2014-06-03 "Taisteleva tutkimus" valtaamassa yliopistot

[hakare]

Taisteleva tutkimus vaatii tieteilijät tekemään parempaa maailmaa! Mutta miksi? Ja miten tämä sopisi tieteellisen objektiivisuuden ihanteeseen? Tästä puhutaan Tiedeykkösessä tiistaina 3.6.

http://areena.yle.fi/radio/2244720

Kuuntelin ohjelman uusintaa syrjäkorvalla, mutta pian alkoi verenpaine nousta. Yliopistoihin näyttää pesiytyneen porukkaa, joka on heittänyt kaikki tieteellisen tutkimuksen perusperiaatteet romukoppaan. Olisitko uskonut, että eräs Che Guevara onkin huomattava tieteentekijä yhteiskuntatieteiden alalla.

Ohjelman haastattelijalla Pasi Toiviaisella on selviä vaikeuksia pitää pokka kuunnellessaan Tampreen yliopiston aikuiskasvatuksen professorin Juha Suorannan näkemyksiä tietellisen tutkimuksen uusista tuulista. Suoranta ja joku Sanna Ryynänen ovat sepustaneet kirjan nimeltä: Taisteleva tutkimus.

Kuinkahan monta Puurosta, Suorantaa ja muita vastaavia nautiskelee suht. tukevaa proffan palkkaa meidän veronmaksajien iloksi. Vakivirassa oleva proffa pystyy pahasti haittaamaan kymmenien opiskelijavuosiluokkien opiskelua houreillaan.

[Miniluv]

Toisenlainen maailma on mahdollinen, toisenlainen tutkimus on mahdollista! Taisteleva tutkimus on yhteiskuntaa oikeudenmukaiseksi ja yhdenvertaiseksi muuttavaa, osallistuvaa ja osallistuvaa toimintaa, jossa tutkija panee likoon itsensä muiden kanssa. Se palauttaa yhteiskuntatieteet kriittisille juurilleen käytännön ja teorian yhdistäen.

Taisteleva tutkimus on kohtaamista, yhdessä ajattelemista, jakamista ja tekemistä. Asioista otetaan yhdessä selvää ja toimitaan yhteisen tiedon pohjalta. Taistelevassa tutkimuksessa uskotaan ihmisten kykyihin ja haluun toimia yhdessä erilaisten yhdenvertaisuutta lisäävien asioiden puolesta. Se on yhdessä tapahtuvaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemista osana erilaisia yhteiskunnallisia liikkeitä, järjestöjä ja organisaatiota.

Taisteleva tutkimus on ensimmäinen suomenkielinen esitys kantaa ottavista ja toiminnallisista tutkimusperinteistä sekä tutkimuksesta aktivismina. Se kokoaa yhteen monia eri tutkimusperinteitä, lähestymistapoja ja menetelmiä, jotka sitoutuvat käytännön ja teorian yhdistävään toimintaan paremman maailman puolesta. Kirja rohkaisee yhteiskuntatieteellisten alojen opiskelijoita vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja tarttumaan toimeen ja neuvoo kansalaistoimijoita tutkimuksen ja aktivismin yhdistämiseen.

http://taistelevatutkimus.wordpress.com/

Irwin Goodman - Kun kantti kestää

[Tragedian synty]

Taisteleva tutkija on kirjoittanut väitöskirjan monikulttuurisuuden autuudesta. On tullut aika puolustaa tutkimusta opponenttia vastaan.

Kustos: "Väittely alkakoon."
Taisteleva tutkija: "Olen osoittanut, että monikulttuurisuus on rikkautta."
Opponentti: "Esittämäsi perusteet eivät olleet oikein uskottavia. Haluaisin, että selität esimerkiksi [blaa blaa blaa, kaikenlaista Scriptasta]."
Taisteleva tutkija: "Selvä, selitetään sitten. [Ottaa esiin pistoolin.] Mikä olikaan epäselvää?"
Opponentti: "..."
Kustos: "Opponentilla on jauhot suussa. Tutkimus on osoitettu vastaansanomattomaksi!"

Seuraavana päivänä kaikissa mahdollisissa medioissa: Monikulttuurisuuden rikastuttava vaikutus on todistettu tieteellisesti, kriitikot hävisivät taistelun yhden vastaväitteen esitettyään!

[P]

Taisteleva tutkimus vaatii tieteilijät tekemään parempaa maailmaa! Mutta miksi? Ja miten tämä sopisi tieteellisen objektiivisuuden ihanteeseen? Tästä puhutaan Tiedeykkösessä tiistaina 3.6.

http://areena.yle.fi/radio/2244720

Kuuntelin ohjelman uusintaa syrjäkorvalla, mutta pian alkoi verenpaine nousta. Yliopistoihin näyttää pesiytyneen porukkaa, joka on heittänyt kaikki tieteellisen tutkimuksen perusperiaatteet romukoppaan. Olisitko uskonut, että eräs Che Guevara onkin huomattava tieteentekijä yhteiskuntatieteiden alalla.

Ohjelman haastattelijalla Pasi Toiviaisella on selviä vaikeuksia pitää pokka kuunnellessaan Tampreen yliopiston aikuiskasvatuksen professorin Juha Suorannan näkemyksiä tietellisen tutkimuksen uusista tuulista. Suoranta ja joku Sanna Ryynänen ovat sepustaneet kirjan nimeltä: Taisteleva tutkimus.

Kuinkahan monta Puurosta, Suorantaa ja muita vastaavia nautiskelee suht. tukevaa proffan palkkaa meidän veronmaksajien iloksi. Vakivirassa oleva proffa pystyy pahasti haittaamaan kymmenien opiskelijavuosiluokkien opiskelua houreillaan.

Tuohan ei ole mikään uutuus. Jürgen Habemas on moisen "emansipatorinsen tiedonintressin" lanseerannut jo 70-luvulla, 1968-sukupolven käyttöön. . Nyt vaan se on uudelleen nimetty. Vanhaa sontaa uudessa paketissa? 

[Henry]

Ajassa 21.00

Toimittaja: Kirjassa todetaan, että taistelevaa tutkimusta tehdään pääoman ylivaltaa vastaan. Teidän mukaanne taistelevan tutkijan mahdollisuudet muuttaa maailmaa voidaan tiivistää 4 kohtaan ja neljäs kohta kuuluu: "Osallistua suorasukaisesti epäoikeudenmukaisen kapitalistisen maailman kumoamiseen". Entä sitten kapitalistinen taisteleva tutkimus? Eikö pohjois-Koreaakin voitaisi kumota? Miksi vain kapitalistit ovat pahoja kirjassanne?

Juha Suoranta: No, tohon ei ehkä kannattais edes yrittää vastata, koska jos vähänkin seuraa julkista keskustelua kapitalismista ja missä nyt ollaan, käy pian selväksi, miksi meidän pitää tehdä aikamoisia korjausliikkeitä siihen.

[C-Nile]

...
Kirjoittajat esittelevät teoksessaan erilaisia taistelevia tutkimusperinteitä kriittisestä etnografiasta feministiseen tutkimukseen...

Toiset ovat sitä mieltä, että pyrkimys edes jonkin asteiseen objektiivisuuteen on tieteen erityistehtävä. Ryynäsen ja Suorannan näkökulma puolestaan painottaa, ettei tiede voi koskaan olla täysin objektiivista.
-Kaikki tutkimus on jollain tavalla ideologista, vaikkei sitä ääneen lausuttaisikaan. Ehdottamamme tutkimustapa ottaa kuitenkin selkeästi vahvan kannan, Ryynänen painottaa.
-Akateeminen tutkimus itseisarvona ei voi yksin olla tieteen tehtävä. Kaikkien on kannettava kortensa kekoon paremman maailman puolesta, myös tutkijoiden.

Vielä kun pääsisimme yhteisymmärrykseen siitä, mitä parempi maailma tarkoittaa.

[foobar]

...
Kirjoittajat esittelevät teoksessaan erilaisia taistelevia tutkimusperinteitä kriittisestä etnografiasta feministiseen tutkimukseen...

Toiset ovat sitä mieltä, että pyrkimys edes jonkin asteiseen objektiivisuuteen on tieteen erityistehtävä. Ryynäsen ja Suorannan näkökulma puolestaan painottaa, ettei tiede voi koskaan olla täysin objektiivista.
-Kaikki tutkimus on jollain tavalla ideologista, vaikkei sitä ääneen lausuttaisikaan. Ehdottamamme tutkimustapa ottaa kuitenkin selkeästi vahvan kannan, Ryynänen painottaa.
-Akateeminen tutkimus itseisarvona ei voi yksin olla tieteen tehtävä. Kaikkien on kannettava kortensa kekoon paremman maailman puolesta, myös tutkijoiden.

Vielä kun pääsisimme yhteisymmärrykseen siitä, mitä parempi maailma tarkoittaa.

Ne jotka eivät tajua ekalla yrittämällä... ammutaan. Tai ainakin paremmassa maailmassa ammuttaisi.

Ei kai meillä ilman "aitoa pyrkimystä" parempaan maailmaan olisi (noin) neljää kommunistista puoluetta, joilla kaikilla on muiden sijaan lopullinen totuus hallussaan.

[Jaska Pankkaaja]

Me veronmaksajat voisimme ottaa Tovereilta opiksemme ja olla itsekin Anarkisteja: useita kymmeniä prosentteja yliopistopaikoista pois. Suomi ei nouse höpömaistereilla ja turhisdoktoreilla.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Taisteleva tutkimus on kohtaamista, yhdessä ajattelemista, jakamista ja tekemistä. Asioista otetaan yhdessä selvää ja toimitaan yhteisen tiedon pohjalta. Taistelevassa tutkimuksessa uskotaan ihmisten kykyihin ja haluun toimia yhdessä erilaisten yhdenvertaisuutta lisäävien asioiden puolesta. Se on yhdessä tapahtuvaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemista osana erilaisia yhteiskunnallisia liikkeitä, järjestöjä ja organisaatiota.

Eikös Hommaforum laajasti tulkiten täytä nuo kriteerit? Ehkäpä Miniluv voisi saada professorin arvonimen joltain yliopistolta, kun sellaiseen ei nykyään enään vaadita tohtorin tutkintoa.

[Siili]

Mikäköhän on proseduuri, kun taisteleva tutkija tekee löydöksen, joka ei tue taistelun tavoitetta tai on peräti sitä vastaan?

[Kulttuurirealisti]

Mikäköhän on proseduuri, kun taisteleva tutkija kohtaa tutkimustuloksen, joka ei tue taistelun tavoitetta tai on peräti sitä vastaan?

Se vaietaan kuoliaaksi ja jos se ei riitä, tutkija demonisoidaan ja eristetään.

...Eikös aika suuri osa ns. tieteestä jo toimi näin? Ilmastotutkijat, naistutkijat, politiikan tutkijat, jne.

[Gommi]

Paljonko tämä yliopistomeno enää tästä pahenisi? 69% yliopistosta on mokua, 30% kaupallisten intressien ohjaamaa propagandaa ja 1% jotain tutkimuksenomaista.

[P]

Mikäköhän on proseduuri, kun taisteleva tutkija tekee löydöksen, joka ei tue taistelun tavoitetta tai on peräti sitä vastaan?

Kilautetaan NKVD paikalle likvidoimaan tai lähettämään uudelleenkoulutusleirille väärä fakta, tutkija tai ihan mikä vaan.

Taistelevien tutkijoiden kannattaa kopioida malli Stalinin suosikilta - Lysenkolta.


http://en.wikipedia.org/wiki/Trofim_Lysenko

[Blanc73]

Akateemiset höpöpö-projektit ja tutkimukset näyttävät olevan aika useinkin tapa levittää vasemmistolaista ideologiaa ja ovat täten puhdasta politikointia tieteen käärepaperiin käärittynä. Vastenmielistä touhua ja verorahoilla kustannettua tottakai.

[Professori]

Vakivirassa oleva proffa pystyy pahasti haittaamaan kymmenien opiskelijavuosiluokkien opiskelua houreillaan.

Juuri tästä syystä on olemassa dosenttilaitos, joka takaa monipuolisen opetuksen. Valitettavasti tätäkin järjestelmää kohtaan on valtavia paineita, joista yksi liittyy opetusnäytteen painottumiseen dosentuureja myönnettäessä. Näin subjektiiviseen arvioon perustuvaa opetusnäytettä voidaan käyttää erimielisten dosenttihakemusten torppaamiseen, ja samalla professorin oman opetuksen kanssa kilpailevien näkemysten pimentämiseen opiskelijoilta. Luonnontieteiden kannalta tämä ei ole suuri ongelma, mutta humanistisella puolella käsittääkseni suorastaan polttava tragedia.