2013-10-02 TS Häät ovat suvun juhla Somaliassa

[Ink Visitor]

Monta päivää juhlia, useita eri asuja ja satoja vieraita. Niistä on hyvät häät tehty, ainakin Somaliassa. Suomen somaleilla juhlat jäävät tavallisesti lyhyemmiksi, mutta edelleen häät ovat tärkeä tilaisuus, jossa rakennetaan siteitä sukujen välille ja pidetään yllä perinteitä.

Somalialaista hääperinnettä valotetaan Espoossa Helinä Rautavaaran museon uudessa näyttelyssä. Se kuvaa myös somalialaisten elämää diasporassa, eli hajaantuneena kotimaansa ulkopuolelle.

Museon projektipäällikkö Suado Jama kertoo, että perheen ja suvun merkitys on Somaliassa suuri. Esimerkiksi hääjärjestelyissä sukulaiset ovat tiiviisti mukana. He saattavat tulla kaukaakin auttamaan ja lähettää rahaa juhlien järjestämiseen. Lisäksi annetaan tietysti lahjoja, nautitaan juhla-aterioita, lauletaan ja tanssitaan sekä lausutaan runoja.

Suomessakin somalitaustaiset nuoret menevät usein naimisiin toistensa kanssa. Vanhemmilta pyydetään yhä lupa avioliitolle, vaikka puolison saa nykyään yleensä valita itse. Saman katon alle muutetaan vasta avioliittosopimuksen solmimisen jälkeen.

http://www.ts.fi/kulttuuri/541996/Haat+ovat+suvun+juhla+Somaliassa

[AuggieWren]

Jutussa annettiin ymmärtää, että häät ovat somalikulttuurissa jotenkin erikoista verrattuna meidän suomalaisten^TM tylsiin juttuihin. Miksi?

Museon projektipäällikkö Pertti Möttönen kertoo, että perheen ja suvun merkitys on Suomessa suuri. Esimerkiksi hääjärjestelyissä sukulaiset ovat tiiviisti mukana. He saattavat tulla kaukaakin auttamaan ja lähettää rahaa juhlien järjestämiseen. Lisäksi annetaan tietysti lahjoja, nautitaan juhla-aterioita, lauletaan ja tanssitaan sekä lausutaan runoja.

[Ink Visitor]

"Suomessa hääperinteet ovat poikenneet paikkakunnittain ja myös suvuttain ja säädyttäin suuresti toisistaan. Häätapoja ja hääkulttuuria on satoja vuosia tallentunut kansanrunouteemme, jota on tutkittu 1800-luvulta asti.

Mitä rikkaampia ja koulutetumpia vihille menevät ovat olleet, sitä paremmin tiedot heidän häistään ovat tallentuneet. Varallisuus ja koulutus on myös vaikuttanut siihen, miten paljon myös muista maista tulleita hääperinteitä hääjuhlissa on noudatettu. Suomalainen sananlasku "Häissä syödähän surutta, eletähän huoletonna" kertoo sekä uskomuksista että siitä, miten hääjuhlissa tuli olla paljon tarjottavaa. Yleensä häät ovat järjestäneet morsiamen vanhemmat.

Käsitys, että nykyiset suomalaiset häät ovat amerikkalaista perua, ei pidä paikkaansa. Suomalaiset hääperinteet ovat kehittyneet jo kauan ennen kuin eurooppalaiset siirtolaiset muuttivat Amerikkaan. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla monipuolinen hääkulttuuri kukoisti jo 1700-luvulla, jolloin ongelmana olivat erityisesti kuokkavierailut ja rahahäät, mikä tarkoitti sitä, että niissä myytiin miltei loputtomasti alkoholia. Suomeen saadut vaikutteet ovat siten lähinnä karjalaisia ja ruotsalaisia, koska Ruotsin lakeja ja tapoja on meillä noudatettu pitkään. Myöhemmät vaikutteet ovat Englannista ja Ranskasta.

Sotavuosien niukkuus on vaikuttanut moniin käsityksiin häistä, samoin kuin 1970-luvulla vallinnut minimalistinen kausi, jolloin häitä voitiin viettää hyvinkin huomaamattomasti. Kuitenkin Suomessa aina 1930-luvulle asti häät ovat olleet suuria juhlia, joita saatettiin valmistella jopa vuosia. Mikäli varoja oli, tarjoilut olivat ylenpalttiset ja häitä juhlittiin päiviä, jopa viikkoja ja kaikki oli viimeisen päälle hiottua. Morsiamet valmistivat köyhemmissä perheissä itse kapionsa, mutta rikkaat saattoivat palkata kymmenpäisiä morsiuskökköläisiä niitä tekemään. Tosin alempien luokkien ja köyhälistön parissa saattoi morsiuskökkä eli naisväki, joka valmisti kapioita, kokoontua ruokapalkalla talkoovoimin kapioita tekemään. Morsiamen ei tarvinnut tehdä arjen askareita morsiusaikanaan, joten hän saattoi jopa vuodeksi keskittyä kapioiden tekoon, joita tuli olla paljon. Häälahjoja annettiin niin morsiamen kuin sukulaisenkin häävieraille, jopa kuokkimaan tulleille. Tästä syystä morsiamen tehtävänä saattoi olla useammankin sadan kirjaillun nenäliinan ja sukkaparin tai muun lahjan valmistaminen.[2]"

http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4%C3%A4t

http://www.naimisiin.info/haaopas/naimisiin.html


Näillä perinteillähän ei olekaan mitään merkitystä tai historiallista arvoa. Jo joutaakin kansalliset perinteet heittääkin tunkiolle, tilallehan on saatu SOMPPUJA!!!

[Agentti]

No olihan taas "uutinen" kerrassaan, voi perkele. 

[Nuivake]

Suomessa käydään vain maistraatissa raapaisemassa nimet lappuun ja sitten kulmaräkälään vetämään perseet olalle.
Onneksi tähän on viimein tullut väriä ja värinää. On siinä meillä ihmettelemistä.

[Outo olio]

Vanhemmilta pyydetään yhä lupa avioliitolle, vaikka puolison saa nykyään yleensä valita itse.
http://www.ts.fi/kulttuuri/541996/Haat+ovat+suvun+juhla+Somaliassa

Rasismia! Vihapuhetta! Kiihotussyyte!

[dothefake]

Suomessakin somalitaustaiset nuoret menevät usein naimisiin toistensa kanssa.

Ihmeellisiä tapoja heillä.

[Blanc73]

Ja Suomen somaleitten häämatkan sponsoroi taikaseinä. "ja kaikilla oli nii--in muu-kaa-vaa, ois jospa oisin..."

[Emo]

Se kuvaa myös somalialaisten elämää diasporassa, eli hajaantuneena kotimaansa ulkopuolelle.

Diasporassa!      Kalskahtaa komeammalle kuin notkuminen!