2013-07-12 HS Pääkirjoitus: Työttömyys ei aina poista työvoimapulaa

[skrabb]

perjantaina 12.7.2013
Pääkirjoitus
Työttömyys ei aina poista työvoimapulaa
--------------------------------------------------------------------------------

Suo­ma­lai­nen kes­kus­te­lu työ­voi­ma­pu­las­ta on vä­lil­lä tur­haut­ta­vaa ja le­vit­tää vir­heel­li­siä tul­kin­to­ja laa­jal­le. Esi­mer­kik­si maa­han­muut­toa ha­lu­taan ra­joit­taa, kos­ka Suo­mes­sa ei kuu­lem­ma ole työ­voi­ma­pu­laa ei­kä si­ten tar­vet­ta pääs­tää muual­ta tu­le­via töi­hin. Tä­tä aja­tus­ta on syy­tä ar­vos­tel­la.

Mo­ni näyt­tää ym­mär­tä­vän työ­voi­ma­pu­lan si­ten, et­tä se tar­koit­taa kai­kil­le elin­kei­no­elä­män aloil­le yh­tä ai­kaa is­ke­vää huu­ta­vaa pu­laa työn­te­ki­jöis­tä. Työ­voi­ma­pu­las­ta voi­si siis pu­hua, kun mei­dän yk­si ja yh­tei­nen työ­voi­ma­säk­kim­me vuo­tai­si va­jaak­si.

Täs­tä nä­kö­kul­mas­ta Suo­mes­sa ei ole työ­voi­ma­pu­laa, tot­ta. Mut­ta jos työ­voi­ma­pu­la is­ki­si nyt tai tu­le­vai­suu­des­sa yh­tä ai­kaa kai­kil­le aloil­le, ky­se ei oli­si työ­voi­ma­pu­las­ta vaan täy­del­li­ses­tä kan­sal­li­ses­ta ka­tast­ro­fis­ta. Se tar­koit­tai­si ta­kuu­var­mas­ti ta­lous­kas­vun py­säh­ty­mis­tä ja ta­lou­del­li­sen ak­ti­vi­tee­tin kuih­tu­mis­ta.

To­del­li­suu­des­sa Suo­mes­sa on kuin on­kin työ­voi­ma­pu­laa, joil­la­kin aloil­la ja joil­la­kin seu­duil­la. Alat ja seu­dut vaih­te­le­vat ajan oloon. Puu­tet­ta on myös tie­tyn­lai­ses­ta osaa­mi­ses­ta. Työ­voi­ma­pu­laa voi ol­la sa­maan ai­kaan kuin työt­tö­myyt­tä­kin. Jo­pa sil­loin – ku­ten nyt –, kun teol­li­suus­tuo­tan­to kuih­tuu ja kan­san­ta­lous ku­tis­tuu. Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa ku­kois­tuk­seen nous­sut pe­li­ala re­pii töi­hin jo­kai­sen, jo­ka suin­kin on ha­lu­kas ja osaa­va.

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön mu­kaan uu­sia työ­paik­ko­ja il­moi­tet­tiin tou­ko­kuus­sa 41 900. Kaik­kiaan avoin­na oli 80 400 työ­paik­kaa. Työ­pai­kan täyt­tö on pit­kit­ty­nyt sa­maan ai­kaan kun työt­tö­mien mää­rä kas­vaa.

Syi­tä tä­hän koh­taan­non on­gel­maan on usei­ta.
Jou­kos­sa on töi­tä, jot­ka ei­vät kel­paa. Työn ylei­set eh­dot tai palk­ka ei­vät hou­kut­te­le.
Ja vaik­ka ei sai­si sa­noa ää­neen, eh­kä kir­joit­taa voi: työn­ha­ki­joi­den jou­kos­sa on nii­tä­kin, joi­ta ei saa liik­keel­le työ­tä koh­ti.

Suo­ma­lai­nen sit­keä on­gel­ma on maan­tie­teel­li­nen. Ta­lou­den ra­ken­ne­muu­tos on kar­si­nut työ­paik­ko­ja esi­mer­kik­si met­sä­teol­li­suus­paik­ka­kun­nil­ta. Näil­lä seu­duil­la met­sä­teol­li­suus on saat­ta­nut ol­la ko­ko ta­lou­del­li­sen ak­ti­vi­tee­tin moot­to­ri. Kun moot­to­ri py­säh­tyy, kaik­ki muu­kin al­kaa py­säh­tyä.

Mene­tet­tyä työ­paik­kaa ei saa­da sa­mal­la seu­dul­la kor­vat­tua. Pi­täi­si muut­taa, mut­ta asun­to pi­dät­te­lee.

Suo­mes­sa kym­me­niä vuo­sia sit­ten va­lit­tu omis­tus­asu­mi­sen tu­ke­mi­nen ta­kaa sen, et­tä hy­vin työl­lis­tä­vil­lä seu­duil­la asun­to­jen hin­nat ovat pal­jon kor­keam­pia kuin niil­lä paik­ka­kun­nil­la, jot­ka nyt jää­vät ra­ken­ne­muu­tok­sen jal­koi­hin.

La­pis­sa avoi­mia työ­paik­ko­ja il­mes­tyy työ­voi­ma­toi­mis­toi­hin yhä kit­saam­min. Työt­tö­miä on lä­hes 15 pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Ja kun vaik­ka­pa Ke­mi­jär­vel­tä myy­dyn ison oma­ko­ti­ta­lon hin­nal­la – jos ta­lo yli­pään­sä me­nee kau­pak­si – saa pie­nen kak­sion pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta ra­dan var­rel­ta, on sel­vää, et­tä työ­paik­kaa ja työn­te­ki­jää on vai­kea saa­da koh­taa­maan.

Koh­taan­non on­gel­ma voi joh­tua myös kou­lu­tuk­ses­ta.
Esi­mer­kik­si hoi­va-alan ny­kyi­nen ti­lan­ne to­dis­taa yk­si­se­lit­tei­ses­ti, et­tä meil­lä on työ­voi­ma­pu­la.
Suo­mi on kou­lut­ta­nut ai­van liian vä­hän ter­vey­den­huol­to­alan osaa­jia, vaik­ka on hy­vin tie­det­ty ter­veys­pal­ve­lu­jen ky­syn­nän kas­va­van väes­tön ikään­ty­mi­sen myö­tä.
Näi­den pal­ve­lu­jen kau­pal­lis­ta ky­syn­tää tu­lee myös niil­le seu­duil­le, jot­ka ovat kär­si­neet met­sä­teol­li­suu­den ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den työ­voi­ma­vä­hen­nyk­sis­tä.
Hoi­va-alan työ­voi­ma­pu­la is­kee niin no­peas­ti ja ko­val­la voi­mal­la, et­tä Suo­mi tar­vit­see työn­te­ki­jöi­tä ul­ko­mail­ta.

Oli­si äly­tön­tä jää­dä odot­te­le­maan ovien avaa­mi­sek­si het­keä, jol­loin kaik­ki työt­tö­mät suo­ma­lai­set on työl­lis­tet­ty ja työ­voi­ma­säk­ki on va­jaa. Si­tä het­keä ei tu­le kos­kaan, mi­kä on­kin hy­vä.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#12072013/paakirjoitukset/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys+ei+aina+poista+ty%C3%B6voimapulaa/a1373511553504

Suo­mi on kou­lut­ta­nut ai­van liian vä­hän ter­vey­den­huol­to­alan osaa­jia

Kuinka paljon muille aloille ja ulkomaille töihin menneitä hoiva-alan osaajia ja suomalaisia alan työttömiä on?
Muistini mukaan paljon!

[Parsifal]

Millähän lailla terveyspalvelujen ongelmat korjataan porukalla, jonka ensisijainen hoitokeino kaikkeen on koraanin säkeiden hoilaaminen? Kannattaisi ehkä valikoida ne maahantulijat tarkemmin.

[KTM]

Esi­mer­kik­si hoi­va-alan ny­kyi­nen ti­lan­ne to­dis­taa yk­si­se­lit­tei­ses­ti, et­tä meil­lä on työ­voi­ma­pu­la.
Suo­mi on kou­lut­ta­nut ai­van liian vä­hän ter­vey­den­huol­to­alan osaa­jia, vaik­ka on hy­vin tie­det­ty ter­veys­pal­ve­lu­jen ky­syn­nän kas­va­van väes­tön ikään­ty­mi­sen myö­tä. Näi­den pal­ve­lu­jen kau­pal­lis­ta ky­syn­tää tu­lee myös niil­le seu­duil­le, jot­ka ovat kär­si­neet met­sä­teol­li­suu­den ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den työ­voi­ma­vä­hen­nyk­sis­tä. Hoi­va-alan työ­voi­ma­pu­la is­kee niin no­peas­ti ja ko­val­la voi­mal­la, et­tä Suo­mi tar­vit­see työn­te­ki­jöi­tä ul­ko­mail­ta.

Ei todellakaan todista niin yksiselitteisesti, paljon suomalaisia hoitajia on muuttanut Norjaan ja Britanniaan töihin koska hoito-alan palkat on niin surkeeat, osa tekee saman syyn takia muita töitä. Kannattaisiko sittenkin maksaa kohtuullista palkkaa nille koulutetuille hoitajille sen sijaan että otetaan ulkomailta hoitajia jotka tuovat mukanaan perhettä etc sosiaalituen piiriin. Varmaankaan kukaan ei uskalla tehdä laskelmia olisiko se edullisempaa?

Lisäksi jos maahan ei tulisi sosiaalitukiperäisiä mamuja, niin suuri määrä hyysäysammateissa olevia vapautuisi hoitoalalle. Sosiaalimamut luultavasti muutenkin kuormittavat hoitoalaa ja pahentavat tilannetta.

[niemi2]

Pääkirjoittaja sekoittaa normaalin työvoimapulan eläköitymisennusteen kanssa.


Tiettyä alaa vaivaavaa työvoimapulaa on ollut aina, mutta se on hoitoalallakin lähinnä työmarkkinaperäinen, eli palkat ja työolot kehnot. Toinen ongelma on säästäminen koulutuksessa, eli koulutuspaikkoja ei ole lisätty työvoimapulaennusteen mukaisesti.


Vihervasemmistokin on myöntänyt työvoimapulan olevan peruttu, siis laajassa mittakaavassa:

Feldt-Ranta: Työvoimapula on peruttu


Kärsiikö Suomi korkeasta työttömyydestä vai onko meillä työvoimapula? Asiatiedon valossa on helppo päätyä ensin mainittuun, mutta elinkeinoelämä rummuttaa kuitenkin jatkuvasti, että kärsimme työvoimapulasta. Lähestyvästä työvoimapulasta on puhuttu koko 2000-luvun ajan.

Ennusteet työvoimapulasta eivät kuitenkaan ole pitäneet paikkaansa. Suuret ikäluokat ovat viihtyneet töissä pidempään kuin alun perin ennustettiin, lisäksi ulkomaisen työvoiman määrä on kasvanut merkittävästi – Suomeen on 2000-luvulla tullut vuosittain noin 20 000 työikäistä ihmistä vuodessa.


http://www.demari.fi/politiikka/kolumnit/10808-feldt-ranta-tyovoimapula-on-peruttu

Maahanmuutto ja työvoimapula ja elatussuhde
14.10.2009 · Aihe: _
Listalla on tivattu, missä se työvoimapula luuraa, jolla maahanmuuttoa perustellaan.

Työvoimapula on oikeastaan väärä termi. Sitäkin kyllä esiintyy. Ilman ulkomaista työvoimaa ei rakennettaisi Olkiluodon ydinvoimalaa eikä paljon muuten asuntoja Helsingissä. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne ja taksit ovat täysin riippuvaisia ulkomaalaisperäisestä työvoimasta. Ilman ulkomaalaisia lääkäreitä moni terveyskeskus jäisi tyystin ilman lääkäriä Mutta kyllä näistäkin selvittäisiin ilman ulkomaalaisia. Bussilippu olisi vähän kalliimpi, taksia olisi vaikeampi saada ja se ydinvoimala syntyisi vielä hitaammin.

Kansantalouden tasolla kyse ei ole työvoimapulasta. Laajamittaista työvoimapulaa ei ole tulossa, koska kansantalous sopeuttaa kokonsa tarjolla olevan työvoiman määrään.Samasta syystä ulkomaalainen työvoima ei aiheuta työttömyyttä Suomessa, vaikka voi toki vaikuttaa palkkarakenteeseen.  Väkiluvun lisääntyessä mys työpaikat lisääntyvät.

Lisää työikäistä väkeä tarvitaan parantamaan elatussuhdetta.  Elatussuhde tarkoittaa, kuinka suuri osa väestä tekee töitä ja maksaa veroja ja kuinka suuri osa elää noiden työssäkäyvien "siivellä". täysin oikeutetusti useimmat, siis lapset, vanhukset, äitiyslomalla olevat ja asevelvolliset nyt esimerkiksi.
Jos ulkomailta tulee työikäistä väkeä maksamaan veroja, elatussuhde paranee ja hyvinvointiyhteiskunta voidaan pitää pystyssä. Nykymenolla se surkastuu pikkuhiljaa pois.

Maahanmuuttajaväestö  parantaa elatussuhdetta vain, jos sen oma elatussuhde on parempi kuin kantaväestön. Näin on monessa maassa, mutta Suomessa ei ole. Humanitaarisin perustein maahan tulleiden työllisyysaste on aika heikko ja työn perässä tulevat EU-kansalaiset taas maksavat veronsa kotimaihinsa, esimerkiksi Viroon olemalla Suomessa alle puolet vuodesta.

Humanitaarista maahanmuuttoa on perusteltava humanitäärisillä syillä, koska sitä ei voi perustella elatussuhteella. Myös tämän väen työllisyyttä on pyrittävä parantamaan ja on se paljon parantunutkin. Omat ennakkoluulomme tulevat meille kalliiksi.

Jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion, tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, jossa maahanmuuttajat valikoidaan nykyistä itsekkäämmin. Itsekkyydestä on hyötyä myös ulkomaalaisväestölle, koska niin saamme tänne ihmisiä, joilla on edellytykset elää maassamme menestyksellisesti. Heidän esimerkkinsä voi murtaa myös ennakkoluuloja niin, että lopulta myös humanitäärisin perustein maahan tulleet hyväksyttäisiin paremmin töihin. Näistä itsekkäistä valintakriteereistä pitäisi puhua avoimesti, jotta niistä ei puhuttaisi ja niitä valmisteltaisi salaa.

Jos avaamme vähän porttia työperäiselle maahanmuutolle, se vähentäisi myös paineita käyttää turvapaikanhakureittiä. Samalla houkutusta käyttää turvapaikanhakumahdollisuutta väärin pitäisi tilkitä. Ihmettelin aikanaan avokätistä toimeentulotuen jakoa rahana turvapaikan hakijoille. Nyt sitä aletaan jakaa ruokana ja hyvä niin.

Meillä olisi ollut tuhannen taalan paikka EU:n laajentuessa, kun monessa maassa – ja myös Suomessa – rajoitettiin työperäistä maahanmuuttoa uusista jäsenmaista. Meidän olisi pitänyt ottaa ranskalaisten kammoamat puolalaiset putkimiehet Suomeen. Nyt esimerkiksi Norja onnistui rohmuamaan heitä.
Eräässä tilaisuudessa  ministeri Astrid Thors ihmetteli, miksi Suomeen rekrytoidaan marjanpoimijoita Thaimaasta. Miksi työnantajat eivät rekrytoi niitä vastaanottokeskuksista. Niin miksi eivät?


http://www.soininvaara.fi/2009/10/14/maahanmuutto-ja-tyovoimapula-ja-elatussuhde/

[Elemosina]

Olisikohan liikaa vaadittu että työvoimapulasta puhuvat ja kirjoittavat kertoisivat tarkalleen millä aloilla sitä työvoimapulaa on, eli millaista koulutusta tarvitaan että se työvoimapula paikataan?
Sitten katsotaan montako Suomessa valmistuu kyseiselle alalle ja mitä näille valmistuville tapahtuu? Työllistyvätkö omalle alalle Suomessa/menevät ei koulutusta vastaavaan duuniin/muuttavat ulkomaille?

Kun nämä on katsottu niin sitten todetaan että työvoimapula osuu vaikkapa "konepilipali-insinööreihin", eli ei valmistu riittävästi Suomesta eikä ole työttöminä/koulutettavissa tms joten haetaan nimenomaan kyseisen koulutuksen (luotettava oppilaitos, todistukset oltava) saaneita henkilöitä ulkomailta. Sitä ennen pitää miettiä kielitaitovaatimukset kyseiseen työhön Suomessa. Voidaanko ajatella että alkuun riittää todella hyvä englannin taito (alan ammattitermit hallussa) ja sitten samalla kun duuniin on päässyt opetetaan suomea jotta integroituminenkin onnistuisi.

Eli listat niistä työvoimapulaisista ammateista ja sitten haetaan nimenomaan niihin maahanmuuttajia töihin.
Eikä höpistä että ammattitaidottomat, kielitaidottomat pakolaiset on otettu tänne työvoimapulaa paikkaamaan. Pakolaisten ottaminen on eri asia, enkä henk koht näe kiintiöpakolaisissa mitään ongelmaa.
Sen sijaan että kaikenkirjavilla turvapaikanhakijoilla paikattaisiin työvoimapulaa, hah. Ei kestä päivänvaloa moinen selitys.

[Alkuasukas]

Olisikohan liikaa vaadittu että työvoimapulasta puhuvat ja kirjoittavat kertoisivat tarkalleen millä aloilla sitä työvoimapulaa on, eli millaista koulutusta tarvitaan että se työvoimapula paikataan?

Minäkin kuulisin mielelläni vastauksen tähän.

[Teaparty]

Hesari vain kiihdyttää oman kuoppansa kaivamista. Paskinta tuossa lehdessä ovat nämä kansanvalistushenkiset pääkirjoitukset, joita kirjoittavat helsinkiläiset rotankoloissaan elävät ikiteinit. Olo on yhtä hölmö kuin Ameriikassa, kun random-neekeri tulee kadulla kertomaan Morgan Freeman -äänellään painokkaasti näkemyksiään maailmanmenosta.

Tämäkin jutun logiikka murenee ensimmäisessä kappaleessa kuin pipari, kun kirjoittaja kaivaa kaapista ikivanhan olkiukon. Aika vähissä ovat ne, jotka haluavat estää muuttamista Suomeen tekemään töitä. Ongelma maahanmuutossa on se, että turvapaikkasysteemi vuotaa kuin seula ja sillä verukkeella kaikkiin Euroopan maihin lappaa jamppaa sosiaaliturvan perässä.  Kuka tahansa normaalilla MENA-röyhkeydellä varustettu sälli pystyy muuttamaan Suomeen asumaan valtion lemmikiksi tekemään pentuja liukuhihnalta. Työvoimapulalla ei ole mitään tekemistä näitten kelmien kanssa - he ovat pysyvästi työvoiman ulkopuolella.

Sitten nuo kommentit asunnon omistamisen aiheuttamasta hitaudesta maan sisäisessä liikkuvuudessa... PK-seudun ulkopuolella asunnot eivät ole mitenkään kalliita, vaikka kämppänsä joutuisi myymään tappiolla, ei kyse ole mistään miljoonista. Kämpän arvo on se mikä se on. Vasurit haluavat kaikki ihmiset asumaan vuokralle hyyryläisiksi (ja bussimatkustajiksi), koska vastustavat kaikkea yksityisomistusta ja yksilönvapauksia. Siksi tämä kummallinen kytkentä omistusasumisen ja työvoimapulan välille. Maan sisäisen liikkuvuuden todellinen ongelma on se, että työttömyys- ja sosiaaliturva mahdolistavat jäämisen asumaan vanhalle kotipaikkakunnalle senkin jälkeen kun kaikki duunit ovat lähteneet muualle.

[Kim Evil-666]

Olisikohan liikaa vaadittu että työvoimapulasta puhuvat ja kirjoittavat kertoisivat tarkalleen millä aloilla sitä työvoimapulaa on, eli millaista koulutusta tarvitaan että se työvoimapula paikataan?

Minäkin kuulisin mielelläni vastauksen tähän.

Kotouttamisosaajia sosiaalisektorille....Huikea työvoimapula.Ainakin nuin 200-tuhatta työpaikkaa tulisi tästä

[Ajattelija2008]

Työttömyyden ja työvoimapulan vähentämiseen on yksinkertainen lääke: heikennetään työttömyysturvaa ja ohjataan säästyneet rahat hoiva-alan palkkojen korotuksiin. Vähennetään myös "turvapaikanhakijoiden" maahanmuuttoa ja ohjataan säästyneet rahat bussikuskien palkkojen korotuksiin. Nämä lääkkeet eivät vain sovi nykyhallitukselle, koska vasemmistopoliitikkkojen edun mukaista on pitää työttömyys korkealla ja köyhyys yleisenä, ja taas Kokoomus ja RKP haluavat polkea matalapalkka-alojen palkkoja alaspäin. Kärsijöinä tässä vahingollisessa ja epärehellisessä politiikassa on Suomen kansa. Helsingin sanomat hallituksen äänitorvena tietysti syöttää propagandaa, jonka mukaan hallituksen politiikka muka on "välttämätöntä".

[Arvoton]

Maan sisäisen liikkuvuuden todellinen ongelma on se, että työttömyys- ja sosiaaliturva mahdolistavat jäämisen asumaan vanhalle kotipaikkakunnalle senkin jälkeen kun kaikki duunit ovat lähteneet muualle.

Komppaan puheenvuoroa muuten, mutta omaankin kokemukseen viitaten työnantajat  eivät juurikaan noteeraa tyyppiä, joka hakee heiltä duunia 150 km:n päästä. En nimittäin ole SISÄLLÖNTUOTTAJA. Homma toimii lähinnä vain niin, että muuttaa toisten nurkkiin uudessa maakunnassa ja hakee duunia siellä.

[Alapo]

Olisikohan liikaa vaadittu että työvoimapulasta puhuvat ja kirjoittavat kertoisivat tarkalleen millä aloilla sitä työvoimapulaa on, eli millaista koulutusta tarvitaan että se työvoimapula paikataan?
Sitten katsotaan montako Suomessa valmistuu kyseiselle alalle ja mitä näille valmistuville tapahtuu? Työllistyvätkö omalle alalle Suomessa/menevät ei koulutusta vastaavaan duuniin/muuttavat ulkomaille?

Monella alalle tulee liikaa ihmisiä jotka kuvittelevat työn ihan toiseksi ja eivät sitten työllisty opiskelemalleen alalle. Linja-autonkuljettajaksikin hakeutuu monenmoista hiihtäjää ja moni ei pääsee työharjoittelua pidemmälle. Eikä kaikki edes halua päästä inssistä läpi, keväällä muutama ulkomaan mies veti inssin plörinäksi ja ilmoitti ettei aio alalle työllistyä vaikka saisikin ajokortin. Tälläisiä sitten työkkärin kautta koulutetaan pelastamaan kauhiaa työvoimapulaa.

[RP]

Mut­ta jos työ­voi­ma­pu­la is­ki­si nyt tai tu­le­vai­suu­des­sa yh­tä ai­kaa kai­kil­le aloil­le, ky­se ei oli­si työ­voi­ma­pu­las­ta vaan täy­del­li­ses­tä kan­sal­li­ses­ta ka­tast­ro­fis­ta. Se tar­koit­tai­si ta­kuu­var­mas­ti ta­lous­kas­vun py­säh­ty­mis­tä ja ta­lou­del­li­sen ak­ti­vi­tee­tin kuih­tu­mis­ta.

Emme ole edes vuoden 2007 tasolla joten - mikä ihmeen talouskasvu?
http://www.stat.fi/til/ktkk/2013/04/ktkk_2013_04_2013-07-09_tie_001_fi.html

[Arvoton]

Kyllä hommia on. Kaikki työttömät siivoamaan ja puhelinmyyntiin! Vielä on monta lehden (etenkin HS:n) vuositilausta, Vapaa kierto- ja muuta ravintolisää sekä mamu-, ulkomaan sota- ja huumenuorten avustuskohdetta myymättä ja avustamatta.

Sitton nää yrittäjät, jotka palkkaavat meiningillä "joo, sun pitäis keksiä bisneksellemme laajennuskohteita ja oikeastaan ideoida ja toteuttaa meille liiketoimintaa, kannattavuutta, rahan tuloa ja markkinoita - mulla kun on tää firma, nääs".

[AstaTTT]

Työttömyyden ja työvoimapulan vähentämiseen on yksinkertainen lääke: heikennetään työttömyysturvaa
...

Niin eri mieltä kuin käytännössä haluaisinkin tästä olla, tietyissä tilanteissa olen samaa mieltä. Kun lähtö Nokialta osui omalle kohdalle siinä kymmenen vuotta sitten YT-neuvottelujen päätteeksi, sain ansiosidonnaista päivärahaa siinä 1400 euroa kuussa. Viimeisimmissä töissäni (yrittäjänä yrityksen loppuaikoina, tarjoilijana, siivoojana ja puhelinmyyjänä), kuukausipalkkani on ollut tuota luokkaa; puhelinmyyjänä ajoittain enemmän, koska väliin sattui hyviä myyntijaksoja.

Minulla oli tuona työttömyysjaksona aikaa pohdiskella tulevaisuutta, eikä käytännössä ollut isompaa tarvetta työllistyä välittömästi. Siinä vaiheessa, kun työllistyminen tuli ajankohtaiseksi, perustin yrityksen ja sain siihen puolen vuoden ajalta tukea 600 euroa kuussa starttirahana.

Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä ollut parempi, jos ansiosidonnainen työttömyyskorvaus olisi ollut pienempi, koska se olisi luultavasti aktivoinut nopeammin takaisin työmarkkinoille. Toisaalta näinä aikoina työpaikkoja lienee vielä vähemmän kuin silloin, joten työllistyminen on epävarmempaa, jolloin ansiosidonnainen päiväraha antaa armonaikaa sopeutua pienempiin tuloihin ja muokata elämä niitä pienempiä tuloja vastaavaksi.

Nykyajan työmarkkinoilla vaaditaan joustavuutta. Enää ei voi opiskella johonkin ammattiin ja ajatella, että tämä se homma sitten tässä elämässä on. Hoitoalalta tiedän sen verran, että esimerkiksi ODL:n kouluttamista miespuolisista lähihoitajista opiskelijat varataan töihin jo kesken koulutuksen. Näissä opiskelijoissa on mm. Nokian miespuolisia inssejä, joille tällainen uranmuutos on varmasti vaativa, mutta kun muutakaan ei näköpiirissä ole. Palkan nostaminen hoitoalalla helpottaisi (asenne)muutosta.

Koko paketti pitäisi miettiä uusiksi, sillä ihminen tarvitsee toimeentuloa ja jotain merkitystä elämälleen. Etenkin nuorissa on kasvava joukko ihmisiä, joilla näitä ei ole.

e: typo

[akez]

Mut­ta jos työ­voi­ma­pu­la is­ki­si nyt tai tu­le­vai­suu­des­sa yh­tä ai­kaa kai­kil­le aloil­le, ky­se ei oli­si työ­voi­ma­pu­las­ta vaan täy­del­li­ses­tä kan­sal­li­ses­ta ka­tast­ro­fis­ta. Se tar­koit­tai­si ta­kuu­var­mas­ti ta­lous­kas­vun py­säh­ty­mis­tä ja ta­lou­del­li­sen ak­ti­vi­tee­tin kuih­tu­mis­ta.

Espanjassa ja muissa välimerenmaissa nuorisotyöttömyys on 50 prosentin kieppeillä, ellei pahempikin. Pari kysymystä HS päätoimittajalle:

1) Onko tämä tilanne heille jo täydellinen kansallinen katastrofi, vai vasta se jos työvoimapula iskisi tulevaisuudessa?
2) Montako vuotta kestää vielä, että työvoimapula iskee Espanjaan?
3) Jos Espanjassa on joillakin aloilla työttömyydestä huolimatta työvoimapulaa, niin kannattaako espanjalaiset kouluttaa tekemään niitä hommia, vai värvätä työvoima ulkomailta? Jos ulkomailta, niin miksi?
4) Tietääkö toimittaja, että terveisiin ja dynaamisiin työmarkkinoihin kuuluvat avoimet työpaikat ja välillä on aina pulaa jonkin alan osaajista ja tekijöistä? Markkinatalous lähtee nimittäin silloin itse automaattisesti "näkymättömän käden" johdolla mukautumaan tilanteeseen: työehdot ja palkat paranevat jollakin alalla ja voivat heiketä toisaalla. Jos tätä dynamiikkaa ei olisi, niin päädyttäisiin stagnaatioon, jossa työmarkkinat eivät enää toimi.
5) Maahanmuuttajien tulo luo työpaikkoja: tulkit, kulttuuriterapeutit, kulttuurikonsulentit, sosiaalityöntekijät, poliisit ... Näille aloille siis syntyy työvoimapula. Paikataanko tämä syntyvä työvoimapula hankkimalla lisää maahanmuuttajia?
6) Ymmärtääkö toimittaja, että talouskasvu Suomen kaltaisessa pienessä avoimessa vientivetoisessa taloudessa riippuu ensisijaisesti maailmalla vallitsevista suhdanteista, siitä miten vienti vetää? Maailman suhdanteet taas eivät heilahda pätkääkään siitä, vaikka otettaisiin miljoona mahanmuuttajaa.

[Nanfung]

Ammattitaitoisen työttömän määritelmä. Osaa täyttää päivärahahakemuksen?

[Kraken]

Aloituksen jutun toteamus siitä, että työvoimapula ei koske kaikkia aloja on totta. Yhtä lailla on totta, että monella alalla todellakin on pulaa työntekijöistä. Ongelman korjaaminen ei kuitenkaan edellytä maahanmuuttoa miltään osin.

Työvoiman liikkuvuus alojen välillä on suomalaisilla parempi kun ulkomaalaisilla johtuen kielitaidosta ja paremmasta peruskoulutuksesta. Ts. suomalaisia olisi helpompi sijoittaa työvoimapulaa potevalle alalle kun ulkomaalainen. Miksi näin ei tapahtu?

Syy on se, että suomalainen työtön työntekijä on eri asemassa kun ulkomaalainen. Työpaikat, missä podetaan työvoimapulaa ovat pääasiassa matalan osaamisen ja palkan paikkoja. Suomalaiselle työttömälle on usein taloudellisesti kannattamatonta ottaa työpaikka vastaan. Eli hän elää sosiaaliturvan luomassa tuloloukussa.

Sensijaan Virosta tuleva siivooja tai rakennusmies ei elä tuloloukussa ja hän tienaa Suomessa moninkertaisesti sen mitä hän tienaisi Virossa. Suomessa hänen kustannustaso ei kuitenkaan ole moninkertainen koska työnantaja usein maksaa hänen asumisensa, hän järjestää edullista kimppa-asumista maanmiestensä kanssa ja merkittävä osa hänen kuluista syntyvät Virossa (perheen kustannukset jne.).
Edellämainitun rakenteellisen ongelman lisäksi, moni ulkomalainen työskentelee täysin pimeästi tai alipalkattuna.

Suomalainen ei siis läheskään aina pysty kilpailemaan työmarkkinoilla ulkomaalaisten kanssa koska järjestelmä on luotu heitä suosivaksi. Suomeen on näin syntynyt tilanne missä yritysten kilpailukyky on riippuvainen ulkomaalaisesta työvoimasta. Suomalainen ei edes ole vaihtoehto jos halutaan olla kilpailukykyinen.

Oli ulkomaalaisesta työvoimasta mitä mieltä tahansa, ns. työvoimapula ei joka tapauksessa ole mikään veruke ottaa maahan ihmisryhmiä, jotka eivät käy lainkaan töissä, somaleja, irakilaisia jne. Heistähän ei edes teoriassa ole työvoimapulan paikkaajiksi.

[Kraken]

Esi­mer­kik­si hoi­va-alan ny­kyi­nen ti­lan­ne to­dis­taa yk­si­se­lit­tei­ses­ti, et­tä meil­lä on työ­voi­ma­pu­la.
Suo­mi on kou­lut­ta­nut ai­van liian vä­hän ter­vey­den­huol­to­alan osaa­jia, vaik­ka on hy­vin tie­det­ty ter­veys­pal­ve­lu­jen ky­syn­nän kas­va­van väes­tön ikään­ty­mi­sen myö­tä.

Sairaanhoitajaliiton sivuilta:

Suomessa vuonna 2010 sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön tutkinnon suorittaneita oli (ilman eläkeläisiä) yhteensä 79 600. Heistä oli työllisiä 75 000 (94,2 %), työttöminä 1300 henkeä (1,6 %) ja luokassa 'muut ei-työvoimaan kuuluvat' yhteensä 3 300 henkeä (4,2 %). (Ailasmaa THL/Tilastoraportti 10/2013.)

Suomessa on 9.6 sairaanhoitajaa tuhatta asukasta kohden. Sairaanhoitajia on 4.5 yhtä lääkäriä kohden.  Suomessa oli vuonna 2010 valmistuneita sairaanhoitajia 58,7/100 000 asukasta kohden. Tämä on jonkin verran enemmän kuin OECD:n keskiarvo, joka on 39/100 000 valmistunutta sairaanhoitajaa asukasta kohden. (OECD 2012).

sekä

Aloituspaikat sairaanhoitajaopinnoissa vuonna 2011

Opiskelun sairaanhoitajatutkintoa varten aloitti 5 340 henkilöä. Heistä sairaanhoitajan opinnot aloitti 3 921, terveydenhoitajan opinnot 954, kätilön opinnot 297 ja ensihoitajan opinnot 168.

ja

Eläkepoistuma

Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) tilastojen mukaan sairaanhoitajista siirtyy eläkkeelle vuosina 2010–2030 puolet (49,7 %), joka tarkoittaa määränä 20 547 henkilöä.

Osastonhoitajilla eläkepoistuma on suurin, eli 79,8 (4 079 henkeä) prosenttia siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä (Halmeenmäki 2009.)

Eli 20 vuodessa terveysalalta poistuu n. 1000 hoitajaa vuodessa. Samalla koulutuksen aloittaa yli 5000 hlöä vuodessa. Toki poistumaa on muutakin kun eläköitymistä ja kaikki eivät valmistu ja aloita sairaanhoitajina. Silti suhdeluku aloitteeneet/poistuneet 5:1 antaa ymmärtää, ettei mitään pulaa sairaanhoitajista pitäisi olla olemassa tai tulossa.

Ulkolaisia sairaanhoitajia onkin huomattavan vähän ja on ilmiselvää, ettei ulkomaalaisten sairaanhoitajien määrä ole mitenkään ratkaiseva Suomelle.

Sairaanhoitajat ulkomailla ja ulkomainen henkilökunta

Vuonna 2011 ulkomailla oli yhteensä 3 580 suomalaista sairaanhoitajaa, heistä Ruotsissa oli 1 345, Norjassa 535, Englannissa 350, Sveitsissä 285, USA:ssa 205 ja Saksassa 175. (Ailasmaa 2013)

Sairaan- ja terveydenhoitajan ja kätilön tutkinnon ulkomaan kansalaisten määrä oli vuonna 2009 1115. Heistä sosiaali- ja terveysalalla työskenteli 590. Kaikista työssä olevista sairaanhoitajista heidän osuutensa oli noin 0,9 %. (Ailasmaa 2012)

Miksi myyttiä ulkomaalaisen sairaanhoitajien välttämättömyydestä edelleen levitellään?

[Eugen235]

olen joskus vuosia sitten alkanut pohtia miten kummassa Hesari voi mennä vielä hullumpaan suuntaan.

Mutta se on koko ajan mennyt.

Ehkä ihmeellisin asia maailmassa on että miksei Hesarin levikki laske nopeammin. Se on paljon ihmeellisempi asia kuin esim. nykyisten hallituspuolueiden gallup-kannatus.

En tajua suomalaista valkoista heteroa miespuolista veronmaksajaa joka tilaa Hesaria missä kerrotaan eri tavoilla päivittäin että maailman alhaisin ja tyhmin olio on suomalainen valkoinen hetero miespuolinen veronmaksaja.

[siviilitarkkailija]

http://hommaforum.org/index.php/topic,74835.0.html

[Tabula Rasa]

Lisäksi ulkomaisten hoitsujen kanssa syntyy käytännössä aina riittämättömästä kielitaidosta johtuva ongelma. Joka on hengenvaarallinen potilaille. Kuka on korvausvastuussa kun vaikka leikkauspotilas ei saa kotihoito-ohjeita/lääkkeitä? Kuten jo on uutisoitu.

[matkamasentaja]

On se Osmo sekaisin:
"Ilman ulkomaista työvoimaa ei rakennettaisi Olkiluodon ydinvoimalaa eikä paljon muuten asuntoja Helsingissä. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne ja taksit ovat täysin riippuvaisia ulkomaalaisperäisestä työvoimasta. Ilman ulkomaalaisia lääkäreitä moni terveyskeskus jäisi tyystin ilman lääkäriä Mutta kyllä näistäkin selvittäisiin ilman ulkomaalaisia. Bussilippu olisi vähän kalliimpi, taksia olisi vaikeampi saada ja se ydinvoimala syntyisi vielä hitaammin".

Ihan varmasti suomalaiset osaisivat rakentaa sen voimalan jos vain annettaisiin.
Ihan varmasti suomalaiset osaavat ajaa bussia tai taksia.
Ihan varmasti lääkäreitä riittää kunhan rinnakkaishommat yksityisillä lääkäriasemilla laitettaisiin tarkkailuun.
Takseja ei ole sen enempää ulkomaalaisten ansiosta (jos ei pimeitä takseja lasketa).
Voimala voisi rakentua jopa paljon nopeamminkin kuin ulkkarien tekemänä. Tekemisiiin voisi luottaa, ei kieliongelmia, ei palkkariitoja, ei sitä ja tätä vedätystä vaan selkeät säännöt.

[sivullinen.]

Olisikohan liikaa vaadittu että työvoimapulasta puhuvat ja kirjoittavat kertoisivat tarkalleen millä aloilla sitä työvoimapulaa on, eli millaista koulutusta tarvitaan että se työvoimapula paikataan?

Työvoimatoimistot tekevät ammattibarometrejä. Niistä näkee millä aloilla on työvoimatoimiston kyselyjen mukaan tarvetta lisätyövoimalle ja minkä koulutuksen omaavia ihmisiä on enemmän kuin on tarvetta.

Tietenkään tämä ei työvoimapulakysymykseen vastaa. Se kun ei ole riippuvainen ammattialoista. Jokainen työpaikka, josta valtio saa enemmän verotuloja kuin sen ylläpitämiseen käyttää, poistaa työvoimapulaa. Työvoimapula on pula verotuloista; ei pula työntekijöistä. Mitä enemmän julkiselle sektorille palkataan ihmisiä, sitä suurempi on verotulojen tarve ja työvoimapula.

[Dim Archer]

Julkinen sektori kohta 70% ei ainakaan poista sitten niin yhtään mitään kurjuutta. Koska sen ainoa tarkoitus on lisätä sitä. Tehkää siitä Pääkirjoitus.

[Uuno Nuivanen]

Joo ja bussit eivät kulkisi ilman mamuja. Eivathän ne ennenkään kulkeneet.

Kroooooh....

[Dim Archer]

"Suo­mes­sa kym­me­niä vuo­sia sit­ten va­lit­tu omis­tus­asu­mi­sen tu­ke­mi­nen ta­kaa sen,.."

Hihihi, kerro mulle mitä ovat nämä 180 000 asuinyhteisöä, jotka saavat jotain asumistukea? Ja paljon vuokraajat tästä hyötyvät? Ja mikä helvetti on se omistusasumisen tuki? Hä?

[Dim Archer]

"Työttömyys ei aina poista työvoimapulaa"

Pari milj(xxx) niihin 500 000 työttömään kun että haetaan ulkomailta lisää?

[Dim Archer]

Mamut ei paljon kulje illman busseja. Mot.

[MW]

"Onpas työvoimapula, kylläpäs onpas".

Toivottavasti tuo urpo saa kenkää sanoman seuraavalla yt-kierroksella.

[Saturoitunut]

Siinäpä meillä taas rehellisenoloinen kirjoitus. Aiemmin aivan samanlaiset jannut selittivät muna kädessä, että me tarvitaan ainakin kiljoona tsiljoona kehitysmaalaista maahanmuuttajaa paikkaamaan suurien ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämän piti aivan selvästi olla kokonaisvaltainen työvoimapula, ei mikään spesifien alojen osaajapula. Valitettavasti tällainen pula saattaisi hyvinkin paikkautua niillä sadoilla tuhansilla suomalaisilla työttömillä, joten maalitolppia piti siirtää. "Höpsöt! Enhän mää nyt tarkottanut, että joka paikassa pula olisi, vaan tietyillä erityisosaamisen alueilla, joiden osaajia löytyy erityisesti kehitysmaista!" Ja taas saa vatkata rauhassa.