2013-05-28 YLE: Kalle Isokallio: Olemme tilanteessa, jota emme pysty korjaamaan

[-PPT-]

Kypäräpappiosaston muumion kirjoitus sopinee tähän jatkoksi.

http://blogit.iltalehti.fi/raimo-ilaskivi/2014/12/21/lopetetaan-napertely-keskitytaan-oleelliseen/

Ilaskivihan taisi olla viimeinen nuiva kokoomuslainen. Taitaapi tulla nyt 25v täyteen hänen Senaatintorilla pitämästänsä uudenvuodenpuheesta, jossa hän arvosteli somalien tuloa Suomeen sanomalla, että meidän ei pidä olla hyväntahtoisia hölmöjä.

No, jo tuohon aikaan silloinen suvaitsevaisto sai paskahalvauksen tuosta puheesta ja löperteli kaikkea tuttua klisettä, että "kyllähän suomalaisetkin Ruotsiin, Karjalan evakot, sotalapset" ymsyms.

Voi vain kuvitella mitä tapahtuisi jos Pajunen tänä uutena vuotena sanoisi, että Helsinki on jo kulttuurillisesti ihan tarpeeksi rikas.

[Golimar]

Voi vain kuvitella mitä tapahtuisi jos Pajunen tänä uutena vuotena sanoisi, että Helsinki on jo kulttuurillisesti ihan tarpeeksi rikas.

Jussi Pajunen ei koskaan tule lausumaan tuollaista, hän on niin tiukasti komentajiensa talutusnuorassa, Jussi Pajunen on se hyödyllinen idiootti jota roistot käskyttävät.

[Uuno Nuivanen]

Vähän väkisin sopii tähän ketjuun:

Vantaa kielsi asukkaiden omatekoisen luistinradan – "Aiheutetaan tahallisesti liukastumisvaara"
Vantaan viranomaiset perustelevat kieltoa sillä, ettei kaupunki voi tahallaan saattaa asukkaita liukastumisvaaraan
Kaupunki 5.1.2015 11:39 Päivitetty 5.1.2015 13:04

Kimmo Oksanen

Helsingin Sanomat

"Lumiukkojen, lumilinnojen ja pulkkamäkien rakentamista ei pitäisi kieltää", sanoo Myyrmäki-aktiivi, vantaalainen Petteri Niskanen.

Niskanen viittaa Kilterinmäelle asukkaiden rakentamaan pienten lasten luistelukenttään, jonka Vantaan kaupunki kielsi. Laajaan tietoon asia tuli, kun Niskanen kirjoitti kiellosta blogiinsa Vantaan Sanomissa sunnuntaina.

Maanantaina aamupäivällä blogia oli jaettu esimerkiksi Facebookissa 1 700 kertaa. Se kertonee osaltaan ihmisten kyllästyneisyydestä siihen, että konttorivalta pyrkii säätelemään pienimpiäkin asukkaiden omatoimisia hankkeita vetoamalla pykäliin.

Ja jos säädöstä ei löydy, laaditaan semmoinen.

"Muodollisestihan päätös oli oikein. Mutta ei siinä missään nimessä järkeä ollut", Niskanen sanoo.

Niskasen mukaan liioilla säädöksillä paitsi ankeutetaan ihmisten elämää myös luodaan turhauttava päätösviidakko. Asukasaktiivisuuden ja yhteisöllisyyden sijaan luodaan passiivisia kaupunkilaisia, jotka eivät opi ottamaan vastuuta hyvästä elämästä.

"Kasvatetaan tottelevaisia hyssyköitä, jotka vain odottavat sääntöjä. Ja toisaalta synnytetään häiriköitä, jotka rikkovat paikkoja, koska eivät koe niitä yhteisiksi", Niskanen moittii.
...
Palataanpa ajassa taaksepäin. Taloyhtiön väki jäädytti omille lapsilleen ja omalla vedellään kolmena talvena pienen luisteluradan. Viime keväänä kaupungin viheralueyksikön edustaja kuitenkin ilmoitti, että jos rata vielä jäädytetään, kaupunki purkaa sen joka kerta.

Vantaan kaupunki perustelee kantaansa paitsi laillisuudella niin myös turvallisuudella. Kaupungin maille ei saa rakentaa ilman lupaa, eikä kaupunki pysty kantamaan vastuutaan asukkaidensa turvallisuudesta. Kyseinen alue on yleinen, ja joku voi kaatua astuessaan jäälle.

Viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen Vantaan kaupungin maankäytön, ympäristön ja rakentamisen toimialalta ihmettelee jääkentän saamaa huomiota.
...
Kosonen perustelee jääkentän kieltämistä juuri yleisten alueiden turvallisuusvaatimuksella. Hänen mukaansa kaupunki ei voi antaa jäädyttää puistoleikkipaikkoja ja näin "tahallisesti aiheuttaa liukastumisvaaraa".

Kosonen vetoaa kuluttajaturvallisuutta valvovan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) määräyksiin, Kaupungin omiin ympäristön turvallisuutta valvoviin elimiin ja Euroopan Unionin turvallisuusnormeihin. ...

[Maatiaisjuntitar]

Kaupunki joutuu pelaamaan varman päälle. Kun kuitenkin joku jos tuolla loukkaantuu, haastaa kaupungin oikeuteen.

[Uuno Nuivanen]

Vaihtoon

Vajaan sadan päivän kuluttua pidetään eduskuntavaalit. Ottamatta kantaa siihen mitä puoluetta kunkin kannattaa äänestää, on selvää ettei yhtäkään nykyistä kansanedustajaa saa valita uudestaan. Tämä eduskunta on ottanut lastemme ja lastenlastemme maksettavaksi lisää velkaa entisen velan päälle neljäkymmentä miljardia euroa.

Jotta tuo neljäkymmentä lisämiljardia asettuu puitteisiinsa, on hyvä ymmärtää, että neljässä vuodessa eduskunta on ottanut velkaa kahdeksan vuoden tuloverokertymän verran! Voisiko kukaan hoitaa huonommin kansantaloutta? Vaihtoon kaikki.

Kun puolueiden lupauksia seuraavalle vaalikaudelle alkaa sadella, kannattaa pitää mielessä, että kyseessä eivät ole kunnallisvaalit, vaan eduskuntavaalit. Eikä tee pahaa tietää sitäkään, että vajaa kaksi prosenttia kotitalouksista maksaa 16 prosenttia valtion tulo- ja pääomaveroista. Eikä juhlavaa ole keskituloisillakaan, jotka maksavat 30 prosenttia noista veroista.

Pelkästään yllä olevilla tiedoilla on syytä jättää äänestämättä ehdokkaita, jotka väittävät, että viime vuosina olisi ajettu alas hyvinvointiyhteiskuntaa. Totuus kun on se, että kansantuotteen kokoon verrattuna hyvinvointiyhteiskuntaa on viimeisten kahdeksan vuoden aikana paisutettu ennennäkemättömällä vauhdilla. ...

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/01/12/vaihtoon/

[Uuno Nuivanen]

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/01/19/jako-mielinen-hallitus/

[jka]

Laitetaanpa tämä tänne. Palkansaajien tutkimuslaitoksen 245 sivuinen raportti joka julkaistiin vähän aikaa sitten. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää hyvinvointivaltiosta ja vielä vähän enemmän.

Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt?

[Dharma]

Ei nyt kannata kuitenkaan sortua populismiin. Julkisen sektorin menot ovat suhteessa BKT:hen 58 %, mutta kotitalouksien 80 % ja yritysten yl 150 %. Hyödytön mittari siis. Julkisen sektorin todellinen koko on sen osuus arvonlisästä (alle neljännes) tai osuus työllisistä (viidennes).

Kaikki julkiset sektorit ovat velkaantuneet kaikissa ei-öljyntuottajamaissa. Turha tässä nyt tehdä spesiaalikessiä Suomesta.

Jatkossa toki tarvitaan kovia toimia, jotta julkinen sektori pysyy pystyssä. Kaikkialla.

[guest7001]

Isokallion uusin.

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/02/16/eduskuntavaalit-so-what/

Tulossa on eduskuntavaalit, joissa valitaan maalle kansan tahdon mukainen eduskunta, mutta ei kansan tahdon mukaista hallitusta ja talouspolitiikkaa. Viimeisimpien gallupien mukaan oikeistoa kannattaa yli kaksi kolmasosaa äänestäjistä ja vihervasemmistoa vain alle kolmasosa. Siitä huolimatta toimittajat spekuloivat punamullalla? Tiedoksi medialle, että jos kansa haluaisi vihervasemmistolaista politiikkaa, kansa äänestäisi vihervasemmistoa. Eduskuntavaalit ovat demokratian irvikuva, jossa kansan tahtoa ei noudateta. Puolueiden olisi rehellistä kertoa etukäteen, että äänestäkää te tollot mitä äänestätte, mutta me muodostamme sellaisen hallituksen kuin haluamme.

Se, että jollekin tulee edes mieleen ottaa vihervasemmisto vasten kansan enemmistön tahtoa hallitukseen johtuu siitä, että lammasmainen eduskunta on luovuttanut ammattiyhdistyksille osan lainsäädäntövallasta. Kunnon selkärangalla varustettu eduskunta säätäisi itse lait, niin kun perustuslaissa määritellään. Vallan palauttamiseksi eduskunnalle ei tarvitse säätää yhtään uutta lakia. Pelkästään sähköposti Hakaniemeen riittää: "Lukekaa perustuslaki."
Toinen syy kasata hallitus vastoin kansan ilmaisemaa tahtoa on se, että eduskunnan enemmistö pelkää, että vihervasemmisto komentaa ammattiryhdistykset lakkoilemaan, jos eivät pääse hallitukseen. Eduskunnan enemmistö voi senkin estää, jos haluaa. Asianmukaiset sakot laittomille lakoille ja verovapaus pois jäsenmaksuilta, niin hiipuu into laittomiin työtaisteluihin.

Porvarikansanedustajien kannattaa myös pitää mielessä, että kommunisteilla ja sosiaalidemokraateilla on sama tavoite, yksityisomaisuuden ottaminen valtion haltuun. Kommunisteilla kertaheitolla väkivalloin ja demareilla pikkuhiljaa. Jos asia epäilyttää, niin ei tarvitse muuta tehdä, kuin lukea sosiaalidemokraattisen puolueen vaaliohjelma. Siinä todetaan että verotusta on kiristettävä. Ei sanaakaan siitä, että julkisia varoja olisi käsiteltävä yhtä nuukasti kuin omia. Se siis ei riitä demareille, että keskituloisilta viedään jo puolet palkasta. Ei riitä sillä, sen lisäksi he ovat jo ottaneet etukäteen lastemme palkoista ja perinnöistä sata miljardia. Sen verran joutuvat lapsemme maksamaan siitä, että vihervasemmistoa on roikotettu hallituksissa vastoin äänestäjien tahtoa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Raskain verokuorma kohdistuu keskituloisiin, eli ammattiyhdistyksen normijäseniin. Siis niihin, joiden lakkoilulla vihervasemmisto pelottelee porvarienemmistöä olemaan alentamatta verotusta. SAK:n normijäsenen kannattaakin äänestää porvaria, jos haluaa itselleen matalammat verot. Ei kannata äänestää niitä, joiden tavoite on omaisuuden ja yksityisten työpaikkojen sosialisointi verotuksen avulla.

[guest7001]

Helsinki-Ateena
Suomi-Kreikka


http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/02/23/helsinki-ateena/

Kun Suomi pärjää jossain kansainvälisessä vertailussa, kyseistä vertailua referoidaan mediassa viikkotolkulla. Ihmettelen, että vaikka sijoituimme maailman maiden joukossa yhdenneksitoista, yhdestä vertailusta on vaiettu. Johtuneeko siitä, että kyseisen sijan saavutimme sillä, että kaikista maailman maista velkaantumisvauhtimme vuosien 2007-2014 välillä antoi meille tuon kyseenalaisen sijan. Meitä nopeammin velkaantuivat esimerkiksi Irlanti, Kreikka, Portugal, Espanja ja Ranska.

Jos velkaraha olisi käytetty tulevaisuuden investointeihin, asia ei huolestuttaisi, mutta kun se on jaettu kulutettavaksi, asia huolestuttaa. Mutta sellaista tämä demokratia on. Kun kaksi kolmasosaa äänestäjistä ei eläessään maksa nettoveroja, on selvää että äänestämällä velanotto ei lopu. Ei lopu, vaikka jokainen äänestäjä tietää velanoton tarkoittavan kireämpää verotusta lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Itsekkyys on niin lujassa, että kunhan itse saa maksutta velkarahalla ostettua "hyvinvointia", pärjätköön mukulat miten pärjäävät.

Ne, jotka eivät maksa tänään nettoveroja, tietävät etteivät he koskaan joudu maksamaan euroakaan julkisen sektorin veloista. Joten yli puolelle äänestäjistä velan kasvattaminen on iloinen asia. Yhdelle viidesosalle kotitalouksista se ei sitä ole, sillä he maksavat jo nyt puolet kaikista tuloveroista. Kun kaksikymmentä prosenttia kansasta maksaa yli puolet veroista, saa kai varovasti kysyä, olisikohan progressio tässä maassa jo tapissaan?

Joku sen velan joskus joutuu kuitenkin maksamaan ja maksaa jo nyt joka vuosi sen velan korot. Kun korkotaso korjaantuu maailmanmarkkinoilla normaaliksi, joudumme joko taas kiristämään verotusta tai ottamaan lisää velkaa, jotta pystymme maksamaan edes entisten lainojen korot. Jos julkisen sektorin menoja, lähinnä tulonsiirtoja, ei karsita lujalla kädellä seuraavan hallituksen toimesta, ajamme julkisen talouden holtittomassa hoidossa heittämällä ohi Kreikan.

Kun jokainen joka osaa laskea, tietää että verotusta tullaan kiristämään, onko ihme että kyvykkäämmästä päästä kansalaiset hakeutuvat maasta pois? Koulutus on ilmaista muuallakin, terveydenhuolto toimii paremmin, asuminen ja eläminen on halvempaa ja verotus keveämpää. Miksi osaava ihminen jäisi maksamaan ankaria veroja vain siksi, että saa ilon elättää muita suomalaisia? Kuka haluaa kuulua huomennakin siihen kahteenkymmeneen prosenttiin, joka maksaa puolet veroista?

Seuraavan hallituksen on luvattava, ettei yksikään suomalainen joudu maksamaan yli puolta tuloistaan veroina, eikä kenenkään perinnöstä viedä yli kahtakymmentä prosenttia ja että valtio lopettaa velanoton. Vain niillä lupauksilla on toivoa, ettei äly, raha ja kyky karkaa maasta.

[Uuno Nuivanen]

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/03/23/hokkuspokkus/

[Uuno Nuivanen]

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/03/30/miksei-tenteissa-puhuta-asiaa/

[guest7001]

Isokallio päätti liittyä Nukkuvien Puolueeseen.
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/04/13/nukuttaa/

Vaalien lähestyessä tutkin puolueiden ehdokaslistat vaalipiirissäni. Valinta tuntui helpolta, jokaisella puolueella oli ainakin yksi ehdokas, jonka tiesin olevan täyspäinen. Mutta kaikilla oli listoillaan myös mielestäni yksi täysverinen tolvana. Jos siis äänestän minkä tahansa puolueen täyspäistä ehdokasta, hän saattaa vetää mukanaan eduskuntaan sen onnettoman tolvanan. Alkoi nukuttaa.

Vaikka kävisikin niin onnellisesti, ettei se idiootti pääse ehdokkaani ylimääräisillä äänillä eduskuntaan, edessä oli toinenkin ongelma. Meillä on tapana kasata hallitus sekalaisista puolueista ja laatia sille neljän vuoden pilkuntarkka ohjelma. Kun jokainen puolue saa omat hullutuksensa ohjelmaan, se ei noudata minkään puolueen antamia lupauksia. Valitsen minkä puolueen tahansa ja sen listoilta kenet tahansa, minulla ei ole varmuutta, että ehdokas saa käyttäytyä äänestyksissä kuten on vaalityössään luvannut. Ydinvoiman kannattaja pakotetaan vastustamaan ydinvoimaa, verojen alentamista ajanut painaa puolueen käskystä vihreää ja korottaa veroja. Kaipaan vanhoja kunnon aikoja, jolloin tarkkoja hallitusohjelmia ei tehty ja kansanedustajat päättivät asioista äänestämällä sen mukaan, mitä olivat äänestäjilleen luvanneet. Silmäluomia alkoi painaa entistä raskaammin.

///

Kaipuulle on toinenkin syy. En pidä itseäni liikkuvana äänestäjänä, mutta olen eloni taipaleellani äänestänyt useita puolueita. Se ei johdu ailahtelevaisesta mielestäni, vaan siitä että aikoinani äänestin, sekä kunnallis- että eduskuntavaaleissa aina samaa henkilöä, Jörn Donneria. Minä en ollut liikkuva, mutta ehdokkaani oli sitäkin liikkuvampi ja vaihtoi puoluetta joka vaaleissa. Yhdestä asiasta olin kuitenkin aina häntä äänestäessäni varma, Jörkka ei mielipiteitään vaihtanut, ei vaikka puolue vaihtui.

///

Sekin sai silmät lurpahtamaan, ettei yksikään puolue tunnusta maamme talouden katastrofaalista tilaa. Puheet siitä, kuinka monta sataatuhatta uutta työpaikkaa kukin puolue luo, kutsuu Nukkumatin vierailulle jo iltapäivisin. Totuushan on se, että seuraavan vaalikauden lopussa meille käy kuin Kreikalle, emme enää saa lainaa kansainvälisiltä markkinoilta. Kun niin käy, se ei sitten ole enää naurun ja tyhjien lupausten paikka. Jos oletetaan, että valtion lainojen juoksuaika on kymmenen vuotta, lainahanojen sulkeutuminen tarkoittaa sitä, että joudumme sinä vuonna, kun se tapahtuu, leikkaamaan valtion menoja viidellätoista miljardilla eurolla. Kyllä, viidellätoista miljardilla yhdessä vuodessa. Eikä menoja voida kasvattaa, ennen kuin lainahanat aukeavat uudestaan.

Jotta en millään tavalla olisi osallinen siihen, että seuraava hallitus ja eduskunta ajavat maamme konkurssiin, päätin liittyä nukkuvien puolueeseen. Minun äänelläni ette isänmaatani tuhoa!

[guest7001]

Tämänpäiväinen.

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/04/20/se-siita/

Vaaleissa kaksi kolmasosaa äänestäjistä antoi äänensä porvaripuolueille ja vain kolmasosa vasemmistolle. Vaikka Suomessa ei ole blokkeja, melko lailla on eroa kuitenkin aatteiden välillä. Vasemmistopuolueita perustettaessa niiden tavoite oli siirtää yksityinen omaisuus valtiolle, kommunisteilla väkivalloin ja sosialisteilla hivuttamalla. Eikä se ole muuttunut. Demarit haluavat raskaan tulo- ja perintöverotuksen avulla tehdä edelleen niin.

Juha Sipilältä voisi kysyä, jos mies vaivautuu vastaamaan, onko hänen mielestään itsestään selvää, että kun kaksi kolmasosaa kansalaisista äänestää porvareita, maahan pitää kasata porvarihallitus. Jos hän on asiasta eri mieltä, voisiko hän ilmoittaa, kuinka suuren osan kansasta pitää äänestää porvaripuolueita, jotta vaalitulos näkyisi hallituksen kokoonpanossa? Riittäisikö yhdeksänkymmentä prosenttia, vai vasta sata?

Viime viikolla tehdyn gallupin mukaan kaksi kolmasosaa kansasta haluaa lopettaa valtion velanoton. Luulisi senkin olevan jonkinlainen viesti. Vaan eipä taida olla. Ennustan, että tulevassa hallitusohjelmassa puhutaan kauniita, mutta ei kerrota konkreettisesti miten ja milloin velanotto lopetetaan. Ennustan myös, että Sipilän hallituskauden jälkeen valtionvelka on suurempi kuin tänään.

///

Perustuslaissa ei ole määräystä siitä, että suurimman puolueen puheenjohtajasta pitää tulla pääministeri. Eikä siellä sellaista pitäisi mainitakaan. Leikitään ajatuksella, että vaaleissa olisi käynyt niin, että porvaripuolueet saivat kahdeksankymmentä prosenttia äänistä, mutta vasemmistoliitto nousi suurimmaksi puolueeksi. Ei kai se mitään demokratiaa olisi, että Arhinmäestä olisi silloin tehtävä pääministeri?

Vielä vähemmän perustuslaki määrää ottamaan hallitukseen hopea- ja pronssisijan saavuttaneet puolueet. Eikä niin tietenkään pidä tehdä. Hallitus pitää kasata samanmielisistä, jos niitä sattuu löytymän yli sata. Siitä, että hallitus kasataan maaliintulojärjestyksessä, meillä on neljältä vuodelta riittävän ikäviä kokemuksia.

///

Jos Sipilä, vastoin kansan tahtoa ryhtyy mumisemaan, että hän ottaa demarit mukaan hallitusneuvotteluihin, toivon että edes muiden porvaripuolueiden puheenjohtajilla on tahtoa kunnioittaa äänestystulosta. Jos on, he ilmoittavat Sipilälle suoraselkäisinä, etteivät porvaripuolueet suostu samaan hallitukseen kommunistien ja sosialistien kanssa. Jos eivät ilmoita, Suomessa ei ole porvaripuolueita.

Jos Kepu ottaa sosialistit hallitukseen, sitä en pysty muulla tavalla selittämään, kuin sillä että ideologinen liima on muiden puolueiden kannattajien rahojen jakaminen omien puolueiden kannattajille. Jos niin käy, pyydän anteeksi alussa esittämääni laskelmaa, silloinhan pitää poistaa Kepu porvaripuolueiden joukosta ja siirtää se sosialisointiblokkiin.

[Uuno Nuivanen]

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/04/27/pulaa-tyosta-vai-tyontekijoista/

[Jepulis]

Kalle Isokallio ennustaa, että valtion velka on Sipilän kauden lopussa suurempi kuin nyt. Vähän epäreilu piikki siinä mielessä, että toinen vaihtoehto on käytännössä mahdoton. Menoja pitäisi leikata jo tänä vuonna ehkä noin 6-7 miljardia. Se voi olla Kallen virhe, hän ehkä tarkoitti velanoton kehitystä. Suurempi velan määrä kauden lopussa on itsestäänselvyys, ei todellakaan mikään "ennuste".

Saisin tosin itsekin helposti säästettyä 2,5 miljardia ilman negatiivisia kansantalousseuraamuksia (kehitysapu 100%, maahanmuutto, jouto/haittavirastot, ilmatieteen laitos, trafi etc, tuulimyllyt ym) mutta sen jälkeen jopa mullakin alkais tehdä tiukkaa saada nopeat säästöt kasaan. Kun lisää realismitekijöitä, säästämiseen, eli että velka oikeasti olisi alempana kuin tänään, palaa ainakin Sipilänkin mainitsemat 2 vaalikautta ellei jotain Nokian kaltaista ilmaannu. Siihen taas tarvittaisiin kilpailukykyä ja sen parantumista hidastaa esimerkiksi työmarkkinajärjestelmä. On vaikea uskoa edes sitä, että Suomen suhteellinen kilpailukyky alkaa edes parantua.

[Jepulis]

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/04/27/pulaa-tyosta-vai-tyontekijoista/

Kalle kirjoittaa:

Sitäkään ei varmaan saisi sanoa ääneen, että on sellainenkin vaara että maahanmuuttajia haaveillaan tekemään töitä, jotka eivät suomalaisille työttömille kelpaa kannustinloukkujen johdosta. Sekin kannattaisi selvittää, voitaisiinko kannustinloukuille tehdä jotain konkreettisempaa, kuin vain voivotella niitä. Niitä on kummasteltu kohta viisitoista vuotta, joten kai se pikkuhiljaa on käynyt ilmi poliitikoillekin, etteivät ne voivottelemalla poistu

Juurikin niin. Juttu on itsestäänselvää pässinlihaa "kaikille" paitsi ei ihan kaikille. Televisioinnin keskusteluissa kun aihe nousee esille ja pöydässä on vihreä, Rkp tai kokoomustyyppi ne hymistelee yhteen ääneen: "Kyllä Helsingissä jäisi ratikat kiskoille ja bussit ajamatta sekä eliittikodit siivoomatta, mikäli ei ole maahanmuuttajia niitä tekemässä."
Mitä siihen kukaan voi vastaanväittää. Pakko niitä on ottaa taas muutama tuhat lisää. Siksikin, että työthän tosiaan muuten pysähtyisi kun edelliset tekijät on jo Virossa nauttimassa meidän sosiaalituista koska 10 kk sääntö napsahti täyteen.

[Dharma]

Kallella menee teoria ja käytäntö pahasti sekaisin. Kokoomus on käytännösä sosialidemokraatinen puolue. Helsingissä Kok tekee samanlaista sosialistista asuntopolitiikkaa kuin demaritkin. Hallituksessa Kokoomuksen "porvarillisuudesta" ainoita konkreettisia näyttöjä oli yhteisöveron romautus eli tulonsiirto suuryrityksille. Kokoomusministerit kaatoivat satoja miljoonia euroja yrityksiin valtio-osuuksina. Porvaripuolue? Ei.

Kallelta jää huomaamatta, että Suomessa ei ole vasemmisto- ja oikeistopuolueita, vain eturyhmäpuolueita.

Millä ilveellä Keskustaa voi pitää porvaripuolueena? Tai oikeistopuolueena? Keskustan ykkösprioriteetti on kaikenlainen valtion intervention kasvattaminen oman viiteryhmänsä eduksi.

[guest7001]

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/05/04/jattilainen-savijaloilla-ja-muita-vaarinkasityksia/

Puheenjohtaja Sipilä on sen verran fiksu mies, ettei neuvojani kaipaa. Olen kuitenkin niin tyhmä, että tyrkytän.
Se, että ammattiyhdistysten kaikki jäsenet kannattavat demareita, ei pidä paikkaansa. Se, että ammattiyhdistysten kaikki johtajat kannattavat demareita, pitää paikkansa. Ristiriita johtuu siitä, että ammattiliitoissa vaalit eivät ole demokraattisesti järjestettyjä.
Vaalitavat on sementoitu niin, että vain demarit tai vassarit voivat saada ehdokkaitaan läpi. Ja kun läpimenneet sitten valitsevat johtajat, he valitsevat johtajiksi yhdeksän demaria ja yhden vassarin. Sen jälkeen johtajat tukevat rahallisesti niitä puolueita, jotka ovat herran homman heille hommanneet.
Pieni laskutoimitus osoittaa, etteivät jäsenet äänestä demareita. SAK:n jäsenmäärä on miljoona. Demarit saivat vaaleissa puoli miljoonaa ääntä. Joka toinen jäsen siis äänesti jotain muuta puoluetta. Luulisi muita puolueita äänestäneiden nousevan kapinaan, SAK tuki vaaleissa vain demareita.

Kuva muuttuu karummaksi, kun otetaan mukaan STTK. Sen jäsenmäärä on 600 000. Nyt tilanne on se, että jäsenistä enää kolmasosa äänesti demareita. Kaksi kolmasosaa ei äänestänyt.
Jos nippuun lyödään vielä Akava, demareita äänestäneitä on enää neljäsosa. Lauri Lylyltä voisikin kysyä, onko hän aivan varma siitä, ettei enemmistö SAK:n jäsenistä äänestänyt perussuomalaisia?
Kun Sipilä on huolestunut teollisuuden kilpailukyvystä, hänen kannattaisi pitää mielessä, että SAK:n suurin jäsenliitto on JHL, verovaroista palkkansa saavat joukko. Paljonko mahtaa Lylyä kiinnostaa, jos haluaa tulla uudelleen valituksi, mitä mieltä ovat Metallin jäsenet, joita on puolet vähemmän kuin JHL:n jäseniä. Äänin kaksi vastaan yksi taidetaan päättää huolehtia julkisen sektorin palkankorotuksista.
Eikä tilanne ole sen kummempi muuallakaan. STTK:n jäsenistä 40 prosenttia on julkisella sektorilla ja Akavan suurin liitto on OAJ.

Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen Ruotsiin ja Saksaan verrattuna ei todellakaan johdu duunareiden palkankorotuksista. Vuodesta 2008 meillä ovat duunarit saaneet pienemmät palkankorotukset kuin toverit Saksassa ja Ruotsissa. Sen sijaan julkisella sektorilla palkat ovat nousset reippaasti saksalaisia ja ruotsalaisia virkailijatovereita nopeammin. Lyly on siis neuvotellut suurimmalle liitolleen suuret palkankorotukset ja teollisuuden duunareille suuret veronkorotukset, joilla ne suuret korotukset maksetaan.
Tee siinä sitten yhteiskuntasoppimusta, kun vastapuolen neuvottelijoiden henkilökohtainen hyvinvointi on kiinni siitä, kuinka suuret palkankorotukset saadaan neuvotelluksi julkiselle sektorille. En olisi Sipilän asemassa kovinkaan pahoillani, jos ei yhteiskuntasopimusta synny. Se ei se historian valossa näytä johtavan muuhun kuin julkisen sektorin isoihin palkankorotuksiin.

[Dharma]

Hieno yhdistelmä (työnantajan kannalta): rajat auki + valta pois ay:lta.

[Uuno Nuivanen]

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/05/11/tikkuista-ajateltavaa/

[guest7001]

Suomen kieleen on pesiytynyt uusi merkitys sanalle "säästö".

Kaikki veronkorotukset ovat Suomessa nykyään "säästöjä" ja "sopeutuksia". Minäkin säästän, kun en maksa seuraavaa kauppareissua omistani, vaan käyn varastamassa naapurin lompakosta sen satasen. Se ei ole varkaus, vaan "oman talouteni sopeutus".

Ettäs tiedätte.

Isokallion blogissa lisää.
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/06/01/haittaverot/

[guest7001]

Tällainen blogi Kallelta tänään.

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/06/15/yritysmaailman-oppeja/

Kun edellinen eduskunta ei saanut mitään aikaiseksi, eikä aikaansaavalta vaikuta nykyinenkään, mahtaisiko yritysmaailman opeista olla apua? Josko tarjottaisiin kansanedustajille bonuksia hyvästä työstä?

Vaikkapa niin, että sinä vuonna kun veroja korottamatta ja valtion omaisuutta myymättä valtion velanotto loppuu, maksetaan jokaiselle kansanedustajalle sadantuhannen euron bonus. Kun kaikki tuntemani kansanedustajat kun ovat kovin kärkkäitä kähmimään itselleen rahaa ja etuisuuksia, niin uskoisin bonuksen motivoivan enemmistöä äänestämään holtiton rahanjako raiteilleen. Oppositionkin huutelu varmaan vaimenisi. Sadalla tuhannella kannattaa olla hetki hiljaa ja ajatella. Kansantaloudellisesti bonuksen maksaminen olisi kannattavaa, sehän maksaisi vain kaksikymmentä miljoonaa, mutta säästäisi korkomenoissa moninkertaisesti suuremman summan. Jotta velanotto ei repeäisi heti seuraavana vuonna taas käsistä, voitaisiin lisäksi luvata viidenkymmenentuhannen euron bonus joka vuodelta, jona budjetti jatkossa on samoilla ehdoilla ylijäämäinen.

Kun työntekoa tällä hetkellä verotetaan Suomessa ankarammin kuin missään muussa maassa, on selvää että työn verotusta pitää kaikissa tuloluokissa keventää eikä koventaa. Ymmärrän hyvin hallituksen tuskan kun äänestäjät silti, talouden realiteetteja ymmärtämättä, vaativat koko ajan lisää ja parempia maksuttomia palveluja ja runsaampia tulonsiirtoja. Hallitukselle ei jää muita keinoja, kuin yrittää aikaansaada maahan uusia työpaikkoja ja toteuttaa nykyiset palvelut tehokkaammin. Kun ammattiryhdistykset vastustavat kumpaakin neliraajajarrutuksella, kannattaisi ehkä tarjota ahneille ammattiyhdistysjohtajillekin bonuksia. Vaikka niin, että saavat euron nettona jokaista uutta yksityistä työpaikkaa kohti, tietenkin verottomana kun ovat siihen niin tottuneet. Satatuhatta uutta työpaikkaa antaisi sadan tonnin bonuksen. Mahtaisiko yhtäkkiä kiinnostaa uusien työpaikkojen luominen?

Toinen keino saada velanotto kuriin on se, että tuotetaan nykyiset palvelut pienemmällä rahalla. Kun suorittavan portaan palkkoja ei ole syytä pienentää, konstiksi jää byrokratian keventäminen tietotekniikan avulla. Jotta talkoisiin saadaan vauhtia voitaisiin kaikille byrokraateille jotka tekevät itsensä tarpeettomiksi, tarjota kolmen vuoden palkka erorahaksi. Kallistahan sekin on, mutta kuitenkin halvempaa kuin se, että tarjotaan kuntaliitoksissa viiden vuoden palkka siitä, että ei tee itseään tarpeettomaksi.

Jos pääministeri kiireiltään ehtii hän voisi myös kertoa meille veronmaksajille, mikä on korkein veroaste, jolla hän aikoo ketään rangaista työssäkäynnistä. Onko se 50, 66, 75, 90 vai 100 prosenttia. Johonkinhan se raja on selkeästi asetettava, ettei se pikkuhiljaa ja huomaamatta kohoa siihen sataan.

[Foundation]

Yritysmaailmassa ei voi olla veroja.

[guest7001]

Kallen uusin, pitkälti taas asiaa, josta osa lukijoista ei varmaan tykkää.
Suomi, maailman 11. kommunistisin valtio

Suomessa poliitikoilla on omalaatuinen käsitys siitä, että verotuksen tarkoitus olisi keventää tuloeroja. Ei ole. Suomessa toimittajilla on omalaatuinen käsitys siitä, että tuloerot olisivat Suomessa suuret. Ei ole.
Verotuksen tarkoitus on kannustaa kaikkia tienaamaan niin paljon kuin rehellisin keinoin kykenevät. Vain sillä tavalla hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan ylläpitää. Ei niin, että otetaan ahkerilta niin pajon kuin kehdataan.
Suomessa on maailman paristasadasta valtiosta yhdenneksitoista pienimmät tuloerot. Jos tuloeroja halutaan vielä kaventaa, yhteiskuntajärjestelmän tavoitteeksi pitää asettaa rehellisesti kommunismi. Siinä järjestelmässä kaikki tienasivat, ainakin teoriassa, saman verran. Mutta kommunismista haaveilevien kannattaisi muistaa, ettei järjestelmä tainnut tuottaa kovinkaan kummoista hyvinvointia. Niin että jospa ei sittenkään pyrittäisi kommunismiin.

Kun harvalla poliitikoilla on omaa älyä tai omaa rahaa, ongelmien ratkaisuksi tarjotaan aina sitä, että lisätään kulloinkin vuorossa olevan etujärjestön toiveiden mukaisesti virkoja. Ajatus lainataan etujärjestöiltä ja rahat otetaan veronmaksajilta. Harvoin, jos koskaan, olen kuullut jonkun poliitikon sanovan, että rahaa on riittävästi, kunhan asiaa hoidettaisiin tehokkaasti.
Kerron esimerkin. OAJ on kauhuissaan siitä, että koululuokkien sallittua kokoa aiotaan kasvattaa muutamalla oppilaalla. Oppimistulokset kuulemma romahtavat. Eivät romahda. Kansainvälisten tutkimusten mukaan oppimistulokset paranevat helpoimmin sillä, että vanhemmat kannustavat lapsiaan opintielle ja auttavat heitä iltaisin läksyjen teossa. Kansantalouden kannalta huomattavasti halvempi ratkaisu, kuin opettajien lisääminen.
Se, ettei Kataisen hallitus saanut mitään mainittavaa aikaan eikä taida saada Sipilänkään, johtuu siitä että hallitukset yrittävät saada aikaan liian isoja asioita. Jos joka päivä säästää miljoonan, siitä tulee vuodessa reilu kolmesataa. Sen verran luulisi poliitikkojenkin ymmärtävän, että miljoonan säästäminen on helpompaa kuin kolmensadan. Jospa isojen puheiden sijasta siirryttäisiin tekemään pieniä tekoja?

Kun tällä menolla meidän tiemme on Kreikan tie, kannattaa kuunnella IMF:n kommentteja velallisille. Kreikan hallituksen viimeisimmästä ehdotuksesta IMF totesi, että sopeutustoimet ovat liiaksi keskittyneet veronkorotuksiin ja liian vähän leikkauksiin. Suomessa tulo- ja muita veroja on korotettu viisi vuotta, mutta mistään ei ole leikattu (menot kasvaneet 5 miljardia!). Kun IMF muutaman vuoden kuluttua tulee meitä komentelemaan, kannattaisiko leikata menoja sitä ennen itse, ettei tarvitse leikata sieltä mistä käskevät?
PS. Ilman korkokuluja Kreikan valtion budjetti on tänä vuonna vähemmän alijäämäinen kuin Suomen!

[törö]

Isokallio ei tunne yksityistä sektoria, jossa tuloerot ovat kädestä suuhun -väen näkökulmasta valtavat. Ei se euroista johdu vaan siitä, että rahat eivät tahdo riittää elämiseen. Siinä on sitten kiva seurailla pomojen palkkojen nousemista ja firman verosuunnittelua.

[guest7001]

Tämänpäiväinen.

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/07/20/ollaan-itsenaisia/

Kun poliitikko on oppositiossa, hänestä tulee viisas. Tai ainakin hän itse uskoo niin.
Sekä vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, että sosialidemokraattien Timo Naakka tietävät, miten Kreikan talous saadaan kuntoon. Molemmilla on sama resepti, lopetetaan menojen tasapainottaminen ja annetaan Kreikkalaisten edelleen elellä muiden euromaiden veronmaksajien rahoilla.

Molemmat vetoavat tuekseen itseään isompaan auktoriteettiin, ei tosin enää Karl Marxiin, ovat vaihtaneet hänet nobelisti Paul Krugmaniin. Siitä, onko Kurgman ollut joskus oikeassa, voidaan olla montaa mieltä. Mutta siitä ei ole epäilystäkään, että Krugman on joskus ollut väärässä. Vuonna 1998 hän ennusti, ettei internetillä tule olemaan maailman talouteen sen suurempaa vaikutusta kuin faksilla aikoinaan. Että sellaiseen auguuriin pojat uskonsa panevat.

Mitä Arhinmäki ja Naakka eivät kerro on se, että Kreikan tukeminen entiseen malliin nostaisi arvonlisäveron Suomessa kolmeenkymmeneen prosenttiin. Velkojen puolittaminen nostaisi arvonlisäveron kolmeenkymmeneenviiteen prosenttiin muutamaksi vuodeksi.

Arhinmäki ja Naakka ovat päätyneet siihen, että Kreikan talousongelmat eivät johdu vasemmistolaisesta Syrizasta, syyllisiä ovat eurooppalaiset veronmaksajat, jotka eivät enää halua että heidän rahojaan lapioidaan Kreikkaan. Asiasta voi olla toistakin mieltä. Vaikkapa niin että kun äärivasemmistolainen Syriza nousi valtaan, kaikki kreikkalaiset ryhtyivät tyhjentämään pankkitilejään ja veivät rahansa turvaan ulkomaille. Tai siitä, että Syriza vastusti yksityistämistä ja yksityinen pääoma lopetti sosialisoinnin pelossa vähäisetkin investoinnit kotimaahansa.

Suomen suunta sojottaa etelään, kohti Ateenaa. Kotimaiset sijoittajat eivät uskalla heikkojen poliittisten näkymien johdosta sijoittaa Suomeen. Terävämmästä päästä nuoret hakeutuvat ulkomaille töihin. Varakkaat siirtävät omaisuutensa ja itsensä ulkomaille suojaan poliitikoilta. Julkinen sektori elää yli varojensa. Virkamiehillä on muita pidemmät lomat. Vuorotteluvapaan käyttö on yleisempää julkisella sektorilla, kuin yksityisellä sektorilla. Sairaslomia (niitä kutustaan julkisella sektorilla saikuiksi) pidetään ansaittuina lomaetuina, jotka on pakko käyttää maksimaalisesti.

Kun me olemme kovaa vauhtia ajautumassa samaan jamaan kuin Kreikka, kannattaisi ehkä ottaa opiksi. Kansantaloudet tasapainottavat budjettinsa joko itse, tai kansainvälisten rahoittajien pakottamana. Toistaiseksi voimme vielä panna itse asiamme kuntoon, jota suosittelen. Itsenäiselle valtiolle on häpeällistä ajaa itsensä tilaan, jossa maahan on lähetettävä kansainvälisistä organisaatioista saneeraajat, kun itse ei pystytä.
Ehdimme vielä päättää, että Suomen tien ei tarvitse olla Syrizan tie.

[Foundation]

Terävämmästä päästä nuoret hakeutuvat ulkomaille töihin. Varakkaat siirtävät omaisuutensa ja itsensä ulkomaille suojaan poliitikoilta.

ja

Toistaiseksi voimme vielä panna itse asiamme kuntoon, jota suosittelen.

Terävämmät päät on ihan itse päättäneet mennä sinne ulkomaille. Ehkä niillä on vaan varaa matkustella?

[guest7001]

Uusin.
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/07/27/totta-vai-ei/

Mitä monimutkaisemmaksi maailma muuttuu, sitä yksinkertaisempia ratkaisuja meille tarjotaan. Kenenkään ei enää tarvitse ymmärtää asioita, riittää kun hakee Wikipediasta ennakkoluulojaan vahvistavan artikkelin ja jättää lukematta eri mieltä olevien kirjoitukset. Sormituntumalla sanoisin, että internetin ihmeellisessä maailmassa on enemmän väärää kuin oikeaa tietoa.
Totuudeksi muuttuu myös väite, jota toistetaan riittävän usein. Kuten vaikka se, että ansiosidonnainen työttömyyskorvaus lisää työttömyyttä. Loogisesti se ei voi pitää paikkaansa, koska pitää ensin menettää työpaikka ennen kuin pääsee ansiosidonnaiselle. Toisaalta, jos väite olisi totta, silloin työttömyys katoaisi kokonaan, jos ansiosidonnainen poistettaisiin. Itse en tosin ymmärrä, mistä tarvittavat työpaikat sen seurauksena yhtäkkiä syntyisivät. Kun on kai edelleen niin, että ennen kuin ihminen työllistyy aidosti, hänen pitää saada työpaikka.

Jotkut väittävät, että työttömyys johtuu duunareiden liian korkeista palkoista. Mutta jos yrityksessä on tumpelo johto, ei se firma lentoon lähde vaikka palkat puolitettaisiin. En ole tähän mennessä kuullut kenenkään väittävän, että Nokian mahtavan lennon lopahtaminen olisi johtunut suomalaisten duunareiden liian korkeista pakoista.
Sekin on hieman arveluttavaa, että lisärahan laittaminen johonkin on aina kannattavaa. Hallitus esimerkiksi aikoo panostaa koulutukseen. Ei ole kannattavaa, jos sillä rahalla koulutetaan nuoria ammatteihin, joita ei ole, tai koulutetaan liian monia tarjolla oleviin työpaikkoihin verrattuna. Pelkällä peruskoulun matematiikan avulla voi laskea montako uutta näyttelijää me tarvitsemme vuodessa. Vastaus on, että tarve on reippaasti alle kymmenen prosenttia valmistuvien määrästä. Nuorison ja kansantalouden kannalta olisi järkevämpää pienentää kuin kasvattaa panostuksia.

Kun hallitus haaveilee edelleen yhteiskuntasopimuksesta, ehdotan että jos se syntyy, siihen lisätään yksi selventävä lause: "Yhteiskunta takaa sinulle maksuttoman koulutuksen ja opintorahan, mutta ei takaa sinulle koulutustasi vastaavaa työpaikkaa." Nythän moni Janipetteri ja Liisalotta marmattaa, että hän on sentään opiskellut kahdeksan vuotta eikä yhteiskunta tarjoa hänelle työpaikkaa, joka vastaa hänen käsitystään siitä unelmaduunista jonka hän luuli itselleen lankeavan, kunhan vain viitsii valmistua. Epäilen, että "kolutusta vastaavan työn" määrittelee äiti tai anoppi. Mutta jos haluaa töihin, kannattaa tehdä niin kuin itse tein, saadessani töitä kaupparatsuna IBM:llä. Jotta äiti oli tyytyväinen, kerroin hänelle että olen insinöörinä IBM:llä.
Kun seuraavan kerran ihmettelette, pitäisikö uskoa teille kerrottuja totuuksia, muistakaa antiikin Kreikan filosofien keskustelu.
Sokrates: Platon valehtelee aina.
Platon: Sokrates puhuu aina totta.

[guest8096]

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/07/27/totta-vai-ei/

Kuten vaikka se, että ansiosidonnainen työttömyyskorvaus lisää työttömyyttä. Loogisesti se ei voi pitää paikkaansa, koska pitää ensin menettää työpaikka ennen kuin pääsee ansiosidonnaiselle. Toisaalta, jos väite olisi totta, silloin työttömyys katoaisi kokonaan, jos ansiosidonnainen poistettaisiin.

Voihan hän olla muuten hyvä kirjoittaja, mutta minusta tämän kohdan logiikka on niin sanotusti perseestä.