2013-06-03 HS: Maahanmuuttajien määrä lähiöissä ei aiheuta levottomuuksia

[Lahti-Saloranta]

HS-selvitys
3.6.2013 5:58 26
Vesa Mäkinen
Helsingin Sanomat
Esa Mäkinen
Helsingin Sanomat
Maahanmuuttajien määrä suomalaisissa lähiöissä ei tutkijoiden mukaan synnyttäne levottomuuksia. Syrjäytyminen sen sijaan voi aiheuttaa.
Kotkan Karhuvuori on suomalainen lähiö tyypillisimmillään.
Se rakennettiin suomalaisten lähiöiden kulta-aikana, 1970-luvulla. Kotka laajeni tuolloin maantieteellisesti, ja myös sen väkimäärä kasvoi nopeasti.
Karhuvuori joutuu nyt olemaan tyyppiesimerkki myös lähiöiden nurjasta puolesta. Helsingin Sanomien selvityksessä ilmeni, että sen työttömyys on suomalaisista kaupunkilähiöistä kaikkein suurin. Työikäisistä ja -kykyisistä asukkaista peräti 36,5 prosenttia on työttömiä. Karhuvuoren asunnot ovat Suomessa halvimmasta päästä.
Täysikäisistä karhuvuorelaisista yli 40 prosenttia on käynyt vain peruskoulun.
Yksi viime aikoina puhetta herättänyt tunnusluku on myös korkea: ulkomaalaisperäisten ihmisten määrä. Useampi kuin joka viides karhuvuorelainen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin Suomen virallisia kieliä.
Silti Karhuvuoressa ei ole ulkomaalaisten katujengejä.

Minkä ihmeen vuoksi ne tutkijat eivät ole profiloineet niitä maahanmuuttajia vaan toteavat että maahanmuuttajien määrä ei aiheuta mellakoita koska Karhuvuoressakaan ei polteta taloja eikä autoja. Luulisi tutkijoiden selvittävän mistäpäin ne maahanmuuttajat ovat sinne Karhuvuoreen tulleet. Tokihan hyvä ja objektiivinen tutkinta edellyttää että selvitetään se onko eri puolilta ja kulttuureista tulleiden maahanmuuttajien mellakoimisherkkyydellä eroa. En tiedä mutta otaksun että Karhuvuoressa asuu venäläisiä maahanmuuttajia enemmän kuin niitä varsinaisia.

[foobar]

HS-selvitys
3.6.2013 5:58 26
Vesa Mäkinen
Helsingin Sanomat
Esa Mäkinen
Helsingin Sanomat
Maahanmuuttajien määrä suomalaisissa lähiöissä ei tutkijoiden mukaan synnyttäne levottomuuksia. Syrjäytyminen sen sijaan voi aiheuttaa.
Kotkan Karhuvuori on suomalainen lähiö tyypillisimmillään.
Se rakennettiin suomalaisten lähiöiden kulta-aikana, 1970-luvulla. Kotka laajeni tuolloin maantieteellisesti, ja myös sen väkimäärä kasvoi nopeasti.
Karhuvuori joutuu nyt olemaan tyyppiesimerkki myös lähiöiden nurjasta puolesta. Helsingin Sanomien selvityksessä ilmeni, että sen työttömyys on suomalaisista kaupunkilähiöistä kaikkein suurin. Työikäisistä ja -kykyisistä asukkaista peräti 36,5 prosenttia on työttömiä. Karhuvuoren asunnot ovat Suomessa halvimmasta päästä.
Täysikäisistä karhuvuorelaisista yli 40 prosenttia on käynyt vain peruskoulun.
Yksi viime aikoina puhetta herättänyt tunnusluku on myös korkea: ulkomaalaisperäisten ihmisten määrä. Useampi kuin joka viides karhuvuorelainen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin Suomen virallisia kieliä.
Silti Karhuvuoressa ei ole ulkomaalaisten katujengejä.

Minkä ihmeen vuoksi ne tutkijat eivät ole profiloineet niitä maahanmuuttajia vaan toteavat että maahanmuuttajien määrä ei aiheuta mellakoita koska Karhuvuoressakaan ei polteta taloja eikä autoja. Luulisi tutkijoiden selvittävän mistäpäin ne maahanmuuttajat ovat sinne Karhuvuoreen tulleet. Tokihan hyvä ja objektiivinen tutkinta edellyttää että selvitetään se onko eri puolilta ja kulttuureista tulleiden maahanmuuttajien mellakoimisherkkyydellä eroa. En tiedä mutta otaksun että Karhuvuoressa asuu venäläisiä maahanmuuttajia enemmän kuin niitä varsinaisia.

Tilanne parantuu laimentamalla se paremmin käyttäytyvillä maahanmuuttajilla, tai valikoimalla lähiö tällä tapaa esimerkiksi. Sillä ei ole mitään merkitystä että tämä mustaa hyvin käyttäytymään pyrkivien maahanmuuttajien mainetta; vain sillä on väliä, miten paljon lähinnä vaarallisiksi isokokoisiksi lapsiksi ilmeisesti maahanmuuttotutkijoidenkin alitajunnassa piirtyvät, väärien maahanpääsykriteerien seurauksena tänne päätyneet saavat kirkastusta imagoonsa.

Ne lähtömaan ja kielen perusteella tehdyt rikostilastot joita löytyy ovat tiettyjen maiden - käytännössä poikkeuksetta humanitäärisen tai toissijaisen suojelun oleskelulupien massamaiden - kohdalta ovat tämän niputtamisen kannalta suorastaan murhaavia. Yhä enemmän epäilen, että nämä "tutkijat" ovat joko jonkinlaisia institutionaalisia mökkihöperöitä joiden pääasiallinen tehtävä on tukea valittua poliittista agendaa antamalla odotettuja vastauksia - tai mikä ehkä vielä pahempaa - porukkaa, joka on oppinut välttelemään sellaiseen tietoon törmäämistä joka voisi kyseenalaistaa heidän ideologialähtöisen, kauniin maailmankuvansa. Usko nimittäin alkaa mennä sen suhteen että kukaan haluaisi aktiivisesti olla tieteellisesti noin totaalisen moraaliton.

[foobar]

Väsäilin Hesarin tarjoamasta datasta pari diagrammia. Mielestäni vain Espoossa näkyy maahanmuuton osalta edes jotain positiivista.

Molemmissa itse data on sama - vieraskielisten prosentuaalinen määrä alueella verrattuna alueen johonkin toiseen parametriin eri kaupungeissa. Ensimmäisessä graafissa pallukoiden pinta-ala vastaa alueiden asukaslukua, jälkimmäisessä alueen maahanmuuttajien määrää.

Kauhean suuria päätelmiä en osaa tästä tehdä - sitä lukuunottamatta että vieraskieliset ovat veronmaksun kannalta aivan väärää sorttia käytännössä kaikissa kaupungeissa...

Piirsin vielä toisen graafikasan. Tässä pallojen pinta-alat edelleen vastaavat asukaslukua. Mukaan on piirretty yksittäisgraafin keskikokoisen postinumeroalueen 95% yksittäisennustenauhat toisen asteen lineaariregression pohjalta.

[Oami]

Otsikon hengessä: vesimolekyylien määrä järvissä ei aiheuta hukkumisia juhannuksena. Todistelu: rutkasti päälle 99,999 % järvien vesimolekyyleistä ei joudu ihmisten keuhkoihin eikä siten vaikuta hukkumisiin millään tavalla.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Väsäilin Hesarin tarjoamasta datasta pari diagrammia. Mielestäni vain Espoossa näkyy maahanmuuton osalta edes jotain positiivista.

Molemmissa itse data on sama - vieraskielisten prosentuaalinen määrä alueella verrattuna alueen johonkin toiseen parametriin eri kaupungeissa. Ensimmäisessä graafissa pallukoiden pinta-ala vastaa alueiden asukaslukua, jälkimmäisessä alueen maahanmuuttajien määrää.

Kauhean suuria päätelmiä en osaa tästä tehdä - sitä lukuunottamatta että vieraskieliset ovat veronmaksun kannalta aivan väärää sorttia käytännössä kaikissa kaupungeissa...

Piirsin vielä toisen graafikasan. Tässä pallojen pinta-alat edelleen vastaavat asukaslukua. Mukaan on piirretty yksittäisgraafin keskikokoisen postinumeroalueen 95% yksittäisennustenauhat toisen asteen lineaariregression pohjalta.

Kattokaas pojjat Ooluu ja mamujen vaikutusta tulotasoon => Lissää mammuj, lissää tuloj! Me tienataan tällä 

[törö]

Kun konsensuksen mukaan politiikka on niin täydellistä, ettei sitä saa kritisoida, ja sen aiheuttamat ongelmat lakaistaan maton alle ja yksi aatesuuntaus on niin paha, ettei kukaan halua leikkiä sen kanssa, sen yhden aatesuuntauksen tarvitsee vain odottaa, että muut ovat sössineet asiat siihen pisteeseen, ettei niille enää löydy laajempaa kannatusta.

Eli ei muuta kuin hyvää äärioikeiston nousua koko Euroopalle.

[Blanc73]

Muistakaa vasemmistolainen totuus: yhteiskunta siellä lähiöissä riehuu, ei maahanmuuttajat.

[Roope]

Niin, ongelmana ei ole maahanmuutto sinänsä vaan että samalle alueelle kasaantuu riittävästi työttömiä/heikosti koulutettuja. b

Öh. Jos työttömät/heikosti koulutetut maahanmuuttajat kasaantuvat alueelle A, niin kyllä se silloin on nimenomaan maahanmuutto-ongelma. Yhteiskunnan kantokyky ylittyy paikallisesti.

Ei se ole maahanmuutto-ongelma vaan asuinpolitiikka/työllisyysongelma.

Kyseessä on ns. mahdoton ongelma, jonka juuret ovat työttömien ja heikosti koulutettujen maahanmuuttajien osalta hyvin pitkälle aiemmissa maahanmuuttopolitiikan valinnoissa. Syyn vierittäminen maahanmuuttopolitiikasta asuntopolitiikan ja työllisyyspolitiikan epätäydellisiin ratkaisuihin ei ole mielekästä, sillä juuri maahanmuutto on rikkomassa hyvinvointiyhteiskunnassa aiemmin käytetyt säätelymekanismit, minkä lähiösosiologi Matti Kortteinen pari viikkoa sitten Yleisradion haastattelussa vahvisti.

Ihmisten ja yhteiskunnan epätäydellisyys on ennakoitavaa, suorastaan normi, joten se on otettava huomioon poliittisissa ratkaisuissa. Vuosikymmenien päähän ulottuva riskinotto ei saa nojata toiveajatteluun ideaaliyhteiskunnasta, joka tarjoaa kaikille asunnon, työtä ja toimeentulon. On epärealistista odottaa, että massiivisen sosiaalimaahanmuuton luomat ongelmat kyettäisiin paikkaamaan jälkikäteen satsaamalla aina vain lisää resursseja maahanmuuttajille ja vaientamalla soraäänet vaikka väkivalloin, kuten Ruotsissa on tehty. Se ei ole onnistunut tähän mennessä, eikä se onnistu myöskään jatkossa, kun ongelmat yhä kumuloituvat.

Husbyn mellakointi oli minusta sinänsä merkityksetön yksittäistapaus ja turha kohu sen suuremman kehityksen rinnalla, josta tiedotusvälineet eivät osaa eivätkä halua uutisoida. Tapahtuneessa oli poikkeuksellista lähinnä sen saama julkisuus, joka sekin omalta osaltaan ohjasi tapahtumia.

Myönteistä oli se, kuinka meillä Suomessa tuotiin näkyviksi ne erilaiset puhetavat (toimittajat, Vaattovaara, Arhinmäki, Satonen jne.), joilla ongelmat teeskennellään olemattomiksi, keskustelu ohjataan sivuun tai se yritetään vaientaa. Julkisen keskustelun perusteella uhat eivät ole uhkia, eivätkä ongelmat ongelmia, kunhan keksitään uusi mantra hoettavaksi. Tällä kertaa se mantra on - hohhoijaa - asuntopolitiikka.

[caprifolium]

Niin, ongelmana ei ole maahanmuutto sinänsä vaan että samalle alueelle kasaantuu riittävästi työttömiä/heikosti koulutettuja. b

Työtön ei ole automaattisesti ongelmien aiheuttaja, kuten ei maahanmuuttajakaan.

Suomalaisen työttömän leimaaminen automaattisesti ongelmalliseksi riehujaksi ja ryyppääjäksi on aivan yhtä kliseinen ja törkeä yleistys kuin maahanmuuttajiin liittyvät ongelmayleistykset, mutta niin paljon käytetty ja hyväksytty, ainakin mediassa. Miksi on sallitumpaa leimata yksi ryhmä (suomalaiset työttömät) ongelmien aiheuttajiksi ja suorastaan loisiksi kun taas toiset (mamu-työttömät) ovat vain yksittäistapauksia ja olosuhteiden uhreja?

[caprifolium]

Suomen tilanne mm maahanmuuton suhteen on hyvin erilainen Ruotsiin verrattuna. Meillä suurin osa maahanmuutosta on naapurimaista ja toisaalta kaukomaiden puolisoita/työnperäistä maahanmuuttoa. Ruotsiin muuttaa paljon enemmän ja painottuu hyvin paljon humanitääriseen maahanmuuttoon.

Kaukomailta, mm. somaliasta suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa on olemattoman vähän. Työperäinen maahanmuutto on sitä, että työpaikka on jo valmiina uuteen maahan saavuttaessa. Suomalaisten maahanmuuttö Ruotsiin oli juuri työperäistä, työpaikat olivat valmiina esim Volvon tehtailla. Työperäinen maahanmuutto ei ole sitä, että muutetaan johonkin maahan ja odotetaan työ-, kotoutus-, koulutus- ja asuntopalvelua uudessa maassa. Ensin on oltava työ jonka luo muutetaan.

Mutta on siinä paljon muitakin tekijöitä. Mellakointi on ollut Ruotsissa yleistä "aina", Suomessa ei. Täällä purkaantuu enemmän yksittäisinä tekoina kuten kouluampumisiin ja vastaaviin.

Ruotsissa ei ole mellakoitu "aina". Miksi ihmeessä ne ruotsalaiset nyt sen enempää keskenään olisivat mellakoineet kuin muutkaan omissa maissaan? Siis ennen näiden massiivisten maahanmuutojen aikaa. Kouluampumisilla ei ole mitään tekemistä po. aiheen eli maahanmuuttajien ja työttömyyden ja lähiöiden kanssa.

Tavallaan on taustalla nuorten/nuorten aikuisten kaipuu muuttaa maailmaa. Kautta aikojen nuorilla on ollut tämä rooli. Nykypäivänä nuoria sullotaan lähinnä kouluihin tai koteihinsa ja joskus sitten tuo vietti purkaantuu noin. 1960-luvulla nuoriso valtasi taloja ja käynnist mellakoita yliopistoilla jne. Greenpeace ja muut vastaavat järjestöt toimivat kanavina nuorten maailmanparantumishaluille.

Missä nuoret ovat ennen olleet jos eivät kodeissa tai kouluissa? Nykypäivänä ketään ei sullota yhtään sen enempää mihinkään kuin ennenkään. Jotkut nuoret saattavat itse sulloutua tai väittävät joutuneesa sullotuksi, koska eivät viitsi itse keksiä mitään järkevää tapaa tulla toimeen keskenään, eivätkä viitsi itse tehdä maailman tai oman elämänsä parantamisen eteen mitään, odotetaan valmista, koska siihen on pienestä asti totuttu.
Saattaa olla jopa niin, että tietyt ryhmät ja heidän perheensä ovat saaneet aina kaiken valmiina yhteiskunnalta ja sitten aikuisuuden koittaessa nuorilta aletaan vaatia myös omaa vastuunottoa omasta elämästään, ja sitten syntyykin ongelmia.

Niin, ja ihmisellä ei ole olemassa mitään mellakointiviettiä.

[Katarina.R]

Suomen tilanne mm maahanmuuton suhteen on hyvin erilainen Ruotsiin verrattuna. Meillä suurin osa maahanmuutosta on naapurimaista ja toisaalta kaukomaiden puolisoita/työnperäistä maahanmuuttoa. Ruotsiin muuttaa paljon enemmän ja painottuu hyvin paljon humanitääriseen maahanmuuttoon.

Kaukomailta, mm. somaliasta suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa on olemattoman vähän. Työperäinen maahanmuutto on sitä, että työpaikka on jo valmiina uuteen maahan saavuttaessa. Suomalaisten maahanmuuttö Ruotsiin oli juuri työperäistä, työpaikat olivat valmiina esim Volvon tehtailla. Työperäinen maahanmuutto ei ole sitä, että muutetaan johonkin maahan ja odotetaan työ-, kotoutus-, koulutus- ja asuntopalvelua uudessa maassa. Ensin on oltava työ jonka luo muutetaan.

Mutta on siinä paljon muitakin tekijöitä. Mellakointi on ollut Ruotsissa yleistä "aina", Suomessa ei. Täällä purkaantuu enemmän yksittäisinä tekoina kuten kouluampumisiin ja vastaaviin.

Ruotsissa ei ole mellakoitu "aina". Miksi ihmeessä ne ruotsalaiset nyt sen enempää keskenään olisivat mellakoineet kuin muutkaan omissa maissaan? Siis ennen näiden massiivisten maahanmuutojen aikaa. Kouluampumisilla ei ole mitään tekemistä po. aiheen eli maahanmuuttajien ja työttömyyden ja lähiöiden kanssa.

Tavallaan on taustalla nuorten/nuorten aikuisten kaipuu muuttaa maailmaa. Kautta aikojen nuorilla on ollut tämä rooli. Nykypäivänä nuoria sullotaan lähinnä kouluihin tai koteihinsa ja joskus sitten tuo vietti purkaantuu noin. 1960-luvulla nuoriso valtasi taloja ja käynnist mellakoita yliopistoilla jne. Greenpeace ja muut vastaavat järjestöt toimivat kanavina nuorten maailmanparantumishaluille.

Missä nuoret ovat ennen olleet jos eivät kodeissa tai kouluissa? Nykypäivänä ketään ei sullota yhtään sen enempää mihinkään kuin ennenkään. Jotkut nuoret saattavat itse sulloutua tai väittävät joutuneesa sullotuksi, koska eivät viitsi itse keksiä mitään järkevää tapaa tulla toimeen keskenään, eivätkä viitsi itse tehdä maailman tai oman elämänsä parantamisen eteen mitään, odotetaan valmista, koska siihen on pienestä asti totuttu.
Saattaa olla jopa niin, että tietyt ryhmät ja heidän perheensä ovat saaneet aina kaiken valmiina yhteiskunnalta ja sitten aikuisuuden koittaessa nuorilta aletaan vaatia myös omaa vastuunottoa omasta elämästään, ja sitten syntyykin ongelmia.

Niin, ja ihmisellä ei ole olemassa mitään mellakointiviettiä.

Suurehko osa meidän maahanmuutosta on työperäistä/työperäisten maahanmuuttajien perheenjäseniä.

Kyllä Ruotsissa on mellakoitu "aina":
http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_kravaller_i_Sverige

Tänä päivänä nuoret tosiaan joutuu istumaan koulunpenkillä pitkään joka sinänsä tietysti hyvä asia. Mutta varsinkin nuorille miehille tuo voi olla ylivoimaista kun halu olisi "muuttaa" maailmaa.

[DuPont]

Hei Kymenlaakso  (Juho, Jari, Reijo, Freddy, ....)

Mistä syystä hieno kaupunkinne on päässyt listoille ? Tämä tuplaedustus tuli allekirjoittaneelle yllätyksenä. Missä vaiheessa olen nukahtanut ?

Huomasin juuri kommentin, joten pardon my viivästynyt vastaus. Kotkan tapauksessa nuo luottohäiriöt ja osittain mamuedustukset jakaantuvat eri alueille. Hovinsaaren kaupunginosa keskustan kupeessa on alue, jossa on suuri kaupungin vuokrataloalueen keskittymä (jo 1950-luvulta). Alue jakautuu vuokrataloihin ja eri puolella aluetta oleviin omistusasuntoihin sekä omakotitaloalueeseen, josta löytyy aika vaurastakin väkeä. Merenrannassa on kerrostaloalue venepaikkojen vieressä.

Vuokrataloalue silti on varsin suuri ja se näkyy tilastoissa. Alue on lähinnä suomalaisten vähätuloisten asuttamaa ja sillä on vanhastaan aika heikko maine syrjäytyneiden alueena. Maine on osittain totta. Vuokra-asunnon hinta on 100-200 € halvempi kuin keskustassa Kotkansaarella (etäisyys n. 1-1,5 km). Mamuja alueella on varsin vähän. He asuvat joko keskustassa tai Karhuvuoressa tai mm. Karhulan vanhan kauppalan alueella (liki 10 km. Kotkansaarelta).

Karhuvuori on 1960-70 -lukulainen lähiö, jonne nyttemmin ilmeisesti on kertynyt myös maahanmuuttajia enemmänkin. Se on halpa, ei vielä rähjäinen, mutta riskitilassa oleva länsi-kotkalainen lähiö. Mamuja käsittääkseni alueella on jo aika paljon. Kotkassa yleensä venäläiset ja virolaiset toki muodostavat mamujen suurimman ryhmän, joten Afrikasta tai Lähi-idästä ei ihan ole kyse (ainakaan vielä). En aluetta hyvin tunne, mutta veikkaisin, että kouluissa alkaa näkyä värikkyyttä ja etnistä värinää.

Kotkassa nuo vähätuloiset ja maksuongelmaiset ilmeisesti keskittyvät enemmän tietyille alueille kaupunkirakenteen vuoksi, siksi Hovinsaari ja Karhuvuori nousevat tilastoissa kärkeen. Monissa kaupungeissa vuokra-alueet jakautuvat kaupungissa tasaisemmin ja laajemmalle. Kotkan aluettahan hallitsevat kaupunkikeskustan lisäksi vahvasti vanhat ja hyvinvoivat (mm. Kymin, Metsolan, Korelan, Mussalon jne.) omakotitaloalueet, kerrostalolähiöt ovat taas keskittyneet vahvasti muutamaan yksittäiseen paikkaan. Tämän vuoksi kotkalaisten kaupunginosien kyseenalainen menestys saattaa johtua vähän tilastoharhasta ja kaupunkirakenteesta.
http://www.kymensanomat.fi/Online/2013/06/17/Hovinsaari+ja+Karhuvuori++maksuh%C3%A4iri%C3%B6alueiden+k%C3%A4rke%C3%A4+-+katso+t%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4+muutkin+alueet/2013315889191/4