Hesari luhistuu. Homma nousuun. Keskustelujen koosteilla ykköspaikalle.

[sivullinen.]

Nyt olisi hyvä tilaisuus nostaa Homman arvoa. Hesari sai uuden päätoimittajan, joka on Me Naiset lehden entinen päätoimittaja ja Vihreän Langan mukaan "hyvä jätkä". Yhä enemmän harhaisia vihervasemmistojuttuja on siten tiedossa. Mutta kansa alkaa kyllästyä. Se ei enää usko valheisiin, ja sitä alkaa kiinnostaa oma työpaikka, oma turvallisuus ja oma elämä. Enää ei eletä velkajuhlassa, jossa on varaa huolehtia maailman parantamisesta. Varsinkin kun naapurimaassamme poltetaan autoja ja kapinoidaan.

Homma sitä vastoin vastaa jo nykyisellään paljon paremmin tietoa janoavan kansalaisen tarpeita. Se kertoo asioista suoraan ja rehellisesti. Mutta ei sekään ole täydellinen. Homman tunnettavuus ei ole tarpeeksi suuri. Useat uutisalueen jutut ovat vain "uutiseksi" muotoiltuja mielipidekirjoituksia - usein suoraan Hesarista. Keskustelu on usein hajanaista ja turhaa sisäpiirivitsiä sisältävää. Kuvia on vähän, ja niiden liittäminen onnistuu huonosti. Jos tällaiset ongelmat saadaan korjattua, voi Homma nousta ihan uusiin korkeuksiin.

Tarvitaan toimia. Niitä tarvitaan nyt. Hyviä ideoita on paljon, mutta toteuttajia vähän; onko syynä liian vaikea toteutettavuus? Ehdotan mallia, jossa pitkästä keskustelusta poimitaan olennaiset kohdat ja niistä koostetaan juttu. Kaikki eivät ehdi osallistua keskusteluun ja seurata sen yksityiskohtia. Heille on hyvä tarjota parin sivun mittainen kooste tapahtumista - vaikka sitten hieman jälkikäteen. Helppoa ja tuloksia aikaansaavaa. Nykyiset blogikirjoitukset ovat puhtaasti kirjoittajan omia mietteitä ja käyttävät lähteinä vain ja ainoastaan Erkkomediaa tai muita epäluotettavia lähteitä. Keskustelijoiden oivalluksia ja keskusteluissa esiintuotuja yhteyksiä ei käytetä lainkaan. Joskus sentään käytetään keskustelussa esitettyjä tilasto- tai rekisteriviitteitä. Ennen suuri mittaiseen toimeen ryhtymistä on tehtävä kokeilu ja opittava siitä mikä toimii ja mikä ei. Tässä vaiheessa pyydän ehdotuksia kokeen suoritustapaan, aiheeseen, osallistujiin ja kaikkeen mikä siihen voisi liittyä. Vastaa siis kysymykseen,

Miten keskusteluketjusta saisi koostettua artikkelin?

Motivaattorina toimikoon blogissani oleva tarina siitä, miten Helsingin Sanomat eli entiseltä nimeltään Päivälehti lähti murtamaan Uuden Suomettaren monopoliasemaa pääkaupungin ainoana viisipäiväisenä sanomalehtenä. Murros on mahdollinen. Se pitää kuitenkin tehdä.
Muistelmia Päivälehden perustamisesta. - Eero Erkko, osa 1

[talous ja muutos]

Ennen kuin pohditaan Hommafoorumin tai muitten nettiareenojen roolia, pitäisi tarkastella perinteisen median (lehdet, tutkiva journalismi yms.) roolia nettimaailmassa.
Tässä on pohdintojani, millainen rooli nettimaailmassa on perinteisellä medialla.


    Nettimedian kuvaus vuonna 2013

  Nettilehden luonne näyttää muodostuneen varsin erilaiseksi kuin paperilehden.
  Paperilehdessä lukija oli passiivinen uutisten lukija. Sen sijaan nettilehdessä lukijalla on uutisten innokkaan kommentoijan rooli – jos hän niin haluaa ja aikaa riittää.
  Paperilehdessä poliitikko ja muu yhteiskunnallinen vaikuttaja oli uutisten kohde ja haastateltava. Puolueen sisäisen oppositioon kuuluva poliitikko saattoi saada suuren yleisön mielissä varsin ikävän ja synkän kuvan, jos hänen puolueensa paperinen puoluelehdistö niin halusi. Puolueen valtalinjaan kuuluvia poliitikkoja arvostelivat kilpailevien puolueitten paperilehdistöt.
  Mutta nykyään pidetään normaalina, että poliitikoilla ja muilla yhteiskunnallisilla vaikuttajilla on oma kotisivustonsa, jossa he kertovat taustastansa, mielipiteistänsä ja tavoitteistansa. Lisäksi heidän odotetaan kirjoittavan blogipalstoilla juttuja, joita lukijat kommentoivat.
  Nettilehdessä toimittajan rooliksi näyttää muodostuvan se, että hän etsii lukijakuntaa kiinnostavia aiheita, joista hän laatii alustuksen. Sen jälkeen lukijat kommentoivat juttua ja vievät usein aihetta eteenpäin keskustelemalla siitä.
  Nettilehden johdon tärkeäksi tehtäväksi näyttää tulleen se, että hankitaan nettilehdelle kiinnostavia bloginpitäjiä. Kiinnostavuus tulee bloginpitäjän aiheitten kiinnostavuudesta ja myös aiheen käsittelytavasta sekä bloginpitäjän yhteiskunnallisesta asemasta ja yhteiskunnallisista tavoitteista.
  Lopputuloksena lukijat saavat lehtijuttuja kiinnostavista aiheista ja usein myös kiinnostavaa keskustelua näistä aiheista. Nettilehti taas saa paljon klikkauksia, joita mainostajat arvostavat.

  Toisena nettimediailmiönä on, että tutkivat journalistit ovat alkaneet toimia ilman lehtivälittäjää, joka oli paperimaailmassa käytännössä melkein välttämätöntä.  He toimivat yrittäjinä, mutta usein heillä on apuna osuuskunta. Lukijat ostavat suoraan heiltä lehtijutut netistä.  – Saa nähdä, kuinka paljon yleistyy tällainen tutkiva journalismi.

  Merkittävänä seurauksena nettilehdistä ja blogeista on, että suurella yleisöllä ei enää ole kovia paineita poliitikkoja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia kohtaan: Vaikka ajoittain esiintyy kovaakin kritiikkiä, niin raivokirjoitukset ovat harvinaisia.
  Tämä johtuu siitä, että nettimaailmassa:
-   Valinta suosii poliitikkoja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka osaavat käsitellä hankaliakin aiheita, niin että se ei herätä kovaa ärtymystä tai ei ainakaan raivoa.
-   Omia ja muitten blogeja seuraamalla yhteiskunnalliset vaikuttajat saavat tietää, mitkä aiheet ovat suurelle yleisölle tärkeitä, ärsyttäviä jne.
-   Omia blogeja pitämällä opitaan, mitä aiheita ja millä tavalla pitäisi käsitellä julkisuudessa. – Tosin kaikki eivät opi tätä.
-   Omia blogeja pitämällä löydetään omat vahvuusalueensa julkisessa keskustelussa. Eli mitä aiheita oppii ymmärtämään, käsittelee selkeästi, löytää oleellisen, on aikaa perehtyä ja jaksaa kiinnostua. – Sen sijaan 30 minuutin tv –paneelissa menestyy henkilö, joka on sanavalmis, on perehtynyt aiheeseen etukäteen ja häntä ovat asiantuntijat etukäteen valmentaneet. Mutta kirjallisessa väittelyssä tuollainen ei riitä.

  Mutta ehkä tämä pätee vain suomalaisen yhteiskunnan kaltaisissa yhteiskunnissa, joissa jokainen poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja joutuu henkilökohtaisesti saamaan yleisön vakuuttuneeksi. Tämä johtuu suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä, jossa puoluekenttä on hajanainen, ja jossa kunkin kansanedustajan tai valtuutetun pitää hankkia äänestäjiltä valtuutus päästäksensä eduskuntaan tai kunnanvaltuustoon.
  Mutta useassa länsimaassa on vallalla ns. puoluedemokratia. Siinä äänestäjät antavat kannatuksensa vain puolueen johtajalle ja puolueohjelmalle. Kuitenkaan puoluejohtajalla ei ole aikaa seurata blogien kautta eikä muutenkaan sitä, mikä on ihmisille tärkeätä.  Puolueohjelmassa annetaan vain suuntaviivat eikä siinä voi puuttua yksityiskohtiin.
  Kaksipuoluejärjestelmässä kaksi puoluetta tai kaksi puolueryhmää etsiintyvät keskustaan, jolloin politiikka on harmaata ja vähemmistöjen äänet eivät kuule eivätkä tunnu. Tai sitten suurpuolue koostuu epävirallisista minipuolueista, joista kukin ajaa jonkin eturyhmän asiaa. Silloin vähemmistöistä pärjäävät parhaiten sellaiset, joilla on taitavimmat lobbaajat ja taitavimmat liittoutumien rakentajat. Lopputuloksena voi olla, että marginaalinen vähemmistö saa tavoitteensa läpi ja toteutuneet tavoitteet ovat varsin erikoisia.

[Tabula Rasa]

Homman vahvuuksia ovat monien alojen osaaminen ja tieto, erittäin laaja, melkein koko suomen kattava tiedonjako(tarkoitan että jotain tapahtuu niin aina vähintään jonkun hommalaisen kaveri siitä tietää/löytää lisätietoa). Nykyiset lehdet taas perustuvat yhden tai korkeintaan hyvin rajalliseen määrään toimittajia jotka toki voivat tehdä yhteistyötä ja käyttää verkostoja tiedonhankintaan muttei likikään vastaavassa mitassa kuin homma.

En puhu suurin otsikoin huudetusta propagandasta vaan siitä mitä suomessa oikeasti tapahtuu.

Jo nyt uutisen tullessa ketjuun kertyy huomattavan paljon tietoa aiheen ympäriltä, sekä usein fiksua pohdintaa. Uutiset taas nykymuodossaan eivät elä.

Mietin formaattia jossa kiinnostavan aiheen/uutisen ympärille aiheesta tietävät/kiinnostuneet voisivat koota faktoja/kirjoittaa homman uutisia perustuen näihin tietoihin. Vaikka sitten sillä menetelmällä että ketjuun faktaa ja aloittaja/mode lisää tilanteen eläessä. Useinhan täälä on paljon suorempaan ja laajemmin tietoa kuin ''virallisissa'' uutisissa.

[Miniluv]

Ensimmäisenä tuli mieleen, että etusivu vai ketjun avausviesti?

[Vörå]

Aika huvittavaa - Homma edustaa lähinnä jonkinlaista "raivomediaa" niin paljon täällä kohkataan vaahto suupielissä triviaaleista asioista ja pelätään olemattomia (lue Eurabiaa). Toki seassa on muutama todella omaperäinen hyvä kirjoittaja, joskin nämä ovat lähinnä anti-liberaaleja. Talousasioista tulee usein mielenkiintoista vääntöä ja täällä jaetaan yleisesti peruskriittinen - eli oikea - asenne euro-politiikkaan. Mutta lähinnä täällä siis saarnataan kuorolle harhaanjohtavasti, perusteettoman raivokkaasti ja pakkomielteisesti sekä tarjotaan toimimattomia reseptejä epäolennaisiin ongelmiin.

Vertailu valtamediaan on muutenkin ontuva: eri tekniikka, eri tarkoitukset, eri aikakausi. Hesarin levikki on romahtanut kuten paperilehtien kautta linjan (kumman vähän tästä on kirjoitettu), ja siihen on syynä aikakauden vaihtuminen - olemme siirtymässä verkkoaikaan ja verkkomedioihin, joiden lopullista muotoutumista on vaikea arvioida. Varmasti tälläiset ideologiset joukkofoorumit muodostavat osan tulevaisuuden mediakentästä, mutta en usko että niillä on suurta merkitystä tiedonvälityksen suhteen.

[Miniluv]

http://en.wikipedia.org/wiki/Sturgeon's_Law

Mutta nyt puhutaankin siitä kymmenestä prosentista

[far angst]

Aika huvittavaa - Homma edustaa lähinnä jonkinlaista "raivomediaa" niin paljon täällä kohkataan vaahto suupielissä triviaaleista asioista ja pelätään olemattomia (lue Eurabiaa). Toki seassa on muutama todella omaperäinen hyvä kirjoittaja, joskin nämä ovat lähinnä anti-liberaaleja. Talousasioista tulee usein mielenkiintoista vääntöä ja täällä jaetaan yleisesti peruskriittinen - eli oikea - asenne euro-politiikkaan. Mutta lähinnä täällä siis saarnataan kuorolle harhaanjohtavasti, perusteettoman raivokkaasti ja pakkomielteisesti sekä tarjotaan toimimattomia reseptejä epäolennaisiin ongelmiin.

Aika huvittavaa -  et huomaa miten raivomedian vaahto suussa kohkaava arvostelu ei ole sen fiksumpaa kuin on raivomediankaan kohkaus.  Ei, vaikka sitten reaaliset uhkakuvat ja jo toteutuneet uhat omassa mielessään kykeneekin harhaamaan triviaalisina ja olemattomina asioina.  Samaa tietysti voi sanoa harhaanjohtavasta, perusteettoman raivokkaasta ja pakkomielteisestä kuorolle raivoamisesta. Varsinkin, kun sitten ei itse esitä niitä toimivia reseptejä edes epäolennaisina pitämiinsä ongelmiin, pelkkää huutelua vain.  Mutta toki varmaan on kovastikin terapeuttista, että ihan kerralla, muutamalla raivokkaalla lauseella vain, kykenee nousemaan näinkin suuren joukon yläpuolelle.  Toivottavasti on avuksi.

Vertailu valtamediaan on muutenkin ontuva: eri tekniikka, eri tarkoitukset, eri aikakausi. Hesarin levikki on romahtanut kuten paperilehtien kautta linjan (kumman vähän tästä on kirjoitettu), ja siihen on syynä aikakauden vaihtuminen - olemme siirtymässä verkkoaikaan ja verkkomedioihin, joiden lopullista muotoutumista on vaikea arvioida. Varmasti tälläiset ideologiset joukkofoorumit muodostavat osan tulevaisuuden mediakentästä, mutta en usko että niillä on suurta merkitystä tiedonvälityksen suhteen.

Vuodesta 2006 alkaen Hyysärin levikki on laskenut noin 26 % ja AL:n, ESS:n, KSML:n ja TS:n noin 13 - 14 %.  Jokin selkeä syy tuohon on oltava. Ja jos ottaa huomioon HS:n päälevikkialueen demografian suhteessa mainittujen lehtien vastaavaan, on todettava, ettei levikki ole laskenut kautta linjan ollenkaan samalla tavoin. Hyysärin levikinlasku on omilla kymmenluvuillaan levikinlaskussaan.  Että ei se sitten ollut tuokaan oikein.

Mielipiteet eivät ole kuin anukset:  jokaisella on useita mielipiteitä.

[niemi2]

Mitä jos asiansa osaavat henkilöt teettävät lehdistötiedotteita analysoimalla tilastoja, ja julkaisemalla uutisia.


Useat yritykset tuottavat uutisia medialle, ja elävät sitä kautta. Esim. Vuokraturva Oy on taloudellisesti pieni toimija, mutta harva se päivä heidän lähettämiä lehdistötiedotteita julkaistaan. He tuottavat "uutisia ilmaiseksi" liittyen asumiseen.


Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka moni uutinen julkaistaan, etenkin jos ne ovat äärimmäisen tarkkaan ja rakentavassa hengessä luotuja. Mikäli näitä ei julkaista, niin tieto jää toimittajien mieliin kummittelemaan tulevissa artikkeleissaan. "Lobbaus" on tätä päivää ja eri "yhdistyksien" tarkoitus onkin lisätä tietoutta.

[sivullinen.]

Nyt sain kirjailtua toisen osan Eero Erkon kirjoitukseen Muistelmia Päivälehden perustamisesta. Kiitosta, että olette niin kiltisti jaksaneet odottaa.

http://huomista-kohden.blogit.kauppalehti.fi/blog/30058/muistelmia-paivalehden-perustamisesta-eero-erkko-osa-2

-- -- --

Jäsen talous ja muutos toi esiin joitakin uusia näkökulmia ns. mediamurrokseen. Väite sanomalehtien lukijoiden, niin internetissä kuin lehtien sivuilla, olemisesta passiivisia tiedonvastaanottajia on varsin uusi. Kuten Päivälehden historiasta tulee esiin, on sekin perustettu nimenomaan suomalaisuudesta keskustelua varten - aktiiviseen lukijoiden osaaottavuuteen. Se on sitä vastoin yrittänyt taistella silloin yhden aatteen tulkkia Uutta Suometarta vastaan,

"Mitä meidän lehteemme tulee, oli yhtenä syynä sen perustamiseen se että olimme huomaavinamme jonkunmoisia aitausyrityksiä, joita pidimme maallemme epäedullisina ja tahdoimme nousta vastustamaan. Mutta me emme tahdo aikaansaada mitään suomalaisen puolueen hajaantumista tai perustaa uutta puoluetta maahamme yhtävähän kuin tarkoituksemme on ryhtyä minkäänlaisiin sovitteluihin puolueitten välillä. Yrityksemme tarkoitus on vaan, suomalaisuuden laajalla pohjalla vankasti pysyen, ottaa osaa ja antaa muillekin tilaisuutta vapaaseen keskusteluun valtiollisista ja yhteiskunnallisista asioistamme, niiden kehittämiseksi vapaamieliseen suuntaan."

Vasta aika on korruptoinut Helsingin Sanomat nykyiseen lokalehden ja virastojen äänitorven osaan. Nyt on aika jonkun muun ottaa vapaan tiedonvälityksen osa. Blogit eivät siihen sovellu liiallisen hajanaisuutensa takia. Ne voivat yksittäisenä osana keskustelua viedä sitä paljon eteenpäin, mutta kokonaiskuvan luominen jää aina muualle. Blogeista kansan mielialojen lukeminen on sitä vastoin toimiva tapa. Keskustelupalstan vahvuuksina voisi olla jäsen Mars Tabula Rasan esittämät monialainen osaaminen ja laaja tiedonjako. Minusta ihmisten osaamista ei kuitenkaan Hommassa hyödynnetä tarpeeksi - jos lainkaan, ja tiedonjakokaan ei ole hyvää; esimerkiksi harvoin viitataan toisilla keskustelupalstoilla käytävään keskusteluun tai edes täällä keskustelevien blogeihin tai muihin epämääräisiin, mutta asiankannalta mielenkiintoisiin linkkeihin, mutta sitäkin useammin roskalehdistön - pravdan, ilta-pöhnän tai Turkkusen Turinoiden - uutisten nimellä tarjottuihin mielipidekirjoituksiin.

Jonkun pitäisi kuitenkin tehdä jotain tai mitään ei synny. Mietin formaattia on hieno ilmaus, jossa itse valmistaudutaan ottamaan kunniaa muiden suorittamasta työstä. Usein kukaan sitä työtä ei tule tekemään. Sitä vastoin, kokeilin miettimääni formaattia toimii. Uskon Hommaforumilla keskustelun alla olevien aiheiden kiinnostavan useita kieltämme osaavia ihmisiä. Paljon kunniaa on jaossa. Kirjoitusten raivokkuuskaan ei ole este. Ihmiset pitävät raivokkaista kirjoituksista. Vain virastojen tilauslistoille pääsemiseksi ja kirjastojen sensuurilaitteiston ehkäisemiseksi voimakasta sanontaa olisi perusteltua välttää. Ihmisille lukemista kiinnostavista ja merkittävistä asioista on kaava menestykseen. Turhaa on kuitenkaan yrittää levittää Ylen tai STT:n "uutista", johon keskustelun kautta on otettu vittu että on vittu vittu näkökulma. Jos ei ole mitään uutta tarjottavaksi, niin sitten ei ole. Onko?

[Siili]

Vuodesta 2006 alkaen Hyysärin levikki on laskenut noin 26 % ja AL:n, ESS:n, KSML:n ja TS:n noin 13 - 14 %.  Jokin selkeä syy tuohon on oltava. Ja jos ottaa huomioon HS:n päälevikkialueen demografian suhteessa mainittujen lehtien vastaavaan, on todettava, ettei levikki ole laskenut kautta linjan ollenkaan samalla tavoin. Hyysärin levikinlasku on omilla kymmenluvuillaan levikinlaskussaan. 

Ehkäpä sellaiset lehdet, joilla on selkeä alueellinen identiteetti, säilyttävät lukijansa paremmin.  Globalisimin ja eurooppalaisuuden lippua korkealla heiluttavan hesarin voi olla yhä vaikeampaa löytää lukijoita Suomesta, eivätkä muiden maiden globalistit tai pan-europistit korvaa syntynyttä aukkoa.

[talous ja muutos]

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Janne Virkkusen kaudella (1991 - 2010) Helsingin Sanomat ajoi vanhan ajan globalisaatiota: globaali bisnes, kotimainen tuotanto ja globaali työvoima.
Tämä oli Luoteis - Euroopan toimintalinja aikakaudella, joka alkoi toisesta maailmansodasta toipumisesta ja päättyi ensimmäiseen öljykriisiin 1973. - Tästä toimintalinjasta suomalaisille on ollut tutuin esimerkki, kun suomalaiset rynnistivät töihin Ruotsin tehtaisiin.

Mutta aikakaudella Neuvostoliiton hajoamisesta 1991 nykyaikaan on vallinnut toisenlainen globalisaatio: globaali bisnes, globaali tuotanto ja kotimainen työvoima.
Tämä tarkoittaa sitä, että tavaratuotannossa globaalit yhtiöt:
- Ovat siirtäneet tuotantoa maihin ja paikkakuntiin, missä tuotanto on ollut kannattavinta.
- Ovat suosineet ison väkiluvun valtioita (Kiina, Intia, Brasilia, Meksiko, Vietnam ym.), joissa kotimaista työvoimaa on runsaasti. Silloin isonkaan tehtaan perustaminen ei aiheuta maahan työvoimapulaa.
- Ovat välttäneet työvoiman haalimista eri maista tuotantomaahan, koska:
--- Tehtaanjohdon on työlästä perehtyä eri maitten viranomaisten luotettavuuteen, eri maitten kulttuureihin jne.
--- Tehtaan toiminnan tehoa lisää, jos työvoima on yksikielinen ja kuuluu samaan kulttuuriin.

Kärjistettynä tavaratuotannon globalisaatiossa:
Vanha aika: tuotanto pysyy valtion sisällä, mutta työvoima liikkuu valtioitten välillä.
Uusi aika: tuotanto siirtyy valtioitten välillä, mutta työvoima pysyy valtion sisällä.

[Roosamaria]

Me ei tykätä Hyysäristä.
Me kaadetaan Hyysäri.   

[Rusinapulla]

Tämän päivän pääkirjoituksessa oli mukavan multikultinen lopetus:

PÄÄKIRJOITUS
Uuden ajan kielikysymyksiä

...
Salakavalin kysymys liittyy kuitenkin suomalaisten kielitaitoon. Se on nopeasti kaventumassa. Valitettavan harva pystyy taitaa (sic) muuta vierasta kieltä kuin englantia. Se rajaa väistämättä maailmankuvaa ja vaikutteiden saantia. Muiden kielten taito on yhä enemmän maahanmuuton varassa.

Öö.. miten moni ranskalainen osaa muuta kieltä kuin ranskaa? Tai saksalainen, italialainen, venäläinen..? Haloo, päätoimittaja Venäläinen, hallåå?! Maa kutsuu päätoimittajaa, mikä on taajuutenne?

Onko suomalaisten kielitaito tulevaisuudessa tänne raahautuvien turvapaikanhakijoiden tai pienen työperäisen maahanmuuton varassa? Herra varjele meitä moiselta tulevaisuudelta. 

[Lauri Karppi]

Kuvia on vähän, ja niiden liittäminen onnistuu huonosti.

Minullekin vasta valkeni, kuinka tärkeässä osassa kuva on huomion saamista. Aloin vastikään liittämään kuvan Homman FB seinän päivityksiin, ja niiden suosio nousi selvästi. Sivu on saanut myös uusia seuraajia.

https://www.facebook.com/Hommaforum

https://twitter.com/HelppoHomma

Jos energiaa riittää, ja artikkeleita tulee kasaan, niin tyrkkäisin niitä mielellään tuonne myös.

[talous ja muutos]

Myllyssä on talous- ja EU -puolesta 673 keskusteluaihetta. Määrä on niin iso, että sieltä on hankala löytää jotakin tiettyä keskusteluaihetta. Lisäksi aihemäärä on niin iso, että vain ahkerat lukijat jaksavat lukea ne kaikki.
Olisi hyvä, jos talouden sisällä olisi omat nurkkaukset keskeisille pääaiheille. Silloin löytyisi selvästi helpommin tärkeät ja kiinnostavat keskusteluaiheet.

Eräs keskeinen keskusteluaihe on valuutta-alue. - Sille olisi hyvä saada oma nurkka yleisen talouskeskustelun sisältä.
Siinä olisi keskustelu- ja pohdinta-aiheita, jotka käsittelisivät valuutta-aluetta yleisellä tasolla ja varsinkin euron valuutta-aluetta.
Esim. tälläisiä aiheita voisi olla valuutta-alueen nurkassa:
- Mitä yhteistä mailla pitäisi olla, jotta yhteisen valuutta-alueen hyödyt voittaisivat haitat?
- Euron valuutta-alueen kehitys.
- Miten talous- ja velkakriisissä olevalle Kreikalle käy?
- Uruguayn historia varoittavana esimerkkinä siitä, miten käy, kun talous heikkenee voimakkaasti ja pitkäaikaisesti. - Väkivaltaiset liikkeet eivät kovin nopeasti muutu vakaviksi ongelmiksi. Tupamaros perustettiin 1962. Vasta 1973 armeija kaappasi vallan, koska muuten ei Uruguayn johto kyennyt taistelemaan riittävän tehokkaasti Tupamaros -liikettä vastaan.

[Malla]

Tämän päivän pääkirjoituksessa oli mukavan multikultinen lopetus:

PÄÄKIRJOITUS
Uuden ajan kielikysymyksiä

...
Salakavalin kysymys liittyy kuitenkin suomalaisten kielitaitoon. Se on nopeasti kaventumassa. Valitettavan harva pystyy taitaa (sic) muuta vierasta kieltä kuin englantia. Se rajaa väistämättä maailmankuvaa ja vaikutteiden saantia. Muiden kielten taito on yhä enemmän maahanmuuton varassa.

Öö.. miten moni ranskalainen osaa muuta kieltä kuin ranskaa? Tai saksalainen, italialainen, venäläinen..? Haloo, päätoimittaja Venäläinen, hallåå?! Maa kutsuu päätoimittajaa, mikä on taajuutenne?

Herra hyvästi varjele. Ei pysty taitaa ymmärtää.
Syuomalaisten hyvä kielitaito, tai ainakin sen perusta, on  toistaiseksi hyvän kouluopetuksen varassa.
Maahanmuuttajilta voi toki oppia muutaman hauskan sanasen, mutta kielitaitoa? 

[CaptainNuiva]

Tämän päivän pääkirjoituksessa oli mukavan multikultinen lopetus:

PÄÄKIRJOITUS
Uuden ajan kielikysymyksiä

...
Salakavalin kysymys liittyy kuitenkin suomalaisten kielitaitoon. Se on nopeasti kaventumassa. Valitettavan harva pystyy taitaa (sic) muuta vierasta kieltä kuin englantia. Se rajaa väistämättä maailmankuvaa ja vaikutteiden saantia. Muiden kielten taito on yhä enemmän maahanmuuton varassa.

Öö.. miten moni ranskalainen osaa muuta kieltä kuin ranskaa? Tai saksalainen, italialainen, venäläinen..? Haloo, päätoimittaja Venäläinen, hallåå?! Maa kutsuu päätoimittajaa, mikä on taajuutenne?

Herra hyvästi varjele. Ei pysty taitaa ymmärtää.
Syuomalaisten hyvä kielitaito, tai ainakin sen perusta, on  toistaiseksi hyvän kouluopetuksen varassa.
Maahanmuuttajilta voi toki oppia muutaman hauskan sanasen, mutta kielitaitoa?

Varmaankin tuossa viitataan siihen että yhä useammin valitaan englanti vieraaksi kieleksi saksan sijaan, ranskasta tai muista puhumattakaan mutta ylläri ylläri, niin tunnutaan tekevän muuallakin joten jos esimerkiksi Saksassa pärjääkin englannilla niin vaikutteetko jäävät saamatta ja maailmankuvakin on rajattu?
Enpä usko.

Toisaalta, jos pääsiäisaarelainen piipahtaa kylässä ja en pysty kommunikoimaan kiellään niin on ilmeistä että kyläilynsä jälkeen en edelleenkään pysty valmistamaan pihalle kivestä 5 metriä korkeaa äijän päätä mutta toisaalta en sitä edes halua.
Haluaisinko jos osaisin pääsiäisaarta?
Enpä usko.

Entä kautta aikain ja ympäri maailman, ovatko halutut vaikutteet jääneet kaikilta eri kieltä osaamattomilta saamatta?
No eivät ole, ilmeisesti vain pottunokka on sellainen että saamatta jää vaikka haluaisikin koska ei halua opetella kaikkien Suomeen tulevien kieltä ja palvella heitä kaikin tavoin äidinkielellään.

[Kulttuurirealisti]

Mitä jos asiansa osaavat henkilöt teettävät lehdistötiedotteita analysoimalla tilastoja, ja julkaisemalla uutisia.

Useat yritykset tuottavat uutisia medialle, ja elävät sitä kautta. Esim. Vuokraturva Oy on taloudellisesti pieni toimija, mutta harva se päivä heidän lähettämiä lehdistötiedotteita julkaistaan.

Hyvä idea. Jonkinlainen pieni nettilehti voisi olla kiinnostava vaihtoehto nykyisille kapean totuuden julkaisuille.