Mauno Koivisto kehitysavusta

[sologdin]

Vanhempi valtiomies Mauno Koivisto kirjoittaa kehitysavusta kirjassaan Kaksi kautta (I osa, s. 27):

Jos me annamme tukea kehitysmaille ja otamme samalla ulkomaista velkaa, niin tuensaajalle se on tietysti saatua tukea.  Meillä se merkitsee sitä, että kehitysapu pannaan meillä myöhemmin maksettavaksi.  Selvintä on, että tuki maksetaan silloin kun se annetaan eikä myöhemmin.

Koiviston kirja on painettu vuonna 1994.  Silloin meno ei vielä ollut äitynyt likikään niin hurjaksi kuin nykyään.  Missä ikinä tuulee kovaa, tai missä porukat alkavat tapella keskenään, sinne suomalaisten pitää lähettää rahaa, pakolla ja/tai vapaaehtoisesti - ja sieltä alkaa virrata lisää (velkarahalla elätettäviä) kiintiöpakolaisia Suomeen.  Kukaan ei suin surminkaan suostu kertomaan paljonko yli sadantuhannen "ylimääräisen" tulijan elättäminen suomalaiselle veronmaksajalle maksaa.

[Ari-Lee]

Mauno Koivisto sanoi aikoinaan myös ns. inkerinsuomalaisista paluumuuttajista joista iso osa paljastui nisteiksi ja diilereiksi ja muiksi ryssän koijareiksi: "En minä tätä tarkoittanut.". Vahinko oli jo kyllä jo tapahtunut eikä sitä prosessia voitu kääntää takaisin.

[yks vaan]

Erikoista miten tällaisia itsestäänselvyyksiä pitää metsästää 20 vuotta vanhoista kirjoista. Kehitysapua saavien maiden veloista ei muuten paljoa puhuta. Monessa maassa suuri osa tuloista menee ulkomaisten velkojen maksuun ja me vielä tuemme verovaroin tätä. Kyseessä on siis täysin sama kuvio kuin eurotukien kanssa, verovarojen siirto yksityisille.