajien annetaan itse kertoa, miten he kokevat identiteettinsä, Ruoppila sanoo.

Toivasen tekemien haastattelujen ja havainnoinnin mukaan kurdinuoret kokevat, ettei heitä erilaisen ulkonäkönsä vuoksi hyväksytä suomalaisiksi. Tämä tunne nousee esille muun muassa julkisissa tiloissa kuten kadulla ja busseissa, joissa muut korostivat heidän ei-suomalaisuutta.
– Nuoret kokivat, että "suomalaisuuden" kriteerit rajasivat heidät kategorian ulkopuolelle. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että he eivät olleet syntyneet Suomessa, ja että he olivat fyysisiltä piirteiltään erilaisia. Turkulaisuuden ja helsinkiläisyyden koettiin olevan joustavampia identifioitumisen kohteita ilman edellytyksiä biologisista siteistä suomalaisuuteen, Toivonen toteaa raportissaan.

Puhe taittuu turuksi

Kurdinuoret olivat myös halukkaita osoittamaan olevansa oman kotikaupunkinsa asukkaita. Esimerkiksi turkulainen identiteetti näkyy haluna puhua Turun murretta.

– Osa haastateltavista koti kaupunki-identiteetin, esimerkiksi turkulaisuuden, olevan joustavampi ja vahvempi identifioitumisen kohde verrattuna kansalliseen, suomalaiseen, identiteettiin, jonka koettiin edellyttävän biologisia siteitä Suomeen.

Toivasen havainnon mukaan kurdinuoret olivatkin oppineet "säätämään taajuuksia" eli toimimaan eri tavalla oman kurdiyhteisönsä sekä suomalaisen kaveripiirin seurassa
– Kurdistan koettiin kotimaaksi, Turku kodiksi, Toivanen toteaa raportissaan.

Kolmannes kurdeista nuoria aikuisia

Joka kymmenen Turussa asuva on syntynyt Suomen ulkopuolella. Maahanmuuttajataustaisten määrä suhteutettuna asukaslukuun onkin Turussa toiseksi korkein Suomessa, edelle kiilaa Helsinki

Suurimmat Turussa asuvat vieraskieliset ryhmät ovat venäjän-, arabian- ja kurdinkieliset. Toivanen tutki nuoria kurdeja. Kaikista Varsinais-Suomessa asuvista kurdeista yli kolmannes on 15-29-vuotiaita.

Toivasen mukaan kollektiivinen kurdi-identiteetti muodostuu pitkälti yhteisestä kielestä, historiallisista myyteistä ja kertomuksista sekä maantieteellisestä Kurdistanin alueesta.

Kurdi-identiteettiä pidetään vahvasti yllä myös ulkomaille muutettaessa. Esimerkiksi kaikilla Toivasen haastattelemilla nuorilla oli yhteyksiä lähtömaahan sekä laajoja sukulaisverkostoja Kurdistanin alueella ja Euroopan muissa kurdiyhteisöissä. Erityisen läheisiä ovat Ruotsissa asuvat kurdit. Toivasen mukaan kurdilaisuuden tunne onkin vahva identifioitumisen kohde kurditaustaisille nuorille.  Tuota tunnetta myös rakennetaan aktiivisesti osallistumalla kurdiyhteisön aktiviteetteihin ja poliittisen puolueen toimintaan.

Toivasen saamat tutkimustulokset noudattelevat jo aiemmin tehtyä, 15 eurooppalaisessa kaupungissa tehtyä tutkimusta maahanmuuttajataustaisten nuorten elämänpoluista ja sopeutumisesta. Kyseiseen TIES-tutkimukseen ei osallistunut ainuttakaan suomalaista kaupunkia.

Mari Toivanen: Kotona Turussa ja Suomessa? kurdinuorten neuvottelua kuulumisesta ja identiteeteistä

Turun yliopisto

[Mehud]

Turkulaisuuden kriteerit ovat väljemmät kuin suomalaisuuden ja siksi turusta tuleekin ensimmäinen suomen malmö . Turkulaiset ovat mukavia, mutta tulevaisuuden turkulaiset tulevat olemaan vähemmän mukavia, koska suuri osa heistä tulee puhumaan käsittämättömiä kieliä ja suuri osa heistä uskoo käsittämättömiin asioihin ja heidän kulttuurinsa noudattaa erilaisia kunniakäsityksiä, kuin turkulainen, suomalainen ja yleensä länsimainen ja sivistynyt sivilisaatio.

Turku on ollut jonkunlainen kevyteurooppalainen kaupunki, mutta tulevaisuudessa se tulee yhä enenevissä määrin muistuttamaan tulijoiden kotimaata, sillä erotuksella että turussa eläminen on ilmaista verrattuna lähtömaahan.

Saammeko kenties uuden merkityksen Turun taudille? Kyllä, aivan varmasti.

[Marija]

Suomen Turku, suomalaisuuden kehto...

[LW]

Näitä ilmiöitähän riittää. Isossa-Britanniassa hyvinkin moni mamu toteaa, että brittinä voi pitää itseään, mutta englantilaisena ei. Toisaalta hyvinkin moni ongelmalähiöiden nuori mies identifioi itsensä lähinnä osaksi sitä omaa lähiötään, johon päälle ehkä maalataan pinnalle vähän islamia. Luonnollisesti ihminen haluaa samaistua kaupungin tai monista kansoista koostuvan liittovaltion tapaiseen ryhmään, koska näissä kriteerit ovat löysemmät. Etenkin jos 'suomalaisuuteen' tjsp. on vaikea liittyä jo pelkän ihonvärin tai nenänmuodon takia. Tämä voi tietysti toimia reittinä assimilaatioon kohti jotain uutta kokonaisuutta. Briteillä on tähän saumaa, koska systeemi on alun alkaenkin toiminut eräänlaisen kansainliiton pohjalta, ja niin on toisaalta myös ranskalaisilla, koska nämä määrittelevät kansansa pitkälti kulttuurin ja ideoiden pohjalta. Tietystikin tilaisuuden hyväksikäyttäminen vaatii aina sitä, että kantaväestö ei harrasta typerää, hajauttavaa politiikkaa, ja tulijat oikeasti haluavat yrittää. Molempien kriteerien kanssa on ollut molemmissa maissa vähän niin ja näin.

Skandinaviassa on heikompaa. Kansat ovat jo pitkään olleet varsin yhtenäisiä ja tottuneet määrittelemään itsensä etnisyyden pohjalta. Ei ihmekään, että tulijoiden on vaikea samaistua. Tietysti pääasiallinen vastuu sopeutumisesta tavalla tai toisella on nimenomaan heillä, mutta se fakta ei tee heistä yhtään sen kykeneväisempiä pärjäämään sen kanssa. Koska useimmat ihmiset joka tapauksessa mokaavat vaikeat haasteet, ei välttämättä kannattaisi ottaa suuria määriä tulijoita, ennen kuin kantaväestö on sukupolven tai parin kuluessa omaksunut vaistonvaraisesti ajatuksen siitä, että identiteetti ei välttämättä liity ulkonäköön. Tämä prosessi on tietysti hankala, eikä aina onnistu. Tämän jälkeenkin vaaditaan sitä järkevää politiikkaa ja tulijoilta aitoa halua integroitumiseen, joten sittenkin on syytä olla varovainen maahanmuuton kanssa. Saati sitten ennen sitä.

[Uuno Nuivanen]

Nuivasen mukaan kollektiivinen kurdi-identiteetti muodostuu pitkälti yhteisestä kielestä, historiallisista myyteistä ja kertomuksista sekä maantieteellisestä Kurdistanin alueesta että sosiaaliturvalla elämisestä ja rötöstelystä.

[Mehud]

Kaikkia -staneja yhdistää nuo Nuivasen mainitsemat piirteet, vai onko tiedossa joku menestyvä, demokraattinen ja ihmisarvoja kunnioittava -stanistania? Ei tietääkseni ole. Ei edes tulevaisuuden Suomistaniakaan.

[Sputnik]

Tokkopa tuo identiteetin muodostuminen ihan Kurdeihin rajoittuu ja varmaan yksi jos toinen hommalainen joka on vuosia asunut ulkomailla sanoisi samoin. Ihan ymmärrettäväähän tuo. Itsekin ulkomailla asuessani koen olevani ensisijaisesti suomalainen ja sitten toissijaisesti siitä kaupungista missä asun koska se kaupunki edustaa minulle kotia, ei niinkään se maa.

[Agentti]

Mielummin jakaisin kotini rottien ja torakoiden kanssa kuin näiden rasvalettien. Että joo, en ole kutsumassa kavereita kotiini kaffelle, sori Mara. Saisivat kaikki ulkomaanelävät lähteä täältä huitsin hemmettiin, turku pärjää ilman kebuloita ja kummituskaapuja lastenrattaineen.

[Marius]

Mitä matalampi ÄO sitä vaikeampaa sopeutua.

[Veikko]

Mitenkähän suomalaisten identiteetti. Suomalaisten, jotka tuntevat yhä enemmän olevansa vieraita omassa maassaan. Tai maassa, joka oli ennen oma, itsenäinen ja kohtuullisen demokraattinen. Miten pidetään yllä Suomi-identitettiä maassa, jota johdetaan yhä enemmän Brysselistä virkamiespäätöksillä ja jota täytetään alikehittyneiden maiden alikehittyneillä ihmisillä ja heidän alikehittyneillä kulttuureillaan. Ihmisillä, joilla on alikehittyneisyydestään huolimatta - tai juuri siitä syystä - kuitenkin mitä suurimmat vaatimukset ja myös äänekkäät ja vaikutusvaltaiset tukijat paljon ohi demokraattisen päätöksenteon.

Ja miten suomalaiset edes pystyvät rakentamaan vakaata kaupunki-identiteettiä, kun kaupungit täyttyvät noilla äänekkäillä, alikehittyneillä, mutta ah, niin etuoikeutetuilla. Ja niin elätetyillä. Mihin nämä tavan suomalaiset identifioituvat? Ei ainakaan "historialliseen myyttiin", joka on julkisesti kirottu. Ei "maantieteelliseen alueeseen", joka on vain vapaasti liikkuvaa ja vapaasti muuttuvaa EU:ta. Ei myöskään "yhteiseen kieleen", jota ei sitäkään sovi oleman. Ehkä vain yksinkertaisesti kaiken tuon tuodun ja luodun identiteettikriisin virallisiksi ja velvoitetuiksi maksumiehiksi.

[Ernst]

Kurdistan on ainakin tämän videon perusteella niin hienoa paikka, että ihmettelen turkuun tulemista.

[Iloveallpeople]

Nyt väitöstutkimus on valmis:

Väitös: Kurdinuoret kokevat Suomen kodikseen, mutta eivät mahdu suomalaisuuden muottiin

Suomeen lapsena muuttaneet ja maassa aikuiseksi kasvaneet kurdinuoret liittävät suomalaisuuteen tietynlaisen ulkonäön ja syntyperän. Se sulkee heiltä pois mahdollisuuden kokea itsensä suomalaisiksi. Suomen kielen osaaminen, maan kansalaisuus, sosiaaliset suhteet ja välittömän asuinympäristön tunteminen antavat nuorille mahdollisuuden kokea Suomen kodikseen.

Filosofian maisteri Mari Toivanen on tutkinut Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa kurdinuorten identiteettiä.

– Tämän tutkimuksen valossa suomalaisuus näyttäytyy pitkälti poissulkevana kategoriana. Kurdinuoret kokevat sen edellyttävän tietynlaista ulkonäköä, syntymistä Suomen rajojen sisäpuolella ja suomalaisen perhetaustan omaamista. Heidän suomalaisuutensa tulee haastetuksi erityisesti fyysisiin piirteisiin pohjautuen, Toivanen sanoo.

Toisaalta tutkimukseen osallistuneet nuoret kykenevät jossain määrin itse haastamaan suomalaisuuden rajat ja antamaan sille uusia merkityksiä. He puhuvat suomea äidinkielenään, he ovat kasvaneet ja käyneet koulunsa pääosin Suomessa, ja monella on Suomen kansalaisuus. Näitä piirteitä käytetään myös strategisesti hyväksi tilanteissa, joissa halutaan erottautua vähemmän aikaa Suomessa asuneista maahanmuuttajista.

– Tietynlaiset fyysiset piirteet liitetään kuitenkin keskeisenä osana suomalaisuuteen ja siihen, kuka pystyy haastamatta väittämään olevansa suomalainen, Toivanen korostaa.
...

Tutkimukseen osallistuneet nuoret identifioivat itsensä vahvasti kurdeiksi.

– Tämä ei sinällään ole yllättävää. He ovat syntyneet Kurdistanin alueella, jossa asuu edelleen sukulaisia ja perheenjäseniä. Tämän lisäksi usea heistä on myös vieraillut alueella sieltä lähtönsä jälkeen ja on aktiivisesti mukana Suomessa toimivissa kurdiyhdistyksissä. Äidinkielenään nuoret puhuvat kurdia. Näistä elementeistä syntyy halu olla mukana kurdialueiden kehittämisessä, vaikkakin "etänä". Sen sijaan pysyvää paluumuuttoa harkitsee ainoastaan harva tutkimukseen osallistuneista, Toivanen sanoo.

Väitöskirja sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/98544

loput: Aamuset

[Micke90]

Suomalaisuus on paljon muutakin kuin merkintä passissa. Ei minustakaan tule kurdia pelkästään sillä, että muutan "Kurdistaniin" asumaan.

[JJohannes]

Heh, väitös kääntää alkuperäisen tutkimuksesta kertovan artikkelin päälaelleen. Ei ole kyse siitä, että suomalaisten ja suomalaisen identiteetin kriteerit olisivat maahanmuuttajalle/kurdille liian tiukat vaan siitä, että kurdi itse asettaa "liian tiukat" kriteerit suomalaisuudelle eli toisin sanoen vaatii, että suomalaisten on oltava valkoisia, suomea puhuvia kristittyjä jotka noudattavat suomalaista kulttuuria. Sen takia kurdi ei halua olla suomalainen eikä sellaisena itseään pidä. Hän pitää itseään kurdina, joka tarkoittaa persialaistaustaista, kurdin kieltä puhuvaa muslimia joka noudattaa kurdikulttuuria.

[danio]

Turku on ollut jonkunlainen kevyteurooppalainen kaupunki, mutta tulevaisuudessa se tulee yhä enenevissä määrin muistuttamaan tulijoiden kotimaata...

Aivan loistavaa, että Turku seuraa Malmön tietä monikulttuurisuuteen. Eiks tää oo hallituksen perimmäinen tarkoitus? 

[Micke90]

Aivan loistavaa, että Turku seuraa Malmön tietä monikulttuurisuuteen. Eiks tää oo hallituksen perimmäinen tarkoitus? 

Malmössä yli puolella asukkaista on jonkinlainen ulkomaalaistausta, Turussa alle 10 %:lla. Kurdit eivät (onneksi) ole Suomen nopeimmin kasvava vähemmistö.

[danio]

Aivan loistavaa, että Turku seuraa Malmön tietä monikulttuurisuuteen. Eiks tää oo hallituksen perimmäinen tarkoitus? 

Malmössä yli puolella asukkaista on jonkinlainen ulkomaalaistausta, Turussa alle 10 %:lla. Kurdit eivät (onneksi) ole Suomen nopeimmin kasvava vähemmistö.

Joo, oon samaa mieltä, pitäisi vielä kovasti tehdä töitä kehittymisensä eteen.
Turun Varissuolla 40 prosenttia kaikista 8 700 asukkaasta eli yhteensä 3 400 henkeä.

"Turun Varissuolla on pieni Kurdistan – ja se on kivaa!"
http://yle.fi/uutiset/turun_varissuolla_on_pieni_kurdistan__ja_se_on_kivaa/6811123

[Micke90]

"Turun Varissuolla on pieni Kurdistan – ja se on kivaa!"[/b]
http://yle.fi/uutiset/turun_varissuolla_on_pieni_kurdistan__ja_se_on_kivaa/6811123

Aika pieni "Kurdistan" Suomessa tosiaan. Suomessa kurdeja on n. 10 000, kun taas Ruotsissa heitä arvioidaan asuvan n. 100-150 000. 

[Blanc73]

Suomalaisuuden kriteerit ovat maahanmuuttajalle liian tiukat

Minusta ei tule ikinä kurdia,somalia, mustalaista yms. Edellä mainittujen eliittiryhmien kriteerit liian tiukat?

[Uuno Nuivanen]

Suomalaisuuden kriteerit ovat maahanmuuttajalle liian tiukat

Minusta ei tule ikinä kurdia,somalia, mustalaista yms. Edellä mainittujen eliittiryhmien kriteerit liian tiukat?

Minä voin ruveta joksikin noista (Suomessa), jos saan samalla ilmaisen elämän kuten asiaan kuuluu. 

Hiipuvan ja rangaistun pienyrittäjyyden vaihteeksi. No welfare  . Epämuodikasta ja vittumaista, en suosittele.

[Saippuakupla]

Kurdinuorille Suomi on koti, mutta suomalaisuuden muottiin on vaikea mahtua

Suomeen lapsena muuttaneet ja maassa aikuiseksi kasvaneet kurdinuoret liittävät suomalaisuuteen tietynlaisen ulkonäön ja syntyperän. Se sulkee heiltä pois mahdollisuuden kokea itsensä suomalaisiksi.

- Suomen kielen osaaminen, maan kansalaisuus, sosiaaliset suhteet ja välittömän asuinympäristön tunteminen antavat nuorille mahdollisuuden kokea Suomen kodikseen, toteaa aiheesta väittelevä Mari Toivanen, joka on tutkinut kurdinuorten identiteettiä.

Tutkimuksen valossa suomalaisuus näyttäytyy hänen mukaansa pitkälti poissulkevana kategoriana.

- Kurdinuoret kokevat sen edellyttävän tietynlaista ulkonäköä, syntymistä Suomen rajojen sisäpuolella ja suomalaisen perhetaustan omaamista. Heidän suomalaisuutensa tulee haastetuksi erityisesti fyysisiin piirteisiin pohjautuen, Toivanen sanoo.

Toisaalta tutkimukseen osallistuneet nuoret kykenevät jossain määrin itse haastamaan suomalaisuuden rajat ja antamaan sille uusia merkityksiä.

- He puhuvat suomea äidinkielenään, he ovat kasvaneet ja käyneet koulunsa pääosin Suomessa, ja monella on Suomen kansalaisuus. Näitä piirteitä käytetään myös strategisesti hyväksi tilanteissa, joissa halutaan erottautua vähemmän aikaa Suomessa asuneista maahanmuuttajista, Toivanen toteaa väitöstiedotteessaan.

– Tietynlaiset fyysiset piirteet liitetään kuitenkin keskeisenä osana suomalaisuuteen ja siihen, kuka pystyy haastamatta väittämään olevansa suomalainen, hän jatkaa.

[...]

Väitöskirjan tuloksia, jotka valottavat maahanmuuttajataustaisen sukupolven käsityksiä suomalaisuudesta, voidaan tulkita laajemmassa mittakaavassa.

– Niiden kautta voidaan pohtia, miten käsitykset kansallisesta identiteetistä suomalaisessa yhteiskunnassa ovat rakentuneet sekä miten ne ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan väestöpohjan monimuotoistumisen seurauksena, Toivanen sanoo.

FM Mari Toivasen väitöskirja Negotiating home and belonging - Young Kurds in Finland tarkastetaan perjantaina 22. elokuuta Turun yliopistossa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/vaitos_kurdit_suomi-24326

[Blanc73]

kurdinuoret liittävät suomalaisuuteen tietynlaisen ulkonäön ja syntyperän. Se sulkee heiltä pois mahdollisuuden kokea itsensä suomalaisiksi.

Onpahan taas kunnon yber-kukkahattuilua. Kurdi on kurdi, suomalainen on suomalainen, japanilainen on japanilainen etc etc...mikä tässä nyt on niin ihmeellistä ja pöyristyttävää?

[Jaska Pankkaaja]

aiheesta väittelevä Mari Toivanen, joka on tutkinut kurdinuorten identiteettiä.

Huippuosaamista osa n..nn

Marilla on varmaankin jo tietäväisen tantan paksu perse jolla se väikkäri on tehty, kohta marilla on myös suojatyövirka ja kenties jopa omaneekeri kun se kk palkka alkaa juosta. Marin elämä on ihanaa, Puoluekin tarvitsee maria, onhan mari kk palkattu äänestäjä. Mari on yksi sadoista tuhansista!

Vittu tulis se lama äkkiä ja ainakin miljoona turhinta suomalilaista kuolisi nälkään 

[Aukusti Jylhä]

Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila toteaa tutkimuksen olevan ensimmäinen, jossa maahanmuuttajat ovat haastateltavina.

– Tässä tutkimuksessa maahanmuuttajien annetaan itse kertoa, miten he kokevat identiteettinsä, Ruoppila sanoo.

Hah! Ei kyllä kuulosta yhtään uskottavalta tämä väite. Ai oikein ensimmäinen...

[Uimakoulutettava]

Aivan loistavaa, että Turku seuraa Malmön tietä monikulttuurisuuteen. Eiks tää oo hallituksen perimmäinen tarkoitus? 

Malmössä yli puolella asukkaista on jonkinlainen ulkomaalaistausta, Turussa alle 10 %:lla. Kurdit eivät (onneksi) ole Suomen nopeimmin kasvava vähemmistö.

Joo, oon samaa mieltä, pitäisi vielä kovasti tehdä töitä kehittymisensä eteen.
Turun Varissuolla 40 prosenttia kaikista 8 700 asukkaasta eli yhteensä 3 400 henkeä.

"Turun Varissuolla on pieni Kurdistan – ja se on kivaa!"
http://yle.fi/uutiset/turun_varissuolla_on_pieni_kurdistan__ja_se_on_kivaa/6811123

"Turkustanin" kehittymisen suurin este on tietystikin se rasismi  , joka ilmenee jopa uutisessa (tarvittaisiin varmaan lisää tiedostavia, valistuneita  -tutkimuksia):

"Varissuon alakoulun oppilaista noin 74 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Luokanopettaja Tero Julkusen mielestä se on liikaa."

"En halua, että Varissuosta tai Suomen muista lähiöistä tulee Tukholman Rinkeby tai Husby. Enkä halua, että kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten kyräily johtaa eri ryhmien väliseen väkivaltaan tai että äärioikeisto saa tilaa alueilla.

– Olkaa ihmisiksi, ei kannata tehdä niin kuin toisessa maassa on tehty. Suomi on rauhan maa, sanoo 21-vuotias Nadia kotipihallaan Varissuolla."

[Iloveallpeople]

Ylekin uutisoi:

Kurdinuoret kokevat Suomen kodikseen, vaikka kotimaa onkin toisaalla

Aiheesta tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kurdinuoret liittävät suomalaisuuteen tietynlaisen ulkonäön ja syntyperän.

Suomeen lapsena muuttaneet kurdinuoret eivät koe itseään täysin suomalaisiksi, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Kurdinuorten kokemuksista Turun yliopistossa väittelevän Mari Toivasen mukaan monet tutkimukseen haastatelluista nuorista kokevat, että suomalaisuuteen vaaditaan mm. syntyminen Suomen rajojen sisäpuolella. Lisäksi suomalaisuuteen kuuluisi myös tietty ulkonäkö.

– Monet haastattelemistani nuorista puhuvat nimenomaan fyysisistä piirteistä. Siitäkin huolimatta, että monet heistä puhuvat äidinkielenään suomea ja puhuvat sitä lisäksi täysin virheettömästi, sanoo Toivanen.

Koti Suomessa, silti kotimaa Kurdistanissa

Toivasen tutkimukseen osallistuneet nuoret kokevat itsensä vahvasti kurdeiksi. He ovat syntyneet Kurdistanin alueella ja monella asuu yhä sukulaisia siellä.

– Tästä huolimatta lähes kaikki kuitenkin kokevat kotinsa olevan Suomessa. Niitä nuoria, jotka aikovat lähteä Suomesta takaisin kotikonnuilleen, on todella vähän, sanoo Toivanen.

Toivasen tutkimuksen mukaan suuri osa kurdinuorista vaikuttaa vahvasti suomalaisessa kurdiyhteisössä. Myös poliittinen toiminta kiinnostaa monia.

Sohrabi: Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa tulee puolustaa

Seida Sohrabi tuli Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 1996. Hän ei ole ollut mukana Toivasen haastatteluryhmässä, mutta silti tunnistaa itsensä monista nuorten antamista vastauksista.

– Koen vahvasti olevani paitsi kurdi, myös suomalainen. Ehkä vielä suomalaisuuttakin enemmän vaasalainen, naurahtaa Sohrabi.

Sohrabi kertoo, että hän kokee mielenkiintoisena sen, miten eri kulttuureista voi poimia itselleen erilaisia arvoja ja jättää pois toisia.

– Suomalaisuudessa arvostan esimerkiksi sitä, miten tasa-arvo naisen ja miehen välillä toteutuu, toteaa Sohrabi.

Kurdilaisuudessa hän taas arvostaa välittömyyttä, suomalaisuutta avoimempaa keskustelua ja kommunikaatiota.

24-vuotias Seida Sohrabi aikoo opintojensa jälkeen olla aktiivinen paitsi kurdiyhteisössä, myös politiikassa.

– Jos joku asia on puolustamisen arvoinen, on se tämä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Sen puolta kannattaa tosissaan pitää ja olla siitä ylpeä, sanoo Sohrabi.

YLE