Ulosottomies tienaa noin 5000 euroa/kk – kolmasosa palkasta provisioita

[Fiftari]

Ulosottomies tienaa noin 5 000 euroa/kk – kolmasosa palkasta provisioita perityistä veloista

Noin kolmannes ulosottomiehen palkasta koostuu provisioista, jotka määräytyvät velalliselta perityn summan mukaan. Tämä voi johtaa siihen, että harkinnanvaraisia joustoja annetaan velalliselle niukasti suurempien provisioiden toivossa.
Kihlakunnanulosottomies saa kiinteän palkkansa lisäksi perimispalkkioita, jotka määräytyvät velalliselta perityn summan mukaan. Alin perimispalkkio on 1,48 euroa ja korkein 29,85 suoritukselta, Valtakunnanvoudinvirastosta kerrotaan.

Perimispalkkion maksaa Suomen valtio. Perimispalkkioiden osuus koko palkkauksesta on noin kolmannes.

– Palkkausjärjestelmä pyrkii tällä kannustavalla elementillä edistämään hyvää perimistulosta, kertoo valtakunnanvouti Juhani Toukola.

Toukolan mukaan ulosottomiesten keskipalkka liikkuu tällä hetkellä noin 5 000 euron tuntumassa. Palkkaan sisältyy kokemusosa.

Taloussanomat kertoi viime viikolla yrittäjästä, joka oli päätynyt ulosottoon viisi vuotta sitten. Hän ei ole tänä aikana saanut lyhennettyä velkaansa lainkaan, sen sijaan uutta velkaa on kertynyt runsaasti. Toiminimellä työskentelevän yrittäjän mukaan maksutahti on niin tiukka, ettei hän selviydy yritystoiminnan kuluista.

Ulosottokaari määrittää, paljonko palkasta ja tuloista saa ulosmitata. Lain mukaan elinkeinotulosta pitää jättää ulosmittaamatta viisi kuudesosaa ja palkkatuloista kaksi kolmasosaa. Ulosottomiehellä on kuitenkin harkintavaltaa. Tarvittaessa voidaan suorittaa vähemmän tai jonkin aikaa olla maksamatta niitä kokonaan.

Yrittäjä pitää yhtenä epäkohtana ulosottomiesten palkkausta. Hänen mielestään on mahdollista, että yksittäinen ulosottomies voi jättää harkintavaltaansa käyttämättä velallisen hyväksi parempien provisioiden toivossa.

Toukola huomauttaa, että täytäntöönpanokeinot ja velallisen suoja ovat tarkkaan laissa säännellyt. Hänen mukaansa virkamiehen harkintakykyyn täytyy luottaa.

– Periaatteessa palkkiosysteemi voi johtaa siihen, että harkinnanvaraisia huojennuksia annetaan niukasti. Tässä pitää luottaa virkamiehen harkintakykyyn ja objektiivisuuteen, hän sanoo.

Lain ulosottomiehelle suoma harkintavalta voi olla velallisen kannalta sekä hyvä että huono riippuen siitä, liikeneekö virkailijalta ymmärrystä velallisen tilannetta kohtaan vai ei. Toukolan mukaan ulosotossa käytetään tällaista harkintavaltaa velallisen eduksi.

– Joko on harkintavaltaa, mitä pidän hyvänä ja välttämättömänä, koska tapauksia on erilaisia, tai sitten kirjoitetaan lakiin, mitä velalliselta ulosmitataan. Jälkimmäisessä tapauksessa siitä ei sitten voida poiketa, hän toteaa.

Korot ja kulut voivat viedä kaiken kertymästä
Yrittäjän mukaan hänelle on viidessä vuodessa kertynyt vain lisää velkaa ulosottoon. Hän kertoo, että esimerkiksi 300 euron velasta maksetaan velkojalle vain kymmenen euroa kuukaudessa.

Kustakin velasta menee joka kuukausi 27 euron ulosottomaksu ja oikeudenkäynti- ja korkokuluja. Kun 300 euroa lyhennetään 30 kuukautta, ulosottomaksuja kertyy 810 euroa, eivätkä lyhennykset riitä yrittäjän mukaan edes oikeudenkäynti- ja korkokulujen maksamiseen.

Toukola sanoo, että tilanne voi olla joskus se, että korot ja kulut vievät suuren osan tai kaiken velalliselta tulevasta kertymästä.

– Tämä ei ole ulosotosta johtuvaa, vaan ulosotto panee täytäntöön tuomion tai maksuunpanon mukaisesti. Ylivelkaisiin tapauksiin on sovellettavissa muita menettelyjäkin kuten velkajärjestelyä tai yrityssaneerausta, joissa voidaan velallisen tilannetta tässä mielessä auttaa.

Ulosottomiehen toimiin voi hakea muutosta
Toukolan mukaan toimitusmiehen päätökseen voi pyytää itseoikaisua, jolloin toimitusmiehen esimies, kihlakunnanvouti, käsittelee asian. Lisäksi päätöksestä voi valittaa käräjäoikeuteen, siitä hovioikeuteen ja viime kädessä korkeimpaan oikeuteen.

– Lisäksi menettelyn lainmukaisuuden voi saattaa kanteluteitse Valtakunnanvoudinviraston, eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin tutkittavaksi. Jos katsoo ulosottomiehen aiheuttaneen vahinkoa väärällä menettelyllä, voi korvausta vaatia Valtakunnanvoudinvirastolta tai ajaa kannetta Suomen valtiota vastaan käräjäoikeudessa. Oikeussuojakeinot ovat siten laajat.

Ulosottomiesten koulutusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, soveltuva ammatillinen tutkinto tai ylioppilastutkinto, sekä käytännön kokemusta tehtävistä tai muutoin hankittu viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämän taito.

– Yleinen tutkinto alalla voi olla esimerkiksi tradenomin tutkinto, Toukola kertoo.

IS / Talous

En tiedä muista hommalaisista mutta itselle tämä tuli yllätyksenä. Että oikein provisiota siitä mitä saa laitettua ulosottoon.

[Tabula Rasa]

Velkarosvoukseenhan tämä valtiontalous perustuu. Olisi mielenkiintoista nähdä jos kaikki sadattuhannet velkahelvettiläiset pistäisivät kampoihin ja koko velalla rosvouksen jäihin.

[Fiftari]

Kansalaiset saisivat sakkojakin ihan eri tahtiin jos poliisin palkkaan liitetään provisio sakoista. Jokainen roskaaminen ja punaisia päin kävely toisi rapsuja.

[Toni R Jyväskylästä]

Tähän kun vielä yhdistetään että työtönkin voi saada kymppitonnien edestä osamaksuja sekä kulutusluottoja, niin bisnes kukoistaa.

[Skeptikko]

Tähän kun vielä yhdistetään että työtönkin voi saada kymppitonnien edestä osamaksuja sekä kulutusluottoja, niin bisnes kukoistaa.

Ei tarvita edes tuollaista. Hyvin pieni maksurästi voi nopeasti  perintäkulujen, oikeudenkäyntien sekä viivästyskokojen kautta niin suureksi, ettei sitä ole toivoakaan maksaa. Seurauksena on helposti jättäytyminen loppuiäksi pois työelämästä ja siitä seuraavat valtavat kustannukset yhteiskunnalle.

Lisäksi velkataakan voi saada ilman omaa syytäkin. Esimerkiksi jos vanhempi on jättänyt maksamatta pikkulapsensa terveyskeskuskäynnin.

[Fiftari]

Miksi muuten ulosottomies tienaa noin paljon? Vaikka saakin provisiota. Poliisin peruspalkka on jotain kolmen tonnin alapuolella. Luulisi että yhteiskunnan jätekuski tienaisi enemmän.

Ihan hyvin voisi ulosottomieheltä poistaa provision ja leikata pari tonnia palkasta.

[Dick Ursby]

Laillistettua rosvousta. Ei provisiopalkka sovi yhteen harkinnan kanssa. Aika käsittämätöntä, mutta Suomi on.

Väärää tai huonoa harkintaa käyttävän ulosottomiehen toiminta jatkuu vain sen varassa kuinka epätoivoinen velallinen on. Koko kuvio perustuu siihen että suomalainen menee itse hirteen, eikä hae hyvitystä esimerkiksi haulikolla. Pitäisi olla laki ettei jo perintään mennyt maksu saa kasvaa korkoa tai ainakaan pääomaa.

Yrittäjälle voimia, ymmärrän ettei tee mieli luovuttaa kun toiminimellä (tietääkseni) on itse vastuussa kaikesta firman velasta ja vakutena usein vain oma koti. Luovuta hyvä ihminen, nyt teet rahaa välistävetäjille.

[dothefake]

Te, jotka harkitsette joskus ryhtyvänne yrittäjäksi, niin osakeyhtiö on ainut vaihtoehto jatkaa elämää, jos käy huonosti. Siinäkin mahdollisesti joutuu itse takaamaan lainaa, mutta harkinta pelaa ehkä paremmin. Ja ainakin maksamattomat verot ja eläkemaksut puhdistuvat. Edellyttää tietysti, ettei rikollista puliveivausta ole tehty.

[Titus]

onhan näitä tapauksia tullut raksapuolella eteen useamminkin:

esim raksa tmi ajautuu ongelmiin töiden vähyyden takia verottajan ja vakuutusyhtiön kanssa ja kumpikin vetää muutaman viikon varoitusajalla velat ulosottoon
(ei maksusuunnitelmaa koska eivät näe, että tilanne muuttuisi):

tehdään uov:n kanssa maksusuunnitelma josta tmi pitää kiinni likvidin riittäessä nippanappa
-> tilille kertyy pikkuhiljaa tuottoa (maksut hoidetaan koko ajan em suunnitelman mukaan)
-> uov tyhjentää tmi:n tilin velkoihin vastoin maksusuunnitelmaa (jättää siviilihenkilön muutaman satasen suojaosuuden)
-> likvidi nolla -> uudet velat päälle -> toiminta seis -> uo-kierre ilman työtä tai mahdollisuutta jatkaa tmi:llä

mutta hei, "provikat tuli vanhemmista veloista" tuumaa mulkku ja rupeaa perimään uusia velkoja

[Fiftari]

Laillistettua rosvousta. Ei provisiopalkka sovi yhteen harkinnan kanssa. Aika käsittämätöntä, mutta Suomi on.

Väärää tai huonoa harkintaa käyttävän ulosottomiehen toiminta jatkuu vain sen varassa kuinka epätoivoinen velallinen on. Koko kuvio perustuu siihen että suomalainen menee itse hirteen, eikä hae hyvitystä esimerkiksi haulikolla. Pitäisi olla laki ettei jo perintään mennyt maksu saa kasvaa korkoa tai ainakaan pääomaa.

Yrittäjälle voimia, ymmärrän ettei tee mieli luovuttaa kun toiminimellä (tietääkseni) on itse vastuussa kaikesta firman velasta ja vakutena usein vain oma koti. Luovuta hyvä ihminen, nyt teet rahaa välistävetäjille.

On muuten aika käsittämätöntä että velka joka on mennyt ulosottoon syystä tai toisesta osoittaa sen ettei maksukykyä ole, ainakaan sillä hetkellä. No korko juoksee ja velkaantunut repii itselleen uuden työn ja lopulta huomaa että velka on kasvanut sellaisiin sfääreihin ettei työtä kannata edes tehdä.

Tosiaan, pitäisi olla laki että kun maksu on ulosotossa niin silloin pysähtyy sen velan kasvaminen.

Saa nyt nähdä muuttaako tämä ulostulo mitään vai onko tämä vain hetkellinen otsikko ja kaikki jatkuu kuin aina ennenkin.

[kenelek]

Lisäksi velkataakan voi saada ilman omaa syytäkin. Esimerkiksi jos vanhempi on jättänyt maksamatta pikkulapsensa terveyskeskuskäynnin.

Velat eivät välttämättä periydy vanhemmilta lapsille. Jos vanhempi kuolee velkaisena, on lapsen mahdollista hoitaa asiat niin että velkoja ei lapselta peritä. (Kokemuksesta tosin tiedän että se virasto- ja paperisota voi olla varsin rankka rasti hoitaa itse asianmukaisesti läpi...)

Mutta terveyskeskus- ja hammashoitomaksut noin muuten ovat varmasti yksi suurimpia yksityishenkilöiden ulosottoon ja perintäkierteeseen saattajia Suomessa. Julkinen terveydenhoito ei todellakaan ole käyttäjälleen ilmaista.

[Paju]

Lisäksi velkataakan voi saada ilman omaa syytäkin. Esimerkiksi jos vanhempi on jättänyt maksamatta pikkulapsensa terveyskeskuskäynnin.

Velat eivät välttämättä periydy vanhemmilta lapsille. Jos vanhempi kuolee velkaisena, on lapsen mahdollista hoitaa asiat niin että velkoja ei lapselta peritä. (Kokemuksesta tosin tiedän että se virasto- ja paperisota voi olla varsin rankka rasti hoitaa itse asianmukaisesti läpi...)

Mutta terveyskeskus- ja hammashoitomaksut noin muuten ovat varmasti yksi suurimpia yksityishenkilöiden ulosottoon ja perintäkierteeseen saattajia Suomessa. Julkinen terveydenhoito ei todellakaan ole käyttäjälleen ilmaista.

Vanhempien laiminlyömillä terveyskeskusmaksuilla ei taidettu viitata velkojen periytymiseen (eivät periydy, varattomasta pesästä perukirjakopio velkojille; ylivelkaisesta pesästä varat käytettävä velkojen maksuun).

Kyse lienee siitä, että jos alaikäisen terveydenhuoltolasku osoitetaan lapselle itselleen eikä vanhemmille, myös perintä kohdistuu lapseen.

E: kieliasu

[Skeptikko]

Kyse lienee siitä, että alaikäisen terveydenhuoltolasku osoitetaan lapselle itselleen eikä vanhemmille, jolloin myös perintä kohdistuu lapseen.

Juuri näin. Lapsi voi olla vuosien päässä siitä kuin edes saa tehdä töitä ja sitä ennen vanhempi voi saattaa lapsen melkoisiin velkoihin.

[Paju]

Tarkemmin ajatellen: riittävän nuoren lapsen osalta tässä onkin kikkailumahdollisuus. Pieni lapsi ei tarvitse luottotietoja, eikä tuloja tai varallisuutta yleensä ole. Velat taas ehtivät vanhentua ennen kuin tilanne muuttuu. Laskelmoiva vanhempi siis voisi seurauksetta jättää lapsen laskun maksamatta. Väärinkäytökset ovat asia erikseen.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/taaperokin-voi-velkaantua-raikeimmissa-tapauksissa-vanhemmat-tilaavat-tuotteita-lapsen-nimella-24361431/