2013-8-25: Talouselämä: Opintoraha on luksusta

[Avaritia]

Aallon rehtori Tuula Teeri: "Opintoraha on luksusta"
Mirva Heiskanen 25.8.2013 09:12

Aalto-yliopiston syyslukukausi alkaa 3. syyskuuta. Talouselämän haastattelussa Aallon rehtori Tuula Teeri ehdottaa, että opintotukea voisi kehittää niin, että lainan ottamiseen kannustettaisiin nykyistä enemmän.

"Olen sen sukupolven ihminen, että  nykyinen tapa on mielestäni luksusta. Kun itse opiskelin, ei ollut opintorahaa vaan otettiin lainaa. En oikein ymmärrä, miksi halpakorkoisen lainan ottaminen on huono vaihtoehto", Teeri sanoo.

"Ehkä uudistukset (opintotukeen) voisivat olla sellaisia, että kannustettaisiin lainanottoon, mutta sidottaisiin lainan takaisinmaksu henkilön työllistymiseen ja maksukykyyn."

Tuula Teeren mielestä Aallon ulkomaisten opiskelijoiden määrää sietää lisätä.

Moni muu on kuitenkin on sitä mieltä, että ulkomaiset opiskelijat, jotka poistuvat Suomesta opintojensa jälkeen, ovat vain kustannuksia. Mitä mieltä olette tästä?

"Silloin unohdetaan verkottumispuoli, jokainen alumni on meille kontakti."

"Tämä on asia, josta poliitikkojen pitäisi rohkeasti päättää. Noin 6 000 suomalaista tekee tutkinto-opintoja ulkomailla maksaen lukukausimaksuja. Samalla 4 000 opiskelijaa tulee Eta-alueen ulkopuolelta Suomeen, mutta he eivät maksa lukukausimaksuja. Voi kysyä, että onko tämä järkevää?"

Teeren mielestä ulkomaisten opiskelijoiden työllistämiseen Suomessa pitäisi panostaa enemmän, jos heidän tutkintoon tähtäävä koulutuksensa Suomessa on ilmaista.

Vai pitäiskö valita maksullisuus?

"Tätä pitäisi perin juurin pohtia. Jos emme usko, että opiskelijat integroituvat, niin opiskelijoiden tai heidän valtioidensa pitäisi maksaa."

Lue Tuula Teeren koko haastattelu tuoreimmasta Talouselämästä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/aallon+rehtori+tuula+teeri+opintoraha+on+luksusta/a2200029

Lihavoinnit minun. Tuttu kaava: Suomalaiset maksavat lystinsä hakiessaan oppia, mutta Suomi haalii verkostoituakseen opiskelemaan ihmisiä, joiden ei edes uskota työllistyvän täällä ilmaisten opintojensa jälkeen. Kun edes omat kantisalumnit eivät ole välttämättä kovinkaan kiinnostuneita suomalaisista opinahjoistaan jälkikäteen, miksi olisivat tänne haalitut nigerialaiset, vietnamilaiset ja intialaiset?

[Luotsi]

Vai pitäiskö valita maksullisuus?

"Tätä pitäisi perin juurin pohtia. Jos emme usko, että opiskelijat integroituvat, niin opiskelijoiden tai heidän valtioidensa pitäisi maksaa."

Nähtävästi esim UKssa ja USAssa ei sitten uskota integroitumiseen 

[Morsum]

Taitaa olla myös sen sukupolven ihmisiä, kun koulusta valmistuttiin kortiston ja Hanttihommat OY:n tarjoamien pätkätöiden sijasta kokopäivätyöhön.

[Toadie]

Tietysti rahan jakaminen on luksusta. Joku Teertä aikaisemman sukupolven edustaja voisi tulla kertomaan että opintolaina on luksusta, vain omistava luokka tarvitsee oppia.

Opintoraha ei kuitenkaan ole _vastikkeetonta_ rahanjakamista. Se on suora sijoitus koulutukseen. Opintorahan poistaminen hyödyttäisi suoraan vain pankkeja ja matalapalkka-alojen työnantajia. Opinnot pidentyvät. Ei tietenkään koske ulkkareita joille opinnot tarjotaan freebienä koska kukkahattu.

On paljon luksusta josta voisi luopua ennen kuin opintorahasta luovutaan. Ei varmaan tarvi sanoa mistä.

[Rafael K.]

Sinänsä hyvä ehdotus, koska tässä tilanteessa tärkein koulutuspoliittinen tehtävä olisi vähentää korkeakouluopiskelijoiden määrää ja saada enemmän ihmisiä töihin.

[Tabula Rasa]

Sinänsä hyvä ehdotus, koska tässä tilanteessa tärkein koulutuspoliittinen tehtävä olisi vähentää korkeakouluopiskelijoiden määrää ja saada enemmän ihmisiä töihin.

Eli siis vähemmän koulutettuja ihmisiä vähemmän koulutusta vaativiin töihin? Missä sä niitä näet? Koulutuksessa ainoa ongelma on humamufeministiset alat joista ei valmistu mihinkään ammattiin. Aloituspaikat aloille joista valmistutaan suoraan kortistoon lasketaan sille tasolle että kortisto tyhjenee. Aloituspaikat aloilla joista pääsee suoraan töihin(varsinkin vientialojen) ja muillekin työvoimapulan mukaan nousuun. Jos taas kokonaisaloituspaikkamäärä on liian suuri, sitä voidaan laskea. Onko se niin mahdotonta käyttää järkeä? Säästöjä kyllä löytyy kun halutaan tehdä. Tämä vain ei ole millään tavalla järkevä tapa tehdä säästöjä ja sitenpä nykyinen hallitus varmaankin toteuttaa sen.

[Rafael K.]

Sinänsä hyvä ehdotus, koska tässä tilanteessa tärkein koulutuspoliittinen tehtävä olisi vähentää korkeakouluopiskelijoiden määrää ja saada enemmän ihmisiä töihin.

Eli siis vähemmän koulutettuja ihmisiä vähemmän koulutusta vaativiin töihin? Missä sä niitä näet? Koulutuksessa ainoa ongelma on humamufeministiset alat joista ei valmistu mihinkään ammattiin. Aloituspaikat aloille joista valmistutaan suoraan kortistoon lasketaan sille tasolle että kortisto tyhjenee. Aloituspaikat aloilla joista pääsee suoraan töihin(varsinkin vientialojen) ja muillekin työvoimapulan mukaan nousuun. Jos taas kokonaisaloituspaikkamäärä on liian suuri, sitä voidaan laskea. Onko se niin mahdotonta käyttää järkeä? Säästöjä kyllä löytyy kun halutaan tehdä. Tämä vain ei ole millään tavalla järkevä tapa tehdä säästöjä ja sitenpä nykyinen hallitus varmaankin toteuttaa sen.

Suomessahan menee tradenomeja nykyään myymälätehtäviin, eli ylikoulutusta on. Suurimman osan ihmisistä pitäisi mennä töihin viimeistään noin 20-vuotiaana ja oppia töissä. Noin 10 % (dilpl. ins, lääkärit, lakimiehet yms.) voi olla kannattavaa pitää pidemmässä koulutuksessa. Vientialojen koulutus voidaan toteuttaa yritysten rahoilla oppisopimusjärjestelmällä, jos tarvetta todella on.

[Kasvokeskeinen]

Tulee mieleen aika monta kohdetta, joista voisi säästää pikemmin kuin opintotuesta.

[veikko1980]

Hyvä pointti rafu, muutenkin työtä pitäisi oppia enemmän vain tekemällä

[Tabula Rasa]

Eli koulutuksen aloituspaikkojen huomattava supistaminen? Useilta aloilta kokonaan lappu luukulle ja lopuille aloituspaikat kysyntää vastaaviksi? Kuitenkin ongelma numero kaksi, eli nykyään on puoli miljoonaa työtöntä. Jos luodaan niiden lisäksi +-100 000 lisätyötöntä, ei se ratkaise ongelmia. Ensin pitäisi luoda työpaikkoja. Muuten koulutuspaikkojen karsiminen meinaisi vain siirtymistä opintotuelta työttömyys tai sosiaalituelle.

[taannehtiva seuralainen]

Suurella aloituspaikkamäärällä ja  ylikouluttamisella saadaan työelämässä näitä tehtäviä tekevien ansiotaso alemmaksi.

[sivullinen.]

Kun Teeri kävi kouluja, ei yliopistojen rehtoreitakaan oltu valittu poliittisin perustein. Tuulateeret olivat silloin iltaisin työentalolla saarnaamassa taistolaisoppejaan - ja päivisin istuivat ompelukoneen ääressä tehtaalla.

Menneeseen on kuitenkin mahdoton palata. Opintojen rahoituksen muuttaminen ei nykyisessä talousromahduksessa merkitse mitään: Titanic uppoaa, eikä kansituolien kasaaminen sitä miksikään muuta.