2013-07-22 Kaleva Pääkirjoitus:Kuiluun ei ole pakko hypätä (Suomen talous hiipu

[skrabb]

Kuiluun ei ole pakko hypätä
Pääkirjoitukset  0:00
2 lukijakommentti(a)2

Suomen talous hoippuu kuilun partaalla. Hyviä uutisia ei juuri ole tarjolla, ja näkymät ovat vaisut. Suurta toiveikkuutta ei valitettavasti ole näköpiirissä, sillä bruttokansantuote supistuu, ostovoima heikkenee, kulutus hiipuu ja investoinnit ovat jäissä.
Talouden kääntyminen laskuun merkitsee julkisen velan ja samalla työttömyyden kasvua.

Viennistä elävä Suomi on poikkeuksellisen tukalassa tilanteessa, kun teollisuuden rakennemuutos ja paha suhdannetaantuma iskevät yhtä aikaa. Kotitaloudet eivät yksin pysty kannattelemaan talouskasvua. Viennin rakenne on muuttunut rajusti, kun paperi- ja elektroniikkateollisuus ovat käytännössä romahtaneet.

Rakennemuutoksen seuraukset koettelevat paikkakuntia eri puolilla maata, ja ihmiset jäävät tyhjän päälle.
Tehtaita on suljettu, ja tietotaitoa, suomalaisten ainoaa pääomaa, siirretään vauhdilla kustannustasoltaan halvempiin maihin. Oulustakin tuli jo viime syksynä rakennemuutosalue. Huonojen uutisten virta on jatkunut.

Eikä tässä vielä kaikki. Suomen Pankki muistuttaa, että kansainvälisen kaupan piristyminen ei vielä vedä Suomea suosta, sillä kustannuskilpailukyky on heikossa hapessa. Palkat, yksikkötyökustannukset ja tuottavuus eivät yksinkertaisesti ole tasapainossa.
Teollisuustuotannon rakenteelliset ongelmat ja kustannuskilpailukyvyn heikkoudet ovat vakava ongelma.

Velkavetoinen talous ei voi olla kestävä kasvun moottori, kun vielä ikääntyminen rasittaa julkista taloutta. Jos talouden keskeisiä ongelmia ei saada ratkaistua, on pitkällä aikavälillä edessä vakava taantuma, näivettyminen ja elintason putoaminen takaisin 1980-luvulle.

Poliittisessa kentässä on nähtävissä kriisitietoisuutta, mutta ei riittävästi. Jollakin pitäisi olla riittävän iso kello, jonka kalkatusta ei pääse pakoon. Kehitykseen voidaan vaikuttaa, mutta aika on käymässä vähiin.
Hallitus on jo hukannut riittävästi kallista aikaa. Viime kevään kehysriihi oli siinä mielessä pettymys, että verohelpotuksiin on ladattu vain toiveita, ei sitoutumista.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn varoittaa, että Suomen talous uhkaa suistua kuiluun, jos rakenteellisia uudistuksia ei toteuteta ripeästi. Suomen syntejä ovat heikentynyt kilpailukyky, markkinoiden menetys ja julkisen talouden kestävyys.

Meillä on edelleen vahvuuksia, jotka auttavat. Hyvä koulutus, osaava väestö, toimiva liikenne ja hallinto ovat arvokkaita asioita.
Uudistuksia tarvitaan niin työn tarjonnassa, palveluissa, rakentamisessa kuin julkisella sektorilla. Verotuksella voidaan tukea kasvua ja työllisyyttä. Innovaatiopolitiikalla voidaan muuttaa tuotantorakenteita.

Hallituksen kyky vastata ajan haasteisiin mitataan seuraavan kerran elokuun budjettiriihessä. Talkoisiin tarvitaan myös työmarkkinajärjestöjä.
Konsensus ei edelleenkään ole paha sana. Vaihtoehtoja on, nyt pitää olla uskallusta myös tehdä asioita, jotka palauttavat elinvoiman. Työllisyyteen ja kasvuun sitoutuminen ovat asioita, jotka myös kansalaiset hyväksyvät.

Pekka Peitsi
22.07.2013 03:59

No eikö tästä tilanteesta ole jo oppirahat maksettu. Koivisto ja Holkeri hölmöili ns.vahvalla markalla jo
90-, luvulla: työttömiä 550.000, valtionvelka 550miljardia markkaa.
Kuinka paljon inhimillistä hätää tämäkin hulluus sai aikaan, itsemurhiakaan ei edes uskallettu ilmoittaakaan.
Vieläkö pe....le tämäkin hulluus aiotaan toistaa?

Uudet vaalit ja heti
22.07.2013 00:39

Mikä mörkö paluu 1980-luvulle olisi? Silloin työllisyys oli hyvässä hapessa. Maa oli tasaisemmin asuttu ja työnteko kannatti aina. Palkalla jopa tuli toimeen. Duunarin liksalla pystyi rakentamaan jopa omakotitalonkin, kun nykyisin kaksi keskituloista sitoo itsensä elinikäiseen velkavankeuteen omistusasumisella. 30 vuotta sitten raha riitti kaikkeen tarpeelliseen eikä lehdistä tarvinnut lukea uutisia tappiota tuottavien pörssifirmojen johtohenkilöiden ahneudesta: väkeä pellolle ja siitä palkkioksi miljoonabonukset (= ruhtinaallinen hyvä veli-henkinen korvaus yritysjohdon epäonnistumisista ja lukuisten perheiden toimeentulon tuhoamisesta).

Kun nykyisin Suomessa ovat kansainvälisesti kalleimmat asumiskustannukset ja ruoka sekä kirein verotus, niin ensi syksynä on aivan turha yrittää tunkeutua työntekijöiden lompakolle palkanalennuksilla tai lomarahojen poistoilla. Ne eivät tuo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa. Eikä edes lupausta siitä, että vanha työpaikat pysyvät.

Suurin ongelma on siinä, että muualla osataan tehdä samanlaisia tai parempiakin tuotteita kuin Suomessa. Teollisuus on itse sössinyt vuosikymmenen ajan tumput suorina eikä EK vuorineuvoksineen osaa muuta kuin ruikuttaa lisää verohelpotuksia. Ajastaan jälkeen jääneitä firmoja vanhentuneine tuotteineen ei kannata tekohengittää. Juuri tämän takia ulkolaisia ei kiinnosta investoida Suomeen.

Mitä hallitus voisi ensi kuussa budjettiriihessään tehdä, on ottaa keskustan Sipilän vinkistä vaarin. Laiska raha pois valtion taseista, turhat osakkeet kuten Telia Sonera myyntiin ja alkaa kerätä viiden miljardin kasvurahastoa, jolla synnytetään uusia kaupallisia innovaatioita ja niille yritystoimintaa. Vain tätä kautta voidaan päästä uuteen alkuun ja saada lisää työpaikkoja Suomeen.

Valitettavasti kokoomusjohtoinen hallitus ei tähän kykene. Luvassa on taas kerran lisää leikkauksia ja veronkorotuksia. Se tietää lisää työttömyyttä ja ostovoiman heikentymistä. Kataisen-Urpilaisen talouspolitiikalla Suomi näivettää itsensä hengiltä. Tämän hallituksen toimettomuutta ei maa kestä.

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/kuiluun-ei-ole-pakko-hypata/636660/