Akateemiset lausuntoautomaatit mediailona ja ilmiöinä

[siviilitarkkailija]

(http://www.wnd.com/files/2014/03/baghdad-bob-300.jpg)

Muhammad Saeed al-Sahhaf

(http://www.suomenmaa.fi/etusivu/5577509.jpg)

Jaakko Hämeen-Anttila

Aikamme mediataivas on pirstaloitunut ja hajoamassa. Seurauksella että aikaisemmin ehdottomat ja ainoat totuudet, joita valtiolliset tiedotusvälineet ovat toistaneet absoluuttisina, ovat kummasti lakanneet olemasta. Totuuksia on useita ja hämmentävästi ristiriitaisia. Tämän johdosta tiedotusvälineiden toimituksissa on hätä kädessä. Toisaalta pitää noudattaa annettuja määräyksiä uutisoinnista ja toisaalta pitäisi kertoa asioista jotka ovat annettujen määräysten vastaisia. Jotain pitäisi kertoa mutta ei missään nimessä totuutta tai ainakaan liian suurta totuutta. Ihmiset eivät ole hallinnon mukaan valmiita kestämään totuutta. Tätä tosin ei tiedetä varmasti mutta se tiedetään että eräät hallinnot eivät ainakaan kestä totuutta tai edes päivänvaloa.

Ratkaisu aikamme mediapulmaan on käyttää asiantuntijoita jotka kertovat ihmisille sen mitä he näkevät tai ainakin vallitsevan poliittisen hallinnon mukaisen totuuden. Ja kun pitää kertoa vallitsevien tosiasioiden vastainen lausunto, niin sepäs ei ole ihan kenen tahansa hoidettavissa. Tarvitaan sekä koulutusta että kokemusta kohdata media ja sen vaatima poliittisesti oikeaoppinen mediatuote.

Muhammad Saeed al-Sahhafin mediatotuudelle on nykyään helppo nauraa. Ainakin jos nauraa Suomessa. Valitettavasti aikanaan tämäkään totuus ei ollut naurettava vaan totinen totuus. Samantapainen mutta vastakkaiseen suuntaan vievä totuus löytyy vaikkapa Hra Hämeen-Anttilalta jonka nyt mukava ja naureskeleva totuus muuttuu ajan mittaan äärimmäisen kovaksi ja armottomaksi poliittiseksi totuudeksi sikäli mikäli asiaa tarkastellaan tämän totuuden vaikutusalueen asukkaiden kannalta.

On tärkeä kysyä miksi mm suomalainen media vuodesta toiseen kyselee samoja asioita samojen oppilaitosten samoja totuuksia toistelevilta lausuntoautomaateilta eikä tee itse tutkimusta haluamansa tiedon tiimoilta. Vai olisiko niin että samat henkilöt jotka ovat kouluttaneet toimittajia, ovatkin itseasiassa syöttäneet omat ajatuksensa ja arvomaailmansa toimitusten tosiasialliseksi sisällöksi. Ja kaiken lisäksi ovat tuottaneet niin huonoja kandidaatteja että näiden täytyy omien oppimestariensa lausuntojen avulla paikata ikävän todellisuuden murjoma maailmankuvansa takaisin paikalleen.

Onko maamme tiedotusvälineillä tarkoitus luoda epärehellinen ja valheellinen kuva jonka ainoa tarkoitus on palvella maamme hallintoa mediatuotantoavustusta saadakseen.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

^^laiskuus?

Päätoimittaja: "Teppo, nyt taas IS riehuu siel Irakis, tees sie joku artikkeli"

Teppo tyhjänToimittaja: "Jees boss. Mistähän sitä sais experttilausunnon?"

Päätoimittaja: "Emmätiiä, eihän me tieretä tuost iSlamist mittää paitsi että se on Rauhan Uskonto^TM.  Ai niin, sehän joku Hämäys-Anttila vai mikäseolikaan oli joku rohvessoori lipastolla, soittele sille."

[siviilitarkkailija]

Jos näiden lausuntoautomaattien höpinöiden ja uskomusten seurauksena ei olisi ns "turhaa verenvuodatusta" sekä väkivaltaa, olisivat he yksinomaan harmittomia. Valitettavasti aikaansaavat turhia uskomuksia sekä harhaluuloja, jotka saavat aikaan vääriksi osoittauneita valintoja tavallisten kansalaisten kohdalla.

Osalle toimittajista näyttäisi kuitenkin olevan käyttöä ns "turhalle väkivallalle" koska voidaan havaita uutisoinnista että toimitusten suhde väkivaltaan on riippuvainen sekä väkivallan kohteesta että väkivallan tekijästä. Toimitusten henkilökunnan arvomaailmaa tukeva väkivalta on hyväksyttävää ja joskus jopa kannustettua kun taas toimitusten arvomaailman vastainen väkivalta on tuomittavaa ja usein unohdettua ja tarkoituksellisesti häivytettyä.