Täsmäverovapauksilla uusia menestystarinoita

[Tuomas Tähti]

(Tämä kirjoitukseni julkaistiin Turun Sanomissa eilen 28.6.2013.)

Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina kansamme joutuu pohtimaan, mistä saisimme kasvuyrityksen, joka muodostuisi "uudeksi Nokiaksi". Miten saisimme taloutemme reiluun nousuun tai edes kestävälle pohjalle? Ikävä tosiasia on, että Suomi on globalisaatiossa häviäjä niin kauan kuin tavaraa on halvempaa tuottaa toisella puolella planeettaa ja rahdata sieltä Suomeen kuin valmistaa sitä täällä. Tilanne ei muutu, vaikka hallituksen hyväksymiltä oikeinajattelijoilta tilattaisiin kaunista ja monimutkaista sanahelinää. Tarvitaan oikeasti käänteentekeviä ratkaisuja.

Ehdotankin seuraavaa: valitaan muutamia luultavasti pian läpimurtovaiheessa olevia teknologioita ja vapautetaan kaikki niihin liittyvä tutkimus-, tuotanto- ja markkinointityö veroista. Siis todella vapautetaan, eikä vain kosmeettisesti viilata veroprosentteja. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa joko suoranaisena verovapautena tai antamalla huomispäivän teknologiaa tuottaville yrityksille sellaisia yritystukia, että ne kattavat firmojen veromaksut.

Ehtona tällaisen yrityksen verovapaudelle olisi myös suomalaisen työvoimareservin hyödyntäminen. Suomessa on teknisten alojen huippuosaajia työttömiksi asti mm. Nokian jäljiltä. Insinöörien palkkataso on Suomessa matalampi kuin monessa muussa länsimaassa. Jos tähän yhtälöön lisäisi verovapauden, Suomesta tulisi insinöörityön osalta nykyistä kilpailukykyisempi – lisäksi halpuuteen yhdistyisivät suomalainen laatu, täsmällisyys ja rehellisyys.

Millaiset alat voisivat olla "rälssiä" eli verovapaita? Oleellisin kriteeri on, että kyseisen alan pitäisi verovapauttamishetkellä olla maassamme marginaalisen pieni, jolloin emme menettäisi verotuloja juuri lainkaan, emmekä antaisi epäreilua kilpailuetua jo vakiintuneille yrityksille. Toinen kriteeri on, että kyseisten teknologioiden on syytä olettaa merkittävästi yleistyvän tulevaisuudessa – kuten kännykät tai henkilökohtaiset tietokoneet menneinä vuosikymmeninä.

Miten veroista vapautettavat teknologia-alat käytännön tasolla valittaisiin? Huonoin tapa tutkia asiaa – ja luultavasti juuri se tapa, jolla nykyinen hallitus asian järjestäisi – olisi nimittää kallis ja asiaatuntematon työryhmä pyörittelemään papereita pariksi vuodeksi ja tuottamaan paksu raportti, joka on jo julkaisuhetkellään vanhentunut, sisältää paljon latteuksia ja on joka suuntaan poliittisesti vinoutunut. Huomattavasti parempi menettely olisi lähettää ideoita kyselevä massasähköposti kaikille maamme tekniikan korkeakouluopiskelijoille sekä opetushenkilökunnalle, ja tämän jälkeen laittaa muutama alaa tunteva sivari järjestelemään tulokset ja kirjoittamaan raportti puhtaaksi. Tämä voittaisi laadullisesti Kataisen hallituksen toiminnan.

Esimerkkinä nousevasta teknologiasta voidaan mainita vaikkapa kolmiulotteinen tulostaminen. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama visioi kuluvan vuoden tammikuussa, että 3D-tulostimien kehittyminen pelastaa maan talouskurimuksesta palauttamalla työpaikat Kiinasta takaisin USA:han. 3D-tulostaminen yleistyy jo sellaista vauhtia, että juuri nyt saattaa olla viimeinen järkevä hetki vapauttaa alaan erikoistuneet yritykset veroista Suomessa.

Mikäli tilaisuus kuitenkin menetetään eikä 3D-tulostinkehittelyä saada houkuteltua Suomeen, voidaan tutkia muita mahdollisuuksia. Miten olisivat vaikkapa holografiset näytöt, suprajohteiden massavalmistus tai asteroidien kaupallinen hyödyntäminen? Avaruuskilpailu on viime vuosina siirtynyt valtioilta yksityisille kaupallisille tahoille ja uusia kunnianhimoisia startupeja pulpahtelee esiin. Miksi emme muutamalla helpolla veropolitiikan säädöllä houkuttelisi tuota rahavirtaa Suomeen? Tekemällä Suomesta maailman parhaan maan muutamien nousevien alojen yrityksille varmistaisimme, ettei kyseisten alojen edelläkävijöillä olisi varaa olla investoimatta Suomeen.

[Teaparty]

Tässä on ideaa. Käytännön toteutuksessa on paljon hankaluuksia, mutta olen periaatteessa samaa mieltä, että pitäisi huolehtia insentiiveistä nimenomaan korkeiden T&K-investointien toimialoilla.

Toinen asiaa liippaava juttu on nämä "korkeasti koulutetut" tosiasialliset lässyttäjät, joiden maisterinpaperit ovat jostakin muualta kuin luonnontieteellisiltä aloilta. Korkeakoulutuksen laatuun pitää panostaa ja kohdistaa opiskelijoiden aloituspaikat nimenomaan matemaattis-luonnontieteellisiin tiedekuntiin, insinööritieteisiin ja rahoitusalalle. Muita pitää karsia rankasti.

Lisäksi olisi tärkeätä parantaa ammatillisen koulutuksen tasoa erityisesti niiltä osin, kun tarvitaan tuotannollisia taitoja näillä edellä mainituilla T&K-keskeisillä aloilla. Esimerkiksi prototyyppien rakentaminen ja vaikeiden tuotantomenetelmien hallitseminen ovat merkittäviä pullonkauloja.

[sivullinen.]

Hienoja tavoitteita kirjoituksessa on. Olen niistä samaa mieltä. Mutta se juna on jo ajat sitten mennyt. Olet pahasti ajastasi jäljessä. Puheesi voi kuulostaa mukavalta populistipoliitikon korvaan, mutta käytännön merkitystä sillä ei enää ole. Enää kun ei voida tilannetta korjata yrittämällä nopeasti päästä uusien keksintöjen ykkösmaaksi. Pohja sellaiselle on menetetty jo. Sen uudelleen rakentaminen vie vähintään kymmenen vuotta - ja jos joku ala sitten valitaan erikoishuomion kohteeksi on kyseessä suunnitelmatalous, ja edessä juuri ne ongelmat, joita kirjoituksessa toisaalla toivotaan vältettävän: valinta alueen suhteen ja latteuksien mukaan tulo ja poliittisen tavoitteet. Kirjoitus on siksi ristiriitainen toivekuva. Yksinkertaisena esimerkkinä otetaan tuo 3d-tulostus. Nykyiset toimijat ovat jo kymmenen vuoden ajan kehittäneet tekniikkaa, luoneet brändejä ja yhteistyöverkostoja ja saaneet luotua tarpeeksi suuria yhteenliittymiä. Suomessa on joku yksittäinen pelle peloton, joka tekee samoja kokeiluja kuin edelläkävijät 10 vuotta sitten. Vaikka hän etenisi miten nopeasti, on muiden etumatka niin suuri, että samalla kun hän pääsee askeleen eteenpäin, ovat muut taas menneet uuden askeleen, eikä välimatka kutistu koskaan. Vauhdissa olevia vankkureita ei saa enää kiinni.

Suomessa oli sitä paitsi yritystä ehdottamallasi tavalla keskittyä muutamaan erikoisalueeseen ja antaa niille erikoisrahoitusta. Kyseessä olivat shokit - Strategisen HuippuOsaamisen Keskittymät. Se toiminta aloitettiin jo kymmenisen vuotta sitten, ja rullasi byrokraattisella kankeudellaan viitisen vuotta sitten huippuunsa. Mutta samaan tapaan kuin Eurostoliiton Lissabonin strategia, osoittautui myös se pelkäksi paperin tuotanto välineeksi. Suomessa ei ongelma ole hyvien ideoiden puute vaan byrokraattinen järjestelmä, joka estää kaiken aikaansaamisen. Mitä enemmän valtiota sotketaan asiaan, sitä varmempia voidaan olla, että siitä ei tule mitään. Mitään ei voida siten aikaansaada ilman ensin suoritettavaa hallinnon täysuudistusta - ja se taas ei saa puoltoääniä hallinnon virkamiesten keskuudessa, jotka varmistelevat omia uraputkiaan.

Joten "käytännön toteutuksessa on paljon hankaluuksia, mutta olen periaatteessa samaa mieltä" on juuri se oikea vastaus. Se on kuitenkin ihan liian kiltti; se ei uskalla kertoa miten hankaluuksien takia idea on käyttökelvoton. Suorempi tapa sanoa olisi, ettei käytännön toteutus voi tapahtua ennen Eurostoliiton romahdusta ja järjestelmän käymistä pohjien kautta - joka voi kestää vuosikymmenen ja jonka aikana kaikki toiminnan prioriteetit mylläävät läpi täyden kierroksen elossasäilymiseen asti - ja jonka jälkeen alkuperäistä ylibyrokratisoitumisen ongelmaa ei enää samassa mielessä ole.

[Swen OF Sweden]

Täydellinen älyn riemuvoitto Tuomakselta!
Enään ei tarvitse suomessa kuin köyhien ja huonosti menestyneiden yritysten maksaa veroja!