2013-07-03 YLE Suomessa myös maahanmuuttajien lapsilla on suuri riski sairastua

[Ink Visitor]

Suomessa myös maahanmuuttajien lapsilla on suuri riski sairastua diabetekseen

Suomessa esiintyy enemmän ykköstyypin diabetesta kuin missään muualla maailmassa. Syytä ykköstyypin diabeteksen yleisyyteen ei kuitenkaan tiedetä.

Noin 20 prosentilla suomalaisista on geneettinen alttius sairastua ykköstyypin diabetekseen. Siinä missä kakkostyypin diabetes on aikuisiällä puhkeava elintapasairaus, ykköstyypin diabeteksen taustalla on geneettinen alttius ja jokin laukaiseva ympäristötekijä. Myös nuoruustyypin diabetekseksi kutsuttuun tautiin sairastutaan yleensä lapsena.

Jokin Suomessa vallitseva ympäristötekijä edesauttaa ykköstyypin diabeteksen puhkeamista, sillä myös Suomessa asuvien maahanmuuttajien lapsilla on havaittu kohonnut riski sairastumiseen.

- Tästä on äskettäin julkaistu tutkimus, jossa katsottiin Helsingin alueella somalilasten tyypin yksi diabetesta ja todettiin, että heillä on sitä aivan yhtä paljon kuin suomalaislapsilla, kertoo vanhempi tutkija Valma Harjutsalo Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Tutkija muistuttaakin, että "geenit eivät toimi tyhjiössä" ja maahanmuuttajalasten altistumisriski kasvaa ympäristön paineesta.

Ykköstyypin diabetekseen sairastuneiden lapsien määrä on kasvanut viime vuosikymmenien aikana hurjasti. Viimeisen viiden vuoden aikana kasvu on kuitenkin tasaantunut.

Ylipainoisilla lapsilla suurempi riski sairastua
Todennäköistä on, että taudin laukaisee monen tekijän yhteisvaikutus. Tällä hetkellä vahvaa näyttöä on ainakin sille, että taudin takana saattaa olla virusinfektio. Syytä on etsitty myös ravintotekijöistä kuten maidosta, erityisesti sen sisältämästä naudan insuliinista. Viime aikoina on löydetty myös yhteys kakkostyypin diabetekseen, jonka taustalla on usein ylipaino.

- On ajateltu, että ylipaino ja lihavuus pikkulapsilla voisi altistaa myös tyypin yksi diabetekselle. Siitä on tutkimustuloksiakin, että niillä lapsilla, joilla on varhaislapsuudessa nopea pituuskasvu ja painonlisäys, on todettu enemmän ykköstyypin diabetesta, Harjutsalo kertoo.

Koska lopullista taudin laukaisijaa ei tiedetä, myös diabeteksen ennaltaehkäisy on hankalaa. Taudilta suojaavaa rokotetta kehitetään koko ajan, mutta Harjutsalo uskoo sen valmistuvan aikaisintaan kymmenen vuoden päästä

http://yle.fi/uutiset/suomessa_myos_maahanmuuttajien_lapsilla_on_suuri_riski_sairastua_diabetekseen/6716242

[Aukusti Jylhä]

Taas tulee mieleen se klassinen, että varmaankin voi mamujen välisiä eroja hieman löytyä, ja varmaan on löytynytkin, mutta tämä on taas uutinen jossa sitä tarkempaa tietoa pitää välttää.

Eli kuinka moni on nähnyt ylipainoisen somalitaustaisen? Hyyvä. Ja kuinka moni on nähnyt ylipainoisen kiinalaistaustaisen? Tämä selvä.

[Nikolas]

Jokin Suomessa vallitseva ympäristötekijä edesauttaa ykköstyypin diabeteksen puhkeamista, sillä myös Suomessa asuvien maahanmuuttajien lapsilla on havaittu kohonnut riski sairastumiseen.

Suomen kansa ei ole geneettisesti mitenkään erityisen altista diabetekselle, eikä muualta saapuneella väestönosalla sitä paranneta.

Mahdollisesti altistavista ympäristötekijöistä tulee mieleeni lähinnä ravinto ja D-vitamiinin saanti. Ravitsemuksessa kannattaisi ehkä tarkkailla hiilihydraattien saantia, sen määrää ja laatua.

[saint]

[...]
- Tästä on äskettäin julkaistu tutkimus, jossa katsottiin Helsingin alueella somalilasten tyypin yksi diabetesta ja todettiin, että heillä on sitä aivan yhtä paljon kuin suomalaislapsilla, kertoo vanhempi tutkija Valma Harjutsalo Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
[...]

On se tietysti valitettavaa, että somalilapset(kin) sairastuvat elämää hankaloittavaan aineenvaihduntahäiriöön. Voi vain arvailla, kuinka paljon onnellisempaa elämää he voisivat viettää, jos olisivat sattuneet syntymään Somaliassa, jossa diabetes varmaankaan ei olisi puhjennut.

[Emo]

On se tietysti valitettavaa, että somalilapset(kin) sairastuvat elämää hankaloittavaan aineenvaihduntahäiriöön. Voi vain arvailla, kuinka paljon onnellisempaa elämää he voisivat viettää, jos olisivat sattuneet syntymään Somaliassa, jossa diabetes varmaankaan ei olisi puhjennut.

Voimme kuitenkin hyvitykseksi tarjota insuliinit.

[Adolf Stege]

"Ympäristön paine"  pottunokkien vika!

[Rusinapulla]

Eiköhän syynä ole ne perinteiset limut, naksut ja namut sekä valmisruokien mässytys joka varmaan kelpaa muillekin kuin pottunokille. Kumma kun 70-luvulla diabetes ja ylipaino oli varsin harvinaista (oman muistin mukaan) vaikka silloin ymmärtääkseni syötiin yksipuolisemmin?

[Emo]

Eiköhän syynä ole ne perinteiset limut, naksut ja namut sekä valmisruokien mässytys joka varmaan kelpaa muillekin kuin pottunokille. Kumma kun 70-luvulla diabetes ja ylipaino oli varsin harvinaista (oman muistin mukaan) vaikka silloin ymmärtääkseni syötiin yksipuolisemmin?

Silloin vasta alkoi tulla keinotekoisia makeutusaineita. Muistan kun ukkini käytti ällömakeaa Hermesetasta.

Ei niinkään tavallinen sokeri, mutta keinotekoiset makeutusaineet (aspartaamit, glukoosi-fruktoosisiirappi...) ja nyt tämä uusin villitys Stevia, näihin ei meillä kosketa pitkällä tikullakaan. Glukoosi-fruktoosisiirappia on muuten yllättävissäkin paikoissa, ei pelkästään karkeissa ja limsoissa.

Tähän päälle rokotteet, muu immuunipuolustuksen manipulointi mm. antibiootit, hormonit, lisäaineet, mikrobiköyhä ympäristö kun ruokakin on desinfioitua ja elävästä tapettua. Ihmekö tuo jos haima sanoo kaiken tämän hyvinvoinnin keskellä poks!

"Weird Al" Yankovic - Pancreas    http://www.youtube.com/watch?v=tqDBB0no6dQ

Ylipaino unohtui mainita diabeteksen syynä, siihenkin olisi Alilla biisi mutta olkoon nyt tämä tässä.

[Masa76]

Glukoosi on tavallista sokeria ja fruktoosi hedelmäsokeria. Kumpikaan ei ole keinotekoista makeutusainetta.

[Outo olio]

Glukoosi on tavallista sokeria ja fruktoosi hedelmäsokeria. Kumpikaan ei ole keinotekoista makeutusainetta.

Ei mutta glukoosi toimii sellaisenaan, kun taas fruktoosi pitää käsitellä maksassa, ja tämä rasittaa maksaa, vähän, mutta silti.

[Katarina.R]

Kumma, että diabeteksen ilmenemisestä mamulapsilla saadaan aikaan tutkimus, mutta ei kehitysvammaisuuden yleisyydestä. Sehän olisi todettavissa harvinaisen helposti: laske, montako mamulasta on erityisopetuksessa eri syistä: Down, Asperger, dysfasia, dysleksia, autismi, oppimisvaikeudet, käytöshäiriöt, muu selvittämätön syy (esim. lapsi ei jostakin syystä puhu, ei tiedetä, miksi).

Jos varsinaisia on 1 - 2 % väestöstä ja eritysiopetuksessa on mamujen lapsia 40 - 50 %, tähän on syynsä. Varmasti moni hyötyisi, jos ne selvitettäisiin.

Ja lähde siihen että 40-50% mamulapsista erityisopetuksen piirissä?

On toki tärkeää että tutkitaan diabeteksen syntymekanismeja.

[Eugen235]

eivätkö ne voisi muuttaa pois täältä jos on korkea riski sairastua?

[Miniluv]

Puhdas sielu kirjoittaa: "erityispetuksessa on mamujen lapsia 40 - 50 %", Katarina lukee...

Ja lähde siihen että 40-50% mamulapsista erityisopetuksen piirissä?

[ilkka75]

Puhdas sielu kirjoittaa: "erityispetuksessa on mamujen lapsia 40 - 50 %", Katarina lukee...

Ja lähde siihen että 40-50% mamulapsista erityisopetuksen piirissä?

Älkääs nyt. Katsu yrittää. Ihan tosissaan, vissiin. Mutta nämä ovat vaikeita asioita ja joskus ne menevät ihan mistiin. Harmittaahan se.

[niemi2]

Somaleilla on syntynyt ADHD lapsia kun ovat muuttaneet pohjoiselle pallonpuoliskolle, ja tätähän on kovasti tutkittu viime vuosien aikana. Somaliassa ADHD tai siihen liittyvät oireet ovat lähes tuntemattomia.


Tunnen yhden 7-v somalipojan, jolla on tämä ja hän pelkää isäänsä kovasti. Ylivilkkaat lapset saattavat saada aikamoista kurinpalautusta, kun eivät  ole kotimaassaan tottuneet ADHD:seen, eikä tälläinen kaveri kykene kovin pitkään istumaan paikallaan lukemassa koraania. Ei tietenkään tee tätä tahallaan, vaan neurologinen toimintakyky poikkeaa normaalista. Kantislapsenkaan adhd elämä ei ole aina mitään herkkua kun tulee niin helposti väärinymmärretyksi.


Lääkkeitäkään kuten concerta tai muita metyylifenidaattihydrokloridilääkkeitä eivät saa käyttää, joten kovin vakaata tulevaisuutta ei ole luvassa omassakaan yhteisössä.

[Saippuakupla]

Jos varsinaisia on 1 - 2 % väestöstä ja eritysiopetuksessa on mamujen lapsia 40 - 50 %, tähän on syynsä. Varmasti moni hyötyisi, jos ne selvitettäisiin.

Uusin tilasto (12.6.2013) vuoden 2012 perusopetuksen tehostetusta ja erityisestä tuesta. Maahanmuuttajia ei ole eritelty:

Peruskoulun oppilaista 13 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea

Peruskoulun oppilaista 12,7 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2012. Osuus on runsaan prosenttiyksikön suurempi kuin vuotta aiemmin. Erityistä tukea kevyemmän tehostetun tuen oppilaiden määrä kasvoi edellisvuodesta 53 prosentilla 27 400 oppilaaseen, kun taas erityisen tuen oppilaiden määrä väheni 7 prosentilla 41 000 oppilaaseen. Erityisen tuen oppilaista 52 prosenttia sai opetuksensa siten, että opetuksesta vähintään 80 prosenttia annettiin erityisryhmässä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

[...]

Vuonna 2011 tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 20 100 sai erityisopetusta. Määrä on 750 enemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisopiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista oli 7,2 prosenttia ja nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen (oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen) opiskelijoista 14,3 prosenttia.

http://www.stat.fi/til/erop/2012/erop_2012_2013-06-12_tie_001_fi.html

[Lahti-Saloranta]

Suomessa myös maahanmuuttajien lapsilla on suuri riski sairastua diabetekseen
Jokin Suomessa vallitseva ympäristötekijä edesauttaa ykköstyypin diabeteksen puhkeamista, sillä myös Suomessa asuvien maahanmuuttajien lapsilla on havaittu kohonnut riski sairastumiseen.
- Tästä on äskettäin julkaistu tutkimus, jossa katsottiin Helsingin alueella somalilasten tyypin yksi diabetesta ja todettiin, että heillä on sitä aivan yhtä paljon kuin suomalaislapsilla, kertoo vanhempi tutkija Valma Harjutsalo Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Eikös tuossa todeta että on edesvastuutonta haalia tänne maahanmuuttajia työvoimapulaa paikkaamaan ja vaarantamaan samalla oma ja lastensa terveys.

[Emo]

Glukoosi on tavallista sokeria ja fruktoosi hedelmäsokeria. Kumpikaan ei ole keinotekoista makeutusainetta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Isoglukoosi

Isoglukoosi eli maissisiirappi eli glukoosi-fruktoosisiirappi (high-fructose corn syrup = HFCS) on tärkkelysmakeuttaja, jota valmistetaan glukoosisiirappi (maissitärkkelys) -nimisestä tärkkelyksestä kemiallisesti.
Siinä osa glukoosista on entsyymien avulla muunnettu fruktoosiksi, ja näin makeusaste on nostettu sakkaroosin tasolle.

Elintarviketeollisuus käyttääselvennä isoglukoosia, sillä se on halvempaa ja nestemäisenä sitä on helppo kuljettaa ja tuotannossa sekoittaa.
Euroopan unionissa sille on asetettu tuotantokiintiö, joka esimerkiksi vuonna 2005-2006 oli noin 300 000 tonnia.

Isoglukoosin epäterveellisyydestä on esitetty väitteitä, mutta alan teollisuuden mukaan väitteet perustuvat väärinkäsitykseen.

http://virtaaravinnosta.com/?tag=glukoosifruktoosisiirappi

Viimeksi mainittua glukoosi-fruktoosisiirappia käytetään elintarviketeollisuudessa paljon sen edullisuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi, vaikka se on haitallisin kaikista sokereista. Tämä teollinen sokeri ei siis ole sama asia kuin tavallinen sokeri, sillä se käyttäytyy elimistössä eri tavalla. Sen sisältämä fruktoosi imeytyy saman tien verenkiertoon, ilman ruuansulatusta ja saa aikaan rasvantuotantoa maksassa. Siten se aiheuttaa suomalaisillakin yleistä maksasairautta eli ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa. Tämän lisäksi nopeasti imeytyvä fruktoosi ei saa aikaan insuliinin ja leptiinin* tuotantoa, jotka kontrolloisivat ruokahalua.  Glukoosi-fruktoosisiirapin glukoosiosa taas puolestaan saa aikaan nopean ja liiallisen insuliinintuoton. Insuliini varastoi tehokkaasti ylimääräisen energian rasvasoluihin – eli ihminen lihoo. Nämä seikat yhdessä tarkoittavat siis sitä, että glukoosi-fruktoosisiirappi lihottaa enemmän kuin tavallinen sokeri (1)

*leptiini on ruokahalua kontrolloiva hormoni

(1) George A Bray, et al. Consumption of high-fructose corn syrup in beverages may play a role in the epidemic of obesity, American Journal of Clinical Nutrition, vol 79 no.4, 537-543.

[Tommi Korhonen]

Minusta tämä on ihan tärkeä terveysuutinen. Se kertoo että kyse ei ole vain suomalaisten surkeista tavoista eikä surkeista geeneistä. Vaan jostain surkeasta asiasta surkeassa elinympäristössämme. Esimerkiksi syömisestä. Koska oletan että maahanmuuttajat eivät ole geneettisesti tai ylipainollisesti ihan samassa kuin suomalaiset lapset, niin syynä lienee jokin konkreettinen.

Esim Nikolas Ojala voi olla hyvinkin kärryillä.

[Faidros.]

...kun taas fruktoosi pitää käsitellä maksassa, ja tämä rasittaa maksaa, vähän, mutta silti.

Sitäkö se olikin. Täytyykin jättää kossusta se appelsiinimehu pois!

[saint]

Minusta tämä on ihan tärkeä terveysuutinen. Se kertoo että kyse ei ole vain suomalaisten surkeista tavoista eikä surkeista geeneistä. Vaan jostain surkeasta asiasta surkeassa elinympäristössämme. Esimerkiksi syömisestä. Koska oletan että maahanmuuttajat eivät ole geneettisesti tai ylipainollisesti ihan samassa kuin suomalaiset lapset, niin syynä lienee jokin konkreettinen.

Esim Nikolas Ojala voi olla hyvinkin kärryillä.

"Jokin konkreettinen" voisi olla juuri tuo "syöminen" - ravitsemus päiväkodeista ja kouluista lähtien suomalaistuu ravintosuositusten mukaiseksi.

[Jepulis]

En ihmettelisi vaikka paljastuisi tämän johtuvan ravintotekijöiden ja Suomen sääolojen yhteisvaikutuksesta. Siis yksinkertaistaen koska Suomi on puoli vuotta erittäin pimeä maa.

Tässä linkissä mielenkiintoinen artikkeli asiaa sivuten
http://www.d-vitamiini.fi/tietoa_d-vitamiinista/diabetes.php

Tässä artikkelissa puolestaan
http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/lehdet/diabetes-lehden_juttuarkisto/muu_diabeteksen_hoito/loytyyko_terveys_purkista.1510.news
todetaan mm:

D-vitamiini on ainoa ravintolisä, jota Antti Aro ja Pirjo Ilanne-Parikka suosittelevat ilman, että diabeetikolla on todettu jokin puutostila tai jonkin ravintoaineen vähäinen saanti.

- Jos D-vitamiinia ei saa tavallisesta ruuasta riittävästi, lisä on suomalaisille tarpeen pimeänä vuodenaikana lokakuusta huhtikuuhun. Lisäksi kaikkien eläkeikäisten kannattaa syödä D-vitamiinia.

Jos tässäkin on taas kyse D-vitamiinistä, sekin on erittäin suomalainen piirre, että terveysalan virkamiehistön toimesta kyseistä lisää on suorastaan halveksittu, ainakin vähätelty ja sen edelleen lisäämistä pyritty kaikin keinoin hidastamaan vielä uusien tietojen saapuessakin. Esimerkiksi Pekka Puska kantaa suoritetusta vähättelystä merkittävän vastuun. Hän on leimannut D-vitamiinitutkijoita hihhuleiksi, vaikka on itse perustanut oman jyrkän kantansa asiasta lähinnä omiin uskomuksiinsa "tasapainoisesta" ravinnosta.

[Tabula Rasa]

Ja tuohon soppaan kun lisätään vuosisatoja jatkunut sisäsiittoisuus oman klaanin jäsenten kesken (serkumpi on herkumpi), niin sieltä ne sairaat, kallishoitoiset rikastuttajat putkahtelevat. Lisempää, sanoi somali!

Päästäänköhän piankin ihmettelemään kotimaisia rottaihmisiä....