2013-07-11 IS: 300k työpaikka, miljoona ottajaa

[Iloveallpeople]

Ihan sama ketä ne lorvijat ovat minun silmissäni ovat yhtä saamatonta porukkaa.

Totta. Saamattomia ei tosin kannata haalia Suomeen enää yhtään enempää ulkomailta.

By the way, mielipiteesi ovat kuin Mäki-Ketelällä. Älä sinä menetä hermojasi vuohen takia.

[me]

3000e/kk on karkeasti 18.50e/h.
Kuinka moni tunnustaa saavansa sen?
Vai onko kenties tilastoissa jotenkin valheellista tietoa todellisista tuntipalkoista?

4

Vaikka väitetään että Suomessa keskipalkka on 3000 euroa niin yllättävän harva sitä saa. Pääkaupunkiseudulla tuo palkka voi kuulostaa jotenkin "normaalilta" mutta sielläkin tuollaisia summia ja yli tienaa ne hyvin koulutetut, plus että siellä elinkustannukset ovat jotain ihan muuta kuin muualla Suomessa.

Yllättävän paljon lusmuja tästä maasta löytyy. Tunnen itsekin muutamia jotka eivät ole ikinä olleet viikkoa kauempaa työelämässä. Tekosyynä kätetään mukamas huonoa palkkaa. Miten helvetissä työnantaja voi maksaa jollekin 20-vuotiaalle räkänokalle, jolla ei edes ole mitään työkokemusta heti 12e/h ?. Sitten on tietenkin media joka johtaa ihmisiä harhaan kaiken maailman "keskipalkka" jutuillaan. Ihmiset sitten oikeasti uskovat että se keskipalkka on se 3000 euroa ja vaativat sitä ja sitten ihmetellään ääneen miksi ei töitä löydy, tai miksi työnantajat lähtevät tästä maasta.

[Sivustakatsoja]

Jos vielä useampi kouluttautuu lisää, ylitarjonta työvoimasta siirtyy perusasteen koulutuksen työstä korkeamman koulutuksen työhön. Eli ne miljoonat, jotka nyt jonottavat perustyötä siirtyvät jonottamaan akateemisia töitä.

Koulutuksestakin voisi olla hyötyä, jos se tuottaisi ns. konkreettista taloutta hyödyntävää osaamista. Eli käytännössä: suuntautuisi teknisille aloille (siis aidosti teknisille; esim. IT-alan softapuoli ei ole tällaista).

Preustyöpaikat on sen takia laajalti ulkoistettu ulkomaille joko tuomalla halpatyövoimaa Suomeen tai siirtämällä koko tuotanto muualle. Se on ainoa vaihtoehto nykyisessä kustannusrakenteessa pyöritää liiketoimintaa, missä on matalan tuottavuuden työpaikkoja.

Niin, suurin ongelma on varmasti tuotannon (ja yleensäkin kaikenlaisen konkreettisen tekemisen) siirtäminen ulkomaille. Siinä mielessä olen hieman eri mieltä, että nämä eivät kuitenkaan suurelta osin ole edes mitään "matalan tuottavuuden" työpaikkoja. Se, että tuotanto on halvempaa jossain toisessa maassa X, ei automaattisesti tarkoita, että kyseessä olisi matalan tuottavuuden työ. Myös paljon konkreettista ammattitaitoa vaativaa työtä on siirtynyt pois.

Politikot ovat ilmeisen sokeita itse luomalleen ongelmalle. Kuvitellaan, että loputtomalla koulutuksella voidaan saada työttömyys laskuun. Se on harha. Työttömyys vaan siirtyy alalta toiselle lisäämällä koulutusta. Siinä välissä veronmaksajille tulee vain lisää maksettavaa kun koulu-urat vain pitenevät.

Jos katsotaan maailman kouluttautuneimpia maita käyttäen mittarina sitä, kuinka suuri osa työikäisistä on suorittanut vähintään kolmannen asteen tutkinnon (lienee yhtäkuin vähintään alempi korkeakoulututkinto), on kärki seuraavanlainen:

1. Kanada 51%
2. Israel 46%
3. Japani 45%
4. USA 42%
5. Uusi Seelanti 41%
6. Etelä-Korea 40%
7. Iso-Britannia 38%
8. Suomi 38%
9. Australia 38%
19. Irlanti 37%

(lähde: 247wallst.com: The most educated countries in the world.

Ensireaktioni tähän listaan oli yllätys siitä, että Suomi näyttäisi äkkiseltään olevan ainoa "pohjoismainen hyvinvointivaltio", joka yltää top-10:n joukkoon.

Mutta asiaan: ainakaan tämän listan perusteella en vetäisi äkkinäisiä johtopäätöksiä siitä, että "liian korkea" koulutustaso olisi jotenkin ongelma Suomessa. Jos "liika kouluttautuminen" on ongelma Suomessa, ei se johtune koulutustasosta vaan opiskelun tehottomuudesta ja suuntautumisesta.

Ratkaisu ongelmaan on raju työvoiman kululeikkaus ja huomattavasti suuremmat tuloerot. Tällä luodaan lisää matalan palkan  hanttihommia.

En kyllä haluaisi rakentaa Suomen tulevaisuutta minkään hanttihommienkaan varaan... Ellei sitten tosiaan haluta taannuttaa Suomea jonkinlaisen banaanitasavallan tasolle, jossa valtaosalle tosiaan ei jo lähtökohtaisesti ole juurikaan mitään muuta kuin hanttihommia (ja maan kehitystaso on sitten sen mukainen).

Pitäisi saada lisää niitä korkean tason hommia, jotka sitten sivutuotteena kasvattavat myös "hanttihommien" kysyntää.

Se edellyttää kuitenkin myös kustannustason leikkaamista koko maassa, jotta palkalla tulisi toimeen. Eli verot ja välilliset kustannukset alas, julkinen sektori supistettava voimakkaasti, kustannuksia korottava byrokratia ja lainsäädäntö perattava.

Näinhän se on. Suomessa on menty aivan liian pitkälle siinä, kuinka paljon velvoitteita (ja siten menoeriä) julkiselle sektorille on kasattu.

[Fjödörör Räkinen]

Yllättävän harvoin kysytään, miksi tehdään työtä. Siksikö, että saadaan maapallo paskattua ja aina vain uusia Samsungin malleja markkinoille?

Ainahan ihminen on joutunut töitä tekemään selvitäkseen, mutta miksi työstä on tullut itsetarkoitus? 90 % tuotetusta roinasta on sellaista, jota ilmankin tulisi ihan hyvin toimeen.

No ok, olen tyhmä enkä ymmärrä asioita ja ehkä juuri siksi minua ihmetyttää, miksi poliitikot kaikkialla maailmassa pyrkivät siihen, että jokaisessa maassa tuotettaisiin mahdollisimman paljon roinaa. Sekö nyt sitten on suunnitelma, johon ihmiskunta voi nojata loputtomiin?

[Tabula Rasa]

Opiskeluhan on liki aina ihmisen etu, ja kun puhutaan aloista joilla on kysyntää maailmalla voidaan työllisyysongelmat ratkaista kouluttamalla väkeä sellaisiin aloihin joista maailmalla on kysyntää. Tottakai se on kallista. Mutta onko suhteessa halvempaa makuuttaa ihmisiä toimettomina kuin saada heidät elättämään itsensä joskus? paljonko maksaa parikymppisenä eläkkeelle päässyt liki 80veksi elävä? Kyllä sillä rahalla taitaa saada tohtorinhatun. Menee sitten töihin koti tai ulkomarkkinoille on kuitenkin poissa elätettävistä.

[Sivustakatsoja]

No ok, olen tyhmä enkä ymmärrä asioita ja ehkä juuri siksi minua ihmetyttää, miksi poliitikot kaikkialla maailmassa pyrkivät siihen, että jokaisessa maassa tuotettaisiin mahdollisimman paljon roinaa. Sekö nyt sitten on suunnitelma, johon ihmiskunta voi nojata loputtomiin?

Jotta yhteiskunta pysyy sopuisasti pystyssä, pitää ihmisillä yleisesti ottaen olla mahdollisuus hankkia itselleen riittävä elanto. Mutta kun teknologisen yms. kehityksen vuoksi tuotanto jatkuvasti tuppaa tehostumaan, vähenee työvoiman kysyntä. Tällöin tulee ongelma: miten taata ihmisille riittävästi työpaikkoja?

Ratkaisutapoja lienee lähinnä seuraavat kaksi. Mutta kumpikohan mahtaa olla yhteiskunnallisesti helpompi ratkaisu?

1) Jatketaan perinteisellä linjalla: työttömyyttä vastaan taistellaan lisäämällä työn (eli esim. tuotannon määrää). Tämä on "ikuisen kasvun" linja. Toimii niin kauan hyvin, kun oikeasti saadaan kehitettyä jotain riittävän järkevää uutta tuotettavaa. Euroopassa taitaa tällä hetkellä olla suuria ongelmia tässä suhteessa. Ja työttömyyttä pukkaa.

2) Tehdään merkittävä yhteiskunnallinen uudistus: työttömyyttä vastaan taistellaan alkamalla jakaa työtä. Sitä mukaa kun työvoiman kysyntä vähenee, ei vähennetäkään työntekijöiden lukumäärää vaan työaikaa. Tässä tulee muutama suuri ongelma. Ensiksikään työntekijät eivät välttämättä ole niin solidaarisia, että haluaisivat vapaaehtoisesti vähentäää työmääräänsä, koska se samalla alentaisi heidän suhteellista ansiotasoaan. Toiseksi työvoiman kysynnän muutokset ovat hyvin vahvasti alakohtaisia. Varsinkin erittäin korkeaa asiantuntemusta vaativilla teknisillä aloilla on aina krooninen pula osaavasta työvoimasta. Näistä kahdesta ongelmasta seuraa kysymys siitä, että jos töitä alettaisiin jakaa, niin kuka ja millä periaatteilla päättäisi, että keitä ja millaisin säännöin työn jako koskisi?

[sivullinen.]

Työpaikkojen määrästä puhuttaessa puhutaan suunnitelmataloudesta - joka Suomi on. Jos puhuttaisiin markkinataloudesta, puhuttaisiin työn hinnasta.

Aina on hyödyllistä ottaa toisia ihmisiä tekemään töitä, joita ei itse viitsi, ja se hinta millä näitä otetaan on työn hinta. Markkinataloudessa se määräytyisi työmarkkinoilla. Siellä jatkuvasti työntekijät ja työnantajat käyvät työn hinnasta kauppaa. Se on hieno teoria. Mutta sitten todettiin, että suuret monopolit ja kartellit pystyvät vedättämään työnhinnan olemattoman pieneksi. Se teki työläisistä lähes orjia. Sitä vastaan keksittiin ammattiyhdistysliikkeet - ja ne ovat nyt vedättäneet työn hinnan sietämättömän korkeaksi. Se tekee kaiken heikommin tuottavan toiminnan mahdottomaksi. Ja koska työn hintaa halutaan jatkuvasti nostaa, jatkuvasti uusia aloja, jotka muutenkin ovat jääneet kehityksessä jälkeen ja joiden saamat tulot pienenevät, joutuu lakkautuslistalle. Ammattiyhdistysliike tuhoaa siis talouden samaan tapaan kuin riistokapitalismi tuhoaa työläiset.

Meillä onkin käytössä loistava yhdistelmä, jota kutsutaan kolmikannaksi, jossa ammattiyhdistysliikkeet tuhoavat taloutta ja kapitalistit tuhoavat työläisiä ja hallitus antaa siunauksensa tälle kaiken tuhoavalle toiminnalle. Erittäin vaikeaksi tilanteen tekee annetut lupaukset eli eläkkeet, omaisuus ja ylipäätään raha. Työn hintaa ei voida laskea, jos ei samalla peruuteta annettuja lupauksia eli kerätä rahoja pois. Muuten kaikki työstä saatu hyöty valuu vanhoille rahojen omistajille - ja kenenkään ei kannata tehdä työtä vaan elää koroilla. Jos kaikki elävät koroilla, ei mitään tapahdu, rahanarvo romahtaa ja järjestelmä romahtaa.

Suomessa on miljoona vapaata työpaikkaa: 100% provikkapalkalla puhelinmyyntiä. Jos annat puolet saamistasi myyntituloista firmalle, eikä heille tule sinusta mitään kuluja, he palkkaavat loputtomasti. Työvoimatoimistojen sivulla on vain sata ensimmäistä esillä. Kun ne täytetään, sinne ilmestyy toiset sata.

[Tabula Rasa]

Sivustakatsoja, luitko vaihtoehtoni? Koulutetaan ihmiset vastaamaan työelämän tarpeisiin.

[Sivustakatsoja]

Sivustakatsoja, luitko vaihtoehtoni? Koulutetaan ihmiset vastaamaan työelämän tarpeisiin.

Se katsos kun ei onnistu. Tuo reseptisi on hieman sama kuin sanoisit, että Suomen jalkapallojoukkue saadaan MM-kisoihin kouluttamalla koko joukkue täyteen Lionel Messin, Christiano Ronaldon jne. tasoisia pelaajia. Helppo niin on sanoa, mutta sitten pitäisi miettiä, että miten se oikein tehdään.

Mitä pidemmälle tekninen kehitys etenee, sitä pienempi osa populaatiosta on riittävän kyvykästä työskentelemään uusimman teknologian parissa. Toisaalta uusimman teknologian hallitsevien työntekijöiden kysyntä kasvaa sitä muka, kun tekniikan rooli yhteiskunnassa koko ajan kasvaa. Yhtälö on toivoton: työntekijöiden kysyntä kasvaa etenkin sellaisissa tehtävissä, joihin kykenevien ihmisten osuus populaatiosta koko ajan pienenee.

Tämä kehitys samalla tuo sellaisen tulevaisuuden uhkakuvan, jossa yhteiskunta on pysyvästi jakautunut neljään osaan:

1) Hyvin pieni superrikkaiden joukko: omistavat ne suuryhtiöt, jotka tuottavat lähes kaikki yhteiskunnan palvelut ja tuotteet hyvin pitkälti automatisoidusti. Elävät kuin kuninkaalliset.

2) Pienehkö eliitti: tekniikan huippuosaajat, jotka pyörittävät/kehittävät suuryritysten tehtaita. Lisäksi erinäiset julkkikset, urheilutähdet yms. poikkeukselliset yksilöt. Elävät kuin aateliset.

3) Pieni onnekkaiden tavisten joukko: se pienehkö määrä perustason työntekijöitä, joita tarvitaan esim. tehtaiden rutiinimaisissa työtehtävissä tms. Elävät kuin keskiluokka (mukaanlukien alempi ja ylempi keskiluokka).

4) Suuri massa: kaikki loput. Ihmiset, joiden työpanosta yhteiskunta ei enää tarvitse. Heidän kykynsä nauttia pitkälle jalostetuista tuotteista (tekniset vempeleet yms.) on pitkälti riippuvainen ryhmien 1-3 hyväntahtoisuudesta, koska suurella massalla on hyvin vähän mitään sellaista, mitä he voisivat tarjota vastineeksi (maksuvälineenä). Peruselämä pyörii pitkälti omavaraistalouden ja almujen yms. varassa tai rikollisuuden turvin. Elävät kuin romanikerjäläiset.


Onhan jo nyt olemassa tällaiset ryhmät, mutta vielä toistaiseksi länsimaiset tavikset ovat voineet aika hyvin pysyttäytyä ryhmässä 3 eli keskiluokassa.

[Tabula Rasa]

Väitän että typerinkin voidaan kouluttaa tohtoriksi. Huippuälykkään ja sen ero on että jos huippuälykäs kykenee omaksumaan tarvittavan tietomäärän 10 vuodessa menee typeryksellä siihen koko elämä. Eli siis koulutus tulisi järjestää kykyjen mukaan. Laskea kannattava taso mihin kannattaa kouluttaa minkäkin tasoinen oppija.

Lisäksi oppimisen tutkimukseen tulisi panostaa enemmän ja pystyä tarjoamaan opetusta kunkin kykyjen mukaan, ei samaa koulua koko massalle. Erilaiset oppijat ymmärretään jo nyt teoriassa ja laadukkaat koulut osaavat hyödyntää sitä.

Lähtisin siis oppijasta ja hienosäätäisin hyvin erilaisille oppijoille sopivia koulutusohjelmia joita voitaisiin hyödyntää kunkin alan tarpeiden mukaan.

[Dirre]

mollissa ainakin rakennusalan työpaikoista noin 99% on vuokrafirmoille jotka hamstraavat työtekijöitä "varastoon" eli se rakennus apparin ilmotus ei katoa minnekkään vaikka 1 paikka tai 30 taytettäisiin, se ilmotus on käytännössä pysyvä

ja noista palkoista, toi 3k kuussa kuulostais kyllä unelma jobilta, itelle vuokrafirmasta tippuu noin 1600-1800 kuussa 13% veron jälkeen

[Ernst]

Tarvitaan maailmansota, paikkojen särkemistä ja uuden rakentamista, niin johan talous elpyy. Jos sitten vaihteeksi pidettäisiin se sota enimmäkseen eteläisellä pallonpuoliskolla, kiitos.

[Arto Tuhkamuna]

Ansiosidonnaisesta vois myös saada lomarahat kesäkuussa.

[Noottikriisi]

Pitää myöskin ottaa huomioon että Suomessa on miljoona ihmistä joiden äo on alle 85. On epätodennäköistä että näistä kaikista (tai edes enemmistöstä) saadaan millään koulutuksella, tuella tai ohjauksella asiantuntijoita tai menestyviä yrittäjiä. Perusasteen työpaikkoja tarvitaan jos heidät halutaan työllistää.

[Tabula Rasa]

Pitää myöskin ottaa huomioon että Suomessa on miljoona ihmistä joiden äo on alle 85. On epätodennäköistä että näistä kaikista (tai edes enemmistöstä) saadaan millään koulutuksella, tuella tai ohjauksella asiantuntijoita tai menestyviä yrittäjiä. Perusasteen työpaikkoja tarvitaan jos heidät halutaan työllistää.

Kuitenkin reilu kolme miljoonaa on yli sen. Eli näitä kouluttamalla eteenpäin vapautuisi yksinkertaisia töitä.

[AstaTTT]

En malta olla laittamatta tänne eilen lukemaani MOL:n sivulla ollutta työpaikkailmoitusta:
http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=8276354&index=40&anchor=8276354

Oppisopimuskeskuksen koulutussuunnittelijan tai sihteerin tehtävät.
Ehdoton edellytys on, että hakijalla on aikaisempaa työkokemusta oppisopimuskeskuksesta.

Tuokin paikka on jo ennakkoon pedattu jollekin. Kunhan vain piti laittaa avoimeksi, koska laki niin vaatii.
---

Heh, tuossa ilmoituksessa ei edes kerrottu mitään työn vaatimuksista. Moraalisesti on kyllä väärin laittaa paikka auki, jos tekijä on jo päätetty.

Tästä voisi jo mediammekin ottaa palloa ja selvittää tilannetta, koska tyypillisesti menee vähintään se puoli tuntia aikaa, kun tekee hakemuksen, jos vähänkään yrittää tuotteistaa sitä hakemaansa tehtävään. Nykyaikana tuohon tulee 400 hakemusta eli 200 elintuntia meni hakijoilta yhteensä hukkaan aivan turhan takia.