2013-11-05 SK: Maltti on valttia - maahanmuutossakin

[Emperor]

Maltti on valttia - maahanmuutossakin

5.11.2013

Maahanmuutto on ilmiö, josta meillä on enemmän mielipiteitä kuin tietoa. Paul Collierin uusi kirja Exodus: How Migration Is Changing Our World tarjoaa tasapainoisen ja kiihkottoman katsauksen modernien muuttoliikkeiden hyötyihin ja haittoihin.

Collier on Afrikan tutkimiseen keskittynyt taloustieteiden professori Oxfordista, sekä eräs tieteenalan tämän hetken kiinnostavimpia ja kansantajuisempia ajattelijoita. Miehen aikaisemmat teokset The Bottom Billion ja The Plundered Planet pohdiskelivat kehitysavun ja ympäristöpolitiikan luonnetta viileän analyyttisesti. Exodus tarkkailee maahanmuuttoa samalla ideologisesti joustavalla otteella.

Maahanmuuttokeskustelu on pahimmillaan melko rasittavaa ja tautologista toistoa, jossa niin puolustajat kuin vastustajatkin ovat jumiutuneet toistamaan kaavamaisia mantrojaan. Collierin kirja tarjoaa rakentavan yrityksen tutkia maahanmuuton hyötyjä ja haittoja maahanmuuttajille, heidän kotimailleen, sekä maahanmuuttajien vastaanottajille.

Monet maahanmuuton vastustajista hakevat polttoaineensa rasismista ja valitettavasta nurkkakuntaisuudesta, mutta myös maahanmuuton puolustajilla on heikkoutensa, Collier muistuttaa. Heidän liberalisminsa on myös umpimielistä, usein kieltäen kaiken keskustelun aiheesta ja leimaten asiallisetkin kriittiset lauseet vihapuheeksi.

Collier argumentoi, että muuttoliikkeet ovat pohjimmiltaan hyväksi sekä vastaanottajille, lähettäjämaille, että maahanmuuttajille itselleen. Silti, liian mittava maahanmuuttoliike ja täydellinen rajojen aukaiseminen vahingoittaisivat koko maailmaa. Maltti ja kontrolli ovat valttia - myös muuttoliikkeiden hallinnassa.

Maahanmuuttajat tuovat vastaanottajamaille taloudellista hyötyä, mutta sen suurutta ei kannata liioitella, Collier sanoo. Yleensä vastaanottajamaiden köyhimmät asukkaat kokevat maahanmuuton negatiivisena, johtuen uudesta kilpailusta työmarkkinoilla (tai sossun luukulla), mutta yhteiskuntien muut segmentit hyötyvät muuttovirroista, niin taloudellisesti kuin arkipäivän kokemuksissakin (moniko meistä syö etnistä ruokaa viikottain?).

Siirtolaisten lähtömaille muuttovirrat tarjoavat myös taloudellisen dilemman. Vauraaseen maahan lähteneet siirtolaiset yleensä lähettävät taakse jääneelle perheelleen rahaa ja muuta apua. Viime vuonna siirtolaiset lähettivät kotimaihinsa yhteensä noin 400 miljardia dollaria, eli tuntuvan summan köyhien maiden rahavirroissa. Toisaalta, Collier muistuttaa, että esimerkiksi Haitin menettämät 130 000 koulutettua maastamuuttajaa haittaavat vakavasti maan kehittämistä toimivaksi ja paremmaksi valtioksi.

Siirtolaisille itseilleen kokemus on miltei aina positiivinen. Ellei uusi maa miellytä tai tarjoa mahdollisuuksia parempaan elämään, he voivat palata kotiin tai muuttaa uuteen paikkaan.

Collierin lagom är bäst -argumentti ei ole mediaseksikäs tai auo uusia uria, mutta sen voima piilee sen arkipäiväisessä tehokkuudessa. Hallittu siirtolaisuus on hyväksi, Collier sanoo, mutta liian nopea muutos voi tappaa kultamunia munivan hanhen. Vauraat maat ovat vauraita, sillä niiden hallinnolliset kulttuurit ovat useimmiten parempia kuin köyhien maiden vastaavat. Vauraiden maiden on kyettävä turvaamaan heidän kulttuurinsa jatkuvuus, ja liian nopea ja mittava maahanmuutto saattaa muokata kulttuuria myös negatiivisella tavalla.

Collier painottaa kulttuuria ja muistaa tehdä pesäeron rodun ja kulttuurin välille. Sekä rasistit että yltiöliberaalit ovat liian usein surutta sekoittaneet nämä kaksi konseptia keskenään, johtaen keskustelun rapautumiseen pelkäksi huutokilpailuksi poteroiden välillä. Collierin faktavetoinen, maltillinen ja pohjimmiltaan hyvin humaani kirja on virkistävä sekä valaiseva keskustelun kohottaja.

Soundtrack: Gracias, HKI.

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/americana/maltti-on-valttia-maahanmuutossakin

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Yleensä vastaanottajamaiden köyhimmät asukkaat kokevat maahanmuuton negatiivisena, johtuen uudesta kilpailusta työmarkkinoilla (tai sossun luukulla), mutta yhteiskuntien muut segmentit hyötyvät muuttovirroista, niin taloudellisesti kuin arkipäivän kokemuksissakin (moniko meistä syö etnistä ruokaa viikottain?).

Luulen, että erittäin suuri enemmistö suomalaisista ei ole syönyt afrikkalaista ruokaa koskaan. Sitä taas on vaikea arvioida, mikä segmentti hyötyy enemmän rumpuja soittavista afrikkalaisista kuin niistä afrikkalaisista, jotka eivät soita rumpuja.

EDIT: pari sanaa

[Pepe]

Jaaha. No tuliko tuossa nyt mitään uutta? Mitä maahanmuutosta voisi periaatteellisella tasolla enää sellaista sanoa, mitä ei jo ole sanottu?

Se on harvinaisen totta, että maahanmuuttokeskustelu on usein rasittavaa toistoa. Miten siitä rasittavasta toistosta sitten voisi irtautua, en osaa sanoa. Mokuttajat painavat päälle samoin argumentein vuodesta toiseen, melkoinen nero saa olla, jos voi pysyä menossa mukana toistamatta itseään. Olemme siis juuttuneet asemasotaan. Länsirintamalta ei mitään uutta. Toistaiseksi.

Rotu ja rasismi. Nämähän ovat vain kapuloita rattaissa maahanmuuton ongelmista keskusteltaessa. Kyse ei ole koskaan ollut roduista, vaan kulttuurieroista. Rasismisyytöksiä on käytetty poistamaan "vääriä" mielipiteitä yleisestä keskustelusta. Tuskin kukaan uskoo, että muslimi mellakoi koska mellakointi on hänen rodulleen lajityypillistä käyttäytymistä. Muslimeissa havaitut kielteiset taipumukset eivät ole synnynnäisiä vaan opittuja, enkä ole kuullut kenenkään muuta väittävän. Tarvitaanko sitten professoria opettamaan, ettei kyse ole rodusta vaan kulttuurista, mene ja tiedä.

Sinänsä kyllä varsin hyvin punnittuja ja maltillisia aatoksia professorilta.

[Siili]

Minusta maahanmuuttoa puolustavat argmentit ovat melko vähissä, jos etnisen ruuan tarjontaa on käytettävä sellaisena. 

[Ernst]

Minusta maahanmuuttoa puolustavat argmentit ovat melko vähissä, jos etnisen ruuan tarjontaa on käytettävä sellaisena.

Hyvin sanottu ja vieläpä oikein. Kuvalehden jutussa on taas se perusheikkous, joka toistuu toistumistaan. Siinä ei eritellä haitallista ja erittäin haitallista maahanmuuttoa siitä maahanmuutosta, joka oikeasti ja aidosti hyödyttää eri osapuolia. Klasssinen esimerkki on Somalia. Siitä yhtälöstä on kovin kovin vaikea löytää edes yhtä hyötyvää osapuolta. Kun somali muutttaa Suomeen, ainakaan älykkyys ei nouse molemmissa maissa.  Rahan lähettäminen lähtömaahan ei myöskään  ole pelkästään plussamerkkistä toimintaa.

[Toadie]

Pitää lukea. Bottom Billion oli tosi hyvä, suosittelen. Varsinkin koska sen perusargumentit puolustavat luontaisia, kansojen välisiä rajoja.

Keskustelun jankkaavuuteen me kaikki tiedämme syyn, ja se on se ettei muuttoliikkeen huonoista puolista saa puhua. Ja hyviä puolia on vai se että joku rikastuu, absoluuttisesti (työnantajat) tai suhteellisesti (mamu). Revi siitä jotain uutta ja jännää näkökulmaa.

Mutta laimeakin avaus on hyvä avaus. Kääntyykö median kelkka, no liian hitaasti joka tapauksessa.

[Kemolitor]

Maltti on valttia - maahanmuutossakin

myös maahanmuuton puolustajilla on heikkoutensa, Collier muistuttaa. Heidän liberalisminsa on myös umpimielistä, usein kieltäen kaiken keskustelun aiheesta ja leimaten asiallisetkin kriittiset lauseet vihapuheeksi.
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/americana/maltti-on-valttia-maahanmuutossakin

Minusta on aina positiivinen asia, kun tuo todetaan jossakin mediassa, mitä suuremmassa sitä parempi. Asiallisen kritiikin leimaaminen vihapuheeksi ja kriitikon leimaaminen rasistiksi on erittäin tehokas keino estää kaikki järkevä keskustelu. Lisäksi tuo leimaaminen on erittäin epäreilu keino, sillä pystytään nollaamaan mikä tahansa vastapuolen argumentointi: "rasistille ei minun tarvitse selitellä mitään". Kuka suuri ajattelija noin sanoikaan?

[Kyborg]

Collier on Afrikan tutkimiseen keskittynyt taloustieteiden professori Oxfordista

Tämä on se juttu miksi tuo kirja lienee tulevaisuudessa ihan mainitsemisen arvoinen yhtenä argumentoinnin lähteenä.

[Leijona78]

Minusta maahanmuuttoa puolustavat argmentit ovat melko vähissä, jos etnisen ruuan tarjontaa on käytettävä sellaisena.

Ja osoittakaa minulle Suomessa toimiva somalialainen ravintola.

[Roope]

Kirjaa lukematta kuvauksesta tulee mieleen Husein Muhammedin rasittava maneeri asettaa itsensä "ääri-islamistien" ja "maahanmuuttohysteerikkojen" väliin kultaiselle keskitielle maltilliseksi sovittelijaksi, jonka sanaan pitää vain uskoa ilman perustelujakin.

Maahanmuutto on ilmiö, josta meillä on enemmän mielipiteitä kuin tietoa. Paul Collierin uusi kirja Exodus: How Migration Is Changing Our World tarjoaa tasapainoisen ja kiihkottoman katsauksen modernien muuttoliikkeiden hyötyihin ja haittoihin.

Collier on Afrikan tutkimiseen keskittynyt taloustieteiden professori Oxfordista, sekä eräs tieteenalan tämän hetken kiinnostavimpia ja kansantajuisempia ajattelijoita. Miehen aikaisemmat teokset The Bottom Billion ja The Plundered Planet pohdiskelivat kehitysavun ja ympäristöpolitiikan luonnetta viileän analyyttisesti. Exodus tarkkailee maahanmuuttoa samalla ideologisesti joustavalla otteella.

Maahanmuuttokeskustelu on pahimmillaan melko rasittavaa ja tautologista toistoa, jossa niin puolustajat kuin vastustajatkin ovat jumiutuneet toistamaan kaavamaisia mantrojaan. Collierin kirja tarjoaa rakentavan yrityksen tutkia maahanmuuton hyötyjä ja haittoja maahanmuuttajille, heidän kotimailleen, sekä maahanmuuttajien vastaanottajille.

[...]

Collier painottaa kulttuuria ja muistaa tehdä pesäeron rodun ja kulttuurin välille. Sekä rasistit että yltiöliberaalit ovat liian usein surutta sekoittaneet nämä kaksi konseptia keskenään, johtaen keskustelun rapautumiseen pelkäksi huutokilpailuksi poteroiden välillä. Collierin faktavetoinen, maltillinen ja pohjimmiltaan hyvin humaani kirja on virkistävä sekä valaiseva keskustelun kohottaja.

Vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, ja sitähän se onkin:

Collier argumentoi, että muuttoliikkeet ovat pohjimmiltaan hyväksi sekä vastaanottajille, lähettäjämaille, että maahanmuuttajille itselleen. Silti, liian mittava maahanmuuttoliike ja täydellinen rajojen aukaiseminen vahingoittaisivat koko maailmaa. Maltti ja kontrolli ovat valttia - myös muuttoliikkeiden hallinnassa.

Maahanmuuttajat tuovat vastaanottajamaille taloudellista hyötyä, mutta sen suurutta ei kannata liioitella, Collier sanoo. Yleensä vastaanottajamaiden köyhimmät asukkaat kokevat maahanmuuton negatiivisena, johtuen uudesta kilpailusta työmarkkinoilla (tai sossun luukulla), mutta yhteiskuntien muut segmentit hyötyvät muuttovirroista, niin taloudellisesti kuin arkipäivän kokemuksissakin (moniko meistä syö etnistä ruokaa viikottain?).

Tuollaiset yleistykset eivät voi mitenkään pitää yleispätevästi paikkaansa, ja taloudellinen näkökulma on sekin aivan liian kapea. Näitä samoja lopulta kohtuuttomiin yksinkertaistuksiinsa sortuvia "tasapainoisia ja kiihkottomia" sepustuksia on toki saatu lukea monet kerrat ennenkin niin kirjoina kuin näennäistieteellisinä raportteinakin, vaikka toimittajalle tällainen tuntuu olevan jotain uutta ja ihmeellistä. Esimerkiksi Michael Clemensin Trillion-Dollar Bills on the Sidewalk? -haihatteluun verrattuna erona tuntuu olevan tällä kertaa lähinnä se, että Collier sentään myöntää liian olevan liikaa, kun on kyse maahanmuuton määrästä. Mutta ei se niin mene. Joskus yksikin maahanmuuttaja voi olla liikaa, koska kyse on aina määrän ohella maahanmuuton laadusta ja vastaanottomaahan sopivuudesta.

Mutta tällaiselle sanomalle, että kaikki maahanmuutto on hyväksi, kunhan ei liioitella avaamalla rajoja kokonaan, on epäilemättä tilausta.

edit:
Kun nyt lyttäsin kirjan siihen tämän enempää perehtymättä, niin täytyy myöntää, että nuo yleistykset ja johtopäätökset voivat tietysti kuvata enemmän toimittajan kuin Collierin käsityksiä. En tiedä kumpi, mutta pelkästään tuon kirjoituksen perusteella ei kummemmin kiinnostakaan.

[Toadie]

Annetaan proffalle "benefit of doubt" kunnes kirja on luettu. Taloudelliset perusteet ovat toki aina kyseenalaisia. Maahanmuutto kiistämättä hyödyttää monia, ainakin lyhyellä välillä. Hyötyviä tahoja on lukuisia.

Häviäjät onkin nopeasti lueteltu - yhteiskunta ja veronmaksajat.

[Phantasticum]

Blogin loppupuolelta löytyy erikoinen lause, jossa todetaan näin. "Vauraat maat ovat vauraita, sillä niiden hallinnolliset kulttuurit ovat useimmiten parempia kuin köyhien maiden vastaavat. Vauraiden maiden on kyettävä turvaamaan heidän kulttuurinsa jatkuvuus, ja liian nopea ja mittava maahanmuutto saattaa muokata kulttuuria myös negatiivisella tavalla."

Tarkoittaako tämä tosiaan sitä, että vauraiden maiden eli esimerkiksi Euroopan maiden on pidettävä huolta siitä, että köyhien maiden eli tässä tapauksessa esimerkiksi joidenkin Afrikan ja Lähi-idän maiden kulttuuri jatkuu, vaikka niistä muuttaisi ihmisiä tänne, jossa on parempi hallinnollinen kulttuuri? Annetaanko tuossa lauseessa epäsuorasti ymmärtää, että vaikka köyhissä maissa on huonompi hallinnollinen kulttuuri kuin vauraissa maissa, niin meillä on silti velvollisuus turvata näiden maiden kulttuurin jatkuvuus? Vai mihin sana heidän tuossa lauseessa oikein viittaa?