2013-07-29 Demari: Kaikki ovat työväen asialla, mutta keitä ovat työläiset?

[skrabb]

Kaikki ovat työväen asialla, mutta keitä ovat työläiset?
Uutiset 29.7. 10.28.

Lupauksia ja juhlapuheita kuunnellessa huomaa väistämättä, että Suomeen on syntynyt useita "työväenpuolueita" ja työväenluokan asiaa ajavia ryhmiä. Palkkatyötä tekevien äänestäjien merkitys politiikassa on valtava, ja perinteisten vasemmistopuolueiden ohella myös oikeisto ja keskusta kamppailevat suuren äänestäjäryhmän suosiosta.

– Vaikka jotkut puolueet väittävät olevansa työväen asialla, eivät ne välttämättä taida oikeasti olla. Esimerkiksi perussuomalaiset osaavat puhua hienoja ja tarjota ongelmiin helppoja ratkaisuja, vaikka puheet eivät totta olisikaan, helsinkiläinen autonasentaja Sampsa Lehtorinta sanoo.
Retoriikan helinässä unohtuu helposti, ketkä oikestaan ovat nykyajan työväkeä tai onko perinteistä työväenluokkaa enää edes olemassa. Työelämän muuttuessa monipuolisemmaksi perinteisen luokkajaon raja on joidenkin mielestä hämärtynyt.
– Kyllä työnväenluokka on vieläkin olemassa. Moni mieltää itsensä työläiseksi ja puhuu itsestään duunarina. Esimerkiksi harrastukset ja ihmisten olemus voivat eri väestöryhmien välillä olla erilaisia. Palkkatyötä tekevät seisovat edelleen yhdessä samalla puolella. Tunnetaan, että ollaan samaa porukkaa ja pidetään valkokauluskansaa ja työnantajia sitten omana ryhmänään.

Palvelualojen ammattiliiton yhteiskuntapoliittisen yksikön päällikön Antti Veirron mukaan suuri osa palvelualoilla työskentelevistä määrittelevat itsensä työläisiksi.
– Luokkatietoisuutta koskevien kyselyidemme mukaan noin 60 prosenttia vastanneista kokee kuuluvansa työväenluokkaan. Osa kokee kuulvansa myös keskiluokkaan ja osa ei määrittele itseään mihinkään luokkaan, Veirto sanoo.

Tampereen yliopiston Yhteiskunnan historian huippuyksikön johtajan, professori Pertti Haapalan mukaan työläisretoriikka ja aattelliset puheet elävät vahvana Suomen poliittisessa kulttuurissa.
– Työläinen itsessään on ongelmallinen käsite, mikäli verrataan vanhoihin aikoihin, jolloin sillä tarkoitettiin nimenomaan ruumillista työtä tekeviä palkansaajia. He olivat eräänlainen alaluokka ja yhteiskunnassa oli lähes säätyjaon tapainen järjestys.

Lue aiheesta tarkemmin maanantain Demokraatista.

TEKSTI:Tommi Forsman

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13493-kaikki-ovat-tyovaen-asialla-mutta-keita-ovat-tyolaiset

Vasureilla on jumalaton hätä, kun kannatus laskee joka puolella!
Mitä vasurit (sd & vas) ovat tehneen tavan suomalaisten puolustamiseksi?
Eivät mitään!
Muiden maiden porukoita on kaikin tavoin hyysätty ja halattu!
Molemmat tollopuolueet löytävät syyllisen ihan aiheelliseen huonoon maineeseensa ja kannatuksen laskuunsa PS:ta - tietenkin!

Varsinaisia järjen jättiläisiä ovat demareiden Jurpilainen, puoluesihteeri Reijo Paananen, nykyministereistä suurin osa kansanedustajista puhumattakaan.
Sama juttu vasureiden Anarkomäen, Kyllösen etc. kanssa.

[törö]

Demarit edustavat ikuista 70-lukua eläviä kalkkiksia ja vassarit ovat päättäneet muuttaa puolueensa naisien huuhaapuolueeksi, jolle tärkeintä on, että lähihoitajalla on korkeampi sosiaalinen status kuin rasvanahkaisella duunarilla. Kuinka tämä palvelee työväenluokkaa?

[gloaming]

Perinteinen työväki on keskiluokkaista. Alaluokkaa kansoittavat syrjäytyneet, joista monilla ei käytännössä ole mitään edellytyksiä pärjätä nykyisillä työmarkkinoilla (puutteellisen koulutuksen, työhistorian ja päihde- tai muun elämänhallinnan ongelmansa vuoksi) saati kiinnostusta poliittiseen osallistumiseen. Toinen merkittävä alaluokkainen ryhmä on kehitysmaaköyhyysmaahanmuuttajat.

[Arvoton]

Kunnostautuvathan tyylikkäät sosiaalifasis tasa-arvoiset demarirouvat kansan terveyden puolesta taistelevina ihmisinä esim. oluen lantraamisen vaatimisessa. Sitä ei tarina kerro, luopuvatko rouvat itse jokailtaisesta neljän kympin valkkaripullosta (vuoden 1999 tai vanhempi). Oikeastihan valkkari ei ole alkoholia, kaljaa eikä viinaa...

Työläisiä demarirouvien mielestä ovat köyhät vietnamilaiset, kiinalaiset, intialaiset ja etenkin afrikkalaiset pyyteettömät ihmispoloiset, joiden on ollut pakko tulla Suomeen etsimään parempaa elämää. Työtön keski-ikäinen suomalainen mies on demarifasistien mielestä rasistinen, ylipainoinen ja päihteiden varassa elävä mielivaltainen tyranni, vähän kuin Herman Göring.

[Nuivake]

Työtön keski-ikäinen suomalainen mies on demarifasistien mielestä rasistinen, ylipainoinen ja päihteiden varassa elävä mielivaltainen tyranni, vähän kuin Herman Göring.

Tämä alkaa olemaan jo signaturemateriaalia!

[Markkanen]

Keskustapuolue on persposki ja Kokoomus on toinen. Demarit ovat se reikä joka on poskien välissä. Nämä kolme puoluetta ovat vaihtaneet "roolejaan" takaupuolessa vuosikymmenet. Yhdessä ja samassa konsensuksessa on lyöty kättä päälle ja ministerin salkkuja vaihdettu vaalien jälkeen. Jokainen hallitus on viennyt tavallista peruskansalaista kauemmaksi päätöksenteosta ja ovat konsensuksen/ puoluekurin kautta äänestäneet eduskunnassa juopaa leveämmäksi kansan ja eliitin välillä.

Tavallinen duunari uskoi demareita liian kauan ja hartaasti. Vasta nyt alkaa moni demari miettimään, että Urpilaisen touhut ovat yhtä kuin Kataisen touhut. Keskusta komppaa oppositiosta. Demarit ovat hiljaa kun alv ja muut kulutusverot nousevat. Työpaikkoja ei pelasteta eikä olla huolissaan terveydenhoidon "kriisistä" vaikka ihmisiä kaatuu jonoihin. Kuntauudistus on jees vaikka monet ihmiset jäävät käytännössä pitkien matkojen takia palveluiden ulottumattomiin. jne.

Sixpac paskan kun on pysyttävä koossa. Ministerin salkku sylissä ja lämmin Audin takapenkki on mennyt kansan etujen edelle noin hieman karrikoiden sanoen. Kansa joutuu joka vuosi luopumaan eduistaan ja jopa elintasostaan samalla kun byrokratian ja muut verorahan sumplimiset ja koplaamiset vaan kasvaa. Kansan holhous kasvaa, mutta peilikuvana. Ne ketä holhousta tarvitsisivat ei sitä saa kuten vanhukset. Taas ne, ketkä ovat terveitä ja hyväkuntoisia niin heidän elämäänsä säädellään kokoajan lisää lain kautta. Rahastetaan ja holhotaan. Kielletään ja rajoitetaan... Samalla kun kansa jakautuu kahtia niin luodaan kontrolliyhteiskuntaa. Lopulta liittovaltiota ja me olemme siinä leikissä alamaisia.

Toivotaan nyt kuitenkin parasta ja toivottavasti kansan järki voittaa niin ahneus ja hulluus ei saa valtaa.

[guest7001]

Ketkä muka ovat työläisen asialla?

Ellei sitten ole niin, että työläisiksi lasketaan vain julkisen sektorin verorahoista palkkansa saavat ihmiset.

Yksityisen sektorin duunarille ja yrittäjälle ei ole viime vuosina ollut tarjolla muuta kuin orgioiden maksajan rooli. Tässä on PALJON parempi juttu aiheesta.

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2012/01/31/perustaisiko-joku-tyovaenpuolueen/

Josko asia olisi niinkin yksinkertainen, että politiikan tarkoitus on pitää yhteiskunta sellaisessa kuosissa, että se pystyy tarjoamaan työkykyisille töitä ja huolehtimaan niistä, jotka eivät itse tule omin avuin toimeen? Paljonkohan sellaisessa yhteiskunnassa olisi julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta?

Poliitikot uskovat luovansa työpaikkoja, vaikka he tuhoavat niitä. Ne sadat miljoonat, joilla he "työpaikkoja" luovat, otetaan niiden yritysten kassasta, jotka oikeasti voisivat luoda työpaikkoja. Lukijat voivat kysyä itseltään, kumpien he uskovat – yrittäjien vai poliitikkojen – olevan parempia luomaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä työpaikkoja.

Ellei helsinkiläisiltä yrittäjiltä vietäisi 150 miljoonaa euroa, loisivatko he sillä rahalla enemmän pitkäaikaisia työpaikkoja kuin Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja kokoomuksen Risto Rauteva, joka aikoo käyttää rahat rakentamalla eräälle amerikkalaiselle suvulle näyttelyhallin Katajanokalle? Olisiko joku yrittäjä luonut edes yhden pysyvän työpaikan niillä rahoilla, jotka poliitikot upottivat Kemijärven liimapalkkitehtaaseen, joka on nyt selvitystilassa?

Edellisen kaltaisia esimerkkejä on pilvin pimein. Yksikään poliitikko ei ymmärrä, että työpaikkojen synnyttämisen varjolla roiskitut rahat otetaan yrittäjiltä. Eikä vain yrittäjiltä, vaan myös yrittäjän palveluksessa olevilta työntekijöiltä.

Poliitikot tuhoavat työpaikkoja myös julkisten hankintojen avulla. Maksamalla ylihintaa alilaatuisista urakoista he rapauttavat tarjouskilpailun voittaneen yrityksen kilpailukykyä. Syy siihen, etteivät suomalaiset tietotekniikan yritykset kansainvälisty on siinä, ettei niiden kannata. Julkiselle sektorille voi myydä sekundaa kovalla hinnalla. Kansainvälisille markkinoille pitäisi myydä priimaa kilpailukykyisillä hinnoilla. Miksi vaivautua?

Rahaa lähetetään myös säkkikaupalla ulkomaille. Ei tullut automaattimetroa, mutta rahat meni. Pendolinot jäätyivät, mutta rahat meni. Lista on loputon. Selvää on vain, ettei niillä rahoilla Suomen kilpailukykyä parannettu.

Sosiaalidemokraattinen puolue ihmettelee, miksi sen kannatus sulaa vaali vaalilta. Kun minulta kysyttiin, mistä se mahtaa johtua, vastasin, että kokeilkaa työväenaatetta, se on ennen purrut teidän äänestäjiinne. Puolueelta katosi ensin aate, ja sitten työväki.

Koska olette viimeksi kuulleet, että puolue haluaisi alentaa työssäkäyvän verotusta? En minäkään muista. Sen sijaan muistan monta ehdotusta, jossa puolue haluaa siirtää rahaa työssäkäyvien tileiltä työssä käymättömän tileille. Omalaatuinen työväenaate, sanoisin.

Työssäkäyviä ei puolusta enää yksikään puolue. Kokoomus väittää mainoksissaan niin tekevänsä, mutta politiikassaan vain palkitsee suurimmat rahoittajansa. Maahan tarvitaan työväenpuolue. Kuka lähtee perustamaan sellaista? Voisin liittyä, jos mukaan kelpaan.

[Markkanen]

"Ketkä muka ovat työläisen asialla?

Ellei sitten ole niin, että työläisiksi lasketaan vain julkisen sektorin verorahoista palkkansa saavat ihmiset.

Yksityisen sektorin duunarille ja yrittäjälle ei ole viime vuosina ollut tarjolla muuta kuin orgioiden maksajan rooli. Tässä on PALJON parempi juttu aiheesta."




Ensin pitäisi määritellä mitä sanalla työläinen tarkoitetaan nykyään. Kyllä yrityksen omistavakin voi olla työläinen. Hän voi olla ainoa henkilö koko firmassa ja joutuu tekemään työt itse. Jos palkkaa työntekijöitä niin ei sekään viellä muuta yhtälöä välttämättä. Kova työ jatkuu ja välillä ihan rasvahaalareissakin.
Virkamieskin on työläinen. Yksikään oikea valtio ei tule toimeen ilman virkamiehiä. Ylemmät virkamiehet juhlivat ja polttavat rahaa siinä missä poliitikotkin. Näin se on aina ollut, paitsi nykyään ylemmät virkamiehet ovat alkaneet poliitisoitumaan. Tämä on rappion merkki. Rahan valta ulottuu myös virkamiehiin. Maailmassa on paljonkin esimerkkejä mitä tapahtuu kun virkakoneisto politisoituu.

Työläinen on vaikeasti määriteltävä asia. On vaikea olla työväen asialla koska käsite kattaa melkein kaiken. Kaikki me olemme puoluekannasta riippumatta työläisiä jollain tapaa. Minusta sopivampaa olisi kysyä, että kuka on tavallisen veronmaksajan asialla? Siis peruskansalaisen joka haluaa vaan olla ja ellää saaden työstään riittävän korvauksen perushyvinvoinnin lisäksi.
Peruskansalainen ei ole luokkatiedostava niinkään. Ei ole enää herroja ja duunareita. Pk ei ole loinen eikä pankinpalvoja vaan jotain siltä väliltä.

Sitten se juttu mikä on pilannut kaiken: Peruskansalainen ei ole yhtään kiinnostunut politiikasta. Pojat ovat kuunnelleet mitä isä on sanonut puolueista janäin 50-60 luvun politiikka on saanut jatkua lähes näihin päiviin sopeutumatta mitenkään nykymenoon. Äänestetään silti aina niinkuin ennenkin. Vaikka demareita siitä huolimatta, että se on Kokoomuksen sylipuudeli.
Viimeisin vaihe oli Ps-Jytkyn jälkeen kun mikään ei muuttunutkaan koska Ps ei päässyt mukaan hallitukseen. Tästä seurasi pyllypuolue keskustan jääminen myös oppositioon. Jutta ja Jykke saivat vapaat kädet velkaannuttaa ja tuhota suomen hyvinvointia koska eivät halunneet Ps puolue tulla sotkemaan kuvioita. Kataisen toinen polvi olisi ollut vapaa Soinille kun toisessa istui jo Jutta. Soini ei halunnut istua kenenkään sylissä ja näin tie nousi pystyyn. Tästä seuraa se, että kansa ei äänestä senkään vertaa. Peruskansan kohtalo on vain maksajan rooli ja kärsijän tässä yhtälössä. Kokoomuslaiset ja muumiopuolue demarikansa ei jätä äänestämättä vanhoja pierujaan.

Jotain radikaalia pitäisi tapahtua ennen kuin kansa heräisi. Usko vanhaan on niin vahva. Kolmen kopla on pyörittänyt rulettia vuosikymmenet ja vaihdelleet salkkuja vaalien jälkeen. Joku jää välillä ansaitusti huilaamaan oppositioon.
Oikein kunnon lama olisi nyt poikaa. Se ravistelisi taas kansaa sopivasti ja löisi lommon rahanpalvojien kukkaroon. Ns. työläisiä kun on enää niin vähän niin heidän rahojen ja omaisuuden vieminen ei enää riittäisi. Pitäisi kahmaista myös muualta. Ehkä vihdoin saisivat kenkää ne ylemmän tason virkamiehet jotka ovat tottuneet tekemään vain leivästä paskaa rahojensa eteen. Ehkä myös poliitikkojen etuja vähennettäisiin. Ehkä kansa vihdoin tajuaisi, että pitää olla aktiivinen ja vaatia oikeaa demokratiaa. Valtaa pois poliitikoilta ja virkamiehiltä. Valtaa lisää aktiiviselle kansalle. Se Sveitsin malli. Sveitsissä osa ministereistäkin on vain osa-aikaministereitä. Kansa voi torpata kansanedustajien lakiesitykset jos haluaa.
Jotta Suomi voisi olla suoran deokratian maa, niin monen pitäisi laittaa se pullonkorkki kiinni ja alkaa kiinnostumaan politiikasta ja vaikuttamisesta. Joku homojen juttu ei ole valtakunnan ykkösasia mistä tulisi "tapella". Asiat paranee vain työtä tekemällä. Ei istumalla sohvalla kaljakuset housussa.