Metro: Kolumni: "Amiksessa ei opi"

[Uuno Nuivanen]

Olen käynyt vuoden ammattikoulua ja toinen on alkamassa. Uskon, että olisin voinut oppia ensimmäisen vuoden aikana oppimani asiat vain neljännesvuodessa.

Ensinnäkin, kaikki peruskoulusta tutut lukuaineet olivat pelkkää peruskoulussa opitun kertausta. Lähes kaikille muille ne olivat kyllä hyödyllisiä, mutta minulle, ammattikoulun varmaan ainoalle peruskoulussa hyvin pärjänneelle opiskelijalle, asiat olivat päivänselviä. Ammattiaineiden kurssit olivat vielä turhempia. Vähintään puolilla näistä kursseista en oppinut yhtään mitään. Tämä johtui täysin ammattitaidottomista opettajista.

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kolumni_amiksessa_ei_opi/

(en pysty avaamaan aihetta 'suositeltavaa luettavaa' -osastolle)

[Avaritia]

Koulutusputkesta on tullut monin paikoin ajan, rahan ja motivaation syövä umpitunneli, jota ilman olisi parempi. Koska kaikki pitää saada kouluihin nostattamaan näennäisesti kansan tietotaidon tasoa, mitään ei vaadita ja mitään ei ole vara tai lupa kunnolla opettaa. Puhumattakaan siitä moraalihasardista, jonka ilmaisen koulutetun työvoiman ylitarjonta työnantajapuolelle aiheuttaa yhdistettynä byrokraattiveljien myötämielisyyteen nostaa työmarkkinoiden alimmille portaille kipuamisen kynnyksen erilaisten työsertifikaattien ansiosta sietämättömän korkealle.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Isohko osa ammatillisesta koulutuksesta on paskaa, ja vahingossakaan mitään ei suunnitella yritysten kanssa, ja tarpeisiin. Aikamoista kommarimeininkiä tuo että työllistettävät yritykset on unohdettu.

[pikku hukka]

Olen käynyt vuoden ammattikoulua ja toinen on alkamassa. Uskon, että olisin voinut oppia ensimmäisen vuoden aikana oppimani asiat vain neljännesvuodessa.

Ensinnäkin, kaikki peruskoulusta tutut lukuaineet olivat pelkkää peruskoulussa opitun kertausta. Lähes kaikille muille ne olivat kyllä hyödyllisiä, mutta minulle, ammattikoulun varmaan ainoalle peruskoulussa hyvin pärjänneelle opiskelijalle, asiat olivat päivänselviä. Ammattiaineiden kurssit olivat vielä turhempia. Vähintään puolilla näistä kursseista en oppinut yhtään mitään. Tämä johtui täysin ammattitaidottomista opettajista.

Niin? Muille tuntui olevan hyödyllistä. Mikä tämän ketjun pointti on? Hän meni liian helppoon kouluun, on opiskelukavereitaan lahjakkaampi, pärjäisi muuallakin? Mitä tulee opettajien ammattitaidottomuuteen, paha sanoa tämän yhden arvion (ja yleistyksen) perusteella yhtään mitään. Osan kohdalla varmasti pätee, suurimman osan toivottavasti ei.

[Rastafari]

Ammattiaineiden kurssit olivat vielä turhempia. Vähintään puolilla näistä kursseista en oppinut yhtään mitään. Tämä johtui täysin ammattitaidottomista opettajista.

Olipas huonot opettajat, kun oli valinnut sellaisia ammattiaineita,joita ei voinut oppia...paskakoulu

Eipä tarvitse paljon ympärilleen katsella, niin huomaa,miten avuttomia kädentaidoltaan useat pullamössöt voivatkaan olla...no paskat opettajat, kun ei opeta ees pleikanpeluuta,että pärjäis ees jossain

[John]

Tuskinpa mikään johtuu huonoista opettajista, vaan pikemminkin opiskelijoista itsestään. Voin sanoa, että ammattikoulussa opiskeleva nuori kuuluu ei-niin-fiksujen -ryhmään paljon todennäköisemmin kuin lukiossa opiskeleva nuori. Esimerkiksi tässä kirjoituksessa pohditaan ammattioppilaitosten huonoa opiskelijamateriaalia. Joskus oli myös jossain iltapaskassa laaja juttu siitä, kuinka ammattikoulujen opettajien aika menee opiskelijoiden käyttäytymisen paimentamiseen, mutta en nyt löytänyt linkkiä siihen.

Myös omat kokemukseni puhuvat asian puolesta. Voin sanoa, että peruskoulun jälkeen tapahtui selvä kahtiajako: fiksummat menivät lukioon ja pohjasakka poikkeuksetta amikseen. Tuo kahtiajako oli aivan huikean suuri, paljon suurempi kuin koskaan olin voinut kuvitella. Tosin kyllä amiksessa myös ihan fiksua porukkaa on, mutta keskimäärin paljon vähemmän kuin lukiossa.

[Uuno Nuivanen]

Miten minusta tuntuu, Että John on käynyt Lukion? 

(olen minäkin, mutta en ole parempi ihminen kuin sitä käymättömät)

[mietinen]

Helsingin ammattikoulujen tila

Jos koulutuksen suorittaminen on ylivoimaista 40 prosentille opiskelijoista, päädytään opetuksen laadun laskemiseen. Ilmeisesti juuri näin on käynyt kolumnin kirjoittajan oppilaitoksessa.

Edelleen on todennäköistä, että paras opettaja-aines ei ole kiinnostunut opettamaan tällaisissa oppilaitoksissa.

Miksi maahanmuuttopolitiikka on tärkeää Suomessa?

Suomessa maahanmuuttopolitiikan epäonnistuminen näkyy nuorten maahanmuuttajien syrjäytymisenä. Helsingin syrjäytyneistä nuorista 44 prosenttia on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien syrjäytyminen on yksi suurimmista Eurooppaa vaivaavista ongelmista.

Syrjäytyminen näkyy mm. vaikeutena suorittaa opintoja aikataulussa, jopa noin 40 prosenttia Helsingin erialojen ammattikouluissa opiskelevista ei valmistu ajallaan. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Raimo Sailas puhuu "massiivisesta keskenjätöstä" (HS 26.10.2012 A10 / Kanava-lehti).

Inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti syrjäytymin vakava ongelma. Vaikuttaa, että tällä hetkellä tilanteen ratkaisemiseksi ei ole toimivia keinoja. Koulun keskenjättämisistä Sailas toteaa "Yhtenä keinona ongelman lieventämiseksi siellä harkittiin opiskelujen keventämistä, siis laatutason laskua. Ei vaikuta hyvältä." Suomalainen hyvinvointi on tähän asti rakennettu osaavien ammattilaisten työllä, nyt hyvinvoinnin pohjaa ollaan murentamassa. Laajasti toimivia ja tunnettuja ratkaisuja nuorten syrjäytymiseen ei ole esitetty.

[nollatoleranssi]

Ammattikouluun mennään monista lähtökohdista. Ihmettelen myös että miksi tuossa jutussa ei edes mainittu mikä ala oli kyseessä? Annetaan ymmärtää kuin kyse olisi jostakin "ammattikoulutuksen yleisongelmasta"?

Lukuaineethan ovat pääsääntöisesti peruskoulun myöhempien luokkien kertausta. Ei kai niissä olla mitään suomen tai englannin oikeinkirjoitusmaisteria hakemassa?

Suurempi ongelma voi koskea ammattiopettajia, joiden taso on ollut huonompi.

Hieman silti epäillyttää tuollaiset kirjoitukset. Olisi hyvä ollut saada myös rehtorin kommentointi kyseiseen asiaan.

[John]

Miten minusta tuntuu, Että John on käynyt Lukion? 

(olen minäkin, mutta en ole parempi ihminen kuin sitä käymättömät)

Kerroin vain reaalielämän tilanteesta, jota omakin kokemukseni tukee.

[Uuno Nuivanen]

Miten minusta tuntuu, Että John on käynyt Lukion? 

(olen minäkin, mutta en ole parempi ihminen kuin sitä käymättömät)

Kerroin vain reaalielämän tilanteesta, jota omakin kokemukseni tukee.

Tosin jos persut olisivat menneet hallitukseen, niin tätäkään ongelmaa ei olisi.

[John]

Miten minusta tuntuu, Että John on käynyt Lukion? 

(olen minäkin, mutta en ole parempi ihminen kuin sitä käymättömät)

Kerroin vain reaalielämän tilanteesta, jota omakin kokemukseni tukee.

Tosin jos persut olisivat menneet hallitukseen, niin tätäkään ongelmaa ei olisi.

Tuskin. Katainen olisi näet sanellut kaikki hallituksen päätökset, eikä persuilla ei olisi ollut asiassa mitään sananvaltaa.

[Uuno Nuivanen]

Tuossa olisi hyvä vaihtoehto amikselle, ehkä jopa Lukiollekin (ei vaadita):

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013080817347628_uu.shtml

SLJY on ilmoittanut aloittavansa mahdollisen työtaistelun (lisätehtäväkiellon) aikaisintaan ensi viikon tiistaina aamulla kello 8.

Taas työläistä sorretaan. 

[1NiitäKelanPoikia]

Oman kokemukseni mukaan taas amis/lukio jaottelu menee enemmänkin turhamaiset/ käytännönläheiset. Tosin omilla kokemuksilla, ei edes johnin, ei ole mitään todistusarvoa. Lukio on turha koulu, jos et aio korkeakouluttautua.

[Fiftari]

Kai tuo on vähän koulu ja opiskelijakohtainen lause. Veljelle tuli kaveri ilkkumaan että hänpä saa lukiosta valkolakin. Veli totesi että hänpä saa ammattikoulusta ammatin.

Omalta osalta 2.asteen koulutus ei ollut paras mahdollinen. Opetus oli sitä että lyötiin järkyttävä pinkka paperia eteen ja todettiin että kirjoittakaa siitä koodia. Ei selitetty funktioita eikä mitään, opettajat vaihtuivat tiuhaa tahtia ja samaa tahtia laski mielenkiinto kun asioissa ei ollut päätä eikä häntää ja se paperipinkka-sirkus vaan jatkui ja jatkui. Lisäksi meidän kurssimme oli ensimmäinen joka aloitti datanomitutkinnon paikkakunnalla joten tutkinto oli joku ihmeen hybridi datanomi ja merkonomi tutkintoa. Kirjanpitoa oli enemmän kuin sen ikäinen muutenkin matikasta vähät välittävä jaksaa ja varsinaista koodausta opetettiin paperilta, ei siis opettajan toimesta. Kaikenmaailman kokousten opiskelut, montako kertaa paukutetaan nuijaa missäkin tilanteessa ei pahemmin napannut. Joten jätin kesken ja painuin töihin varastolle ja vuosia myöhemmin suoritin vartijan ammattitutkinnon.... Nyt olisi tarkoitus taas opiskella, jos vaikka isompana musta tulisikin jotain.

[MikkoAP]

Luultavasti amikseen päätyy edelleen enemmän sitä porukkaa, joka menee sinne koska, noh, jonnekin pitää mennä. Mutta samaa voi sanoa monen kohdalla lukion jälkeisistä opinnoista.

Monelle amis-linjalle on nykyisin kova tunku ja sitä kautt myös karsintaa: mm. LVI/S linjoille hakee paljon peruskoulussa hyvin pärjännyttä porukkaa, kun remppaa riittää taantumassakin ja työllisyys ja palkkanäkymät ovat verrattain hyvät.

[Jaska Pankkaaja]

Lukematta artikkelia totean että tuo voi olla ihan vilpitön subjektiivinen totuus yhden opiskelija ja amislinjan kohdalla. Ns. atto aineet ovat amiksessa todellakin perskoulun kertausta eikä huomattava osa niitä silti valmistuttuaan osaa, ammatinopettajissakin taas on paljon ammattitaidottomia ja välinpitämättömiä opettajia.

Yleensä tosin paskalinjallakin ne muutama asiasta kiinnostunut saavat ihan kädestä pitäen opetusta ovathan he se pienryhmä ja saavat myös parhaat harjoittelupaikat ja sieltä suoraan vakituiset työpaikat, se toinen retardimpi porukka vetää röökiä nurkalla ja höhöttää.

Ammatista kiinnostuneiden kannattaa valita ns. kaksoistutkinto jolla saa kunnollisen kielten ja matematiikan opetuksen ja ottaa muutenkin hieman selvää tulevasta mahdollisesta linjasta.

[Faidros.]

Suurin ongelma on, että ammattikouluun menee myös sellainen porukka jonka pitäisi olla vielä 10-luokalla kasvamassa pois murrosiän uhmaa. Tullaan aamulla, vanhempien pakottamina, ekalle tunnille ja sitten häippäistään. Ja jos näitä "haamuja"yrittää potkia luokalta pois, vanhemmat käyvät kimppuun.
Näin kertoi entinen amis-opettajani(jo eläkeläinen) nykymeiningistä.

[1NiitäKelanPoikia]

Artikkelin väite on osittain tosi. Ensimmäisessä koulussani en todellakaan oppinut juuri mitään. Pitkälti sen takia että kaikki käytiin vain teoriassa. Puuseppäkoulu oli se. Toisessa eli raksapuolella päästiin rakentamaan oikeasti, siellä oppi ja se oli mielekästä. Toisaalta mitä lukioon tulee, kiltit nuoret, vanhempien pakottamat ja muuten vain paremmat ihmiset tuntuvat menevän sinne. Esim. Jouduin oikasemaan matikanopettajainsinöörin käsitystä murtoluvuista . Ei ne kaikki ihan päteviäkään ole.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ite olin amiksessa ja siellä ainakin muutama ope oli ihan todella pihalla. Teoriaopetuksessa mentiin hitaampien ehdoilla ja ne hitaimmat oli apukoulutasoa. Raksalla on kuullu että monessa kaupungissa rakennuspuolen opetus on sellaista että yksi tekee ja loput katsoo vierestä.
Ja aikuiskoulutuksessa vasta nuiitä hassuja tutkintoja onkin.
Se on myös ongelma että on tutkintoja joihin ei käytänössä ole enään työpaikkoja tai jos on niin niihin vähiin työpaikkoihin voisi yritykset itse kouluttaa työntekijät.

[Rastafari]

Eiköhän totuus liene kuitenkin, että enenpi oppiminen kiinni opiskelioiden asenteesta, kun huonosta opetuksesta.
Ottakaamme esimekiksi, tutuksitulleen ja läheiseksi muodostuneesta seksikumppani. Peruskoulu ei napannut, kun jonkun piti siellä räksänpesilläkin käydä, joten 6.8 keskiarvolla ulos. Amikseen ei ollut pakko mennä, mutta kun tuli kuitenkin mentyä, niin 8.6 ulos, ja niillä papruilla olikin helpompi jatkaa etiäpäin.
Mistä johtui, että numerot vaihtoivat paikkaa, vai asenteesta?

[Arvoton]

Ilman sarvia ja hampaita, jotkut vain amiksen tai ei edes sitäkään käyneet voivat olla itseäni paljon älykkäämpiä etenkin teknisisssä asioissa. Sellaiset tyypit eivät pysty pänttäämään abstraktia tietoa kirjoista (ja nykyään lisäksi kait netistä) kovinkaan paljon kerralla. Etenkään nuorina.

Siis eihän amis ole koskaan ainoana tienä taannut hyviä hommia, mutta harvoin siitä tuntuu haittaakaan ollut olevan. Kokemuksieni mukaan työnantajat enemmän pitävät luusereina ammattikursseja käyneitä.

On mulla sitten taas kavereita, joilla on päissään lähes Esko Kivikosken tietomäärä oman enemmän tai vähemmän akateemisen alansa tietojen päälle. Minusta he keskimäärin eivät ole kovin luovia ihmisiä ja spontaaniuskin on heidän mielestään usein hävettävää. Ja siis kun lukion piti jossain historian vaiheessa pyrkiä kehittämään ihmisten päättelykykyä tietomassojen päähän ahtamisen lisäksi.

[Malla]

Mistä johtui, että numerot vaihtoivat paikkaa, vai asenteesta?

Vaikea sanoa. Syitä voi olla monia: motivaation puute peruskoulussa, hyvä motivaatio amiksessa. Tai: Gauss, amiksessa niin huono taso että huonokin oli hyvä. Tai jokin ihan muu.

[Lauri Karppi]

Olen itse käynyt ammattikoulun ja lukion yhdistelmäopinnot, sekä sijaistanut ammattikouluopettajana noin vuoden verran. Ongelma, josta kolumnisti kertoo, on olemassa: Oppilaiden suuret tasoerot. Ammattikoulusta ei tietääkseni voi oikein millään olla pääsemättä läpi, jos vaan on riittävästi läsnä. Toiset vaan eivät ymmärrä niin nopeasti kuin toiset, ja on vaikea haastaa kaikkia oppilaita heille itselleen sopivasti.

Ammattikoulussa on onneksi tuo taitaja-kilpailu, jonka puitteissa pääsee harjoittelemaan hyvinkin vaativia asioita jos vaan energiaa ja kiinnostusta riittää.

[Rastafari]

Olen itse käynyt ammattikoulun ja lukion yhdistelmäopinnot, sekä sijaistanut ammattikouluopettajana noin vuoden verran. Ongelma, josta kolumnisti kertoo, on olemassa: Oppilaiden suuret tasoerot. Ammattikoulusta ei tietääkseni voi oikein millään olla pääsemättä läpi, jos vaan on riittävästi läsnä. Toiset vaan eivät ymmärrä niin nopeasti kuin toiset, ja on vaikea haastaa kaikkia oppilaita heille itselleen sopivasti.

Ammattikoulussa on onneksi tuo taitaja-kilpailu, jonka puitteissa pääsee harjoittelemaan hyvinkin vaativia asioita jos vaan energiaa ja kiinnostusta riittää.

Ohan sitä suuria tasoeroja ihan alakoululaisillakin. Vaikkapa, yllättävän monet kantis piltit osaavat valmiiksi lukea, kun sopulilaumalle samassa ryhmässä opetetaan istumaan paikallaan ilman äbäläbää, joten tasoerot ei sinäänsä ole amiksen luoma ongelma.

[Malla]

Ohan sitä suuria tasoeroja ihan alakoululaisillakin. Vaikkapa, yllättävän monet kantis piltit osaavat valmiiksi lukea, kun sopulilaumalle samassa ryhmässä opetetaan istumaan paikallaan ilman äbäläbää, joten tasoerot ei sinäänsä ole amiksen luoma ongelma.

Kyllä. Ja alakoulun (ja koko peruskoulun) tarkoitus on tasoittaa eroja niin, että seuravalla asteella opiskelijat olisivat osapuilleen samalla viivalla.

Amiksen ongelma on puolestaan se, jos jotkut opettajat eivät vaivaudu opettamaan, kuten kolumnista ilmeni.

[Lauri Karppi]

tasoerot ei sinäänsä ole amiksen luoma ongelma.

Ei todellakaan. Ei koulujärjestelmä ole maahanmuuttoakaan luonut, mutta sen pitää silti kyseisen ongelman kanssa jotenkin selvitä. Oikeastaan tässä suurin ongelma on se, että peruskoulua ei voi enää reputtaa. Nelosia ei voi tulla vaikkei tekisi mitään. Niinpä tekemättä mitään, ja oppimatta mitään, pääsee eteenpäin, ja ongelmat siirtyvät seuraavan laitoksen murheiksi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Amiksessa lihavalmistekurssilla edellisestä vuosiluokasta joku oli tehnyt hernekeittoa kahdeksalla työtunneilla yhtäputkeen (tämä kurssi oli aina keskiviikkona ja kesto muistaakseni 5 ta 6 tuntia. Homma oli sellainen että herneet ja lihat yms keittimeen ja uudet herneet liukenemaan seuraavalle luokalle. Parin tunnin päästä keitto kippoihin ja jäähtymään. Joten kortinpeluulle jäi aikaa kolme tuntia.
Itse fileoin kalaa 4 kertaa putkeen ja kaikkiaan kait seitsemän tai 8 kertaa. Ja aina tällä kurssilla työt oli sen verta helppoja että niistä selvisi puolella ajasta. Samoiten kurssin loppua kohden eivät työt vaikeutuneet. Jos kaikki muutkin opettajat olisivat olleet samanlaisia niin se koulutuslinja olisi ollut ihan turhaa.