Eläkemaksut eivät enää kata maksettuja eläkkeitä

[kimbo]

Nyt se tapahtui: Eläkemaksut eivät enää kata maksettuja eläkkeitä
Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on tapahtunut historiallinen käänne. Tähän saakka eläkemaksuja on kerätty työnantajilta ja -tekijöiltä enemmän kuin eläkkeitä on maksettu eläkeläisille. Mutta nyt suunta on muuttunut: eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin eläkemaksut tuottavat. Eläkejärjestelmä on yhä enemmän sijoitustuottojen varassa.



Kuva: Petri Aaltonen / Yle


Mistä on kyse?

Eläkkeisiin kuluu nyt enemmän rahaa kuin eläkemaksut tuottavat
Tänä vuonna vakuutusmaksuja kertyy enemmän kuin viime vuonna, mutta eläkkeiden määrä kasvaa vieläkin enemmän
Maksutasapainon muutoksesta tuli tänä vuonna ennakoitua jyrkempi, sillä työeläkevakuutusmaksuja ei nostettu täksi vuodeksi ja työttömyys on kasvanut
Nykyisiin eläkemaksut ovat noin 24 prosenttia palkoista ja niistä valtaosan hoitaa työnantaja
Vuosikymmeniä rahaa on kerätty enemmän kuin pelkkiin eläkkeisiin olisi tarvittu - ylimääräinen on rahastoitu ja sijoitettu tulevaisuuden varalle. Ja nyt se tulevaisuus on koittanut.

- Tämä on historiallista. Tänä vuonna yksityisalojen palkansaajajärjestelmässä ensimmäistä kertaa vakuutusmaksutulo on pienempi kuin eläkemeno, tiivistää Työeläkelaitosten liiton johtaja Reijo Vanne.

Hänen mukaansa käänne tapahtui laskennallisesti tässä kuussa, mutta käytännössä ehkä jo tammikuun 2. päivä, jolloin indeksitarkistus korotti eläkkeitä.

- Tämä historiallisuus on myös sitä, että tästä eteenkinpäin tilanne on se, että vakuutusmaksut eivät riitä eläkemenoihin, hän jatkaa.

Vielä viime vuonna yksityisen alan työnantajat ja -tekijät maksoivat eläkevakuutusmaksuja yhteensä 12 miljardia. Osa rahastoitiin, osalla maksettiin suoraan eläkkeitä. Mutta kuten oheinen kaavio kertoo, eläkevakuutusmaksut olivat yhtä suuret, kuin maksetut eläkkeet kuluineen.

Ei mitään hätää

Nyt tasapaino on keikahtanut. Tänä vuonna vakuutusmaksuja kyllä kertyy vähän enemmän kuin viime vuonna, mutta vielä enemmän kasvaa eläkkeiden määrä.

Siksi nyt turvaudutaan kertyneisiin rahastoihin. Siitä huolimatta rahastot eivät ala ihan äkkiä huveta, sillä viime vuonna yksityisalojen eläkeraha tuotti 7,5 miljardia sijoitustuottoa. Tämän vuoden tuottoja voi vasta arvailla, mutta viime vuoden tasolle tuskin päästään.

Maksutasapainon keikahtaminen ei yllätä asiantuntijaa, mutta sen nopeus kyllä.

- Käänne on ollut jyrkempi kuin odotettiin, Vanne myöntää.

Maksutasapainon muutos on osattu ennustaa jo pitkään. Siitä tuli kuitenkin laskettua jyrkempi, koska täksi vuodeksi ei nostettu työeläkevakuutusmaksuja. Lisäksi tämä vuosi on todennäköisesti työllisyyden kannalta huonompi kuin viime vuosi.

Ratkaisu: maksut, sijoitukset, työurat

Kerättävien maksujen ja ulos maksettavien eläkkeiden välille aukeamassa oleva kuilu vastaa pitkällä ajalla kolmen ja puolen prosenttiyksikön korotusta nykyisiin eläkemaksuihin, jotka ovat noin 24 prosenttia palkoista. Maksuista työantaja hoitaa valtaosan, eivätkä korotukset maistu.

- Näin se on, mitä enemmän maksuja korotetaan, sen huonompi työllisyys ja talouskasvu meillä on, kiteyttää Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Jos eläkevakuutusmaksuja ei haluta korottaa,  toisena vaihtoehtona olisi lisätä eläkevarojen sijoitustuottoja. Se vaatisi riskinoton kasvattamisen sallimista ja siihen Reijo Vanteen mukaan "ei näytä nyt olevan halukkuutta". 

Eläkepalapelin kolmas pala on eläke-etujen säätäminen, esimerkiksi se paljon puhuttu työurien pidentäminen.


Antti Parviala
Yle Uutiset



http://yle.fi/uutiset/nyt_se_tapahtui_elakemaksut_eivat_enaa_kata_maksettuja_elakkeita/6578528

[Ari-Lee]

27.5.2011 klo 9:15
Eläkepomojen huippupalkkiot: Varman Matti Vuoria ei keskustele palkastaan

Matti Vuoria myöntää yleisellä tasolla, että hyvin korkeat palkat sopivat huonosti yhteen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kanssa.

Eduskunnan väliaikainen puhemies Ben Zyskowicz arvosteli valtiopäivien avajaisissa poikkeuksellisen voimakkaasti yritysjohtajien jättimäisiä palkkoja, jotka loukkaavat hänen mielestään kansalaisten oikeudentuntoa.

Seuraavalla viikolla A-studiossa Zyskowicz kohdisti arvostelunsa työeläkeyhtiöihin. Hän ei maininnut nimiä, mutta tähtäimessä olivat selvästi Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria ja Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas. Ministeri Iiro Viinanen säesti häntä Kauppalehdessä arvostelemalla työeläkejohtajia ahneudesta.

Vuorian kokonaispalkka oli viime vuonna 763?000 ja Sailaksen 595?000 euroa. Se on paljon, kun kyse on sosiaaliturvaa hoitavasta yhtiöstä, joka ei toimi vapaassa kilpailussa.

Vuorian huippupalkka nousi edellisen kerran julkisuuteen, kun paperiliiton entinen puheenjohtaja Jouko Ahonen puolusti sitä viime vuonna televisiokeskustelussa. Ahosen esiintyminen suututti ay-väen ja hän joutui eroamaan.

Vuoria ei halua keskustella palkastaan. Hän myöntää kuitenkin yleisellä tasolla, että hyvin korkeat palkat sopivat huonosti yhteen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kanssa.

Kritiikkiä on herättänyt myös se, että eläkeyhtiöiden ja pörssiyhtiöiden hallinnot kietoutuvat monin tavoin yhteen. Vuoria on Sammon hallituksen varapuheenjohtaja. Hän on siten mukana päättämässä konsernijohtaja Kari Stadighin palkasta ja muista eduista. Stadigh istuu puolestaan Varman hallituksessa päättämässä Vuorian eduista.

Varman hallituksen puheenjohtajana toimii Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen. Vuoria istui pitkään Rautaruukin nimitysvaliokunnassa, joka valmistelee hallituksen jäsenten nimitys- ja palkitsemisasiat.

Vuoria on sittemmin jättänyt Rautaruukin, mutta hän on edelleen Sammon, Stora Enson ja Wärtsilän hallituksissa.

Zyskowiczin mielestä sekin on liikaa. "Kuinka vaikeaa hommaa on olla suuren työeläkeyhtiön toimitusjohtaja, jos sen rinnalla pystyy toimimaan kolmen pörssiyhtiön hallituksessa", hän kysyi.

Vuoria ymmärtää hallitusten ristikkäisyyteen kohdistuvan kritiikin, mutta ihmettelee muuten Zyskowizcin puheita.

"Pidän sekä työeläkeyhtiön johtamista että hallitusten jäsenyyksiä haastavana työnä", hän sanoo.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/elakepomojen-huippupalkkiot-varman-matti-vuoria-ei-keskustele-palkastaan

(boldaus omani)

[sivullinen.]

Eläkkeet tullaan leikkaamaan rajusti samalla kun eurokriisi iskee tänne. Siinä mielessä tällä uutisella ei ole mitään todellista arvoa: Lyhyellä tähtäyksellä sijoituksia ei tarvitse kotiuttaa ja pitkää tähtäintä ei ole. Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja vähemmän kriisiintyneissäkin maissa eläkkeitä on jo leikelty. Tosin sellaisessa tilanteessa eläkkeiden leikkaukset jäävät paljon isompien leikkausten varjoon, eikä eläkkeen määrä ole edes eläkäläisiä eniten huolestuttava tekijä.

Numeropeliä eläkkeiden ja eläkeyhtiöiden varat on eli sumutusta - ja aika hurjasti siitä saa palkkaa.

[Goman]

Kyseessä ei ole mikään sensaatio uutinen. Sehän on ollut tiedossa jo kauan että suurten ikäluokkien eläkkeiden maksaminen vaatii rahastojen syömistä. Ja sitä vartenhan niitä on kerätty.

Suuri arvoitus on se, riittääkö rahastoissa syötävää niin kauan että suuret ikäluokat on haudassa.
Vähän uhkaavalta näyttää nykymenolla.

[Alkuasukas]

Kyseessä ei ole mikään sensaatio uutinen. Sehän on ollut tiedossa jo kauan että suurten ikäluokkien eläkkeiden maksaminen vaatii rahastojen syömistä. Ja sitä vartenhan niitä on kerätty.

Nimenomaan. Parasta olisi kun kaikki nyt maksettavat eläkkeet voitaisiin kuitata vanhoista rahastoista.

[vilach]

Eläkkeet tullaan leikkaamaan rajusti samalla kun eurokriisi iskee tänne.

Todennäköisesti juuri eläkkeitä tullaan leikkaamaan rajusti, koska on vaara leikata, eläkkeet nykyään eivät ole pieniä, kansaneläke kokonaiset 738 euroa ja sen päälle eläkeläisten todella suuri asumistuki (vuokran yläraja 620 euroa, josta maksetaan 484 euroa). Kansaneläkettä voi helposti leikata 738 eurosta 400 euroon, asumistuen maksimimäärää 400 euroon, työeläkkeitä leikata 33%.

Minusta pitää tehostaa julkista sektoria irtisanomalla suuria määriä suojatyöpaikkallisia. Esim. vankilakuluja voi helposti pienentää 6000 eurosta kuukaudessa 600 euroon, hallinnosta voi irtisanoa suuria määriä virkamiehiä. Nykyään verojärjestelmä on turhan monimutkainen, sen takia verohallinnossa työskentelee suuria määriä ihmisiä, muuttamalla verojärjestelmää yksinkertaisemmaksi voi irtisanoa suuria määriä virkamiehiä. Tutkikaa sivustoa www.vero.fi Se on valtava ja monimutkainen. Se on sen takia, että verojärjestelmä on turhan monimutkainen. Vastaavia esimerkkiä on paljon. Kun pitää leikata niin leikataan koulutuksessa (suuremmat luokkakoot), kouluruoassa, jätetään rakentamatta sillat liikennevaloissa, joissa on paljon liikennettä, korotetaan veroja.

[John Doe]

Eläkkeet tullaan leikkaamaan rajusti samalla kun eurokriisi iskee tänne.

Todennäköisesti juuri eläkkeitä tullaan leikkaamaan rajusti, koska on vaara leikata, eläkkeet nykyään eivät ole pieniä, kansaneläke kokonaiset 738 euroa ja sen päälle eläkeläisten todella suuri asumistuki (vuokran yläraja 620 euroa, josta maksetaan 484 euroa). Kansaneläkettä voi helposti leikata 738 eurosta 400 euroon, asumistuen maksimimäärää 400 euroon, työeläkkeitä leikata 33%.

Meikäläisen eläke on noin 800 euroa/kuukausi. Muita tuloja/tukia nolla.
Eli jos eläke leikattaisiin tuohon puoleen niin asioiminen muilla luukuilla alkaisi.

[sivullinen.]

^ Noin pieniä eläkkeitä ei ole mitään tarvetta leikata. Mediapeliin kuuluu tietenkin uhkailu, ja juuri pieni tuloisimpien esittäminen kaiken kurjuuden kohteina. Ihan samaan tapaan kuin afrikasta näytetään aina kuvaa viidakkokylästä, jossa on yksi kaivo ja ihmisillä vanhat rääsyt päällä. Kehitystuki sitten ohjautuu kaupunkien sotilasdiktaattoreille, jotka ajavat Maseratilla ja pukeutuvat kultaan. Molemmat ovat toki afrikkalaisia.

Suomalaisen eläkeläisen keskimääräinen eläke on yli 1500e. Suurin osa eläkeläisistä vielä omistaa talonsa ja suurimpia eläketuloja nauttivilla on tietenkin isot osakesalkut ja paksut pankkitilit. Suurimpien eläkkeiden leikkaaminen ei kuitenkaan auta talousongelmiin. Rikkaimmat kun eivät vähennä kulutustaan vaikka heidän eläkkeensä lakkautettaisiin. Talousongelmat syntyvät liiallisesta kulutuksesta - "tuotetaan vähemmän kuin kulutetaan". Raha on vain väline jakaa sitä kulutusta ihmisten kesken. Joten taloustoimet on aina kohdistettava eniten kuluttavaan suureen keskiluokkaan eli jos eläkkeitä leikataan, niitä leikataan juuri 1000e-2000e saavien ryhmästä; muutoin sillä ei saada tarpeellisia toimia aikaan.

[ElenaDaylights]

Eläkerahastojen suhteen alkaa kohta olla tarvetta suuremmalle erityisosaamiselle. Työssäoloiät sorvataan vielä väkisin lähelle seitsemääkymppiä. Lääketieteen harppaukset nostavat ihmisten elinikää jo liian paljon eläkeyhtiöiden tappioksi. Se onkin sitten eri asia, onko eliniän pituudella aina yhteyttä työkykyyn, mutta niin kai ne olettavat asioiden menevän.

voitaisiin aloittaa talkoot vaikka torppaamalla tulevien eläkeläisten invaasio afrikasta.

[pakruti2c263]

-----

voitaisiin aloittaa talkoot vaikka torppaamalla tulevien eläkeläisten invaasio afrikasta.

Mutta tämän invaasionhan piti ratkaista hoivakotien perseen pyyhintäongelma ja maksaa suurten ikäluokkien eläkkeetkin.
Mitenkäs tässä nyt näin pääsi käymään?
Ikäluokkien koot on ollut kaiketi vuosisadan ajan tilastoitu.

Lisäys:
Kannattaa ehkä lukaista Olli Pusan kirja Renkien kaappaus.
Siinä hiukan lisävalaistusta asian tiimoilta.
http://www.pusa.fi/Renkien%20kaappaus.pdf

[vilach]

Meikäläisen eläke on noin 800 euroa/kuukausi. Muita tuloja/tukia nolla.
Eli jos eläke leikattaisiin tuohon puoleen niin asioiminen muilla luukuilla alkaisi.

Myös muita tukia pienennetään, perusosaa esim. 300 euroon. Asumistuen määrää omistusasunnossa esim. 150 euroon. Jos sinulla on omistusasunto, hoitovastike 150 euroa, niin sinä saisit 400 euroa elämiseen + 150 asumiseen. Eli yhteensä 550, mikä on paljon pienempi, kuin 800. Tässä minä puhun mitä tullaan tekemään, jos iskee kova talouskriisi. Päättäjät eivät irtisano turhia virkamiehiä, kuten tässä talossa: goo.gl/maps/elWwa varmasti puolet voi irtisanoa, he eivät tehosta vankilakuluja, jotka ovat älyttömän korkeita ja jotka voi helposti pienentää 1000 euroon kuussa nykyisistä 6000. Nämä asiat ovat pyhiä, turhia virkamiehiä ei voi irtisanoa, älyttömän korkeita vankilakuluja ei voi pienentää jne. Mutta voi pienentää eläkkeitä, muuttaa kouluruoan hyvin huonoksi jne.

Suomalaisen eläkeläisen keskimääräinen eläke on yli 1500e.

Onko näin suuri? Minä luulin, että noin 1200, eli noin 2/3 mediaanipalkasta, mikä on noin 1800 euroa. Tarkoitan tietysti nettolukuja, eli mikä tulee tilille.

Rikkaimmat kun eivät vähennä kulutustaan vaikka heidän eläkkeensä lakkautettaisiin.

Miksi? Myyvätkö he talonsa ja muuttavat asuntolaan? Jos jopa myyvät, niin jälkeläisille tulee pienempi perintö, jälkeläiset kuluttavat vähemmän, eli kokonaiskulutus vähenee.

[nuiseva]

Minusta korkeimmille eläkkeille pitäisi laittaa katto. En voi käsittää, että joku saa eläkettä  10 000 - 40 000 tonnia kuukaudessa. Joku 4000 eur/ kk pitäisi riittää ihan hyvin, kys eon kuitenkin eläkkeestä, ei työstä ansaitusta rahasta.

[AuggieWren]

Kyseessä ei ole mikään sensaatio uutinen. Sehän on ollut tiedossa jo kauan että suurten ikäluokkien eläkkeiden maksaminen vaatii rahastojen syömistä. Ja sitä vartenhan niitä on kerätty.

Nimenomaan. Parasta olisi kun kaikki nyt maksettavat eläkkeet voitaisiin kuitata vanhoista rahastoista.

Aivan. Kun kerran rahaa on kerätty eläkkeenmaksua varten rahastoihin, niin miksi rahastoja ei saisi käyttää tähän tarkoitukseen? Yksikään eläkepomo ei ole tätä itsestäänselvää ja eläkerahastojen tarkoitusta toteuttavaa vaihtoehtoa nyky-"kriisiin" esittänyt.

[imaginaariluku]

Aika karuja lukuja jos ei oletettuja korkeita tuottoja huomioida:

- Eläkevarat 140 000 000 000 € / 1 500 000 (eläkeläisten määrä) = 93 000 €
- Jos vain oletettu 5 % vuosituotto jaettaisiin => 4 700 € / eläkelänen vuodessa tai 390 € / kk
- Keskitulo on tällä hetkellä noin 3000 € / kk => työntekijän ja työnantajan maksut noin 24%, silloin maksuja tulisi noin 22 Mrd€

Tässä skenariossa että rahastot tuottavat 5% ja työntekijöiden määrä pysyy samana pysyisi tasapaino lähes ikuisesti. Sen sijaan jos ja kun tulee vuosia jolloin tuotto on nolla tai negatiivinen syödään kassasta rahaa oikein urakalla ja seuraavien vuosien tuotto ei riitä paikkaamaan vajetta.

[Sour-One]

Eläkkeet tullaan leikkaamaan rajusti samalla kun eurokriisi iskee tänne.

Todennäköisesti juuri eläkkeitä tullaan leikkaamaan rajusti, koska on vaara leikata, eläkkeet nykyään eivät ole pieniä, kansaneläke kokonaiset 738 euroa ja sen päälle eläkeläisten todella suuri asumistuki (vuokran yläraja 620 euroa, josta maksetaan 484 euroa). Kansaneläkettä voi helposti leikata 738 eurosta 400 euroon, asumistuen maksimimäärää 400 euroon, työeläkkeitä leikata 33%.

Minusta pitää tehostaa julkista sektoria irtisanomalla suuria määriä suojatyöpaikkallisia. Esim. vankilakuluja voi helposti pienentää 6000 eurosta kuukaudessa 600 euroon, hallinnosta voi irtisanoa suuria määriä virkamiehiä. Nykyään verojärjestelmä on turhan monimutkainen, sen takia verohallinnossa työskentelee suuria määriä ihmisiä, muuttamalla verojärjestelmää yksinkertaisemmaksi voi irtisanoa suuria määriä virkamiehiä. Tutkikaa sivustoa www.vero.fi Se on valtava ja monimutkainen. Se on sen takia, että verojärjestelmä on turhan monimutkainen. Vastaavia esimerkkiä on paljon. Kun pitää leikata niin leikataan koulutuksessa (suuremmat luokkakoot), kouluruoassa, jätetään rakentamatta sillat liikennevaloissa, joissa on paljon liikennettä, korotetaan veroja.

Ja kerrohan vilach vielä perustelut. Etenkin tuo vankilakulujen tiputus kymmenysosaan kiinnostaa.

[Avaritia]

Eläkekapina! Raippavero poikii oikeusjuttuja
Perjantai 23.8.2013 klo 21.55

Eläketuloihin kohdistuva raippavero poikii oikeusjuttuja.

Eläkkeellä olevat toimitusjohtaja Roland Ahola (kuvassa) ja ylijohtaja Tarmo Pukkila pitävät hallituksen veroraippaa perustuslain vastaisena. (JOEL MAISALMI)

Eduskunta päätti syksyllä 2012 hallituksen esityksestä eläketulon lisäverosta. Kuuden prosentin lisävero kohdistuu henkilöihin, jotka saavat eläkettä yli 45 000 euroa vuodessa.

Nyt tämä raippavero on poikinut verovalituksia hallinto-oikeuteen.

Yksi valituksen tehneistä on eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Roland Ahola. Entinen terveysalan konsernin toimitusjohtaja ja huippukoripalloilija Ahola pitää raippaveroa perustuslain vastaisena.

- Yli 45 000 euroa eläkettä saavien verotusta kiristettiin 6 prosentilla, yli 100 000 euroa ansiotuloa saavilla korotus oli vain 2 prosenttia. Logiikka tämän asian ympärillä jää ikuiseksi arvoitukseksi, kun samanaikaisesti ansiotulon verotus jätettiin ennalleen lukuunottamatta yli 100 000 euroa ansaitsevia, Ahola sanoo.

Räikeässä ristiriidassa perustuslain kanssa

Hallituksen esityksen mukaan lisäveron tarkoituksena on pienentää eläketulon ja palkkatulon verotuksen eroja. Tämä hallituksen ajatus saa kovaa kritiikkiä niin Aholalta kuin ylijohtaja Tarmo Pukkilalta, joka jäi eläkkeelle sosiaali- ja terveysministeriön eläkeasioiden päällikön paikalta.

- Esitystä perustellaan palkansaajamaksuilla, muun muassa palkansaajan työttömyysturvamaksulla ja palkansaajan työeläkemaksulla. Niiden avulla eläkeläisten verotus yritetään saada näyttämään palkansaajia kevyemmältä. Nämä molemmat maksut ovat vakuutusmaksuja, jotka ovat palkansaajille verotuksessa vähennyskelpoisia, Pukkila muistuttaa.

- Olen edelleenkin sitä mieltä, että lisäveroa koskeva hallituksen esitys on räikeässä ristiriidassa perustuslain kanssa. Hallituksen esityksen perusteella on tehtävissä johtopäätös, että esityksen mukaan esimerkiksi 50 000 euroa vuodessa ansaitsevan eläkeläisen veronmaksukyky on parempi kuin esimerkiksi 90 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan veronmaksukyky. Mitä tämä tarkoittaa? Yksinkertaisesti sitä, että sekä eduskunta että hallitus kohtelevat tiettyä eläkeläisryhmää perustuslain vastaisesti hyvin eriarvoisessa suhteessa palkansaajiin, Pukkila toteaa.

Poliitikoille arka asia

Yli 45 000 euroa eläkettä saavien lisäverottamisella pyritään hallituksen mukaan myös siihen, että ikääntyvät jatkaisivat työelämässä pidempään.

- Tämä on varmasti hyvä ehdotus valtiollekin, silloin kun sen kyky maksaa eläkkeitä on loppumassa, Roland Ahola vinoilee.

Ahola sanoo, että hän hyväksyisi kyllä eläkkeensä pienentämisen, jos raippa olisi samansuuruinen kaikille hyvätuloisille ja jos sillä rahalla parannettaisiin pienituloisten eläkkeitä. Nyt rahat kerää veroina valtio.

Jos hallitus haluaa puuttua eläkeasioihin, olisi se Aholan mukaan voinut laittaa eläkeyhtiöt palauttamaan yrityksille niiltä liikaa perityt maksut.

Tarmo Pukkilan mukaan eläkeläisten veroraippa-asia on niin arka, etteivät poliitikot halua siitä keskustella.

- On väitetty, että eduskuntaryhmät ovat kieltäneet jäseniään ottamasta eläketulon lisäveroasiaa esille esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla. Väitettä tukee se, että tietääkseni asiasta ei ole käytetty ainuttakaan puheenvuoroa kyselytunneilla, ei edes oppositiosta. Toivon, että tältä osin tietoni ovat puutteelliset, Pukkila muotoilee.

JUHA RISTAMÄKI
[email protected]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013082317384720_uu.shtml

Eläkkeisiin tosin ei ole varaa siltikään, vaikka suurimpien eläkeporsaiden etuudet jaettaisiin pienituloisten eläkeläisten kesken.

[elukka]

Esim. vankilakuluja voi helposti pienentää 6000 eurosta kuukaudessa 600 euroon, hallinnosta voi irtisanoa suuria määriä virkamiehiä. jätetään rakentamatta sillat liikennevaloissa, joissa on paljon liikennettä, korotetaan veroja.

Nuo voisi olla säästökohteita.
Vankiloista lisää tuotteita ja kun raha on lopussa, niin tehkööt halvemmalla liikenneympyröitä eikä kalliita eritasoliittymiä.

[kekkeruusi]

Minusta korkeimmille eläkkeille pitäisi laittaa katto. En voi käsittää, että joku saa eläkettä  10 000 - 40 000 tonnia kuukaudessa. Joku 4000 eur/ kk pitäisi riittää ihan hyvin, kys eon kuitenkin eläkkeestä, ei työstä ansaitusta rahasta.

Siinä tapauksessa heidän eläkemaksujaan pitää leikata samassa suhteessa. Eläkkeet kun kerrytetään tietyllä prosenttiosuudella tuloista, eikä arvota millään arpajaisgeneraattorilla.

Eivät nuo suuret elälkkeet ole kuin pisara meressä eläkekuluissa.