2013-05-26 YLE: Uusi laki tuotti tulosta: Suomeen 10 000 uutta kansalaista

[Ilkka Partanen]

Kotimaa 26.5.2013 klo 7:28 | päivitetty 26.5.2013 klo 7:41
Uusi laki tuotti tulosta: Suomeen 10 000 uutta kansalaista

Suomi sai viime vuonna ennätysmäärän uusia kansalaisia. Tähän pyrittiin, kun kansalaisuuslakia muutettiin. Hakemusten odotetaan lisääntyvän vuosi vuodelta.

Maahanmuuttovirasto myönsi viime vuonna Suomen kansalaisuuden yli 9500 henkilölle. Se on tuplaten edellisvuodesta.

Suurin syy hakemuspiikkiin on se, että vaadittavaa asumisaikaa lyhennettiin vuoden 2011 syksyllä. Kieltä osaava voi saada kansalaisuuden jo neljän vuoden jälkeen.

Lievennyksellä haluttiin kannustaa hakemaan kansalaisuutta ja opiskelemaan kieltä, koska sen katsotaan edistävän kotoutumista Suomeen.

Myös maahanmuutto oli viime vuonna korkeimmillaan itsenäisyyden aikaan, joten on luonnollista, että kansalaisuutta haetaan enemmän.
Kansalaisuuden voi saada nopeasti

Uusista Suomen passin haltijoista vajaat 1 000 on entisiä Suomen kansalaisia. He saivat kansalaisuuden takaisin ilmoituksella. Heiltä ei enää vaadita asumista Suomessa, mikä myös muuttui kansalaisuuslaissa vuonna 2011.

Suurin osa uussuomalaisista on Venäjältä tai muualta EU:n ulkopuolelta. EU-kansalaisista Suomen kansalaisuutta hakevat eniten virolaiset ja ruotsalaiset. Ruotsalaisten osuus hakijoista on pienentynyt.

Tilastokeskuksen ja Maahanmuuttoviraston luvut poikkeavat toisistaan. Tilastokeskus laskee vain Suomessa vakituisesti asuvat, kun taas Maahanmuuttovirasto ei laske joitakin tapauksia, jotka maistraatit merkitsevät automaattisesti, kuten lasten saamisia.

Jos edellytykset ovat kunnossa, kansalaisuuden voi saada muutamassa kuukaudessa. Uusi sähköinen haku nopeuttaa prosessia. Muutenkin resursseja on lisätty, jotta kansalaisuusjonossa ei enää roikoteta ihmisiä.

http://yle.fi/uutiset/uusi_laki_tuotti_tulosta_suomeen_10_000_uutta_kansalaista/6651724

Toisaalta tuo on kansalaisuuden saaneissa aika vähän, kun kuitenkin on osattava kieltä ja asuttava täällä neljä vuotta. Se lienee kuitenkin sivuseikka täällä, kunhan päästään taas jostain räyhäämään.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

On myös paha virhe kuvitella, että toisen ja kolmannen polven mamut olisivat jo käytännössä suomalaisia. Tukholmassa riehuvista nuoristakin suurin osa on syntynyt Ruotsissa.

Suomen kansalaisuuden arvostus vähenee sitä mukaa, kun yhä useamman passin haltijan nimi on Mohammed Ahmed Ibrahim tai muuta vastaavaa.

Suomen kansalaisuutta ei pitäisi saada, jos kannattaa sharia-lakia.

[nuiv-or]

Toisaalta tuo on kansalaisuuden saaneissa aika vähän, kun kuitenkin on osattava kieltä ja asuttava täällä neljä vuotta. Se lienee kuitenkin sivuseikka täällä, kunhan päästään taas jostain räyhäämään.

Ei ole. Kielitaitoedellytyksessä on poikkeuksia. Kaikesta on poikkeuksia.

18 b § Kielitaitoedellytyksestä poikkeaminen

Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13?§:n 1 momentin 6 kohdan estämättä, jos:

1) hakijan Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta;

2) hakija on 65-vuotias tai sitä vanhempi ja hänellä on Suomessa pakolaisasema, toissijainen suojeluasema tai oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella;

3) hakija ei pysty terveydentilansa taikka aisti- tai puhevammansa vuoksi täyttämään kielitaitoedellytystä;

4) muutoin on olemassa erittäin painava syy kielitaitoedellytyksestä poikkeamiselle.

Luku- ja kirjoitustaidottoman sekä 65-vuotiaan tai sitä vanhemman hakijan osalta, jolle on myönnetty oleskelulupa muulla kuin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella, voidaan kielitaitoedellytyksestä poiketa, jos hakija hallitsee suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeet tai on osallistunut säännöllisesti suomen tai ruotsin kielen opintoihin.

Luku- ja kirjoitustaidottomuus sekä muut 2 momentissa tarkoitetut edellytykset osoitetaan hakijan suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579

Lukutaidottomillekin annetaan passeja, koska ihmisoikeudet. Muistan erityisesti Minna Sirnön puheenvuorot asiasta. Aivan helvetin fantastista.

Itse en ymmärrä koko kansalaisuushakemustyperyyttä. Ei ihminen muutu suomalaiseksi hakemuksesta. Mikä vika on asua Suomessa ulkomaalaisena, oleskeluluvalla?

[nuiv-or]

http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/135-2010/2317-hallituksen-esitys-laiksi-kansalaisuuslain-muuttamisesta/29074


Minna Sirnö (vas):

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Monelle meistä kansalaisuus on itsestäänselvyys, emmekä pohdi sitä, mikä merkitys kansalaisuudella on meille tai muille. Mutta monelle maahanmuuttajalle kansalaisuus on identiteettikysymys. Kansalaisuuden saamisessa on kysymys siitä, että samalla omaksuu myös uuden kotimaansa identiteetin. Kansalaisuudella on maahanmuuttajille myös itsetuntoa kohottava merkitys. Se tarkoittaa, että tulee hyväksytyksi uuteen yhteisöön. Ja ennen kaikkea kansalaisuus on merkki siitä, että maahanmuuttaja on sitoutunut yhteiskuntaan ja on valmis myös toimimaan siinä yhteiskunnassa.

Niinpä kansalaisuuslain ei missään tapauksessa pitäisi olla este kansalaisuuden saamiselle. Voimassa olevan kansalaisuuslain henki ei ehkä niinkään ole sitä ollut, mutta valitettavasti tulkinnat ovat monellakin tapaa sitä olleet. Nimittäin voimassa olevan kansalaisuuslain aikana muun muassa kansalaisuushakemusten kesto on ylittänyt suorastaan sietämättömät rajat. Käytännössä kansalaisuuden saamisen ehdot ovat ylittyneet useammalla vuodella siitä, mitä lakiin on kirjattu. Kansalaisuuden saaminen on Suomessa kallista. Se maksaa noin 900 euroa, kun siihen liittyy sekä kielitutkinto että hakemuksen jättäminen, ja valitettavasti nykyisin voimassa olevan lain tulkinta vaihtelee eri poliisipiireissä. Osa on tulkinnut erittäin tiukasti erityisesti juuri näitä kansalaisuuslakiin liittyviä kielitutkintovaatimuksia, mikä on nyt käytännössä tarkoittanut sitä, että kansalaisuuden saamismahdollisuudet ovat pitkälti riippuneet siitä poliisipiiristä, mistä maahanmuuttajat ovat kansalaisuutta hakeneet.

Aikoinaan vuonna 2003, kun voimassa oleva kansalaisuuslaki ainakin kielivaatimusten osalta tuli voimaan, tapahtui samanaikaisesti kaksi asiaa, jotka kertovat siitä, että meidän hallintomme ei aina ole ihan synkronissa eivätkä sen osat seurustele keskenään. Nimittäin samanaikaisesti uudistettiin kielitutkintolakia ja kansalaisuuslakia. Saamani tiedon mukaan kansalaisuuslakia oli valmisteltu vanhan kielitaitoasteikon mukaisesti, joka oli 1:stä 9:ään, mutta tämän kansalaisuuslain uudistuksen kanssa yhtä aikaa kielitaitoasteikko muuttui 1:stä 6:een, mikä tarkoitti sitä, että silloinen kolmonen eli tyydyttävä muuttuikin hyväksi kielitaitovaatimuksissa. Kyseltyäni tätä jo aikoinaan lakia valmistelleilta tahoilta ministeriöstä he ilmoittivat, että koska laki oli vuonna 2003 liian tuore, sitä ei voitu heti lähteä muokkaamaan, mutta seuraavan kerran, kun suurempi muutos tähän kansalaisuuslakiin tulee, tämä kielitaitoasia otetaan erityisesti huomioon. No, näin on osittain käynytkin.

Kielitaito on ehkä tärkein sitoutumisen muoto, mikä maahanmuuttajalla on tullessaan jonkun yhteiskunnan jäseneksi. Tosin myönnettäköön myös se, että kielitaidoksi riittää aluksi se, että pärjää arjessa ja pärjää työyhteisössä, sillä kielitaitohan on sosiaalinen taito. Se kehittyy parhaimmillaan silloin, kun sitä on mahdollisuus käyttää. Aina välttämättä koulutus, tai edes kirjoitustaito, ei ole se ensimmäinen asia, joka maahanmuuttajan pitäisi oppia, vaan sen arjen kielenkäyttö, että selviää normaaleista arkisista asioista.

Nyt käsillä oleva hallituksen esitys ja perustuslakivaliokunnan mietintö siitä ovat toki parannuksia kielitaidon osalta monellakin tavalla, mutta valitettavasti niihin on jäänyt kaksi aukkoa, joista aikoinaan olen tehnyt lakialoitteen sekä vuonna 2003 että vuonna 2007.

Ensimmäinen koskee ihan tätä normaalia kielitaitopykälää eli taitotaso kakkosta, ja se olisi palauttanut kielitaitovaatimuksen tyydyttäväksi. On hämmentävää, että itse asiassa hallituksen esityksessä ja perustuslakivaliokunnan mietinnössä kyseinen 17 § on muutettu muilta osin niin, että siinä käytännössä on tyydyttävät taidot, paitsi juuri tämän vasta maahan muuttaneitten kannalta keskeisimmän eli kielitaitotutkinnon kohdalla. Siinä edelleen edellytetään hyviä taitoja, ja mielestäni se on ristiriidassa tämän lakipykälän muitten vaatimusten kanssa.

Toinen, mikä mielestäni hallituksen esityksestä ja perustuslakivaliokunnan mietinnöstä puuttuu, on selkeästi se, että kielitaitoa pitäisi edelleenkin olla mahdollista osoittaa muullakin tavalla kuin pelkkien tutkintojen kautta, eli työyhteisössä voisi muun muassa käydä testaaja, joka testaisi kielitaitoa.

Seuraava puute tässä laissa on mielestäni edelleenkin, perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeenkin, se, että tämän lain sukupuolivaikutuksia ei vieläkään ole arvioitu. Voimassa olevan lain seurauksena on ollut valitettavasti nähtävissä se, että monissa maahanmuuttajaperheissä kotiäidit, jotka ovat tulleet perheen yhdistämisen kautta, ovat jääneet vaille kansalaisuutta, koska he eivät ole a) ensinnäkään saaneet riittävää koulutusta ja b) heitä ei tietyllä tavalla ole imaistu tähän yhteisöön ja c) tämä kielitaitovaatimuskynnys on ollut niin korkea, että kotiäiti, joka ei välttämättä pysty harjoittamaan sitä kieltä, ei ole pystynyt myöskään ylittämään kolmosen vaatimustasoa. Niinpä Suomessa, ja ihan minunkin tuttavapiirissäni, on useampia surullisia tapauksia siitä, että koko muu perhe on saanut Suomen kansalaisuuden, mutta äiti ei ole saanut kansalaisuutta juuri tämän kielitaitovaatimuksen takia. Seurauksena on ollut se, että — nykyisin kansalaisuudesta seuraa ainakin yksi merkittävä asia, nimittäin Suomen passi — koko muu perhe pystyy matkustamaan lähtömaahan Suomen kansalaisina, mutta äiti matkustaa jatkuvasti epävarmalla muukalaispassilla, jonka kohtelusta me kuitenkin tiedämme, että varsinkaan kriisialueilla se ei välttämättä ole paras mahdollinen.

Huoleni sukupuolivaikutusten arvioinnin lisäksi on se, kun tässä selkeästi on jätetty tämä korkeampi taitovaatimus peruskielitutkinnon kohdalle, onko tämän tarkoituksena osoittaa, että me hyväksymme sen tilanteen, että meillä on Suomessa kansalaisuutta vailla oleva matalapalkkainen työntekijäjoukkio, joka on selkeästi eriarvoisessa asemassa ja jolle vielä erikseen kielitutkinnon kautta osoitetaan, että se on toisarvoinen ihmisryhmä Suomessa. Kenen etu on kohdistaa tämä erottelu ja korkeampi kielitaitovaatimus erityisesti näihin mahdollisesti kaikista heikoimmassa asemassa oleviin?

Koska mielestäni laki ja siitä annettu mietintö eivät ole parantaneet tilannetta riittävällä tavalla, tulen esittämään yksityiskohtaisessa käsittelyssä 17 §:ään muutoksia, jotka on jaettu teille pöydille.

[Vera]

Mikä vika on asua Suomessa ulkomaalaisena, oleskeluluvalla?

1. Ei pääse äänestämään.
2. Ei pääse lähtemään maasta muutamaksi vuodeksi ja palaamaan vaivattomasti takaisin.
3. Jos edellinen kansalaisuus on jonkun riittävän huonon  maan kansalaisuus, matkustaminen on vaikea.

[Jouko]

Suomi kuuluu kaikille. Kansalaisuus kaikille jotka sitä tahtovat. Anomus on pelkkä muodollisuus. Mitä te hillutte?

[dothefake]

Nyt kun nuo mahmutit pyörivät maailmalla suomalaisina, niin kuinkahan käy entisen suomen passin kaikkialla saaman hyvän maineen kanssa? Kiitos vain, kyllä taas kyrsii. Toisaalta, jos niillä ei ole kansalaisuutta, niin sisällissota ei ole mahdollista.