Mitä tapahtuu Etelä-Afrikassa Nelson Mandelan jälkeen?

[sm5]

tutkijatohtori Raakel Inkeri

Tää on aina niin lutuista kun henkilön twitter seuranta paljastaa minuutissa kuinka monipuolisesti "arvostettu tutkija" oikeasti seuraa asioita.

BBC, CNN, Julius Malema ja blue, blue, blue toimittajat. YLE:n annilla on ilmiömäinen kyky löytää tulipunaisimmat kommunismin kannattajat tuntemaan asiaa

https://twitter.com/RaakelInkeri/following

Julius Malema muuten sai bannit twitteristä väkivallan lietsomisesta 12 tunniksi (mikä on lähes mahdotonta vasemmistolaisten kohdalla), eli hän teki sitä liian paljon.


Vertaa mitä nämä kretiinit tekivät Donald Trumpille. Elinikäinen banni ilman mitään syytä.

[simppali]

Miksi afrikka pitää tuoda Suomeen, vaikka afrikkaa ja ilmeisesti Etelä-Afrikan tapahtumia tutkii mittava määrä asiaan perehtyneitä "tutkijoita",,tylyä kerrontaa;

https://www2.helsinki.fi/fi/yliopisto/etsi-asiantuntija/afrikka-kysymyksiin-erikoistuneet-asiantuntijat

Hengästyin seuraavasta;

Väsäilen edelleen väikkäria ,,hieman turhauttaa kun lukaisee seuraavan otteen yliopiston touhuilusta.

PO­LI­TIIK­KA, TA­LOUS JA YH­TEIS­KUN­TA
Sarah Green, sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori: rajojen, tilan, paikan ja sijainnin antropologia, Välimeren alue, sukupuoli ja seksuaalisuus, ympäristö, eläinten kuljettaminen, karja, zoonoositaudit
Elina Oinas, sosiologian professori: rokotetutkimus, HIV-politiikka, sukupuoli, nuoret, aktivismi ja poliittinen osallistuminen Afrikassa. Alueet: Benin, Etelä-Afrikka ja Etiopia
Auli Vähäkangas, käytännöllisen teologian professori: marginaalissa olevat, HIV-positiiviset ja lapsettomat, saattohoito, afrikkalainen feministiteologia. Alueet: Tansania ja Etelä-Afrikka
Franklin Obeng-Odoom, kestävyystieteen apulaisprofessori: kehityksen poliittinen talous, kaupungit ja luonnonvarat. Alueet: Afrikka Afrikassa/Afrikka osana muuta maailmaa, Afrikka ja muu maailma sekä Afrikka ja Aasia
Eija Ranta, yliopistotutkija, kehitysyhteistyö, yhteiskunnallinen aktivismi, kansalaisyhteiskunta, politiikka. Alue: Kenia
Salla Sariola, akatemiatutkija: sosiaalinen mikrobitutkimus, mikrobilääkeresistenssi, käymisreaktio, globaali terveys, COVID-19, intersektionaalisuus, yhteisöjen osallistaminen. Alueet: Benin ja Etelä-Afrikka
Katja Uusihakala, akatemiatutkija: asuttajayhteiskunnat, diaspora, lapsisiirtolaisuus, sosiaalinen muisti, hiljaisuus ja hiljentäminen. Alueet: Zimbabwe, Etelä-Afrikka, Kenia, Iso-Britannia
Tuulikki Pietilä, sosiaali- ja kulttuuriantropologian yliopistonlehtori: talous, markkinat, ruokatorit, arvoketjut, sukupuoli, moraaliset arvot, musiikkiteollisuus, muotiteollisuus, nuorisomusiikki. Alueet: Tansania ja Etelä-Afrikka
Risto Marjomaa, yliopistonlehtori: konfliktit ja sodankäynti, maailmanhistoria, Afrikan historia
Gutu Wayessa, tutkijatohtori: maan pakkolunastukset, syrjäytyminen, pakkomuutto, ympäristöoikeus, muuttoliike. Alueet: Etiopia
Faith Mkwesha, tutkija: afrikkalainen kirjallisuus ja kulttuuri, koulutus, etniset suhteet, nationalismi, post- ja dekoloniaaliset teoriat, musta ja afrikkalainen feminismi. Alueet: Etelä-Afrikka
Paola Minoia, yliopistonlehtori: globaali kehitys, ympäristöpolitiikka, veden sosioekologia, maaoikeudet, tieto ja monikulttuurinen koulutus, post- ja dekolonialismi, alkuperäiskansat, yhteisölähtöinen ympäristönsuojelu, matkailualustat. Alueet: Sudan, Kenia, Egypti ja Marokko
Päivi Hasu, globaalin kehitystutkimuksen yliopistonlehtori: kristinusko, karismaattinen kristillisyys, uskonto ja kehitys, kansalaisyhteiskunta, uskonnollistaustaiset järjestöt. Alueet: Itä-Afrikka ja Tansania
Andrea Butcher, tutkijatohtori: mikrobilääkeresistenssitutkimus kansainvälisen kehityksen sekä aiheeseen liittyvien terveys-, ravinto- ja ympäristövaikutusten puitteissa (One Health); sosiaalinen mikrobitutkimus. Alueet: Länsi-Afrikka, Burkina Faso ja Benin
Jose A. Cañada, tutkijatohtori: globaali terveyspolitiikka, mikrobilääkeresistenssiin liittyvä politiikka, politiikan täytäntöönpano, tieteellinen tuotanto, pandemiavalmius, sosiaalinen mikrobitutkimus. Alueet: Burkina Faso ja Benin
Pablo Manzano, tutkijatohtori: pastoralismi, kestävyysmittarit, yhteiskunnallinen romahdus, konfliktit, sukupuolten voimaannuttaminen, maaperän huononeminen. Alueet: Maghreb, Sahel ja Itä-Afrikka
Tea Virtanen, tutkija, sosiaali- ja kulttuuriantropologia: Afrikan islam ja sufilaisuus, kulttuuriset arvot, rituaali ja performanssi, tanssi, alkuperäiskansakysymykset, karjanhoitajayhteisöt. Alueet: Keski- ja Länsi-Afrikka, Kamerun.
Raakel Inkeri, tutkijatohtori: kaupunkikehitys, naapurustot, segregaatio ja integraatio, apartheid. Alueet: Etelä-Afrikka, eteläinen Afrikka.
George Forji Amin, vieraileva tutkija: kahdenväliset sijoitussopimukset, kansainvälinen oikeus, kehitysmaiden taloudellinen itsemääräämisoikeus
Saara Kuoppala, uskonnontutkimuksen tohtorikoulutettava: kulttuuriperinnön politiikka, naisten initiaatio, festivalisaatio, kristinusko Afrikassa. Alueet: Namibia
Saana Hansen, tohtorikoulutettava, sosiaali- ja kulttuuriantropologia: valtio, sukulaisuus, kehitys, siirtolaisuus, paluumuutto, hoiva ja hyvinvointi. Alueet: Zimbabwe ja eteläinen Afrikka. 
Jenni Mölkänen, jatko-opiskelija, sosiaali- ja kulttuuriantropologia: ympäristö, ympäristönsuojelu, poliittinen talous, kehitysskeemat, paikka ja paikan tekeminen, tiedon tuotanto, luontosuhteet, vanilja, sukulaisuus, arvot, tsimihetit. Alueet: Madagascar.
Jeremy Gould, emeritusprofessori: valta, laki ja politiikka; juridiset ammatit Afrikassa; presidenttikeskeisyys; demokratia-aktivismi; perustuslakipolitiikka; perustuslaillinen jälkiliberalismi; legaalinen pluralismi; maaseutuelämä ja elinkeinot; 'perinteinen' tapaoikeus; valtiolliset tiedustelupalvelut; ilmasto-oikeudelliset prosessit. Alueet: eteläinen Afrikka, erit. Sambia.
KULT­TUU­RI JA KIE­LET
Friederike Lüpke, Afrikan tutkimuksen professori: pienen mittakaavan monikielisyys, monikielisyys maaseudulla, kuvaileva ja dokumentoiva kielitiede, Länsi-Afrikan kielten kuvaaminen ja dokumentointi omissa kulttuurikonteksteissaan, kestävät monikieliset ekologiat. Alueet: Senegal, Mali ja Guinea
Hannu Juusola, professori, Lähi-idän tutkimus: demokratisaatio, identiteetti ja uskonto. Alueet: Afrikan arabimaat
Mulki Al-Sharmani, islamin ja Lähi-idän tutkimuksen apulaisprofessori islamilainen oikeuskäytäntö ja muslimien perheoikeus, Koraaniin perustuva etiikka ja hermeneutiikka, islamilainen feminismi, monikansallinen muuttoliike ja perheiden hyvinvointi, nykyajan somalidiaspora. Alueet: Egypti, Suomi, Somalia/somalidiaspora
Lotta Aunio, yliopistonlehtori: bantukielet, erityisesti niiden fonologia ja tonologia, swahilin kieli, kuvaileva ja domentoiva kielitiede, monikielisyys. Alueet: Itä- ja Etelä-Afrikka
Thera Crane, akatemiatutkija: bantukielet, erityisesti kielten dokumentoiminen, semantiikka, pragmatiikka, monikielisyys ja kielipolitiikka. Alueet: etupäässä Sambia, Namibia ja Etelä-Afrikka sekä kautta Afrikan mantereen käytettyihin bantukieliin keskittyvää tutkimusta
Liban Ali Hersi, somalin kielen yliopisto-opettaja
Jonna Katto, tutkijatohtori: sukupuoli ja naisten historia Afrikassa, Afrikan maisemahistoria, Mosambikin historia, muistitieto, sukupuolentutkimus. Alueet: Mosambik
Álvaro Fernández-Llamazares, tutkijatohtori: alkuperäiskansat, etnobiologia, tarinankerronta, biokulttuurinen monimuotoisuus, luonnonsuojelu, alkuperäiskansojen ja paikallisväestön tietämys, ympäristöoikeus. Alueet: Kenia ja Madagaskar
Sylvia Akar, yliopistonlehtori: islamin tutkimus ja arabian kieli. Alueet: Pohjois-Afrikka
Maria Khachaturyan, yliopistotutkija: kieli vuorovaikutuskontekstissa, kieli ja uskonto, monikielisyys ja kielikontaktit, kaksikielisyyden kehitys ja omaksuminen, kuvaileva ja dokumentoiva kielitiede, lingvistinen typologia. Alueet: Guinea.
KOU­LU­TUS JA OP­PI­MI­NEN
Jari Lavonen, fysiikan ja kemian didaktiikan professori: tiede- ja teknologiakoulutus, opettajankoulutus, opetussuunnitelmien kehittäminen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen koulutuksessa. Alueet: Etelä-Afrikka, Egypti ja Norsunluurannikko
Arto Kallioniemi, uskonnonopetuksen professori, UNESCOn ihmisoikeuskasvatuksen oppituoli: uskonnonopetus, arvot, monimuotoisuus kouluissa, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden integrointi, Somalian opettajankoulutuksen opetussuunnitelman kehittäminen. Alueet: Somalia ja Kenia
Seija Karppinen, yliopistonlehtori: kokonaisvaltainen käsityönopetus, tieteidenvälinen opetus, innovatiivinen opetus ja muotoilukoulutus, monitaiteelliset opetuksen lähestymistavat, yhteisöllinen oppiminen, opettajankoulutuksen ja johtamisen kouluttajien kouluttaminen Keniassa. Alueet: Kenia
Kaisa Hahl, yliopistonlehtori: vieraan kielen didaktiikka, kulttuurienvälisyys, monikulttuurisuuskasvatus, varhennettu kieltenopetus, opettajaidentiteetti, Somalian opettajankoulutuksen opetussuunnitelman kehittäminen, ohjaajakoulutusta Etelä-Afrikassa
Heidi Krzywacki, yliopistonlehtori: matematiikan opettaminen ja oppiminen alakoulussa, opettajankoulutus, opettajien ammatillinen kehittyminen, opettajaidentiteetti, opetussuunnitelman voimavarat, opettajankoulutuksen kehittäminen (opetussuunnitelman kehittäminen ja ammatillinen kehitys) Somaliassa. Alueet: Somalia
Sai Väyrynen, yliopistonlehtori: inklusiivinen kasvatus, kehittyvien maiden koulutuskysymykset, elinikäinen oppiminen, etäopetus, verkkopedagogiikka. Alueet: itäinen ja eteläinen Afrikka
Hanna Posti-Ahokas, yliopistonlehtori: globaalikasvatus, koulutus ja kehitys, korkeakoulupedagogiikka, kansainvälinen koulutusyhteistyö, yhteisöllinen ammatillinen kehittäminen. Alueet: Tansania, Eritrea, Etiopia, Somalia, Ghana, Etelä-Afrikka
TER­VEYS
Olli Vapalahti, zoonoosivirologian professori: uhkaavat ja uudelleen ilmaantuvat tartuntataudit, erityisesti virusten (mm. arbovirukset, zikavirus, Ebola-virus, uusi koronavirus) aiheuttamat zoonoosit. Alueet: Marokko, Senegal, Kamerun, Etelä-Afrikka ja Kenia
Anu Kantele, infektiosairauksien professori: rokotetutkimus, ripuli, tartuntataudit, COVID-19, influenssa. Alueet: Benin ja Niger
Olli Peltoniemi, kotieläinten lisääntymistieteen professori: kotieläinten lisääntyminen, lisääntymisterveys, lisääntymisbiologia (erityisesti sian, lehmän ja koiran), eläinten hyvinvointi, yhteinen terveys (One Health), ihmisten ja eläinten välinen suhde
Marko Virta, mikrobiologian professori: antibioottiresistenssi erilaisissa ympäristöissä globaalisti, ml. Afrikka ja Aasia
Tarja Sironen, uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori: zoonoosien taudinaiheuttajat, taudinaiheuttajien tunnistaminen, Ebola-virus, COVID-19. Alueet: Etelä-Afrikka, Kenia, Kamerun ja Senegal
Annamari Heikinheimo, zoonoottisen mikrobilääkeresistenssin apulaisprofessori (toinen kausi): zoonoosit, mikrobilääkkeet, yhteinen terveys (One Health), ruokaturva. Alueet: Botswana, Nigeria ja Niger
Kaisa Haukka, yliopistotutkija: mikrobilääkeresistenssi ihmisten ympäristössä, suolistopatogeeniset bakteerit, yhteinen terveys (One Health), kapasiteetin vahvistaminen korkeakoulutuksessa. Alueet: Benin, Burkina Faso, Ghana ja Mali
Essi Korhonen, tutkijatohtori: uhkaavat infektiotaudit, viruszoonoosit, vektorivälitteiset sairaudet, hyttysvälitteiset virukset. Alueet: Kenia
Pia Fyhrquist, tutkija: afrikkalaiset kasvit antimikrobisten uutteiden ja yhdisteiden lähteinä. Alueet: Tansania, Sudan, Nigeria.
RUO­KA JA RUO­KA­TUR­VA
Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori: elintarviketiede, ravitsemustiede, ruokaketjut, terveys. Alueet: Etelä-Afrikka ja Kenia
Kristina Lindström, kestävän kehityksen professori: kestävä ruoantuotanto, palkokasvit, biologinen typensidonta, ritsobit, maaperän mikrobiologia ja ravinteiden kierto. Alueet: Etiopia, Kenia, Uganda, Sambia, Ghana ja Benin
Laura Alakukku, maatalouden ympäristöteknologian professori: agronomia, agroteknologia, maaperän hoito, ympäristöteknologia maataloudessa ja maataloustekniikka. Alueet: Kenia
John Sumelius, maatalousekonomian professori: liiketalous ja -toiminta, agronomia, tuotantoekonomia, ruokaturva, maatalouden liiketaloustiede ja kehitysmaatutkimus. Alueet: Ghana, Uganda, Sambia, Tansania ja Kenia
Liisa Korkalo, yliopistonlehtori: aliravitsemus, mikroravintoainepuutokset, ruokavalion monipuolisuus. Alueet: Mosambik
Ndegwa (Henry) Maina, yliopistonlehtori: elintarviketiede, maatalous ja metsänhoito, hiilihydraattien kemia ja entsymologia sekä viljateknologia. Alueet: Kenia ja Burkina Faso
Noora Kanerva, yliopistotutkija: ravitsemus, kokonaisruokavaliomallit sekä ruokavalion monipuolisuus, kansanterveys, sosioekonomiset ja alueelliset erot ruoankäytössä. Alueet: Mosambik ja Kenia
Tino Johansson, tutkimuskoordinaattori: geotieteet, kehitysmaantiede, sopeutuminen ilmastonmuutokseen, ilmastoälykäs maatalous, ihmisten ja luonnon kanssakäyminen, agronomia, ruokaturva. Alueet: Kenia, Etiopia, Tansania ja Namibia
Aregu Amsalu Aserse, tutkijatohtori: maaperän mikrobiologia, molekyylimikrobiologia, ritsobit, bakteerien genomiikka, maaperän viljavuuden hoito, kestävä ruoantuotanto, palkokasvien viljely, biologinen typensidonta, symbioosi, maatalouden bioteknologia, biolannoitteiden/ritsobiapuaineiden käyttö viljelyssä. Alueet: Uganda, Ghana ja Etiopia
Rose A. Ingutia, vieraileva tutkijatohtori: maatalouden liiketaloustiede, ruokaturva ja kehitysmaatutkimus. Alueet: Saharan eteläpuolinen Afrikka, erityisalueena Kenia
IL­MAS­TO JA YMPÄRISTÖ
Markku Kanninen, trooppisen metsänhoidon professori: trooppinen metsänhoito, ilmastonmuutos, metsäekologia, ympäristöpolitiikka, metsänhoito. Alueet: Burkina Faso, Sudan, Eritrea, Kenia ja Tansania
Petri Pellikka, geoinformatiikan professori, Keniassa sijaitsevan Helsingin yliopiston Taitan tutkimusaseman johtaja: geotieteet, ympäristötieteet. Maanpeitteen ja maankäytön muutosten kaukokartoitus. Ympäristönmuutoksen vaikutukset vesivaroihin, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon sekä elinkeinoihin. Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus, takaisinkytkennät, kestävyys ja kehitys. Alueet: Kenia, Etiopia, Eritrea, Tansania, Sierra Leone ja Burkina Faso
Maria Brockhaus, kansainvälisen metsäpolitiikan professori: metsäpolitiikka ja hallinta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, poliittinen talous, poliittiset ja institutionaaliset muutokset Länsi- ja Keski-Afrikassa. Alueet: Etelä-Afrikka, Burkina Faso, Kamerun, Kongon demokraattinen tasavalta, Etiopia, Mali, Kenia, Tansania ja Mosambik
Jouko Rikkinen, kasvitieteen professori: ekologia, kasvitiede, jäkälät, sienet, symbioosi, kasvibiologia, virologia. Alueet: Tansania ja Kenia
Markku Kulmala, akateemikko, professori: ilmanlaadun seuranta, ilmastotutkimus, hiukkasten muodostuminen ilmakehässä, Welgegundin tutkimusasema. Alueet: Etelä-Afrikka
Tuukka Petäjä, professori: ilmanlaadun seuranta, ilmastotutkimus, hiukkasten muodostuminen ilmakehässä, Welgegundin tutkimusasema. Alueet: Etelä-Afrikka
Timo Vesala, meteorologian professori: meteorologia, biogeokemia, metsätiede, kasvillisuus, maaperän kasvihuonekaasupäästöt. Alueet: Kenia
Mar Cabeza, ympäristönsuojelutieteen yliopistonlehtori: trooppinen ekologia, monitieteinen luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus, ihmisten ja luonnon väliset konfliktit, ympäristöoikeus, ilmastonmuutos. Alueet: Kenia ja Madagaskar
Eshetu Yirdaw, trooppisen metsänhoidon yliopistonlehtori: metsäekologia, peltometsäviljely, ennallistamisen ekologia ja metsien luonnon monimuotoisuus. Alueet: Etiopia, Mosambik ja Tansania
Mawa Karambiri, kansainvälisen metsäpolitiikan tutkijatohtori: metsäpolitiikka, yhteisölähtöinen metsänhoito, paikallisdemokratia, sukupuoli, maaseutu, eriarvoisuus. Alueet: Burkina Faso, Mali, Kamerun ja Kongon demokraattinen tasavalta
Risto Vesala, tutkijatohtori: ekologia, stabiili-isotoopit, termiitit, kasvi-sieni-hyönteis-vuorovaikutussuhteet, savannien hiilen ja typen kierto. Alueet: Kenia
Pedro Cardoso, eläintieteen intendentti, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus: ekologia, luonnonsuojelubiologia, eliömaantiede, hämähäkit. Alueet: Kap Verde, Ghana ja Tansania
Pasi Sihvonen, johtaja, eläintieteen yksikkö, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus: hyönteissystematiikka, yöperhoset, luonnon monimuotoisuus, luonnonsuojelu. Alueet: eteläinen Afrikka ja Kenia
Gunilla Ståhls-Mäkelä, laboratoriopäällikkö, vastuullinen tutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus: hyönteissystematiikka, kukkakärpäset, luonnon monimuotoisuus, eliömaantiede, molekyylisystematiikka. Alueet: eteläinen Afrikka ja Kenia
Sergei Tarasov, hyönteistieteen intendentti, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus: evoluutiobiologia, lajiutuminen, sukupuutto, evolutiiviset kehityslinjat, luonnonsuojelu, kovakuoriaiset. Alueet: Madagaskar
Mika Siljander, yliopistotutkija: geotieteet, maankäyttöön ja maanpeitteen muutoksiin liittyvät paikkatietosovellukset, luonnon monimuotoisuus, lajien levinneisyys, ihmisen ja luonnonvaraisten eläinten väliset konfliktit, luonnonsuojelu, savannipalot, vektorivälitteiset taudit, kestävyys ja kehitys. Alueet: Kenia, Etiopia, Eritrea, Tansania ja Namibia
Hari Adhikari, tutkijatohtori: biomassa, metsärakenne, metsien heterogeenisyys. Alueet: Kenia ja Tansania
Janne Heiskanen, yliopistotutkija: kasvillisuuden ja maanpeitteen kaukokartoitus ja muutokset. Alueet: Kenia, Etiopia, Burkina Faso
Matti Räsänen, tutkijatohtori: ekohydrologia, mikrometeorologia, hiilen ja veden kierto savanneilla. Alueet: Kenia ja Etelä-Afrikka
Tuomas Aivelo, ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori: parasitologia, tautiekologia, kädellistutkimus, jyrsijät ja Madagaskarin nisäkkäät, One Health, biologian didaktiikka. Alueet: Madagaskar
Anne Duplouy, akatemiatutkija: mikrobiomi, symbioosi, mikrobigenomiikka, hyönteistiede, perhoset
MAAN JA ELÄMÄN EVO­LUU­TIO
Mikael Fortelius, evoluutiopaleontologian professori: paleontologia, geologisen menneisyyden ympäristöt ja ilmastot, makroevoluutio, fossiilit, nisäkkäät, Afrikan esihistoria. Alueet: Kenia
Arto Luttinen, yli-intendentti: geokemia, petrologia, mineralogia sekä tulivuorten, magmojen ja vaipan koostumus, alkuperä ja kehitys. Alueet: Mosambik ja Etelä-Afrikka
Jussi S Heinonen, akatemiatutkija: geokemia, petrologia, mineralogia sekä tulivuorten, magmojen ja vaipan koostumus, alkuperä ja kehitys. Alueet: Mosambik ja Etelä-Afrikka
Sanni Turunen, tohtorikoulutettava: laakiobasaltit, suuret magmaprovinssit, alkuaine- ja isotooppigeokemia, maapallon vaippa, vaipan pluumit. Alueet: Mosambik, Malawi ja Botswana
Laura Arppe, intendentti: stabiili-isotooppitutkimus, termiittien ja kuivien savannien ekologia ja paleoekologia, termiittien kasvihuonekaasupäästöt. Alueet: Kenia
Miikka Tallavaara, varhaisen ihmisen elinympäristöjen apulaisprofessori (ensimmäinen kausi): arkeologia, paleoantropologia, ihmisen evoluutio Afrikassa
Juha Saarinen, tutkijatohtori: paleontologia, ruohotasankojen ja kasvinsyönnin evoluutio, norsun evoluutiohistoria. Alueet: Kenia, Etiopia, Tansania ja Uganda
Indre Zliobaite, tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori (elämäntieteiden informatiikka, ensimmäinen kausi): makroevoluutio, fossiilidata, ennustava mallinnus, koneoppiminen, nisäkäsfossiilien NOW-tietokanta, paleontologia. Alueet: Kenia
Kari Lintulaakso, kokoelmakoordinaattori, Luomus: kokoelmanhallintajärjestelmän luominen fossiilinäytteiden hallinnoimiseksi yhteistyössä Kenian kansallismuseoiden kanssa. Alueet: Kenia

Faith Mkwesha, tutkija: afrikkalainen kirjallisuus ja kulttuuri, koulutus, etniset suhteet, nationalismi, post- ja dekoloniaaliset teoriat, musta ja afrikkalainen feminismi. Alueet: Etelä-Afrikka

tuolta luulisi tietoa löytyvän, koska tutkija.

Uskomatonta, mihin dengejä, siis euroja mätetään..Etelä-Afrikan tutkija..

Matti Räsänen, tutkijatohtori: ekohydrologia, mikrometeorologia, hiilen ja veden kierto savanneilla. Alueet: Kenia ja Etelä-Afrikka

[Talvetar]

Asiantuntija kommentoi mellakoiden syitä:

Etelä-Afrikan päiviä jatkuneissa levottomuuksissa kuollut yli 70 – Tutkija: taustalla pitkään jatkunut eriarvoisuus ja lohduttomuus

Mellakoissa on kyse myös mustien ja valkoisten välisestä epätasa-arvosta, joka jatkuu yhä apartheidin jälkeen.

Afrikan unioni on tuominnut Etelä-Afrikan väkivaltaisuudet, joissa on kuollut jo ainakin yli 70 ihmistä. Unioni vaatii rauhan palauttamista Etelä-Afrikkaan ja sanoo, että levottomuuksien jatkumisella voi olla vakavia seurauksia niin Etelä-Afrikalle kuin koko alueelle.

Levottomuuksien taustalla on tutkijatohtori Raakel Inkerin mukaan pitkään jatkunut epävarmuus. Köyhien ja mustien keskuudessa suositun entisen presidentin Jacob Zuman vangitseminen oli vain viimeinen silaus, joka käynnisti perjantaina alkaneet levottomuudet.

Uutistoimisto AFP:n mukaan maahan odotetaan polttoainepulaa seuraavina päivinä. Ihmiset ovat jonottaneet kauppoihin aamuyöstä alkaen saadakseen ruokaa. Myös koronavirusrokotteiden kuljetuksiin odotetaan aiheutuvan haittoja.

– Jos kaikilla olisi ruokaa, telkkari, auto ja viilennyslaitteet kotona, ihmiset eivät jaksaisi lähteä tämän takia varastelemaan ja rikkomaan asioita. Tässä on lohduttomuus ja eriarvoisuus taustalla, Inkeri kertoo STT:lle.

Levottomuuksissa on muun muassa ryöstelty. Tähän vaikuttaa tutkijatohtorin mukaan tavallisten ihmisten tarve elintarvikkeille. Ryöstelytilaisuuteen tartutaan, oli levottomien syy mikä tahansa.

[...]

Durbanin kaupungissa kuvatulla BBC:n videolla näkyy, kuinka alueella asunut nainen joutui heittämään lapsensa ikkunasta ulos pelastaakseen tämän tulipalosta.

Tulipalo sai alkunsa, kun mellakoihin osallistuneet ihmiset sytyttivät naisen asunnon alapuolella sijaitsevia kauppoja tuleen. Väkijoukko sai napattua lapsen turvallisesti kiinni.

Kauppoja, tehtaita ja varastoja joutui tiistaina ryöstöjen kohteeksi jo viidettä päivää peräkkäin. BBC:n mukaan yli 200 ostoskeskusta on ryöstetty.

[...]

Lisäksi al-Jazeeran mukaan mellakoissa on kyse myös mustien ja valkoisten välisestä epätasa-arvosta, joka on maassa yhä syvää, vaikka apartheid purettiin vuoteen 1994 mennessä.

Osa ryöstelyyn osallistuneista uutistoimisto AFP:n haastattelemista ihmisistä kertoi, että ryöstelyn taustalla ovat köyhyys ja talousvaikeudet. Osa on varastanut esimerkiksi elintarvikkeita itselleen.

Yle 14.7.2021

Löytyihän se syyllinen = valkoihoisten rasismi.

Viis siitä, että valkoiset ovat vähemmistö ja esim intialaiset omistavat paljolti puljuja tuolla.

Viis myös siitä, että valkoisia tapetaan, raiskataan, kidutetaan ja maita pakkolunastetaan jne.

Viis myös siitä, että moni valkoinen koittaa päästä pois eteläisestä afrikasta oikean vainon ja hengen vaaran vuoksi jostain oudosta syystä, koska monikulttuuri ei vain nappaa..

Ja ei unohdeta "tappakaa buurit" laulua jne asioita.

Kyllä, onneksi meillä on ehdottoman laadukasta journalismia suomessa.

Lehtijutun luettuani, en voi todeta muuta kuin, että varmasti oisi parasta evakuoida valkoiset rasistit tuolta heti pois?

Suomen luotettavan median jutuista saa näes käsityksen, että heti jahka rasismi loppuu niin asiat eteläisessä afrikassa varmasti paranevat..

[HDRisto]

Rasismi ei Etelä-Afrikasta lopu vaikka kaikki valkoiset ja intialaiset häipyisivät samalla sekunnilla. Sitten jää heimoriidat ja maakuntien väliset ratkottavaksi ja ne ei lopu ennen kuin viimeinenkin neekeri on poistunut, tavalla tai toisella.
Asiat paranevat vasta sitten kun valkoiset ovat palanneet ja kunnostaneet kaiken taas asuttavaksi ja tuottavaksi ja ryöstäjä-raiskaaja-tuhopolttaja-rosvolaumat hävitetty. Sama pätee Zimbabween. Sekään ei palaa entiseen vilja-aitta loistoon ennen kuin mustat on häädetty johtopaikoilta häsläämästä.
Kyllä sen sitten yksinkertaisempikin musta tajuaa mistä vuosikymmenien kurjuus johtui.

"mellakoissa on kyse myös mustien ja valkoisten välisestä epätasa-arvosta".
Kyllä vaan, toiset osaa ja pystyy sekä haluaa, toiset taas tietävät etteivät osaa eivätkä pysty mutta haluavat olla isoja pomoja vaikka kyvyt ei riitä edes kasvimaan tai huussin hoitoon.

[Bwana]

Kyllä vaan, toiset osaa ja pystyy sekä haluaa, toiset taas tietävät etteivät osaa eivätkä pysty mutta haluavat olla isoja pomoja vaikka kyvyt ei riitä edes kasvimaan tai huussin hoitoon.

Tuo on muuten harvinaisen ttumaisesti sanottu. Ja ihan paikallaan. Tai no, kasvimaa noilta yleensä sujuu. Ongelma systeemitasolla on siinä, että kyllä noista populaatioista löytyisi riittävästi tarpeeksi fiksua väkeä pyörittämään esim. länsimaisia vivahteita omaavaa yhteiskuntaa, mutta kun siihen ei tule mahdollisuutta.

Osin siihen ei tule mahdollisuutta siksi, että tavan väki on tukevasti kiskomassa sitä kognitiopulkkaansa ylöspäin (siihenkin on syynsä, ikiaikaisesta ravinnosta ja ympäristötekijöiden pariutumiselta vaadittavia ominaisuuksia myöden) kellon vasemmalla lappeella.

Sitten se yleisempi syy mahdollisuuksien vähyyteen on afrikkalaisen hallintomallin taipumus niittää fyysisesti aika ajoin kaikki vähänkin liian itsenäisiksi/uhkaaviksi koetut uudet tekijät. Kun vanhan liiton gepardisuikka tarjoaa kättä ja utelee yliopistolla nuorisolta jotta "Mitenkäs me voitaisiin parantaa tätä meidän maata", kannattaa ihan suosiolla pitää turpa kiinni.

[Golimar]

Fantastista.

[tweet]1415561358201040897[/tweet]

https://twitter.com/JariKilpinen/status/1415561358201040897

[Titus]

poliisi valvomassa luuttausta:

[tweet]1415260679146201090[/tweet]

https://twitter.com/veggiekrays/status/1415260679146201090

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Syy sille miksi afrikassa kaikki on paskaa on se että siellä ei ole mitään kansallisidentiteettiä ja yhdessä tekemisen meininkiä. Ensin tulee oma suku ja klaani sitten oma heimo. ja kaikki sen ulkopuolella on vihollisia. Etelä-afrikalla ei ole tulevaisuutta, ja jokaisen valkoihoisen kannattaisi liueta sieltä pois. Taas yksi afrikan sivistyksen kehdoista muuttuu afrikaksi. Etelä-afrikalla on toivoa jos se saisi korrutoitumattoman vahvan presidentin, joka pistäisi armeijan avulla heimot kuriin.

[Alaric]

Onpas ullattavaa ja niin kovin stereotypioita vahvistavaa, että "hädänalaisten" ryöstellessä vaateliikettä ym. on tyhjennetty, mutta kirjakauppa on jätetty rauhaan

https://twitter.com/Henrik_Palmgren/status/1415697479773954054

[tweet]1415697479773954054[/tweet]

[Veikko]

Fantastista.

[tweet]1415561358201040897[/tweet]

https://twitter.com/JariKilpinen/status/1415561358201040897

Neekeriyttä (voisi olla uusi sivistyssana, jonkin ilmiön tai kehityksen määrittämiseksi). Sama tapahtuisi Yhdysvalloissa, lukemattomissa vastaavissa mustaihoisten järjettömissä mellakoinneissa, jos siellä ei olisi niin vahvaa (valkoihoisten rakentamaa) infraa takana, joka estää järjestelmän täydellisen romahtamisen.

Tämä täydellinen kyvyttömyys mihinkään rakentavaan ja sivistävään*, mutta välitön alttius ryöstelyyn ja väkivaltaan, on vastaansanomattomasti ympäri maapallon havaittava piirre mustassa "kulttuurissa" - tai, oikeasti: mustassa rodussa.

Ja rotuja on olemassa, vaikka emme tarkastelisi vain ulkonäköä. Katsokaapa, mitä vähälukuinen määrä lähes sukupuuttoon tapettuja ja maattomia juutalaisia on saanut aikaan - ja mitä valtava määrä monissa maissa vuosikymmeniä hemmoteltuja ja etuoikeutettuja mustia on saanut aikaan. Afrikan loputtomasta mustasta massasta puhumattakaan, vaikka he pääosin istuvatkin uskomattomien rikkauksien päällä.

* Viihdemusiikkia lukuun ottamatta, sillä sen eräällä kapealla alueella mustat ovat saaneet jotain aikaan. (Urheilua en viitsi mainitakaan; apinakin osaa paiskoa esineitä ja kojootti juosta.) Mutta miten vähäinen anti tuo on kaiken aiheuttamansa tuhon ja rikollisuuden rinnalla.

[Jorma M.]

Vihreät, Vasemmistoliitto tai SDP varmaan miettivät tahoillaan uskaltaisiko alkaa vaatimaan että Suomen täytyy kantaa vastuunsa. "Kansainväliset sopimukset edellyttävät ... me elämme kaikki samassa maailmassa ... EU:n kautta on nopeasti kanavoitava apua ..."

Jokin takaraivossa ehkä varoittaa, ettei kannata alkaa vaatimaan suomalaisia kantamaan vastuuta, mutta ihan perkeleesti tekisi silti mieli vaatia.

[Hamsteri]

Lanseeraamani "Ranskan jalkapallojoukkue indexin" mukaan Etelä-Afrikka on totaalisesti menetetty. Joukkueessa on yksi valkoinen. Indexin mukaan Ranskassa tulee olemaan samanlainen meininki kohtapuoleen. Todennäköisesti etenkin Pariisi ja Marseille pääsevät nauttimaan Black Lives Matterista.

Indexin mukaan esim Japanilla ja Kiinalla on asiat hyvin eikä loottausta ole oletettavissa. Over and out.

[Viimeinen suomalainen]

Parit kuvat Yliksen EA-langalta;

[ISO]

Neekerit tekee etelä-afrikasta jälleen yhden persläpimaan lisää.

Apartheid oli aikansa tuote jolla pidettiin maa siistinä siten että vain tummien asuinaluiella oli kaikki persläpimaan olosuhteet ja muu maa oli hyvinvoiva, kun tuo järjestelmä ajettiin alas, kaikki ne ongelmat joita oli ennen sen luomista palas koko maahan.

Sisällissotahan siellä on edessä,  se on selvä, mielenkiintoista nähdä miten solmussa on meidän hyvesignaloijien ajatus, ja miten hulluja vastuullinen media tulee esittämään, vai ovatko vastuullisesti hiljaa ettei vihervasemmistolaisille tule paha olo.

[HDRisto]

Bwana: "Kun vanhan liiton gepardisuikka tarjoaa kättä ja utelee yliopistolla nuorisolta jotta "Mitenkäs me voitaisiin parantaa tätä meidän maata", kannattaa ihan suosiolla pitää turpa kiinni".

Näin se menee. Diktaattorin tulee hävittää kaikki fiksummat, ehkäpä tulevat kilpailijat, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa etteivät pysty organisoimaan mitään häiritsevää, pahimmassa tapauksessa (diktaattorin kannalta) vallankaappausta.
Viimeisenä tapetaan sukulaiset ja luottomiehet, sitten joku diktaattorin veljenpoika tappaa setämiehen. Ja kaikki alkaa alusta.

[Dangr]

Ohisalon Twitterissä ei mitään tästä, selasin koko heinäkuun. Usein kun vähemmistöä uhataan, niin ottaa kantaa, mutta nyt ehkä väärä vähemmistö.

Sama Marinilla.

Sama Ulkoministeriöllä.

Sama ulkoministeri Pekka Haavistolla.

[Mangustin]

Asiantuntija kommentoi mellakoiden syitä:

– Jos kaikilla olisi ruokaa, telkkari, auto ja viilennyslaitteet kotona, ihmiset eivät jaksaisi lähteä tämän takia varastelemaan ja rikkomaan asioita. Tässä on lohduttomuus ja eriarvoisuus taustalla, Inkeri kertoo STT:lle.

Levottomuuksissa on muun muassa ryöstelty. Tähän vaikuttaa tutkijatohtorin mukaan tavallisten ihmisten tarve elintarvikkeille. Ryöstelytilaisuuteen tartutaan, oli levottomien syy mikä tahansa.

Yle 14.7.2021

Semmonen asiantuntija sieltä.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Durban

Durban has a humid subtropical climate (Köppen climate classification Cfa), with hot and humid summers and pleasantly warm and dry winters, which are snow and frost-free. Durban has an annual rainfall of 1,009 millimetres (39.7 in). The average temperature in summer ranges around 24 °C (75 °F), while in winter the average temperature is 17 °C (63 °F).

Etelä-Afrikassa on talvi. Durbanin päivälämpötila on heinäkuussa n. 22,5 astetta ja yöllä 12,5 C. Ei siellä tarvitse mitään ilmastointia nyt.

Suomessa on ollut jo pari viikkoa +-30 asteen helteet, asunnoissa ei pääasiassa ole ilmastointia ja kaupunkien keskustojen vanhat rakennukset on suunniteltu keräämään lämpöä niin että kesällä niissä on todella tukala olla. Täällä on paljon autottomia ja telkkarittomia talouksia, juurikin noissa kuumenevissa kerrostaloissa, eikä laajaa Alkojen ryöstelyä yhteiskunnallisen turhautumisen ilmaisuna siltikään esiinny.

Vaikuttaa ristiriitaiselta neekerilogiikalta sekin, että väitetään riehujien joutuvan loottaamaan elintarvikkeita henkensä pitimiksi, ja samalla kannustetaan ryöstelyyn ja toimitusketjujen paskomiseen taktiikkana nälkiinnyttää pajeetit ja valkoiset. Tässä on nyt ollut 30+ vuotta ANC neekeröintiä, ja bonuksena puolitoista vuotta koronalockdowneja, joten tulevaisuusorientoituneet väestönosat ovat varmasti oppineet pitämään muutaman viikon riisi/linssi/vesivarastoja.

Toisaalta koko mellakoinnissa ei ole mitään järkeä, kun zuluja siis muumittaa se kun intialaiset omistaa kaiken ja harrastaa nepotismi-korruptiota, ja siksi protestoivat korruptoituneen zulupäällikkö Zuman pidätystä, koska oikeuden halventamiskakun jälkeen Zumaa odottaa tuomio korruptiosta ja sosialisoidun kansallisomaisuuden myymisestä tiskin alta... Intialaisille. 

[Viimeinen suomalainen]

Parit kuvat Yliksen EA-langalta;

Näitä vois tarjota suomalaisille mainostoimistoille, jotka nykyään niin innokkaasti tunkevat mustia joka mainokseen? Suosikkini ylärivin äärioikea tyyppi D

[Titus]

Milloinkahan Suomea kohtaa moniosaajatulva Etelä-Afrikasta ? Ei ei niitä toivottuja buureja, vaan näitä "varsinaisia".

Tuskin menee kauaa ja mikään kototuttamisraha ei kyllä tule riittämään...

[HDRisto]

On kyllä Inkerillä logiikka.
"Jos kaikilla olisi ruokaa, telkkari, auto ja viilennyslaitteet kotona, ihmiset eivät jaksaisi lähteä tämän takia varastelemaan ja rikkomaan asioita. Tässä on lohduttomuus ja eriarvoisuus taustalla, Inkeri kertoo STT:lle".

Jonkun kuitenkin tulisi kasvattaa se ruoka, ja pitää yllä voimalaa mistä saadaan sähkö telkkariin ja viilennyslaitteisiin. Autollakaan ei tee mitään ilman tietä ja polttoainetta. Jos kaikilla olisi kaikkea niin utopiasta olisi tullut totta (kommunismi toimisi).
Ja millä tavalla helpompi ja mukavampi elämä sitten tekee sen ettei jaksa lähteä ryöstelemään tilaisuuden tullen.

[Bwana]

Lanseeraamani "Ranskan jalkapallojoukkue indexin" mukaan Etelä-Afrikka on totaalisesti menetetty. Joukkueessa on yksi valkoinen. Indexin mukaan Ranskassa tulee olemaan samanlainen meininki kohtapuoleen. Todennäköisesti etenkin Pariisi ja Marseille pääsevät nauttimaan Black Lives Matterista.

Indexin mukaan esim Japanilla ja Kiinalla on asiat hyvin eikä loottausta ole oletettavissa. Over and out.

SA:n tapauksessa pidän parempana indikaattorina rugby-jengiä eli Springboksia. Proteas ie kriketti kun menee niin sitten on piru tosissaan merrassa.

[MW]

***
Ja millä tavalla helpompi ja mukavampi elämä sitten tekee sen ettei jaksa lähteä ryöstelemään tilaisuuden tullen.

Freudilainen. Tuo "jaksa" pitää sisällään sen, että pitäisi, pitää oikeana, mutta ei nyt jaksa.

[Golimar]

Valkoisessa kulttuurissa erotetaan erilaiset toiminnot; syödään erikseen, kuunnellaan musiikkia liikkumatta ja yskimättä, ja jos ja kun tanssitaan, on oltava selkeät askeleet. Niin sanotuissa mustissa kulttuureissa kuunnellaan konserttia ja voidaan yhtä aikaa syödä, rupatella, tanssia, liikkua, heitellä vauvaa ilmaan ja nauraa.

https://hommaforum.org/index.php?topic=16009.0

X

Hyvästi Afrikka on vuonna 1966 julkaistu italialainen mondo-dokumentti, joka seuraa Afrikan tilannetta ja maanosan väkivaltaisia valtataisteluita 1960-luvulla, kun siirtomaaherruuden aikainen sorto vaihtuu paikallisten johtamaan sortoon.[1]

Elokuva kiellettiin vuonna 1967 Suomessa kokonaan perusteella "raaistava".[2] Kielto kumottiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja elokuvaa levitettiin leikattuna. Hyvästi Afrikka esitettiin leikkaamattomana ensimmäisen kerran Suomen televisiossa Yle Teema -kanavalla 15.10.2003.[

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4sti_Afrikka

Korkein hallinto-oikeus: tiedonantoja
Ennakkoratkaisu KHO 1967-A-II-122
12. päivänä syyskuuta 1967
Elokuvat

(4620) Koska elokuvasta, jonka valtion elokuvatarkastamo ja valtion elokuvalautak. olivat jättäneet kokonaan esitettäväksi hyväksymättä, voitiin kohtia poistamalla saada esityskelpoinen elokuva, elokuvatarkastamon ja elokuvalautak:n päätökset kumottiin ja asia palautettiin elokuvatarkastamolle. (3187/46/67)
  Tarkastettuaan yhtiö A:n hakemuksesta "Hyvästi, Afrikka" (Africa Addio) nimisen elokuvan valtion elokuvatarkastamo 19. 5. 1967 katsoi, että elokuva oli raaistava, omiaan vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti sekä että se saattoi huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin. Tämän vuoksi elokuvatarkastamo elokuvien tarkastuksesta annetun L 3 §:n 2 ja 3 momentin nojalla päätti olla hyväksymättä elokuvaa esitettäväksi. — Valtion elokuvalautak. 9. 6. 1967 hylkäsi yhtiön elokuvatarkastamon päätöksestä tekemän valituksen. — Yhtiö haki muutosta. — KHO 12. 9. (V. Saarinen, E. Rankama ja H. Salo): katsoi, ettei po. elokuvaa voitu elokuvalautak:n päätöksessä mainituista syistä kokonaan jättää esitettäväksi hyväksymättä, minkä vuoksi KHO, joka ei ottanut välittömästi ratkaistavakseen, mitkä kohdat elokuvasta oli poistettava, jotta se voitaisiin hyväksyä esitettäväksi, kumosi elokuvalautak:n ja elokuvatarkastamon päätökset ja palautti asian elokuvatarkastamolle, jonka tuli ottaa elokuva uudelleen tarkastettavaksi ja antaa asiassa elokuvien tarkastuksesta annetun L 3 §:n 4 momentin mukainen päätös sekä samalla määrätä, oliko elokuvan esittämiselle asetettava muita laissa sallittuja ehtoja.

  P. Valliniemi ja E. Wihervaara: ei muutosta.

http://www.mlang.name/arkisto/KHO-1967-A-II-122.html

Africa Blood and Guts 1966 (Africa Addio)
https://www.youtube.com/watch?v=V355OG77SQM

[pörrö]

Kun olin Persianlahdella töissä, niin siitä oli helppo kipaista Etelä-Afrikkaan kollegan kanssa viikon lomalle. Kävimme Pretoriassa daamin vanhassa kodissa, ja pistäydyimme myös Mosambikin puolella.

Mitä jäi mieleen?

Tyttelin kotitalo Pretoriassa oli kahden aitauksen takana, joissa isot "armed response" -kyltit. Eli ensin yhdestä portista sisään, sitten portti kiinni, sitten vasta toinen auki. Maanteillä meidän hirvivaara-merkkien tapaisia varoituskylttejä "carjack hotspot". Ilmapiiri oli kyräilevä, ja kollegan neuvosta olin jättänyt kaikki korut korvakoruista lähtien kotiin.
Kollegan isän autossa oli hansikaslokerossa kaksi ysimillistä "yllätyksien" varalle.

Todella sääli, sillä maa on kaunis ja luonnonvaroiltaan rikas.

Ex-presidentti Zuma on hullu. Muistaakseni männävuosina mainosti, että neitsyen makaava tervehtyy AIDS:ista.

[Viimeinen suomalainen]

Karmeaa jälkeä. Vetää kyllä sanattomaksi:
https://www.youtube.com/watch?v=ECHuCAwa-cU

#Suomen Uutiset
@Suomen Uutiset

En muista kumpi se noista oli se oikea tagi? Nostakaa tikunnokkaan Etelä-Afrikan kohtalo kun valtamedia pääosin vaikenee. Noin voi käydä vielä täälläkin...

[justustr]

Tässä myös paikallisen uutistoimiston raportti tuhoista:
https://www.youtube.com/watch?v=3f8IDpaJiJs

[E-Afrikka]

David KNightin pitkässä haastattelussa Suidelandersin Simon Roche.

https://www.youtube.com/watch?v=kDXfv-hgORo

[Mangustin]

Intialais- ja eurooppalaistaustaiset afrikkalaiset eivät sittenkään kuolleet kun ruoka loppui kaupoista, lähteneet KZN:sta saati vapauttaneet Zumaa, mutta mellakoivilla zuluilla alkaa olla niin nälkä että miettivät jo kenet seuraavaksi söisivät.

https://www.thesun.co.uk/news/15597199/south-africa-riots-starving-eating-each-other-food-shortages/

STARVING rioters in South Africa have said they are on the verge of "eating each other" as days of looting and violence sparks severe food shortages.

Chaotic protests have erupted across the country after former president Jacob Zuma was handed a 15-month jail term last week for failing to appear at a corruption inquiry.

At least 75 people have died and more than 1,200 arrested as the country's consumer goods body estimated more than 800 shops had been ransacked.
...
As disruption to farming, manufacturing and oil refining sparks fears of food and fuel shortages, community leader Nhlanhla Lux, 33, told the Financial Times: "We are on the verge of eating each other."

Dressed in camouflage and armed with a gun outside a shopping centre in Johannesburg's Soweto township, he said he is "prepared to die" to halt the chaos.
"The biggest mall, that employs the biggest number of people, is the one left standing. If it falls, it's the last elephant."
...
President Cyril Ramaphosa has warned parts of the country "may soon be running short of basic provisions following the extensive disruption of food, fuel and medicine supply chains".

The government is set to deploy 25,000 troops to curb the unrest.

State-owned logistics operator Transnet declared a "force majeure" yesterday - an emergency beyond its control - on a key rail line that links Johannesburg to the coast due to the unrest.

Earlier this week, the country's largest refinery SAPREF shut its plant in Durban, which is responsible for a third of South Africa's fuel supply.
...
Christo van der Rheede, executive director of the largest farmers' organisation, AgriSA, said producers were struggling to get crops to market due to the logistical "shambles".

He warned if law and order were not restored soon, "we are going to have a massive humanitarian crisis".
...
Sugarcane fields were torched in KwaZulu-Natal, the main cane-growing region, while cattle were stolen elsewhere.

"It is a war zone... towns deserted, shops looted, bodies lying on the road," John Steenhuisen, leader of the main opposition Democratic Alliance in the province, told the Financial Times.

Locals have started forming vigilante groups to protect shops and buildings in their neighbourhoods.
...

Tavara ei liiku pellolta pöytään, tehtaalta kauppaan eikä satamasta bensikselle. Sokeriruokopeltoja poltetaan ja karjaa varastetaan. Suojeluskuntia perustetaan kotien ja yritysten puolustamiseen. Ramaphosa on määrännyt 25k reserviläistä poliisin avuksi palauttamaan järjestyksen.

Allaoleva kuvalauta-lainaus kuvaa sitä sivilisaatioon sopeutumusrajoitteista neekereiden osajoukkoa, joka pilaa afrikkalaisten ihmisten (etniseen taustaan katsomatta) elinolosuhteet ja mahdollisuudet parempaan tulevaisuuteen.

[Kallan]

Vihreät, Vasemmistoliitto tai SDP varmaan miettivät tahoillaan uskaltaisiko alkaa vaatimaan että Suomen täytyy kantaa vastuunsa. "Kansainväliset sopimukset edellyttävät ... me elämme kaikki samassa maailmassa ... EU:n kautta on nopeasti kanavoitava apua ..."

Jokin takaraivossa ehkä varoittaa, ettei kannata alkaa vaatimaan suomalaisia kantamaan vastuuta, mutta ihan perkeleesti tekisi silti mieli vaatia.

Joinakin päivinä sitä ihmettelee, kerta toisensa jälkeen, että kun vihervasemmistolaiset tuntuvat ihannoivan - ei siis toki kaikki, karkea yleistys kyseessä - monikulttuuria, niin olisihan se nyt sangen loogista muuttaa Etelä-Afrikan monikulttuurisimmille alueille. Sen jälkeen, ja mahdollisen muutaman tulitaistelun ja ryöstöyrityksen jälkeen (olettaen että selviää hengissä), takaisin saattaisikin tulla perussuomalaisten äänestäjiä. Tai olisivat tyytyväisiä mokuonnelaansa, mene ja tiedä.

[HDRisto]

Kokemuksesta (ihan vierestä seuraneena) voin sanoa että muutos suvaitsevaisesta realistiksi tapahtuu alle puolessa vuodessa paikanpäällä Afrikassa. Siis jos on sellaisissa duuneissa siellä missä on jonkinlainen tulosvastuu ja pitää jotakin tapahtuakin ja valmista tulla. Kehitysapuduunit ja sen sellaiset matonkutomis-opastamiset ovat sitten niitä missä ja millä ei ole mitään väliä, aikaa ja rahaa on vaikka mitään ei tapahtuisikaan.