Monikulttuuri ja konstruktivismi uudessa opetussuunnitelmassa

[guest11919]

Opetushallitus valmistelee vuodelle 2016 uutta OPSia (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet). OPS on normatiivinen asiakirja, jonka noudattaminen on opettajille pakollista. Se ohjaa kaikkea koulun toimintaa ja opetusta.

Uudessa OPSissa monikulttuuriasiaa käsitellään huomattavasti pidemmin kuin edellisessä, vuoden 2004 OPSissa, jossa vain todettiin perusopetuksen arvopohjaan kuuluvan "monikulttuurisuuden hyväksyminen". Opetushallitus on tietoinen siitä, että kulttuuri on perustaltaan arvojärjestelmä:

Koulu on osa kulttuurisesti monimuotoistuvaa ja globalisoituvaa yhteiskuntaa. Kulttuureilla tarkoitetaan ihmisryhmien monenlaisia ja muuttuvia elämänmuotoja. Kulttuuri muodostuu niistä arvoista, uskomuksista ja näkemyksistä, jotka vaikuttavat inhimilliseen käyttäytymiseen sekä niistä toimintatavoista ja tuotteista, joita tämän käyttäytymisen pohjalta syntyy. Kulttuuri vaikuttaa ihmisen toimintaan, tapaan havaita ja hahmottaa todellisuutta sekä luokitella ja jäsentää asioita. Ryhmän kulttuuri sisältää tavat, joilla sen jäsenet ovat oppineet ajattelemaan, tuntemaan ja reagoimaan.

Jokaisessa yhteisössä elää rinnakkain useita kulttuureita. Jokainen yksilö liittyy useisiin kulttuureihin sen mukaan, mihin hän kuuluu tai haluaa kuulua, ja keiden kanssa hän haluaa jakaa yhteisiä arvoja, tavoitteita ja toimintatapoja. Muuntuvat kulttuurit ja identiteetit elävät rinnakkain kouluyhteisössä. Koulu hyödyntää ympäristön kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta, mutta se tuottaa myös omaa kulttuurista todellisuutta. Se rohkaisee jäseniään aktiiviseen ja vastuulliseen toimintaan ja osallisuuteen sekä lähiyhteisössä
että kansainvälisesti.

Monikulttuuriin sisäänrakennettu moraalirelativismi kirjoitetaan hämmästyttävän pitkälle auki uudessa OPSissa, vaikka opetussuunnitelman laatijat eivät selvästikään ymmärrä, mihin heidän päättelyketjunsa johtaisi, jos he jatkaisivat sitä loppuun saakka. OPS pitää yhtäällä kiinni ihmisoikeuksista ja toisaalla esittää häpeämätöntä arvorelativismia.

Perusopetus ylläpitää ja vahvistaa elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, oikeudenmukaisuutta, tasaarvoa ja hyvinvointia.

Kouluyhteisö suhtautuu avoimesti kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja antaa tilaa monikerroksisille identiteeteille. Se kehittää kulttuurienvälistä ymmärrystä ja kunnioitusta myös kouluyhteisön sisällä. Kulttuurisesti monimuotoisessa koulussa erilaiset ajattelutavat tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi, niitä pohditaan ja niistä neuvotellaan. Niiden pohjalta luodaan myös uusia ajattelu-ja toimintatapoja. Tietoisuus kulttuurisesta monimuotoisuudesta yhdistää kaikkia kouluyhteisön jäseniä, niin opettajia, oppilaita kuin muita kouluyhteisössä toimivia henkilöitä. Kulttuurinen monimuotoisuus nähdään kasvun, luovuuden ja oppimisen voimavarana.

Boldaukset minun.

OPH ei kuitenkaan rajaa, mitkä ovat ne arvot ja ajattelutavat, joista neuvotellaan. Kuuluvatko neuvoteltaviin asioihin ihmisoikeudet ja tasa-arvo?

Ei monikulttuuria ilman konstruktivismia. Kumpikin perustuu relativistiseen katsantoon. Täysin odotusten mukaisesti uudessa OPSissa ollaan luomassa konstruktivistista tai ainakin aiempaa konstruktivistisempaa koulua:

Oppilas oppii  erilaisissa oppimisympäristöissä vuorovaikutuksessa vertaisryhmän, opettajien, koulunyhteisön jäsenten, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri yhteisöjen kanssa. Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden, joissa erilaiset työtavat ja vuorovaikutustilanteet sekä yhteisöllinen tiedonrakentaminen ja taitojen oppiminen ovat mahdollisia. Oppimisympäristöjen tehtävänä on tukea oppilaan hyvinvointia, osallisuutta, omatoimisuutta ja itseohjautuvuutta. Oppilaiden vapaa-ajalla tapahtuva oppiminen otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon koulutyössä.

Hyvä oppimisympäristö edistää vuoropuhelua, osallistumis-ja vaikutusmahdollisuuksia, yhteisöllistä tiedon rakentamista ja osaamisen jakamista. Työelämän ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa tehdään yhteistyötä eri tavoin. Monikulttuurisissa ja kansainvälisissä oppimisympäristöissä opitaan kulttuuri- ja kielitietoista vuorovaikutusta.

Oppilaat harjoittelevat tiedon parissa työskentelyä ja luovat uutta tietoa yksin ja yhdessä muiden kanssa tieto-ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen.

Boldaus minun. Uuden tiedon luominen on keskeinen konstruktivistinen käsite.

Konstruktivismissa on se mielenkiintoinen puoli, ettei sitä oikeastaan voi lisätä asteittain, kuten nyt ollaan tekemässä. On älytöntä antaa oppilaiden "itse rakentaa tietoa" ja määritellä tavoitteitaan, jos arviointi kuitenkin suoritetaan samalla mallilla kuin ennenkin, eli opettaja vertaa suorituksia OPSin määrittelemiin kriteereihin. Aidossa konstruktivismissa oppilas määrittelee itse a) tavoitteensa b) työskentelytapansa ja c) arviointikriteerinsä. Tätä voisi kutsua myös heitteillejätöksi, sillä lapsi tai nuori ei kykene itsenäisesti asettamaan oman kasvunsa kannalta merkittäviä tavoitteita saati määrittelemään oman toimintansa arvioinnin kriteerejä. Juuri siksi tähän mennessä aikuiset asiantuntijat ovat määritelleet tavoitteet ja sen, milloin tavoite katsotaan saavutetuksi.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että oppilas suunnittelee ja arvioi opiskeluaan ja on mukana valitsemassa työtapoja. Tämä edistää oppilaan vastuuta omasta oppimisestaan ja kouluyhteisössä työskentelystä.

Vastuu kuulostaa äkkiseltään hyvältä, mutta valitettavasti konstruktivismissa oppilaalle sysätään liikaa vastuuta. Nykyinen peruskoulu (+ normaalien vanhempien antama kotikasvatus) on siitä hyvä, että oppilas/lapsi totutetaan kasvavaan vastuuseen pikkuhiljaa. Nuorilta napataan siksi ne kännykät pois, ettei nuori kykene vastustamaan houkutusta kurkata kaverin facea, vaikka opettaja olisi juuri kertomassa tärkeitä asioita. Jos nuoret saavat "viestintätekniikkaa hyödyntäen rakentaa uutta tietoa", vain harva pystyy vastustamaan bubbleshooterin tai facebookin kutsua. Yhä useampi tipahtaa, siinä missä muutamien lahjakkaiden ja motivoituneiden opettaminen tulee olemaan opettajalle hauskaa ja mukavaa.

Tuossa työtapojen valinnassa ihmetyttää myös se iänikuinen kysymys, että miten oppilaat voivat valita itse omat työtapansa, kun opetus kuitenkin on ryhmässä tapahtuvaa. Opettaja opettaa samaan aikaan 25+ oppilasta.

Monikulttuuri ja konstruktivismi sopivat yhteen kuin paita ja peppu. Molempia lisätään jotakuinkin yhtenevissä määrin uuteen OPSiin.

[lekamies]

Monikulttuuri ja sosiaalinen destrutionismi on nykypolitiikan ohjenuora.

[sivullinen.]

Konstruktivismi on nykyään kannatettavaa. Jos peruskoulun aloittavalta kysyy mitä hän koululta haluaa, vastaus on usein järjellinen: oppia lukemaan, laskemaan ja laulamaan ja saada kavereita. Vaikka nämä haaveet on usein vanhemmat lapsiin istuttaneet, ovat ne silti hyviä ja kannatettavia. Koulussa taas lapsien pyyntöön ei vastata vaan heille opetetaan monikulttuurista juurettomuutta ja aivopestään heidät virastojen totuuskäsityksillä.

Isolta osalta syyllinen on varmasti OPS ja Opetusministeriö, mutta selvästi suurempi syy on opettajien oma toiminta ja mediasta imetty usko; vaikka poikkeuksiakin tuntuu olevan. Poikkeukset ovat kuitenkin pieni vähemmistö. Täällä Hommassa poikkeukset taas ovat selvä enemmistö. Ei pidä mennä otoksen puolueellisuuden aiheuttamaan harhaan.

[Teaparty]

Opetussuunnitelmat tulisi alistaa eduskunnan hyväksyttäviksi.

[Lalli IsoTalo]

Tämä aihe on mitä tärkein tulevaisuuden kannalta. Opetussuunnitelmasta osittain riippuu, millaisia mokuttajia tässä maassa on vallassa sitten, kun me nykyiset nuivat olemme eläkkeellä.

Katsotaanpas.

Opetussuunnitelma (OPS) on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Suomessa opetussuunnitelmat perustuvat opetushallituksen määrittämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Valtioneuvosto päättää tuntijaosta.[1]

Opetuksen järjestäjän, kuten kunnan on hyväksyttävä opetusta varten opetussuunnitelma.[2] Yleinen käytäntö on, että kunnat valmistelevat opetussuunnitelman perusteiden pohjalta oman opetussuunnitelmansa ja kukin koulu suunnittelee tämän kuntakohtaisen suunnitelman pohjalta koulukohtaisen suunnitelman.

Kaiken perusasteen-, keskiasteen- ja korkeakouluopiskelun pitää perustua hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan.

Kuka tai ketkä muuten uuden opetussuunnitelman ovat kirjoittaneet?

[guest11919]

Kuka tai ketkä muuten uuden opetussuunnitelman ovat kirjoittaneet?

Opetushallituksen nimittämät työryhmät, joiden puheenjohtajina toimivat OPH:n palkkalistoilla olevat opetusneuvokset ja jäseninä on alan ihmisiä yliopistoista, opetushallituksesta, järjestöistä ja kentältä (rehtoreita).

Arvopohjaa ja tavoitteita oli ja on laatimassa seuraava joukko:

Puheenjohtaja: opetusneuvos Irmeli Halinen
Sihteeri: opetusneuvos Liisa Jääskeläinen ja opetusneuvos Kristiina Laitinen

Jäsenet:

undervisningsråd Christina Anderssén, Utbildningsstyrelsen
johtaja Hannele Cantell, Helsingin yliopisto
opetusneuvos Arja-Sisko Holappa, Opetushallitus
rehtori Gun Jakobsson, Vasa övningskola
professori Sanna Järvelä, Oulun yliopisto
opetusneuvos Kristina Kaihari, Opetushallitus
opetusneuvos Marjaana Manninen, Opetushallitus
vararehtori Leena-Maija Niemi, Kasavuoren koulu, Kauniainen
puheenjohtaja, opettaja Jarno Paalasmaa, Steinerkasvatuksen liitto
opetusneuvos Anneli Rautiainen, Opetushallitus
koulutoimenjohtaja, KT, Mikko Saari, Kajaani
rehtori Hanna Sarakorpi, Meriusvan koulu, Espoo
opetusneuvos Jukka Tulivuori, Opetushallitus
professori Jouni Välijärvi, Jyväskylän yliopisto

Työryhmän etäjäsenet:

Professori Eeva Hujala, Tampereen yliopisto
Professori Michael Uljens, Åbo Akademi
Nuorisotutkija Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusseura
Didaktiikan lehtori Matti Rautiainen, Jyväskylän yliopisto
Kehittämisyksikön johtaja Kirsti Mäensivu, Hämeenlinnan kaupunki
Rehtori Katriina Sulonen, Maskun Hemmingin koulu
Rehtori Juha Henriksson, Linnajoen koulu, Porvoo
Koulun johtaja, luokanopettaja Mika Mutanen, Jormuan koulu, Kajaani

Koko toiminnan ohjausryhmään kuuluvat:

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Opetushallituksen Yleissivistävä koulutus -toimintayksikön johtaja Jorma Kauppinen ja varapuheenjohtajana johtaja Bob Karlsson ruotsinkielisen koulutuksen toimintayksiköstä. Ohjausryhmän esittelijöinä toimivat opetusneuvos Irmeli Halinen sekä opetusneuvos Christina Anderssén. Ohjausryhmän sihteerinä toimii opetusneuvos Arja-Sisko Holappa.

Jäsenet:

opetusneuvos Aki Tornberg, opetus- ja kulttuuriministeriö
ylitarkastaja Marjaana Pelkonen, sosiaali- ja terveysministeriö
ylijohtaja Erkki Vartiainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
erityisasiantuntija Riitta Sarras, Opetusalan ammattijärjestö OAJ
liittosihteeri Christer Holmlund, Finlands Svenska Lärarförbund FSL
erityisasiantuntija Kurt Torsell, Suomen Kuntaliitto
varapuheenjohtaja, rehtori Jukka Kuittinen, Suomen Rehtorit ry
puheenjohtaja, johtava rehtori Veli-Matti Hakanen, Suomen harjoittelukoulujen rehtorit ry
puheenjohtaja, rehtori Markku Suortamo, Opetus- ja Sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry
erityisasiantuntija Tuija Metso, Suomen Vanhempainliitto
johtaja Hannele Mattila, Suomen Kustannusyhdistys ry
asiantuntija Mirja Hannula, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
erikoissuunnittelija Henna Huttu, Romaniasiain neuvottelukunta
jäsen Petra Magga-Vars, Saamelaiskäräjät
projektikoordinaattori Kristiina Teiss, Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Oppimiskäsitystyöryhmän jäsenet:

Puheenjohtaja: opetusneuvos Eija Kauppinen
Sihteerit: opetusneuvos Lea Houtsonen ja opetusneuvos Tiina Tähkä

Jäsenet:

yliopiston lehtori Tiina Annevirta, Turun yliopisto
opetuspäällikkö Maj-Len Engelholm, Raasepori
professori Kai Hakkarainen, Turun yliopisto
specialsakkunnig Sonja Hyvönen, Utbildningsstyrelsen
opetusneuvos Eija Kartovaara, Opetushallitus
opetusneuvos Pirjo Koivula, Opetushallitus
ylitarkastaja Kimmo Koskinen, Opetushallitus
professori Jari Lavonen, Helsingin yliopisto
dosentti, lehtori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväskylän yliopisto
professori Jari Multisilta, Helsingin yliopisto
johtava rehtori Mikko Ripatti, Savonlinnan normaalikoulu
rehtori, luokanopettaja Jaana Strandman, Ihastjärven koulu, Mikkeli
Etäjäsenet:

Rehtori Heikki Happonen, Joensuun normaalikoulu
Rektor Camilla Herlin, Esbo Finno skola
Rehtori Anne-Mari Jaatinen, Helsingin Siltamäen ala-asteen koulu
Opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen, Lahden kaupunki
Päiväkodin johtaja Päivi Koivisto, Jyväskylän Taikalampun päiväkoti
Projektikoordinaattori Pasi Kurttila, oppimaisema.fi
Rehtori Marko Kuuskorpi, Kaarinan Piikkiön yhtenäiskoulu
Johtava arkkitehti Kaisa Nuikkinen, Helsingin kaupungin opetusvirasto
Universitetslärare Renata Svedlin, Åbo Akademi
Tutkija Helena Thuneberg, Helsingin yliopisto
Rehtori Teija Toppila, Kouvolan Eskolanmäen koulu

Lisää nimiä voi bongata Opetushallituksen sivuilta.
                                                                                                                                                                                                                                                                                                                           

[Leijona78]

Ketju lienee väärä mutta kysynpä kuitenkin kun tuli tästä mieleen: Mikäs opetussuunnitelma ja missä sen kotisivu on, jossa kerrottiin suoraan opetussuunnitelmasta: Monikulttuurisuuden poistiivisia puolia korostetaan, negatiivisista puolista vaietaan?

[John]

Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteethan laaditaan perusopetusasetuksen pohjalta, joten kyllä tässäkin asiassa on selvä poliittinen valmistelu taustalla.

Tässä on tulos, kun päästetään punavihreät puolueet hallitukseen päättämään tästäkin asiasta.