2013-07-09 TS Stefan Wallin (rkp): Eurooppa-poliittinen puolustuspuheenvuoro

[skrabb]

Eurooppa-poliittinen puolustuspuheenvuoro
Kolumni | Turun Sanomat 05:05

Eikö Suomi voisi erota EU:sta, jotta kaikki suomalaiset saisivat töitä? Näin totesi eräs tuohtunut rouva perussuomalaisten taannoisessa puoluekokouksessa Joensuussa.
Puuskahdus puhujapöntöstä välittyi korviini radiouutisten kautta ja jäin ihmettelemään, miten yhteen ja samaan lauseeseen saa mahtumaan niin monta virheellistä käsitystä.

Toki Suomen EU-jäsenyydestä voi olla monta mieltä. Niin onkin todistettavasti myös perussuomalaisten ulkopuolella. Se on ilmaisunvapautta parhaimmillaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki julkisuudessa kuullut ulvahdukset olisivat totta.
Väite, että tämän katajaisen kansan eristäytyminen eurooppalaisesta päätöksenteosta ja yhteistyöstä kohentaisi maamme työllisyyttä, yrityksien kilpailukykyä ja maamme talouskasvua, ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.
Tällaisten väitteiden singahteluun saa kuitenkin luvan tottua siinä henkisessä ilmapiirissä, joka maassamme nyt vallitsee.

Maailma ei ole koskaan ollut näin monimutkainen. Sama koskee ongelmien laatua. Tästä huolimatta, tai juuri siitä johtuen, näyttää nyt löytyvän poliittista markkinarakoa yksinkertaisille vastauksille vaikeisiin kysymyksiin. Sitä kutsutaan myös populismiksi.
Samalla on päivänselvää, että Euroopan maine on viime vuosien aikana saanut kallistuman, joka ei ollut täysin ennustettavissa. Syvenevän integraation tai sisämarkkinoiden kehittämisen sijasta on jouduttu jatkuvaan torjuntataisteluun talouskriisejä vastaan.

EU:n päättävät elimet ovat välillä muistuttaneet palokuntaa, joka joutuu kypärät kallellaan kiirehtimään savuavasta pesäkkeestä toiseen. Populistit ovat onnistuneet luomaan kuvan, että ongelmat johtuisivat nimenomaan EU:sta itsestään. Se kuva on väärä.
EU:n eteläiset kriisivaltiot ovat onnistuneet tyrimään asiansa ihan itse. Korruptio, finanssisektorin puuttuva valvonta ja eläminen yli varojen ovat huonon kansallisen politiikan seurauksia. EU:n työkalupakista ei löytynyt ajoissa riittävän järeitä välineitä, jotta tuhlaajapojat ja -tytöt olisivat pysyneet aisoissa. Loppu on jälkiviisautta.

Myöhään mutta kuitenkin pystyttiin EU:n puitteissa luomaan vakausmekanismeja, joilla samalla halutaan estää kriisien leviäminen. Nämä monimutkaiset välineet ovat nimenomaan toimivan eurooppalaisen yhteistyön ja päätöksentekokyvyn hedelmiä.
On todistettavasti ollut Suomen etu, että me olemme voineet olla mukana tällä valtavalla työmaalla omalla panoksellamme. Olemme pystyneet auttamaan jäsenvaltioita, EU:ta ja samalla vaalimaan kansallisia etuja. Vastuuta on siis kannettu kautta linjan.
Samalla vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyytemme kokonaisvaikutuksien mittaaminen vaatii kriisivuosia huomattavasti pidempää perspektiiviä. Tosiasia on, että maamme toipuminen 1990-luvun lamasta alkoi välittömästi sen jälkeen, kun liityimme Euroopan unioniin.

En väitä, että Nokia-ilmiö, massatyöttömyyden lasku tai julkisen talouden kohentuminen 1990-luvun loppuvuosina olisivat olleet pelkästään EU-jäsenyytemme ansiota.
Sen sijaan on sangen helppo kuvitella, että populistit olisivat syyttäneet nimenomaan EU-jäsenyyttä, jos maamme kehitys maailmantalouden suhdanteiden vanavedessä ei olisi ollut tämänsuuntainen.

Vuoden kuluttua pidettävät EU-vaalit ovat Suomen Eurooppa-politiikan ilmapuntari. Vaaleissa pitäisi voida puhua järkevästi siitä, millaisen Euroopan suomalaiset haluavat ja millaisen roolin maallemme haluamme eurooppalaisessa yhteistyössä.
EU-vaalit eivät ole kansanäänestys siitä, pitäisikö Suomen erota EU:sta tai eurosta. Vaaleista ei saisi tulla retorinen euroviisukisa, jossa eniten väärää säkeistöä laulava on se suurin sankari.

Oma kantani on selvä: Suomen pitää edelleen pysyä mahdollisimman lähellä EU:n ydintä ja toimia yhteisten eurooppalaisten asioiden vastuullisena kehittäjänä. Näin mahdollisimman monelle suomalaiselle tarjoutuu töitä ja yrityksille kasvumahdollisuuksia.

Stefan Wallin
Kirjoittaja on turkulainen Rkp:n kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/507503/Eurooppapoliittinen+puolustuspuheenvuoro

[gloaming]

Eurooppa-poliittinen puolustuspuheenvuoro
Kolumni | Turun Sanomat 05:05

Myöhään mutta kuitenkin pystyttiin EU:n puitteissa luomaan vakausmekanismeja, joilla samalla halutaan estää kriisien leviäminen. Nämä monimutkaiset välineet ovat nimenomaan toimivan eurooppalaisen yhteistyön ja päätöksentekokyvyn hedelmiä.

Ennen näitä välineitä euroalueella oli talous- ja vakaussopimus. Se oli vain paperia, koska laajentumisutopia niin edellytti. Ja perussopimus, jonka mukaan kansallisia velkoja ei saa muuttaa yhteisvastuullisiksi, vaan taloudellisesti kaatuvan jäsenmaan pitää antaa kaatua, jos on kaatuakseen. Tämäkin oli vain paperia, koska ylikansallisten pankkien osakkeenomistajien etu niin edellytti.

Ainoaksi todelliseksi asiaksi on osoittautunut Suomen valtion nopea velkaantuminen.

[normi]

"puuskahdus" ja "ulvahdus"

Kovin asiallisin sanankääntein Stefan ulostelee epäisänmaallisia (mutta eipähän hän suomalainen olekaan) ajatuksiaan.